Ikäihminen kehittäjänä



Samankaltaiset tiedostot
Ikäihminen kehittäjänä

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä. Marja-Liisa Nevala Aijjoos-hanke Hehko-seminaari

Ikäihminen kehittäjänä - käytännön esimerkkejä ja kokemuksia osallisuudesta

Miten osallisuudella edistetään mielenterveyttä ja päihteettömyyttä

Ikäihmisten osallisuus käytännön esimerkkejä Aijjoos-hankkeesta

Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen Ikäpoliittinen ohjelma vuosille

Projektit muuttavat käsitystä vanhuudesta Vau, mikä vanhuus!

Ryhmäkalenteri. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Evijärvellä 2019

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

RYHMÄKALENTERI. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Evijärvellä

RYHMÄKALENTERI. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Lappajärvellä

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

Aijjooskumppanuushanke. Minna Koponen ja Jenni Alanen

RAY:n Eloisa ikä ohjelma ikäihmisten hyvää arkea tukemassa Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma vauhtiin! Säätytalo

RYHMÄKALENTERI. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Evijärvellä

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn ( )

Aijjoos-kumppanuushanke

VANHUSNEUVOSTON TYÖKOKOUS Kehittäjäsosiaalityöntekijä Tuula Anunti

Ikäystävällinen Kuopio - ohjelma vuosille

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Monialainen yhteistyö kotona asumisen tukena

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

IKÄIHMISTEN FOORUMI Palvelukeskus Sarahovi, Laukaantie 6

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kartta johtaa kotiin - kodin hyvinvointipalvelut ikäihmisille

Tervetuloa Innokylään

Haapajärvi 7701 Kärsämäki 2922 Pyhäjärvi 6008 Reisjärvi 3008 Yhteensä (06/10)

VANHUSNEUVOSTOT. Työkokoukset 1 x kk, joiden tarkoituksena on työstää ja luoda toimintamallit: o Kolmannen sektorin kanssa työskentelyn kehittäminen

Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus

Hyvinvointikeskusten toimintakuvaus Kannisto/Toppinen

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Arjen turvaa kunnissa

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

OSALLISUUS JA DEMOKRATIA KIRJASTOJEN NÄKÖKULMASTA VIRPI LAUNONEN

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Kunnan ja järjestöjen yhteistyö. Työryhmä

Ryhmäkalenteri. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Alahärmässä

Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla hanke ( )

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Ikäihminen teknologian käyttäjänä. Marika Nordlund KÄKÄTE-projekti Vanhustyön keskusliitto

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Järjestötreenit Kunta-järjestöyhteistyö Oulussa Erityisasiantuntija Marjo Riitta Tervonen, SOSTE

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Auditointiajot, Vaasa

RYHMÄKALENTERI. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Kortesjärvellä. Syksy 2017

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Kehittämishanke vanhuspalvelujen strategisen johtamisen tukena

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

3.2 Vammaisneuvoston tehtävät

Alkukartoitus 2016 Närpiö Asukasluku: 9837, 75 vuotta täyttäneitä: 1295, 13,8 %), Lähde: Sotkanet 2015

Henkilö 7 Osallistuminen ja vuorovaikutus; Satakunta

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö.

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Palvelu nimeltään sosiaalinen kuntoutus

Käyttäjien osallistaminen nopeuttaa tuotekehitystä ja teknologian käyttöönottoa sote-sektorilla

Ryhmäkalenteri. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Ylihärmässä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Asiakaspalautejärjestelmä Perusturvakuntayhtymä Akselissa

IKÄINSTITUUTIN VOIMAA VANHUUTEEN Ohjelmatyö Voimaa Vanhuuteen ohjelmatyö Hämeenlinnassa

TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Vanhuspalvelulaki 10 Kunnan voimavarat:

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

KP OTE. Osallisuutta tukeva toiminta

Vanhusneuvostot Keski-Suomessa Askeleen edellä

LOIMAAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2015 1

HYVINVOINNIN ja TERVEYDEN EDISTÄMINEN TEAviisari Osallisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Tasa-arvoa terveyteen

Osallistumisesta ja ikäpolvitoiminnasta hyvinvointia. Hyviä käytäntöjä Aijjoos-hankkeesta. Jenni Alanen, Minna Koponen ja Marja-Liisa Nevala

Ryhmäkalenteri. Hyvinvointia tukevaa ryhmätoimintaa ikääntyville Kortesjärvellä 2019

Todettiin päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja tarkastetaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin.

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Mediakasvatusseuran strategia

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

Yhtymävaltuusto Hallitus Hallitus / /2013 YV 13

Transkriptio:

1 Ikäihminen kehittäjänä Marja-Liisa Nevala

1 Lukijalle Tässä julkaisussa esitetään muutama käytännön esimerkki siitä, miten ikääntyvien palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa voidaan hyödyntää keskuudessamme olevia asiantuntijoita. Samalla tarjotaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ikääntyville kansalaisille. Malli on kehitetty Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa Aijjoos-kumppanuushankkeessa. Tavoitteena on, että ikääntyvät kansalaiset nähdään aktiivisina toimijoina ja osallisina yhteiskunnassamme, ei vain passiivisina palvelujen vastaanottajina. Käytäntöjä saa vapaasti ottaa käyttöön ja kehittää edelleen. Asiakaskehittäjinä voi toimia mikä tahansa kansalaisten ryhmä, kulloiseenkin tilanteeseen soveltaen. Tämän julkaisun ovat tarkastaneet 75-vuotiaat asiantuntijaryhmän jäsenet ennen julkaisun painamista. Julkaisija Tekijä Työryhmä Julkaisun kuvat Aijjoos-kumppanuushanke Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Marja-Liisa Nevala Antti Alanen, Eila Haapoja, Matti Myllymäki, Jaakko Pitkäjärvi ja Matti Sinivuori, Kauhava Eino Ahola, Evijärvi Anna-Liisa Karvala ja Kaisu Peltokangas, Lappajärvi Jenni Alanen ja Minna Koponen, Aijjoos-hanke Anna-Liisa Huhtala Painopaikka I-PRINT OY, 2009

2 Sisältö Lukijalle.. 1 Sisältö. 2 Ikäihminen toimijana 3 Asiantuntijoina 75-vuotiaat.. 4 Ikäihminen kehittäjänä. 5 Arvioijina 75-vuotiaat.. 5 Ikäihminen kouluttajana 7 Ikääntyvä tiedottajana.. 8 Ikäihminen vaikuttajana 8 Mikä on Aijjoos-hanke? 9

3 Kuinka voimme ammattilaisina tietää, millaista elämää ikäihminen elää tämän päivän Suomessa? Millaisia palvelutarpeita heillä on? Millaisia voimavaroja heillä on? Miten he itse kehittäisivät palveluja tulevaa vanhuuttaan ajatellen? Näihin kysymyksiin voi saada vastauksia vain kysymällä ikäihmisiltä itseltään. Ikäihminen toimijana Aijjoos-kumppanuushankkeessa on kehitetty malli, jossa ikäihminen on tasavertaisena toimijana ammattilaisten kanssa. Ikäihminen toimii asiantuntijana, kehittäjänä, tiedottajana, kouluttajana, arvioijana ja vaikuttajana. Kuvio 1. Ikäihminen toimijana

4 Asiantuntijoina 75-vuotiaat Aijjoos-hankkeessa perustettiin asiantuntijaryhmä, joka koostuu 75- vuotiaista henkilöistä. Asiantuntijaryhmään kutsuttiin kaikki (175 henkilöä), joille oli tehty hyvinvointia edistävä kotikäynti Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueella kuluneena vuonna. Kutsua noudatti 18 henkilöä, joista 8-10 on osallistunut kokouksiin. Ryhmässä on edustajia kaikista Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen kunnista. Kuntayhtymä Kaksineuvoinen on perusturvan palvelujen tuottaja Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueella. Asiantuntijaryhmä käsitteli alueella ensimmäistä kertaa julkaistavan ikäihmisten palveluoppaan sisältöä ja ulkoasua ennen painamista. Ikäihmisten tekemien korjausten jälkeen oppaasta tuli paremmin ikäihmisten tarpeita vastaava. Aijjoos-hanke julkaisi palveluoppaan sekä paperi- että nettiversiona. Asiantuntijaryhmä nosti esille myös epäkohdan kuljetuspalveluissa, johon he toivoivat pikaista kohennusta. Asiaan tartuttiin, ja asiantuntijaryhmän jäsenet ja hanketyöntekijät keskustelivat asiasta kuntayhtymän johtoryhmän kanssa tasaarvoisina asiantuntijoina. Ikäihmisten puheenvuoroissa tuli esille kaikkein tärkeimmät asiat, jotka olivat nousseet esille kotikäyntien tuloksissakin. Tällainen vuoropuhelu lisää vaikuttavuutta, kun palvelujen käyttäjät ovat keskustelussa osallisena. Kuljetuspalvelujen kehittämiseksi perustettiin myöhemmin Kuntayhtymä Kaksineuvoisen yhtymähallituksen nimeämä työryhmä, jossa on mukana kaksi asiantuntijaryhmän jäsentä. Näin ikäihmisistä tuli myös kehittäjiä.

5 Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-hankkeessa ikäihmisille järjestettävien tapahtumien, koulutusten ja ryhmien ideat ovat syntyneet ikääntyvien keskuudessa. Ammattilaisten ei pidä yksin suunnitella tapahtumia ja palveluja ikäihmisille, vaan kysyä ikäihmisten mielipiteitä ja tarpeita. Heidän todellinen tarpeensa voi olla esim. tietokoneen tai kännykän käyttökurssi! Aijjoos-hankkeessa kehitetään hyvinvointia tukevaa vanhustyön mallia Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueelle. Mallinnustyöryhmän lisäksi on perustettu useita työryhmiä pohtimaan pienempiä asiakokonaisuuksia. Kaikissa työryhmissä on ikäihminen mukana, esim. HEHKO-tiimissä, joka kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien mallia. Palveluliikenteen kehittämistä koskevassa työryhmässä on mukana ikääntyviä henkilöitä. Tarkoituksena on, että ikäihmiset ovat tekemässä myös Kuntayhtymä Kaksineuvoisen ikääntymispoliittista ohjelmaa muiden asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksista ollaan kiinnostuneita viranomaistasolla. Miten tätä tietoa hyödynnetään sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa? Miten esim. tekninen toimi voisi käyttää saatuja tuloksia hyödykseen? Aijjoos-hankkeessa asiaa on lähestytty tämän lisäksi myös kansalaislähtöisesti. Miten ikäihmiset saavat tuloksista suurimman mahdollisen hyödyn? Arvioijina 75-vuotiaat Kotikäynneistä saadut tulokset esiteltiin ko. ikäryhmälle yhteisissä tilaisuuksissa, jotka pidettiin paikkakunnittain. Tilaisuudet olivat miellyttäviä samanikäisten tapaamisia, joissa puheensorinaa riitti. Mutta ne olivat myös kiinnostavia tilaisuuksia, joissa 75-vuotiaat kuulivat, mitä mieltä muut samanikäiset olivat, miten heidän ikäluokkansa voi ja mitkä asiat olivat ns. ongelmakohtia.

6 Keskustelussa tuli ilmi useita asioita, joita ikääntyvien mielestä tulisi kehittää yhteiskunnassamme. Ikääntyvät toimivat arvioijina. Hyvät ja kehitettävät asiat listattiin tiedon eteenpäin viemiseksi. Monen mielestä kotikäynti ja tämä tilaisuus herättivät ajattelemaan, mitä itse kukin voisi tehdä oman hyvinvointinsa eteen. Tämä onkin tärkein asia! Mitatulla verensokerilla, saadulla tuloksella ja viranomaisten käsittelemillä tilastoilla ei ennaltaehkäisyä ole vielä tehty. Mutta jos saadaan ikääntyvä itse ajattelemaan, mitä hän voisi tehdä, se on jo askel hyvinvoinnin edistämiselle. Ikäihmiset ovat avainasemassa. Jos he motivoituvat lisäämään liikuntaa, vähentämään päihteiden käyttöä, huolehtimaan riittävästä nesteen saannista ja yksinäisestä ikätoveristaan, monta asiaa ratkeaa - ajoissa. Ikääntyvät henkilöt ovat kertoneet, että sosiaalinen kanssakäyminen on vähentynyt. Yhteiset kokoontumiset ovat merkittäviä tapahtumia. Yhdessä samanikäisten kanssa todettu tarve muuttaa elintapojaan terveellisemmiksi voi olla vaikuttavampi, kuin kahden kesken kotikäynnillä ammattilaisen kanssa todettu. Tämä on huomattu Aijjoos-hankkeen ryhmätoiminnoissa, jotka on järjestetty 75-vuotiaille tarpeen mukaan hyvinvointia edistävien kotikäyntien jälkeen. Hanke on järjestänyt Muistelua keskustellen ryhmiä ja Tasapainoa liikkuen ryhmiä kuudella alueella räätälöitynä ikäihmisten tarpeisiin. Alueella aiemmin järjestetyt liikuntaryhmät on koottu osallistujien toimintakyvyn mukaan, koska siten ohjaajan on helpompi ohjata ryhmää. Tämä lähtee ohjaajan tarpeista. Millainen ryhmä olisi, jos se lähtisi ikäihmisten tarpeista? Kokemukset 75-vuotiaille suunnatuista ryhmistä ovat olleet hyviä. Vaikka ryhmän ohjaaminen on haasteellista ihmisten toimintakyvyn erilaisuuden vuoksi, vertaistuellinen merkitys on suuri.

7 Tietysti kotikäyntien jälkeen jokaisen henkilökohtaisiin tarpeisiin on puututtu heti, esim. jos henkilöllä on ollut apuvälineiden tarvetta tai korkea verenpaine tai hammashoidon tarvetta. Nämä ovat hyvinvointia edistävien kotikäyntien rutiinia. Aijjoos-hankkeessa on tartuttu myös toisella tavalla tuloksiin, että 75-vuotiaat saisivat kotikäynnistä suurimman mahdollisen hyödyn. Heille on lähetetty kutsuja kännykänkäyttökursseille, mikäli he ovat vastanneet, että kännykän käytössä on ollut ongelmia ja he toivovat kurssia. Samoin ikäihmisten ATK-kursseille, omaishoitajien tapahtumiin jne. on lähetetty kutsuja. Välttämättä omaishoitaja ei saa muuta kautta kutsua omaishoitajien tilaisuuksiin, jos hän ei saa omaishoidon tukea tai kuulu omaishoitajien yhdistykseen. Henkilökohtainen kutsu on tehokkaampi kuin lehti-ilmoitus. Tarkoituksena on järjestää myös ikäihmisten palvelujen ideointitilaisuus, jossa osallisia ovat kaikki, joita toiminta koskee, eli ikäihmisiä, työntekijöitä ja hallinnoijia. Ideointitilaisuuden tulee olla sellaisessa paikassa, joka on luonteva kokoontumispaikka ikäihmisille. Jokaisen mukana olevan tulee kokea, että juuri hänen osallistumisensa on tärkeä. Tällaisessa osallistavassa arvioinnissa pyritään oppimiseen ja yhteisen näkemyksen saamiseen arvioitavista asioista. Ikäihminen kouluttajana Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tekijöille järjestetyssä koulutustilaisuudessa kouluttajina toimivat ikäihmiset, joille oli jo tehty hyvinvointia edistävä kotikäynti edellisenä vuonna. Ikäihmiset saivat itse kertoa, miltä yhteydenotto tuntui, mitä he kotikäynniltä odottivat ja mitä he siitä hyötyivät. He kertoivat myös, että toivoivat työntekijän luovan tilanteesta leppoisen ja luottamuksellisen.

8 Ikäihmiset esimerkiksi kehottivat työntekijöitä sanomaan heti kotikäynnin alussa, että he ovat vaitiolovelvollisia. Jatkossa olemme menossa tapaamaan Kuntayhtymä Kaksineuvoisen lääkäreitä. Myös tässä tapaamisessa asiantuntijaryhmän jäsenet ovat mukana. Tavoitteena on, että lääkärit osaavat hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia. Lähitulevaisuudessa järjestämme valtakunnallisen koulutustilaisuuden, joka käsittelee hyvinvointia edistävien kotikäyntien kehittämistä. Tässä tilaisuudessa ikäihminen on yhtenä luennoitsijana. Ikääntyvä tiedottajana Aijjoos-hankkeen järjestämissä tiedotustilaisuuksissa on ollut mukana ikäihmisiä tiedottajana. Palveluoppaan julkaisutilaisuudessa ikäihmiset kertoivat ikäihmisten näkökulman palveluoppaasta ja sen käytöstä. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tulosten julkistamistilaisuuksissa ikäihmiset antoivat haastatteluja radioon ja lehtiin. Tämä lisää uutisaiheiden kiinnostavuutta, ja samalla ikääntyvien kansalaisten osallisuutta. Ikäihminen vaikuttajana Hyvinvointia edistävistä kotikäynneistä saatuja tuloksia on käsitelty alueittain valtuustojen ja lautakuntien kokouksissa. Kokouksiin on kutsuttu alueelta myös ikäihminen. Nuoremmista kukaan ei tiedä, miltä tuntuu elää tänä päivänä 75-vuotiaana yhteiskunnassamme. Tilastoidut tulokset kertovat paljon, mutta aidompi vuorovaikutus syntyy siitä, että lautakunnan jäsenet voivat keskustella ikäluokan edustajan kanssa. Samalla ikääntyvät ovat aktiivisina toimijoina, osallisena yhteiskunnassamme.

9 Mikä on Aijjoos-hanke? Aijjoos-hankkeen tarkoituksena on vastata ajoissa ikäihmisten tarpeisiin ja ehkäistä ongelmia ennalta siten, että ikääntyvät voivat asua vireinä omassa kotiympäristössään. Aijjoos on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa ajoissa. Toiminta on tarkoitettu kaikille yli 65-vuotiaille. Jos tähän olis puututtu AIJJOOS, ei tätäkään olis tapahtunut. Hanke toteutuu Kauhavan seudun Vanhustenkotiyhdistys ry:n, Härmän Vanhustentukisäätiön, Kortesjärven Vanhustenhuolto ry:n, Lappajärven palvelukoti ry:n, RAY:n, Kauhavan kaupungin, Evijärven ja Lappajärven kuntien ja Kuntayhtymä Kaksineuvoisen kanssa yhteistyössä vuosina 2008-2012 monipuolisena kumppanuushankkeena. Hankkeen tarkoituksena on, että ennakoiva toimintamalli vakiintuu osaksi Kuntayhtymä Kaksineuvoisen alueen perusturvaa. Myös kolmannella sektorilla ennakoiva toiminta vahvistuu kansalaisjärjestötoimintana. Hanke tuottaa tietoa säännöllisten vanhuspalvelujen ulkopuolella olevista ikääntyvistä, mikä auttaa kuntien ja järjestöjen etukäteissuunnittelua ja päätöksentekoa. Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin vanhuspalveluja tuottavat yksiköt voivat varautua tuleviin palvelutarpeisiin.

10

11 MUISTIINPANOJA

12 MUISTIINPANOJA

Ota rohkeasti yhteyttä! AIJJOOS KUMPPANUUSHANKE www.aijjoos.fi Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Kauppatie 133 D 36, 62200 Kauhava Puh. (06) 4322 374 tai (06) 4322 111 aijjoos@aijjoos.fi Projektipäällikkö Marja-Liisa Nevala Puh. 044 5837 540 m-l.nevala@aijjoos.fi Projektityöntekijä Jenni Alanen Puh. 040 7238 161 jenni.alanen@aijjoos.fi Projektityöntekijä Minna Koponen Puh. 050 5837 450 minna.koponen@aijjoos.fi