Toimitusnumero 2018-574758 1(5) Kiinteistönmääritys (KML 283 ) Kohde: 849-872-1-2 Saarijärven erillinen vesijättö / Kunta: Toholampi Aika: 13.4.2018 kello 10:00 Paikka: Toholammin virastotalossa, Lampintie 5, Kulttuurisali Toimitusinsinööri: Malin Henriksson Läsnäolijat: Osallistujat ilmenevät liitteestä 1 1. Tiedottaminen Toimituksen aloittamisesta on tiedotettu 4.4.2018. Virallisessa lehdessä, sanomalehdessä Keskipohjanmaa 23.3.18, kuuluttamalla Maanmittauslaitoksen toimistolla Kokkolassa, sekä kutsukirjeillä, jotka on lähetetty rajanaapureille, Alavirteen jakokunnalle, Toholammin talojen nro 13,15,17 ja 19 kiinteistöjen omistajille sekä muutamalle muulle 20-21.3.18. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 168-170 Hallintolaki 62 2. Kokouksen laillisuus Kukaan ei ole vaatinut uskottujen miesten käyttämistä. Kukaan ei ole katsonut toimitusinsinöörin olevan esteellinen tai ilmoittanut esteestä toimitukselle. Kokous on laillinen Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, 11 3. Vireilletulo Tämä kiinteistönmääritys on tullut vireille Maanmittauslaitoksen toimesta kiinteistönmuodostamislain 283 :n nojalla yhtenä osana kiinteistörekisterin perusparannusta. 4. Toimituksen tarkoitus Maanmittauslaitos vastaa kiinteistörekisterin ja rekisterikartan oikeellisuudesta ja luotettavuudesta. Tavoitteena on muun muassa, että jokaisen alueen omistaja tiedetään ja omistus on merkitty lainhuutorekisteriin. Tähän tavoitteeseen liittyen maa- ja metsätalousministeriö sekä Maanmittauslaitos ovat päättäneet, että erillisten vesijättöjen omistus selvitetään ja ratkaistaan systemaattisesti koko valtakunnassa. Toimituskustannuksista vastaa valtio. Toimituksen tarkoituksena on vahvistaa Saarijärven erillisen vesijätön omistusoikeus vanhalla Alavirteen ulkometsässä Toholammin kunnassa. Vesijättöalue on 11.10.2011 merkitty kiinteistörekisteriin nimellä Saarijärven erillinen vesijättö ja rekisterinumerolla 849-872-1-2. 5. Erillinen vesijättö Erillisten vesijättöjen omistuksesta ja tilaksi muodostamisesta yleensä:
Toimitusnumero 2018-574758 2(5) Erillisiä vesijättöjä on syntynyt laskemalla järvien vedenkorkeutta. Laskeminen tapahtui ojittamalla, ajatuksena luoda uusia laidun- ja viljelysmaita. Tällaisia järvien laskemisia tehtiin jo 1700-luvun puolessavälissä ja erityisen suuressa määrin 1800-luvulla. Lupa laskemiseen saatiin kihlakunnanoikeudelta, joissakin tapauksissa maaherralta, tai Venäjän vallan aikana kuvernööriltä. Omistusoikeuden kuivatettuihin alueisiin saivat ne, jotka olivat osallistuneet laskemiseen, riippumatta siitä olivatko olleet vesialueen osakkaita vai eivät. Myös maattomilla oli mahdollisuus tulla omistajiksi. Koska erilliset vesijätöt ovat olleet kiinteistörekisterijärjestelmän ulkopuolella, niitä ei ole voitu lainhuudattaa. Luovutuksia on voitu tehdä vapaasti, jopa suullisesti. Laissa erillisten vesijättöjen lakkauttamisesta kiinteistöinä (tullut voimaan 1.1.2017) säädetään siitä, mitä näille erillisille vesijätöille tapahtuu. Erillinen vesijättö muodostetaan tilaksi tai kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi tai liitetään kiinteistöön tai yhteiseen alueeseen kiinteistönmäärityksen yhteydessä suoritetussa kiinteistötoimituksessa. Mikäli omistusoikeus tulee selvitettyä, erillinen vesijättö muodostetaan omistajalleen tilaksi tai liitetään hänen omistamaansa tilaan. (3 ) Mikäli omistusoikeutta ei ole voitu selvittää: Erillinen vesijättö, jonka omistusoikeutta ei ole saatu selvitettyä ja joka rajoittuu siihen alkuperäiseen yhteiseen alueeseen tai kiinteistöön, josta se on muodostunut, liitetään tähän alkuperäiseen yhteiseen vesialueeseen tai kiinteistön omistajan suostumuksella tähän alkuperäiseen kiinteistöön (3 ). Mikäli koko järvi sen laskemisen seurauksena on kuivunut ja mikäli erillisen vesijätön omistajaa ei voida selvittää, erillinen vesijättö muodostetaan kiinteistöjen uudeksi yhteiseksi alueeksi siihen vesioikeudelliseen kylään, jonka yhteisestä vesialueesta se on muodostunut. (3 ) Jos kysymys erillisen vesijätön muodostumisyksiköstä on epäselvä, erillinen vesijättö on määrättävä toimituspäätöksellä liitettäväksi siihen yhteiseen vesialueeseen tai muodostettavaksi uudeksi yhteiseksi alueeksi siinä vesioikeudellisessa kylässä, jonka tiluksiin se todennäköisimmin kuuluu. (4 ) Erillinen vesijättö saadaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön edellyttäen, että vesijättö on syntynyt asianomaisella luvalla vesistöä laskemalla ja viranomaisen suorittaman taikka yksityisen jaon tai laskemislupaan sisältyvän määräyksen perusteella tullut jonkun omaksi eikä kuulu mihinkään tilaan. Lisäksi edellytetään, että em. edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13. päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa. Omistusoikeus vesijättöön ratkaistaan toimituksessa. Erillisiä vesijättöjä on voinut syntyä 1740-luvulta lähtien järviä ja lampia kuivattamalla, kun niiden vedenpintaa on laskettu ojittamalla tai muulla tavalla. Järvenlaskun seurauksena paljastunutta maata käytettiin karjalle heinämaana ja myös viljelysmaana. 1700-luvun lainsäädännön mukaan järvien kuivatuksessa syntynyt maa-alue siirtyi kuivattajien yksityis- tai yhteisomistukseen, vaikka kuivattajilla ei olisi ollut lainkaan maaomaisuutta ennen kuivatushankkeeseen ryhtymistä. Ennen vesijohdoista ja vesilaitoksista vuonna 1868 annettua asetusta voimassa olleiden säännösten mukaan voitiin antaa lupa vesistön laskemiseen muillekin kuin vesialueen omistajille. Siten kuka tahansa saattoi ennen vuotta 1868 ryhtyä järven laskuun ja saada omistusoikeuden järveä laskemalla syntyneeseen vesijättöön. Tällaisen laskemisen kautta syntyneeseen vesijättöalueeseen saivat omistusoikeuden laskemisyritykseen osallistuneet ilman että siihen olisi tarvittu omistusoikeutta siirtävää viranomaisen
Toimitusnumero 2018-574758 3(5) toimenpidettä. Vuoden 1868 asetuksen mukaan oikeus vesistön laskemiseen tuli kuulumaan vain vesialueen omistajille. Tämä johti siihen, että vuoden 1868 jälkeen omistus kytkeytyi enemmän maanomistukseen. Erilliseen vesijättöön rajoittuvan kiinteistön omistaja voi kiinteistönmäärityksen yhteydessä haluta lunastaa kiinteistöönsä rajoittuvan erillisen vesijätön tai osan siitä. Sellainen lunastus suoritetaan siten kuin kiinteistönmuodostamislaissa säädetään erillisen vesijätön lunastuksesta. Lunastuksen edellytykset: Alue on vesijättömaata Alue on vähäinen erillinen vesijättö Hakijakiinteistö rajoittuu vesijättöön Voidaan käyttää tarkoituksenmukaisesti vain hakijan kiinteistön yhteydessä Mikäli joku toivoo lunastusta, toimitusinsinööri haluaa kirjallisen hakemuksen. Näissä tapauksissa hakija maksaa toimituskustannukset. Riippuen siitä kuinka toimitus etenee, voi mahdolliset lunastukset tehdä tämän toimituksen yhteydessä tai myöhemmin erillisessä toimituksessa. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 38 ja 39 6. Arkistotutkimukset Toimitusinsinöörillä ei ole ollut mahdollisuutta tutkia alkuperäistä kuivatuslupaa. Siten on epäselvää, minä vuonna kuivatuslupa on annettu. Alueella on suoritettu seuraavat maanmittaustoimitukset: 7. Menettelytavat tässä toimituksessa Kartoitus Toholammin kylän kaikista tiluksista v 1818 on mainittu "Saarijärvi uttorkad till äng" (Saarijärvi kuivatettu niityksi) arkisto (849) 1:47 Rajankäynti 1934 Saarijärven järviosakkaiden ja Pietilän talon nro 17 Alaviirteen kylässä. Ilmari Alakopsala on edustanut järviosakaita ja saanut valtakirjan seuraavilta henkilöiltä: Väinö Hukari. Konsta Kainu, Konsta Seppälä, Kalle Hukari, Erkki Hukari, Miika Viitasalo, Topias Kellosalo, Wäinö Kopsala ja A. Kopsala Toimituksen kartassa lukee että järvi on Toholammin kylän talojen 13,15,17, 18 ja 19 yhteinen nautinta. Eli; 849-401-13-0 Nisula 849-401-15-0 Kaattari 849-401-17-0 Hukari 849-401-18-0 Seppälä 849-401-19-0 Kopsala Alue on ollut Alavirteen uusjaon (tn 46606) ulkopuolella mutta rajat ovat käyty. Arkisto (429) 1:169 Tilaksi muodostaminen: Jos vesijätöllä ja vesijätön kohdalla ns. kovan maan tilalla on samanlainen omistus, vesijättö liitetään tilaksi muodostamisessa kovan maan tilaan. Vesijätöstä voidaan muodostaa myös erillinen itsenäinen tila omistajan niin halutessa. Tilaksi muodostaminen tai lunastaminen:
Toimitusnumero 2018-574758 4(5) 8. Asianosaisten kuuleminen Jos vesijätöllä ja kovan maan tilalla on erilainen omistus, muodostetaan vesijättö vesijätön omistajalle tilaksi. Kuitenkin kovan maan tilan omistajalla on lain mukaan mahdollisuus pyytää, että vesijättö liitettäisiin lunastamalla kovan maan tilaan. Tällöin toimituksessa tehdään päätökset vesijätön lunastusmahdollisuuksista. Vähäinen erillinen vesijättö voidaan lunastamalla liittää kovan maan tilaan, jos kiinteistönmuodostamislain 60 :n mukaiset edellytykset ovat olemassa. Ennen lunastusta on ratkaistava tilusvaihdon mahdollisuus. Vesijättöjen rajat: Erillisten vesijättöjen piirirajat selvitetään ja tarvittaessa piirirajat käydään ja pyykitetään valtion varoin. Tieoikeuksista: Tieoikeuksia ei tässä toimituksessa ole tarkoitus käsitellä. Toimituskustannuksista ja lainhuudatuksesta: Tilaksi muodostamiset tehdään valtion varoin. Tilaksi muodostamisen jälkeen tilan omistajalla on lainhuudatusvelvollisuus ja lainhuudatuksesta peritään maa- ja metsätalousministeriön asetukseen mukaan Jos vesijättö liitetään lunastamalla kovan maan tilaan, perii Maanmittauslaitos lunastustoimituksesta toimitusmaksun ja lunastajan tulee maksaa vesijätön omistajalle toimituksessa määrättävä lunastuskorvaus. Vesijätön lunastajan tulee myös hakea lainhuuto lunastamalleen vesijätölle. Kysyttäessä kenelläkään läsnäolijoista ei ollut tietoa nykyisistä omistussuhteista. Tietoa oli kuitenkin mainituista aiemmista omistajista. Todettiin myös että A. Kopsala todennäköisesti on Aleksi Kopsala. Keskustelun jälkeen toimitusinsinööri totesi, että omistusoikeus olemassa olevien asiakirjojen perusteella todennäköisemmin kuuluu Toholammin kylälle kuin Ala-Viirteen kylälle. Tehtiin tarkennus, että toimituksessa ei käsitellä metsästysoikeuksia ym. Miia Mikkola ELY-keskuksesta ilmoitti, että Saarijärven erillinen vesijättö on Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde (SSTE-kohde), ja että ELY-keskuksella siten on intressejä alueella. Käytiin keskustelua suojelun eduista ja haitoista. 9. Maastotyöt Maastotöissä selvitellään rantakiinteistöjen piirirajat tarpeellisilta osin. Rantatilan ja siihen liitettävän vesijätön välinen raja määritellään vanhojen tilakarttojen ja maastomittausten perusteella. Maastotyöt tehdään kesäkauden 2018 aikana ja mikäli on rajankäynnintarpeet rajanaapurit saavat erillinen ilmoitus maastotöistä. rajankäynnistä tehdään seuraavassa kokouksessa. 10. Vesijätön lunastus Kukaan muu kuin ELY-keskus/Mikkola ei osoittanut kiinnostusta lunastaa vesijättöä erillisestä vesijätöstä. Mikkola ilmoitti että he palaavat asiaan myöhemmin.
Toimitusnumero 2018-574758 5(5) 11. Toimituksen jatkosta Heidän, joilla on erillisen vesijätön omistusta koskevia asiakirjoja hallussaan, tulee toimittaa ne toimitusinsinöörille 31.8. mennessä. Toimitusta jatketaan kokouksella Toholammin virastotalossa 9.10 2018 klo 10. 12. Asiakirjat Alkukokouksen pöytäkirja lähetetään kokouksessa läsnä olleille ja muille tiedossa oleville asianosaisille. Ote pöytäkirjasta laitetaan toimituksen verkkosivulle: http://www.maanmittauslaitos.fi/tn2018-574758 13. Kokouksen päättäminen Toimitusinsinööri totesi, että seuraavaksi tehdään toimituksen maastotyöt eli laitoksen kartoittaja kiertää suon ja mittaa pyykit. Mikäli tarvetta tehdä rajankäynnit ilmenee, kutsutaan rajoittuvien tilojen omistajat maastotöihin. Toimituksen seuraava kokous on 9.10. klo 10 Toimitusinsinööri päätti kokouksen.