Tienpitoalueiden vertailu - Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaihtoehdot 27.4.2018
Sisältö Ohjausryhmän kokoonpano Tienpitoalueiden vertailu - työn tavoitteet Vaihtoehtoiset tienpitoalueet Työssä käytettyjä aineistoja Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) Lähtöaineistot sekä niiden analyysi Kehityskäytävät, aluerakenne, työmatkat, henkilöliikenne, kuljetukset Maakuntien vertailua Liikenteen kärkihankkeet, maakunnan suuntautuminen Mielipidekysely tienpitoalueesta Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu Jatkotoimenpiteet 2
Ohjausryhmä Organisaatio Nimi Rooli / tehtävä Sähköposti Etelä-Pohjanmaan liitto Antti Saartenoja Vs. maakuntajohtaja antti.saartenoja@etela-pohjanmaa.fi Etelä-Pohjanmaan liitto Markus Erkkilä Vs. suunnittelujohtaja markus.erkkila@etela-pohjanmaa.fi Pohjanmaan liitto Ann Holm Kaavoitusjohtaja ann.holm@obotnia.fi Pohjanmaan liitto Tero Voldi Liikenneasiantuntija tero.voldi@obotnia.fi Keski-Pohjanmaan liitto Janna Räisänen Aluesuunnittelupäällikkö janna.raisanen@keski-pohjanmaa.fi Pirkanmaan liitto Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitusjohtaja karoliina.laakkonen-pontys@pirkanmaa.fi Hämeen liitto Heikki Pusa Yli-insinööri, suunnittelujohtaja heikki.pusa@hame.fi EPOELY / L Anders Östergård Johtaja anders.ostergard@ely-keskus.fi EPOELY / L Vesa Leino Tienpidon suunnittelupäällikkö vesa.leino@ely-keskus.fi EPOELY / L Ari Perttu Investointipäällikkö ari.perttu@ely-keskus.fi PIRELY / L Juha Sammallahti Johtaja juha.sammallahti@ely-keskus.fi PIRELY / L Janne Lintilä Toiminnanohjauspäällikkö janne.lintila@ely-keskus.fi Jakelussa lisäksi Pohjanmaan Liitto Kaj Suomela Maakuntajohtaja kaj.suomela@obotnia.fi Keski-Pohjanmaan Liitto Jukka Ylikarjula Maakuntajohtaja jukka.ylikarjula@keski-pohjanmaa.fi Konsultit Linea Konsultit Oy Reijo Helaakoski Projektipäällikkö reijo.helaakoski@linea.fi Linea Konsultit Oy Marko Nyby Projektisihteeri marko.nyby@linea.fi 3
Tienpitoalueiden vertailu - työn tavoitteet Määritellä tulevan Etelä-Pohjanmaan maakuntakonsernin näkökulmasta edullisin ja järkevin tienpitoalue ottaen huomioon liikennejärjestelmä- ja maantielaki-esityksen tavoitteet tienpidon tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa (15 f ): tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen hoitaminen, lain mukaisen palvelutason toteutuminen ja työssäkäyntialueiden asiakastarpeiden huomioiminen sekä maantieteellisesti, kooltaan ja muutoinkin tarkoituksenmukaisten tienpitoalueiden muodostuminen. Tuottaa perusteluaineistoa päätöksentekoa varten 4
Vaihtoehtoiset tienpitoalueet 1. Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan muodostama alue 2. Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen muodostama alue Maakunnan keskeiset tehtävät Sosiaali- ja terveyspalvelut Kasvupalvelut Ympäristötehtävät Ruoka- ja luonnonvarapalvelut Pelastustoimi Liikenne 5
Työssä käytettyjä aineistoja Valtion tasolla: Hallituksen esitys laiksi liikennejärjestelmästä ja maanteistä sekä sen perusteluaineistot lisäksi viittaukset maakunnan yhteistyöalueisiin muussa lainsäädännössä, esim. Sote-järjestämislaki HE 15/2017 Keskeiset päätieverkon toimintalinjat (Liikenneviraston toimintalinjoja 1/2017) HLT 2016 ja muut tilastotiedot Ylimaakunnallisella ja maakunnallisella tasolla: EPOELY-keskuksen ja maakuntaliittojen suunnitelmat ja selvitykset, mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelma Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017) ja muiden maakuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 + maakuntaohjelmat 2014-17 sekä 2018-21 Etelä-Pohjanmaan maakuntauudistuksen valmistelussa tuotettu aineisto, mm. 6 maankäyttö-, liikenne- ja luonnonvaratehtävien erillinen raportti VATE-pöytäkirjat
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 1/4 Maakunnan liikennetehtävät Keskeisiä tehtäviä tienpito (maanteiden suunnittelu, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen hallinta) hoidettava yhteistoiminnassa tienpitoalueella (toimija määritetään maakuntien yhteistyösopimuksella) liikennejärjestelmäsuunnittelu Lisäksi yksityistieavustukset, liikenneturvallisuus sekä henkilöliikenteen suunnittelu ja järjestäminen päättää yksityisteiden valtionavustuksista, edistää liikkumisen ohjausta vastaa eri toimijatahojen yhteistyöstä liikenneturvallisuustyössä toimivaltainen viranomainen maakunnan joukkoliikenteen suunnittelussa ja järjestämisessä (edellytyksenä maakunnan päätös) 7
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 2/4 Maantieverkon käytännöt lakiesityksen mukaan Maantieverkko säilyy valtion omistuksessa ja ohjauksessa maakuntien ohjauksella varmistetaan valtakunnallinen yhtenäisyys ja riittävä palvelutaso Maakunnat sopivat tienpidon hoitamisesta enintään yhdeksällä tienpitoalueella. Tienpitoalueiden keskeiset tehtävät: tienpidon ja rahoituksen suunnittelu sekä maanteiden hankesuunnittelu maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat ja niihin liittyvä valvonta tienpidon ja liikenteen suunnitelma sekä tienpidon sopimuksen valmistelu tietojen tuottaminen maantieverkosta 8
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 3/4 Tienpidon rahoitus ja sopimus Tienpidon erillisrahoitus maakunnittain jakoperusteet pääpiirteissään kuten nyt perustienpidossa ELYille (maantieverkon ja liikenteen ominaisuudet) perustienpidossa käytettävissä maakunnilla yhteensä noin 410 M, lisäksi valtiolla valtakunnallisiin tehtäviin ja teemaohjelmiin noin 100 M Tienpidon järjestämisestä tehdään valtion kanssa nelivuotinen tienpidon sopimus maakuntavaltuustokauden alussa määritetään tienpidon tavoitteet sekä rahoitus ja sen suuntaaminen Tienpidon sopimuksessa tienpitoalueesta ei muodostu oikeushenkilöä, vaan sopijaosapuolina ovat maakunnat ja Liikennevirasto 9
Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (esitys) 4/4 Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu Tavoitteena edistää liikkumisen ja kuljetusten toimivuutta, turvallisuutta sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän liikennejärjestelmän kehittämistä Pitkäjänteinen yhteistyöprosessi, maakunta käynnistää ja koordinoi suunnittelua, maakuntavaltuusto hyväksyy Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma toimii lähtökohtana maakunnan tienpidon ja liikenteen suunnitelman valmistelussa, jonka pohjalta tienpitäjä ja tienpitoalueen maakunnat valmistelevat tienpidon järjestämiseksi nelivuotisen tienpidon sopimuksen.
Maakunnan kansalliset ja kansainväliset yhteydet Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntasuunnitelma 2040, (2014) Visio 2040: Etelä-Pohjanmaa on hyvinvoivien ihmisten ja menestyvien yritysten uudistuva ja yhteistyötä rakentava kulttuurimaakunta.
Väestöntiheys (as. / km 2 ), 2010 12 Lähde: Alli-kartasto, TTY/Verne (2013)
Pendelöinti maakunnassa ja maakuntarajan yli Kuntien välinen pendelöinti yli 50 työntekijää, vuosi 2015 13 Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Tilastokeskus
Suomalaisten yli 100 kilometriä pitkien matkojen suuntautuminen maakunnittain Huom. Välin Seinäjoki-Vaasa etäisyys on noin 80 km, joten kaupunkien väliset matkat eivät näy pitkien matkojen aineistossa. 14 Lähde: HLT 2016, Liikennevirasto (2018)
Päätieverkon jäsentely sekä kuljetusvirrat 15 Lähde: Liikennevirasto 2017, Etelä-Pohjanmaan liitto 2017
Henkilöliikenteen kysyntä, tieverkko (KVL 2017) Etelä-Pohjanmaan maantieliikenteen ennustettu kasvukerroin 2017-2030 on 1,18 Lähde: Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030, Liikennevirasto (2014) Lähde: Liikennevirasto 2018
Henkilöliikenteen tarjonta, linja-autot Lähde: Valtakunnallinen liikenneluparekisteri VALLU
Kaukoliikenteen vuorotarjonta ja matkamäärä m.s.y = "molemmat suunnat yhteensä" (vuoroja / talviarki-pv) 18 Lähde: Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017)
Henkilöliikenteen kysyntä Rataverkko [1000 matkaa] Matkamäärät [1000] Vuosi Tpe-Sk Sk-Kok Sk-Vs Sk-Hpk 2004 1670 1055 345 110 2005 1750 1110 350 110 2006 1790 1130 350 110 2007 1920 1210 360 90 2008 2100 1335 385 95 2009 2030 1275 375 90 2010 2110 1305 375 80 2011 2000 1185 380 85 2012 2100 1240 430 90 2013 2175 1275 460 85 2014 2040 1180 440 80 2015 2085 1180 450 70 2016 2150 1250 430 45 Ka 2004-16 1994 1210 395 88 Ka 2010-16 2094 1231 424 76 19 Lähde: Suomen Rautatietilastot
Maakuntien vertailua Asukasluku Pinta-ala Asukastih. Maantiet KVL Suorite [Milj. Maakunta [ km 2 ] [as. / km 2 ] [km] [ajon./d] ajon.km/d] Keski-Pohjanmaa 69000 5000 14 1200 1000 1,2 Pohjanmaa 181000 7800 23 2800 1200 3,4 Etelä-Pohjanmaa 191000 13400 14 4600 1100 5,1 Pirkanmaa 511000 12600 41 5100 1900 9,7 Kanta-Häme 173000 5200 33 2200 2000 4,4 Etelä-Pohjanmaan osuudet eri vaihtoehdoissa Väestö Tieverkko Suorite EPo+KPo+Po 43 % 53 % 53 % EPo+Pir+Häme 22 % 39 % 26 % Päällystetty tieverkko, josta huonokuntoisia Päällystysrahoitus 2015-18 Rahoitusosuus Maakunta [km] [ %] [milj. )] [ %] Keski-Pohjanmaa 988 13 % 6,122 12 % Pohjanmaa 2076 13 % 16,962 35 % Etelä-Pohjanmaa 3124 13 % 25,975 53 % 20 Lähde: mm. Liikennevirasto (2018)
Etelä-Pohjanmaan maakunnan liikenteen kärkihankkeet Maakuntarajat ylittävät väylähankkeet: Päätieverkon 1.korissa vt 3 (Tampere-Vaasa), vt 18 Keski-Suomeen 2.korissa Lähde: Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040 (2014) ja liikennejärjestelmäsuunnitelma (2017) Rataverkon 1.korissa päärata molempiin suuntiin sekä yhteys Vaasaan; yhteys Keski- Suomeen ja Kaskisiin 2.korissa Ylimaakunnallinen yhteistyö: Pohjalaismaakuntien liikennestrategiaryhmä EPo ljs: yhteistyön kehittämistarve naapurimaakuntien kanssa Lisäksi pidetty tärkeinä: yhteydet Pohjanmaan satamiin sekä lauttaliikenne Ruotsiin
Muiden maakuntien liikenteen kärkihankkeita Pohjanmaa; Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014, päivitys 2017) Valtatie 3 Tampere Vaasa Valtatie 8 Vaasa Kokkola Keski-Pohjanmaa; Pohjois-Suomen logistiikka- ja liikennestrategia (2017) Valtatie 8 Vaasa Kokkola Oulu Kokkolan meriväylä Pirkanmaa; Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma (2012), maakuntahallitus (2018) Valtatie 3 Tampere Vaasa Valtatie 9 Tampere Orivesi ja valtatie 12 (Tampere) Päärata, erityisesti Tampere Riihimäki Kanta-Häme; Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma (2014) Valtatie 10 Hämeenlinnan kohta Valtatie 2 Helsinki Pori Helsinki Hämeenlinna Tampere -vyöhykkeen maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteenkytkentä 22
Maakunnan suuntautuminen keskeisissä tehtävissä 1/2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Aluekehittäminen + kasvupalvelut Alueiden käyttö + ympäristötehtävät Ruoka- ja luonnonvarapalvelut Pelastustoimi Liikenne ELY-L: Nykyinen toimialue käsittää Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Henkilöstö: pääosin Vaasassa. Osa VARELY:n alaisista alueellisesti sijoitettuna Seinäjoella ja valtakunnalliset toiminnot muissa ELY:issä (maanlunastus Vaasassa). ELY-Y: Kolmen maakunnan resurssit v. 2019 18 htv + VAR 9 htv. Ympäristöstrategia 2014-20: Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat sekä Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukset Alueidenkäyttö- ja luonnonsuojelutehtävien sekä vesitehtävien hoito samojen maakuntien yhteistyöllä 23 Lähde: Etelä-Pohjanmaan liitto, Maankäyttö, luonnonvarat ja liikenne, loppuraportti
Maakunnan suuntautuminen keskeisissä tehtävissä 2/2 Sosiaali- ja terveyspalvelut Aluekehittäminen + kasvupalvelut Alueiden käyttö + ympäristötehtävät Ruoka- ja luonnonvarapalvelut Pelastustoimi Liikenne Sote: maakunnassa hoidettavien tehtävien lisäksi vaativimmat tehtävät aiemmin sovittujen erityisvastuualueiden mukaisesti (HE 15/2017, s.447): EPo + Pir + Häme, yliopistosairaala Tampere (Po + Sat + V-S -> Turku; KPo + PPo + Kainuu -> Oulu) analogia tienpitoon: perustuu yhteistyöalueisiin (5 kpl) ja -sopimukseen Pelastustoimi maakunnallisesti omissa pelastuslaitoksissa; sisäministeriö johtaa ja koordinoi (yhteistyömahdollisuudet?) 24
Analyysi: Tavoitteet tienpidon tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa Tienpidon kustannustehokas sekä yhtenäinen, asiantunteva ja pitkäjänteinen hoitaminen keskittäminen tehostaa ja yhtenäistää toimintaa sekä varmistaa asiantuntijuutta; uusi laki ei kuitenkaan edellytä esim. hankintojen keskittämistä nykyiseen tapaan neljälle hankinta-alueelle tienpidon yhtenäisyys tienpitoalueen sisällä vahvaa, valtakunnallisesta yhtenäisyydestä huolehditaan myös Liikenneviraston informaatio-ohjauksen ja tienpidon sopimusten kautta Lain mukaisen palvelutason toteutuminen ja työssäkäyntialueiden asiakastarpeiden huomioiminen maanteiden palvelutasosta säädetään lailla ja asetuksilla sekä edelleen maakuntien välisellä yhteistyösopimuksella ja tienpidon sopimuksella työssäkäyntialueet menevät maakunnan rajan yli enemmän Pohjanmaalle kuin Pirkanmaalle, työssäkäynnin suuntautuminen Keski-Pohjanmaalle on vähäistä ja Kanta-Hämeeseen minimaalista Tampere, Vaasa ja Kokkola ovat Seinäjoen työssäkäyntivyöhykettä; Helsinki ja Jyväskylä työasiavyöhykkeellä Maantieteellisesti, kooltaan ja muutoinkin tarkoituksenmukaisten tienpitoalueiden muodostuminen 25 tienpitoalueeseen kuuluvien maakuntien tulisi sijaita vierekkäin muodostaen tarkoituksenmukaisen maantieteellisen kokonaisuuden pohjalaismaakunnat sijaitsevat lähekkäin, Kanta-Hämeeseen etäisyyttä on selvästi enemmän
Muita analyysituloksia Maanteiden liikennemäärät pohjalaismaakunnissa keskimäärin samalla tasolla, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maantiet selvästi vilkkaampia Valtakunnallisista kehityskäytävistä pohjois-etelä-suunta vahvempi kuin itä-länsi. Pitkissä matkoissa Pirkanmaa ja Uusimaa merkittävimmät kohteet etenkin rautateitse, työasiamatkat merkittäviä. Henkilöautoliikenteessä sekä pendelöinnissä Vaasan suunta maakuntarajan ylittävistä vahvin virta. Etelä-Pohjanmaan keskeiset ylimaakunnalliset liikennejärjestelmän kehityshankkeet suuntautuvat sekä Pohjanmaalle että Pirkanmaalle Etelä-Pohjanmaan aluerakenne liittyy vahvimmin Pohjanmaan maakuntaan Maakuntien väliset yhteistyösuhteet olleet perinteisesti vahvoja Pohjanmaan suuntaan, esimerkiksi ELY-Y suuntautuu pohjalaismaakuntiin Sote-yhteistyöalue Pirkanmaan kanssa 26
Mielipidekysely tienpitoalueesta Internet-kyselyn (22.-28.3.2018) kohderyhminä Etelä-Pohjanmaalta maakuntaliiton virkamiehiä ja luottamusmiehiä, kuntien virkamiehiä ja järjestöjen edustajia sekä EPO-ELY/L:n, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakuntaliittojen virkamiehiä 17 vastaajaa (vastausprosentti 55 %) Vastausasteikko 1-5 (täysin samaa mieltä,, täysin eri mieltä) Kysymyksillä selvitettiin tienpidon nykytilaa ja yhteistyökäytäntöjä sekä näkemystä tulevasta suuntautumisesta Eniten tyytyväisyyttä oli nykyisen tienpitoalueen maantieteelliseen tarkoituksenmukaisuuteen ja sopivaan kokoon Tyytymättömämpiä oltiin kunnossapidon tasoon, päätöksenteon osallistumismahdollisuuksiin ja resurssien maakunnittaiseen jakoon Tienpitoalueen muodostamisessa sai kannatusta yhtä paljon pohjalaismaakunnat sekä Pirkanmaan/Kanta-Hämeen suunta Mielipidekyselyn tulokset on raportoitu kokonaisuudessaan erillisellä kalvosarjalla Teemahaastatteluilla (6.-9.4.2018) täydennettiin kannanottoja vaihtoehtoisista tienpitoalueista sekä keskusteltiin mahdollisuuksista kyselyssä tunnistettujen nykyisten heikkouksien parantamiseen 27
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 1/4 VE1; Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan muodostama tienpitoalue VE2; Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Kanta- Hämeen muodostama tienpitoalue VE 3; Joku muu, Etelä-Pohjanmaa ja vähintään kolmen muun maakunnan muodostama tienpitoalue Maantieteellinen koko ja sijainti Maakuntien strateginen yhteistyö Tienpitoalueeseen kuuluvien maakuntien sijaitessa vierekkäin ne muodostavat tarkoituksenmukaisen maantieteellisen kokonaisuuden. Pohjalaismaakunnat sijaitsevat lähekkäin muodostaen kompaktin alueen. Etelä-Pohjanmaan aluerakenne liittyy vahvimmin Pohjanmaan maakuntaan. Pirkanmaa on naapurimaakunta, mutta Kanta-Hämeeseen etäisyyttä on pohjalaismaakuntiin verrattuna selvästi enemmän. Neljän tai useamman maakunnan muodostama tienpitoalue on lähtökohdiltaan muita vaihtoehtoja epähomogeenisempi. Etelä-Pohjanmaalla valtakunnallisista kehityskäytävistä pohjois-etelä-suunta vahvempi kuin itälänsi. Etelä-Pohjanmaan keskeiset ylimaakunnalliset liikennejärjestelmän kehittämishankkeet suuntautuvat sekä Pohjanmaalle että Pirkanmaalle. Tienpitoalue voi tarjota alustan yhteistyöfoorumiksi strategisissa liikennekysymyksissä, mutta yhteistyötä voidaan tehdä myös tienpitoaluetta laajemmilla kokoonpanoilla ja erilaisilla maakuntien yhdistelmillä. 28 Maakuntien väliset yhteistyösuhteet ovat olleet perinteisesti vahvoja Pohjanmaan suuntaan, esimerkiksi ELY-Y suuntautunee pohjalaismaakuntiin. Yhteistyö etelän suuntaan toistaiseksi melko vähäistä, kuitenkin Pirkanmaan kanssa on Sote-yhteistyötä (ERVA). Maakuntien muodostama laaja allianssi lisää strategista painoarvoa, mutta yhteistyökokemus on vähäisiä.
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 2/4 Työssäkäyntialueiden huomioiminen Tienpidon palvelutaso; yhtenäisyys, asiantuntevuus ja pitkäjänteisyys VE1 VE2 VE3 Työssäkäyntialueet ovat pääasiassa seudullisia, mutta pitkämatkainen, maakuntarajat ylittävä pendelöinti on lisääntymässä. Henkilöautoliikenteessä sekä pendelöinnissä on Vaasan suunta maakuntarajan ylittävistä vahvin virta. Työssäkäynnin suuntautuminen Keski-Pohjanmaalle on vähäistä. Työssäkäyntialueet menevät maakunnan rajan yli vähemmän Pirkanmaalle kuin Pohjanmaalle, työssäkäynnin suuntautuminen Kanta-Hämeeseen on minimaalista. Tampere on osa Seinäjoen työssäkäyntivyöhykettä. Pitkissä matkoissa (yli 100 km) Pirkanmaa ja Uusimaa ovat merkittävimmät kohteet, etenkin rautateitse, työasiamatkat merkittäviä. Etelä-Pohjanmaan työssäkäyntivirroista Pohjanmaalle on suuntautumista selvästi eniten, muiden maakuntien merkitys on vähäisempää. Mielipidekyselyn mukaan tienpidon taso on 2010-luvulla laskenut ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan tieverkon koetaan jäävän muita pohjalaismaakuntia huonommalle palvelutasolle. Käytännössä huonokuntoisen päällystetyn tieverkon suhteellinen osuus on maakunnittain sama, myös päällystysrahoitus on viime vuosina jakaantunut maakunnittain tieverkon pituuksien suhteessa. Tienpidon tasoon vaikuttavat nyt tien toiminnallinen luokka sekä tie- ja liikennetekniset ominaisuudet. Perustienpidon tehtävien hoidossa niukka rahoitustaso ei ole antanut paljon liikkumavaraa. Jatkossa maanteiden palvelutasosta säädetään lailla ja asetuksilla sekä edelleen maakuntien välisellä yhteistyösopimuksella ja tienpidon sopimuksella. Tienpidon tehtävien alueellinen keskittäminen yhtenäistää toimintaa sekä varmistaa asiantuntijuutta. Valtakunnallisesta yhtenäisyydestä huolehditaan Liikenneviraston informaatio-ohjauksen ja tienpidon sopimusten kautta, joten tienpidon yhtenäisyys tienpitoalueen sisällä on vahvaa. Kolmen pohjalaismaakunnan yhteistyö tieasioissa on jatkunut pitkään ja tienpidon henkilöstö tuntee sidosryhmänsä hyvin. Uudella yhteistyöalueella tehokkaan ja käytännöllisen työtavan syntyminen vie vuosia. Isompi alue tuo enemmän joustavuutta ja priorisointimahdollisuuksia tienpidon nelivuotiskausittain. Yhtenäinen tienpidon taso on mahdollista saavuttaa laajalla tienpitoalueella. 29
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 3/4 Päätöksenteko ja sopimusjärjestelyt Kustannukset Resurssien jako maakunnittain ja edunvalvonta 30 VE1 VE2 VE3 Maakuntauudistus vahvistaa merkittävästi maakuntien roolia tienpidon päätöksenteossa. Yhteistyöalueet aiheuttavat sopimistarvetta ja kunkin maakunnan ratkaisut voivat vaikuttaa naapurimaakuntiin. Tienpitoalueen maakunnilla tulisi olla samanlainen näkemys vallan ja vastuun jakaantumisesta maakuntien ja tienpitoalueen kesken. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakuntien yhteistoimintasopimusluonnoksen (1.2.2018) formaatti tienpitoalueen muodostamisesta voi olla lähtökohtana myös muille maakunnille: Yhden maakuntakonsernin alle perustetaan useamman maakunnan yhteinen tienpidon yksikkö, joka on yhteisen toimielimen alainen. Yhteisessä toimielimessä on maakunnilla tasavahva edustus, puheenjohtajuus kiertää. Tienpidon yksiköllä on tiejohtaja + johtoryhmä, jossa myös maakuntien omat tienpidon asiantuntijat mukana. - - - Tienpidon tehtävien alueellinen keskittäminen tehostaa toimintaa. Myös eri tienpitoalueet voivat kilpailuttaa ja tehdä hankintoja yhteistyössä. Etelä-Pohjanmaan rahoitusosuus noin 50 % tienpitoalueen kustannuksista. Etelä- Pohjanmaan maakunnalle tulee henkilöstökustannuksia hieman enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa. Etelä-Pohjanmaan rahoitusosuus noin 30 % tienpitoalueen kustannuksista. Urakoiden kilpailutuksessa isommalla yhteistyöalueella on kustannuksissa mittakaavaetunsa. Laaja yhteistyöalue tuo kustannustehokkuutta. Maakunnat saavat rahoituksen tienpitoon valtiolta valtakunnallisen rahoitusjaon mukaisesti ja rahoitus kohdistetaan sen mukaisesti tienpitoalueen maakunnille. Maakuntauudistuksen myötä maakunnan liikennetehtävät lisääntyvät (mm. liikennejärjestelmä- ja muu strateginen suunnittelu, joukkoliikenne, liikenneturvallisuusyhteistyö, tienpidon asiantuntijuus) ja luovat tarpeita omien resurssien kasvattamiseen nykyisestä. Maakunnat voivat hoitaa yhteistyössä tienpidon lisäksi myös muita tehtäviään, jolloin tienpitoalue on luonnollinen yhteistyökumppani myös niissä Etelä-Pohjanmaan painoarvo on pohjalaismaakuntien kanssa merkittävämpi kuin Pirkanmaan kanssa, esimerkiksi valtakunnallisen teemarahoituksen hankkimisessa omaan maakuntaan. Valtakunnallisessa edunvalvonnassa kolmen pohjalaismaakunnan yhdistelmä ei nouse kovin suureksi. Etelä-Pohjanmaan rooli tienpitoalueen sisällä jää Pirkanmaata pienemmäksi. Valtakunnallisessa edunvalvonnassa suurempi tienpitoalue saa enemmän painoarvoa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan rooli jää tässä muita vaihtoehtoja vähäisemmäksi. Laajalla tienpitoalueella on enemmän valtakunnallista painoarvoa.
Etelä-Pohjanmaan tienpitoalueiden vertailu 4/4 Henkilöstö VE1 VE2 VE3 Laajalla yhteistyöalueella on mittakaavaetunsa henkilöstön kehittymismahdollisuuksien, erikoisosaamisen ja kustannustehokkuuden suhteen, mutta paikallistuntemus voi olla heikompi. EPO-ELY/L:n päätoimipaikka on nyt Seinäjoki ja se olisi luontevasti sitä myös tienpitoalueella. Nyt EPO- ELY/L:n henkilökunnasta (30) 2/3 on sijoittunut Vaasaan, tienpidon hankinnan yksiköstä kuusi henkilöä on Seinäjoella. Tienpitoalueen henkilökunta voi sijoittua usealle paikkakunnalle. Tienpitoalueen luonnollinen päätoimipaikka on Tampere, jossa on nykyisin PIR-ELY/L:n henkilökunta. PIR- ELY/L:n nykyinen alueellisten tehtävien henkilöstö (33) tarvitsee alueen laajentuessa lisäresursseja (ei kuitenkaan laajentumisen suhteessa, arvio 10-15 henkilöä). Etelä-Pohjanmaan hoidon aluevastaavat ja mahdollisesti muitakin tienpidon hankinnan yksikön henkilöitä voi sijoittua Seinäjoelle. Asiantuntijaresurssien jako maakuntien kesken ei ole välttämättä tasapuolinen, vaan niitä on kohdistettava enemmän kasvualueille (esim. Tampereen seutu). Tienpitoalueen päätoimipaikka tarvitsee lisäresursseja. Asiakasnäkökulma ja -palveluiden taso Tienpitoalueen asiantuntijat vastaavat tehtävistä usean maakunnan alueella. Erityisasiantuntijat voivat olla yhteisiä myös useamman tienpitoalueen kesken. Henkilökunnan hajasijoittaminen tienpitoalueen sisällä parantaa alueellista asiakaspalvelua. Pienemmällä tienpitoalueella ei ole välttämättä käytettävissä laajasti omaa erityisosaamista. Isommalla alueella henkilöstön erityisosaaminen kehittyy paremmin. Tienpitoalueen asiantuntijoiden toimipaikat sijaitsevat pääosin muualla kuin Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Laajalla alueella on hyvä mahdollisuus erikoistumiseen ja asiantuntijaosaamisen kehittämiseen. 31
Jatkotoimenpiteet Etelä-Pohjanmaan maakunnan neuvottelut muiden maakuntien kanssa vaihtoehtoisista tienpitoalueista Etelä-Pohjanmaan väliaikaisen toimielimen tai uuden maakunnan valtuuston päätös tienpitoalueesta Tienpitoalueen yhteistyösopimuksen valmistelu ja hyväksyminen Liikenne- ja viestintäministeriön sekä Liikenneviraston lausunto maakuntien välisestä yhteistyösopimuksesta 32