Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018
Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun haastattelututkimuksen suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta energia-alan keskeisimpien mielipidevaikuttajien parissa Otos on kerätty sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin Tutkimuksen haastattelut tehtiin 17.10.2017-22.11.2017 välisenä aikana Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa yhtiön toimintaympäristöstä sekä suomalaisen energiajärjestelmän tulevaisuudesta Tutkimuksessa käsiteltäviä teemoja olivat: Suomalaisen energiajärjestelmän ohjauskeinot ja tukipolitiikka Sähköntuotannon tulevaisuus Tehovaje & tehomarkkinat Yhteistuotannon tulevaisuus Säätövoiman merkitys Vesivoiman rooli, sääntely ja verotus Vastaanotto tutkimukselle oli hyvä: 367 käsin valitusta avainpäättäjästä 114 vastasi kyselyyn. Tutkimuksen vastausprosentiksi muodostui 31 % Tässä esityksessä on koottuna tutkimuksen keskeisimmät tulokset 14.1.2018 Luottamuksellinen 2
Taustatietoa vastaajista Vastaajaryhmät Hallitus-oppositio ryhmien osuudet otoksesta Kansanedustajat 19% n = 22 Poliittiset taustavaikuttajat 26% n = 29 1 Ministeriöt ja virastot 15% n = 17 49% Media 13% n = 15 3 Tiede ja tutkimus 12% n = 14 Järjestöt ja liitot 15% n = 17 0% 10% 20% 30% Hallitus Punavihreä oppositio Muu oppositio 14.1.2018 Luottamuksellinen 3
ENERGIAPOLITIIKAN AJANKOHTAISET 14.1.2018 Luottamuksellinen 4
Sähköntuotannon kehitys Mihin suuntaan mielestäsi sähköntuotantoamme pitäisi kehittää? Aurinkosähkö 7 19% Tuulivoima 56% 3 5% Puu- ja muu bioenergia 5 38% 6% Vesivoima 48% 46% Jätteenpoltto 40% 50% 8% Ydinvoima 35% 5 10% Maakaasu 26% 43% 2 Turve 10% 45% 43% Sähkön tuonti ulkomailta 38% 5 Kivihiili 3% 26% 71% Öljy 25% 70% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tulisi lisätä Taso on sopiva Pitäisi vähentää En osaa sanoa 14.1.2018 Luottamuksellinen 5
Suomalaisen energiajärjestelmän ohjauskeinot Miten suomalaista energiajärjestelmää tulisi mielestäsi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa? Lisäämällä valtionohjausta tuki- ja verojärjestelyin (esim. eri energiamuotojen tukijärjestelmät, kapasiteettimaksut ja haittaverot) 23% Vahvistamalla markkinaehtoisuutta (esim. nojaaminen päästökauppaan ensisijaisena ohjauskeinona ja luopuminen päällekkäisestä ohjauksesta) 65% Jokin muu, mikä? Molemmat vaihtoehdot (6 kommenttia) Poistamalla fossiilienergian tuet (1 kommentti) Luopuminen päästökaupasta ja korvaaminen yksinkertaisella hiilisisältöön perustuvalla verolla (1 kommentti) En osaa sanoa Jokin muu, mikä? 8% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 14.1.2018 Luottamuksellinen 6
Suomalaisen energiajärjestelmän ohjauskeinot Vastaajaryhmä Miten suomalaista energiajärjestelmää tulisi mielestäsi ensisijaisesti ohjata tulevaisuudessa? 23% 65% 8% Kansanedustajat 23% 73% Poliittiset taustavaikuttajat 39% 4 Virkamiehet 12% 76% 12% Media 2 60% 6% Tiede ja tutkimus 8% 7 15% Järjestöt ja liitot 19% 69% 6% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lisäämällä valtionohjausta tuki- ja verojärjestelyin (esim. eri energiamuotojen tukijärjestelmät, kapasiteettimaksut ja haittaverot) Vahvistamalla markkinaehtoisuutta (esim. nojaaminen päästökauppaan ensisijaisena ohjauskeinona ja luopuminen päällekkäisestä ohjauksesta) En osaa sanoa Jokin muu, mikä? 14.1.2018 Luottamuksellinen 7
Energialähteiden tukeminen tulevaisuudessa Jos tulevaisuudessa jatketaan uusiutuvien energialähteiden tukemista, pitäisikö tukea myöntää kaikille uusiutuvan energian muodoille (aurinko-, tuuli-, vesi-, bioenergia) vai tulisiko poliittisen päätöksentekoprosessin valikoida tiettyjä energiamuotoja? Tukea tulisi antaa teknologianeutraalisti kaikille energialähteille 4 Poliittisesti pitäisi valita tuettavat energialähteet 31% En kannata uusiutuvien energialähteiden tukemista 15% En osaa sanoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% 14.1.2018 Luottamuksellinen 8
Energialähteiden tukeminen tulevaisuudessa Vastaajaryhmät Jos tulevaisuudessa jatketaan uusiutuvien energialähteiden tukemista, pitäisikö tukea myöntää kaikille uusiutuvan energian muodoille (aurinko-, tuuli-, vesi-, bioenergia) vai tulisiko poliittisen päätöksentekoprosessin valikoida tiettyjä energiamuotoja? 4 31% 15% Kansanedustajat 46% 36% 9% 9% Poliittiset taustavaikuttajat 43% 32% 1 11% Virkamiehet 41% 2 29% 6% Media 2 66% Tiede ja tutkimus 72% 1 Järjestöt ja liitot 59% 12% 29% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Tukea tulisi antaa teknologianeutraalisti kaikille energialähteille Poliittisesti pitäisi valita tuettavat energialähteet En kannata uusiutuvien energialähteiden tukemista En osaa sanoa 14.1.2018 Luottamuksellinen 9
Tehovaje Suomen huippukuormituskauden aikainen sähköntuotantokapasiteetti on noin 11 600 MW ja pakkaspäivän kulutushuippu on 15 100 MW. Näin ollen Suomen sähköntuotannon tehovaje on huippukulutustilanteessa noin 3 500 MW. Tätä tehovajetta katetaan tuomalla sähköä Ruotsista, Norjasta, Venäjältä ja Virosta. Yli viidennes Suomessa käytetystä sähköstä on tuontisähköä, vuoden 2016 nettotuonti oli 22,3 %. Tuonti turvaa osaltaan sähkön saatavuutta, mutta tuonnilla ei pystytä varmistamaan, että sähkön kysyntä ja tarjonta kohtaavat huippukulutustilanteessa. Millä keinoin tehovajetta tulisi mielestäsi korjata? Voit valita useamman vaihtoehdon. Lisäämällä kotimaista sähköntuotantoa Lisäämällä kotimaista säätövoimatuotantoa, esimerkiksi vesivoiman tuotantoa Kuluttajien sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa Teollisuuden sähkön kysynnän joustamisella korkean kulutuksen tilanteissa 43% 46% 46% 72% Lisäämällä siirtoyhteyksiä ulkomaille ja kattamalla tehovaje tuonnilla 36% Ottamalla käyttöön kapasiteettimaksut Kasvattamalla Energiaviraston hallinnoiman tehoreservin kokoa nykyisestä 729 MW:sta Jokin muu, mikä? Kierrättämällä sähkökatkoja tarpeen mukaan 5% 1 22% Jokin muu, mikä? 6 kommenttia: Energiatehokkuuden lisääminen Säätövoiman lisääminen Ydinvoiman lisääminen Energiajärjestelmän hajauttaminen Valtiollinen huoltovarmuusrekisteri Uuden teknologian hyödyntäminen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 14.1.2018 Luottamuksellinen 10
CHP-tuotannon tulevaisuus Energiamurros on johtanut siihen, että sähkön alhainen hinta ei turvaa tuotantolaitosten kannattavuutta. Suomalaisen sähköntuotannon kulmakiviin kuuluvassa lämmön ja sähkön yhteistuotannossa tämä näkyy siten, että laitoksia uusittaessa niistä tehdään yksinomaan lämpöä tuottavia laitoksia. Millä seuraavista keinoista mielestäsi tulisi turvata lämmön ja sähkön yhteistuotannon tulevaisuus Suomessa? Sujuvoittamalla lupaprosesseja Vahvistamalla sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuutta luopumalla eri tuotantomuotojen tuotantotuista 33% 3 Lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ei pidä turvata poliittisin toimin Turvaamalla biomassan kilpailukykyisyys polttoaineena Turvaamalla turpeen kilpailukykyisyys polttoaineena Turvaamalla jätteenpolton kilpailukykyisyys polttoaineena 29% 2 26% 2 Myöntämällä tuotantotukia yhteistuotantolaitoksille Ei millään näistä keinoista En osaa sanoa Jokin muu, mikä? 8% 10% 15% Jokin muu, mikä? Kokonaiskustannusten ml. päästöjen arviointi ja huomiointi päätöksenteossa Tukkumarkkinoiden kehittäminen Energiaverotuksen uudistaminen Ydin-CHP Tukien ja verotuksen oikeasuhtaisuus 0% 10% 20% 30% 40% 14.1.2018 Luottamuksellinen 11
Varautuminen sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluihin Millä seuraavista keinoista Suomessa tulisi ensisijaisesti varautua sähkön tuotannon ja kysynnän vaihteluihin? Voit valita useamman vaihtoehdon. Kotimaisen säätövoiman lisääminen 61% Teollisuuden kulutuksen joustaminen 48% Kuluttajan kulutuksen joustaminen 46% Tarvittavan säätövoiman tuonti ulkomailta 32% En osaa sanoa 11% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 14.1.2018 Luottamuksellinen 12
Vesivoiman rooli ja merkitys Vesivoima on kotimainen, uusiutuva ja hajautettu tapa tuottaa sähköä, eikä sen tuotanto aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Suomessa tuotetusta sähköstä vesivoimalla tuotetaan noin 20 prosenttia. Vesivoiman osuus uusiutuvilla tuotantomuodoilla tuotetusta sähköstä on ollut noin 50 % 2010- luvulla. Vesivoiman etuna on sen nopea säädettävyys. Miten tärkeänä pidät vesivoimaa Suomen sähköntuotantojärjestelmässä tulevaisuudessa? 60% 50% 56% 40% 30% 33% 20% 10% 0% 2% 2% Erittäin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 14.1.2018 Luottamuksellinen 13
Vesivoiman rooli ja merkitys Vastaajaryhmät Miten tärkeänä pidät vesivoimaa Suomen sähköntuotantojärjestelmässä tulevaisuudessa? 56% 33% Kansanedustajat 41% 45% 9% 5% Poliittiset taustavaikuttajat 43% 53% Virkamiehet 65% 1 12% 6% Media 29% 50% 1 Tiede ja tutkimus 79% 1 Järjestöt ja liitot 9 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Erittäin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä En osaa sanoa 14.1.2018 Luottamuksellinen 14
Vesivoiman toimintaedellytykset tulevaisuudessa Samaan aikaan, kun muuta uusiutuvaa energiaa tuetaan, vesivoiman toimintaedellytyksiä on heikennetty mm. voimalaitosten kiinteistöverolla. Miten vesivoiman toimintaedellytykset voitaisiin jatkossa turvata? Voit valita useita vastausvaihtoehtoja. Vahvistamalla sähkömarkkinoiden markkinaehtoisuutta luopumalla eri tuotantomuotojen tuotantotuista 41% Alentamalla voimalaitosten kiinteistöveroa 38% Toimintaedellytysten turvaamiseksi ei tarvita toimenpiteitä 19% En osaa sanoa Myöntämällä tuotantotukia vesivoimalle Jokin muu, mikä? 8% 12% 11% Jokin muu, mikä? Vesivoimaloiden kehittäminen (2 kommenttia) Kalatalousvelvoitteet (2 kommenttia) Vesivoiman lisärakentaminen (1 kommentti) Uusiutuvien tukeminen (1 kommentti) Tukkumarkkinoiden markkinaehtoinen hinnanmuodostus (1 kommentti) Luvituksen järkevöittäminen (1 kommentti) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 14.1.2018 Luottamuksellinen 15
Lisätietoja selvityksestä antaa: Juha Vekkilä 050 352 5335 Kiitos! 14.1.2018 Luottamuksellinen 16