Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmalantori 1 00240 Helsinki puhelin 09 156 11 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Tiila Korhonen, puh. 050 3072448 Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY

Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei vuoden 2017 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Vaasan hallinto-oikeus on palauttanut asian käsittelyn AVI:iin. Kielteisen päätöksen johdosta HSY ei ole voinut ottaa vastaan kaikkia jäte-eriä. Tällaisille jäte-erille on ollut erittäin vaikeaa osoittaa asianmukaista vastaanottopaikkaa lähistöltä. Riski tällaisten jätteiden päätymisestä epäasianmukaisiin vastaanottopaikkoihin on merkittävä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 456 619 tonnia. Vuonna 2016 määrä oli 407 969 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi vuoden 2017 loppuun mennessä 2 966 tonnia jätettä, joka on 12 % enemmän kuin edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 23 522 tonnia. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 66 967 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 7 893 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 11 269 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 4 485 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 72 191 tonnia vuonna 2017. Jätevoimalassa oli huoltoseisokit 27.4., 8.5. - 19.5.2017 ja 11.9.-1.10.2017. Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan 20 994 tonnia käsittelykeskukseen. Jäte vastaanotettiin laajennusalueen kentälle, jossa se paalattiin. Biojätteen käsittelyyn vastaanotettiin 57 224 tonnia biojätettä sekä 11 646 tonnia jätevesilietettä vuonna 2017. Ämmässuolla valmistettiin noin 4 734 tonnia multatuotteita vuonna 2017. Biokaasuvoimalalla tuotettiin noin 5,1 milj. Nm 3 biokaasua, joka oli noin 23 % enemmän kuin vuonna 2016. Vuoden 2017 alussa käyttöönotetussa biokaasuvoimalassa hyödynnetystä biokaasusta tuotettiin 9,7 GWh sähköä ja 15,3 GWh lämpöä. Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Vuoden 2017 aikana louhetta vastaanotettiin 465 958 tonnia. Vaasan hallinto-oikeus rajoitti päätöksellään 8.3.2017 murskauksen 200 000 t/a ja palautti asian käsiteltäväksi AVI:n. Murskauksen rajoittaminen vaikuttaa siten, että louheen käsittelyaikaa joudutaan pidentämään aiemmin suunnitellusta. Kaatopaikkakaasua kerättiin 35,2 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 16 % pienempi kuin vuonna 2016. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 85,3 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Vuoden 2017 aikana Ämmässuolla on yhteensä tuotettu sähköä 69,5 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja energiatuotannon oma kulutus oli 16,4 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin päivitetyn (21.12.2015) Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 749 502 m 3 vuonna 2017. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ylitti teollisuusjätevesisopimuksessa asetetun raja-arvon sulfaatin osalta kahdesti. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon 9. - 21.10. ja 22.11.2017 10.1.2018. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille poikkeuksellisen runsaiden sateiden aikana. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemalla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 67 kappaletta koskien hajuja ja 3 koskien melua. Vastaavat palautteet vuonna 2016 olivat 90 ja 5 kpl. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä 2017. Sorttiaseman ja vaaka-alueiden öljynerotusjärjestelmä valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa. Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomossa aloitti vuonna 2017 kolme uutta yritystä. Ekomo yrityksiä oli vuoden 2017 lopussa alueella kaikkiaan 5. Lisäksi HSY ja Fortum Power and Heat allekirjoittivat aiesopimuksen bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta alueelle. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin vuoden 2017 aikana kolme tapaamista, joissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta, sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet -tapahtuma lähialueen asukkaille 10.6.2017. Jätteenkäsittelykeskuksen 30-vuotisjuhlia juhlittiin 31.8.2017. Ämmässuolla otettiin keväällä käyttöön asukasviestintään suunnattu tekstiviestipalvelu. Palvelun kautta asukkaille ilmoitetaan alueen poikkeuksellisista tilanteista, mahdollisista ympäristöhaitoista ja muun muassa maastossa liikkuvista näytteenottajista. Työterveys- ja työturvallisuusasioiden sertifikaatti OHSAS-18001 myönnettiin HSY:lle keväällä 2017. Biojätteen käsittelyssä tehtiin laaja työhygieeninen selvitys, jota hyödyntäen päivitettiin biojätteen käsittelyn riskikartoitukset ja työturvallisuusohjeistus. Ämmässuon käsittelykeskuksen uusi käyttöpäällikkö, Tiila Korhonen, aloitti tehtävässä 1.5.2017. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Juha Uuksulainen, Tiila Korhonen, Roni Järvensivu Pvm: 28.2.2018 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminta vuonna 2017 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, biojäte, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 77 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, www.hsy.fi 1

Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 13. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 14. Materiaalinkäsittelykenttä 3. Vaaka-asema 15. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 4. Vanha Kompostointilaitos 16. Lajittelukatos 5. Biokaasulaitos 17. Kuonakenttä 6. Kompostointilaitos 18. Louhekenttä 7. Biokaasuvoimala 19. Tuhkalokero 8. Biopesuri 20. Vastaanottokenttä 9. PIMA-halli 21. Kaatopaikka 10. PIMA-kenttä 22. Vanha kaatopaikka 11. Puhtaan puun kenttä 12. Vesiasema 23. Öljyntorjuntakontti 2

Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat 8 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat... 10 Viranomaistarkastukset... 10 Kaavoitus... 11 Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt... 11 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 12 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 12 Poikkeukselliset aukioloajat... 13 Jätteen vastaanotto 14 Jätteen määrä... 14 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 15 Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely 17 Yleistä toiminnasta... 17 Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät... 17 Viherjätteen käsittely... 18 Laitosmainen käsittely... 18 5.4.1. Biojätteen käsittely... 18 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely... 20 5.4.3. Kompostien jälkikypsytys... 20 Biokaasun hyödyntäminen... 20 Prosessien tarkkailu... 21 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 21 Prosessi- ja laitehäiriöt... 22 Päästötarkkailu... 22 5.9.1. Vesi... 22 5.9.2. Ilma... 23 5.9.3. Melu... 23 Haittaeläimet... 23 Kemikaalit... 24 Valmiin kompostin käyttö... 24 Multatuotanto... 24 Pilaantuneet maat 25 Yleistä toiminnasta... 25 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 25 Prosessi- ja laitehäiriöt... 27 Päästötarkkailu... 27 6.4.1. Vesi... 27 6.4.2. Ilma... 28 Jätteen käsittely kentillä 29 7.1.1. Yleistä toiminnasta... 29 Maa-aines... 29 3

4 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte... 29 7.2.2. Kiviainespitoinen liete... 29 Betoni yli 150 mm... 29 Asfaltti... 29 Kipsi... 29 Puu... 30 7.6.1. Pinnoitettu puu... 30 7.6.2. Puhdas puu... 30 Lajiteltava jäte... 30 Kuona... 30 Hävityskuormat... 31 Raadot... 31 Renkaat... 31 Pilaantuneet maat... 31 Bio- ja puutarhajäte... 31 Sekajätteen paalaus... 31 Sortin polttoon kelpaamaton jäte... 31 Jätteen loppusijoitus 32 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 32 Vanha kaatopaikka... 32 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 32 Tuhkat 33 Yleistä toiminnasta... 33 Tuhkan käsittely... 33 Päästötarkkailu... 33 9.3.1. Vesi... 33 9.3.2. Ilma... 33 Kemikaalit... 33 Jätteen varastointi 34 Yleistä toiminnasta... 34 Jätepaalit ja tuotevarasto... 34 Kipsi... 34 Painekyllästetty puu... 34 Lasi... 34 Metalli... 34 Kuona... 34 Louhe... 34 Pilaantuneet maat... 35 Bio- ja puutarhajäte... 35 Kivenmurskaus ja louhinta 36 Yleistä toiminnasta... 36 Louhinta... 36 Kivenmurskaus... 36 Päästötarkkailu... 36 11.4.1. Vesi... 36 11.4.2. Ilma... 36 11.4.3. Melu ja tärinä... 36 Toiminnassa syntyvät jätteet... 36 Ämmässuon Sortti-asema 37 Yleistä toiminnasta... 37 Jätteen määrä... 37

Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 38 Alueen hoito... 38 Päästötarkkailu... 39 12.5.1. Vesi... 39 12.5.2. Melu... 39 Haittaeläimet... 39 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 39 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 40 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 40 Kaasun keräys... 40 Kaasuvoimala... 42 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 43 Prosessi- ja laitehäiriöt... 43 Päästötarkkailu... 44 13.6.1. Vesi... 44 13.6.2. Ilma... 44 13.6.3. Melu... 46 Kemikaalit... 46 Toiminnassa syntyvät jätteet... 46 Ekomo 47 NCC... 48 14.1.1. Yleistä toiminnasta... 48 14.1.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 48 14.1.3. Jätteet ja polttoaineet... 48 Maapörssi... 48 14.2.1. Yleistä toiminnasta... 48 Delete... 48 14.3.1. Yleistä toiminnasta... 48 14.3.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 49 14.3.3. Jätteet ja polttoaineet... 49 Gypsum... 49 14.4.1. Yleistä toiminnasta... 49 Tarpaper... 49 14.5.1. Yleistä toiminnasta... 49 Fortum... 49 14.6.1. Yleistä toiminnasta... 49 Lassila & Tikanoja... 50 14.7.1. Yleistä toiminnasta... 50 14.7.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 50 14.7.3. Jätteet ja polttoaineet... 50 Ympäristötarkkailu... 50 Vesienhallinta 51 Yleistä toiminnasta... 51 Käyttötarkkailu... 51 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 51 Pintavedet... 51 Jätevedet... 51 Kemikaalit... 52 Prosessi- ja laitehäiriöt... 52 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 53 5

Kemikaalit... 53 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 53 Rakentaminen 54 Ympäristövaikutusten hallinta... 54 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 54 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen... 54 17.1.3. Viimeistelyrakenteet... 54 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 54 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 54 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 55 Ympäristövaikutukset 56 Sää... 56 Vesi... 57 18.2.1. Pintavedet... 58 18.2.2. Pohjavedet... 59 18.2.3. Jätevedet... 61 Jätetäyttöjen tila... 62 Painumatarkkailu... 62 Ilma... 62 18.5.1. Hiukkaset... 63 18.5.2. Hajut... 64 18.5.3. Metaanimittaukset... 67 Melu... 67 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 68 18.7.1. Ympäristön ja viheralueiden hoito... 68 18.7.2. Roskaantuminen... 69 18.7.3. Haittaeläimet... 69 18.7.4. Linnut... 70 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 71 Työsuojelu ja turvallisuus 73 Tutkimushankkeet 74 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 74 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 74 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 75 Katsaus tulevaan 76 Liitteet 77 Jakelu 78 6

Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Ämmäsuolle rakennettiin perinteinen kaatopaikka 30 vuotta sitten. Tänään se on moderni jätteiden jalostuskeskus ja kiertotalouden edistäjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähiympäristöineen kehitetään teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskus Ekomoksi. Alueen ytimenä on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, jota tullaan kutsumaan nimellä Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Keskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Ämmässuolla järjestettiin avoimet ovet 10.6.2017, jolloin lähialueen asukkaat olivat tervetulleita tutustamaan alueen eri toimintoihin. Asukkailla oli mahdollisuus tuoda kuormallinen jätettä Sorttia-semalle ja samalla mahdollisuus viedä mukanaan kuormallinen multaa. Avoimien ovien aikana alueella vieraili 370 henkilöä. Naapurustolle esittäytyi myös alueen uusi käyttöpäällikkö, Tiila Korhonen, joka aloitti tehtävässä 1.5.2017. Jätteenkäsittelykeskuksen 30-vuotisjuhlia juhlittiin käsittelykeskuksessa ja kutsuvierastilaisuus pidettiin Meripaviljongissa 31.8.2017. HSY:n jätehuolto otti kevään aikana käyttöön hopealuoti tekstiviestipalvelun, jolla on mahdollista viestiä asukkaille Ämmässuon poikkeustilanteista. Poikkeustilanteiden lisäksi kaikki mahdollisesti hajua aiheuttavat työt ilmoitetaan lyhyesti palvelun kautta ja viestissä ohjataan asukkaat lukemaan tarkemmin aiheesta sivulta www.hsy.fi/ammassuo. Tällä tavoin on mahdollista viestiä myös vähemmän vakavista aiheista, kuten maastossa liikkuvasta näytteenottajasta. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskuksen kattavilla tarkkailuilla. Ekomo-yritykset toimivat toistaiseksi HSY:n ympäristölupien alla lukuun ottamatta NCC:n asfalttiasemaa. L&T:llä on vireillä hakemus oman ympäristöluvan saamiseksi. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin sekä hallinto-oikeuksien päätöksiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu, eivätkä siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 18. 7

Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat, kaavoitus sekä vastaavat hoitajat Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset taulukkoon 2 ja viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2017 taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi 30.12.2015 ja asia on edelleen vireillä. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Päätös lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 8.3.2017 muilta osin, kuin lupamääräys 2, joka palautettiin ESAVI:iin. Lupamääräyksen 2 osalta HSY täydentänyt hakemusta melumallilla ja UUDELY:n YVAtarvetta koskevalla lausunnolla. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ympäristöluvan muutoshakemus vireillä. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireille 30.12.2015. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Biojätteen käsittely 8.10.2014 Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 15.6.2017. 8

Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristöluvat. Ympäristöluvat Louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 9.9.2015/ 16.6.2017. Tilanne Vaasan hallinto-oikeus palautti luvan aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa murskata kiviainesta yli 200 000 tonnia vuodessa (lupamääräys 2), vireille 16.6.2017. HSY täydensi hakemustaan 30.6.2017. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus. Ympäristöluvan 14.12.2012 eräiden lupamääräysten muutoshakemus Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Vireille 10.4.2017. Vireille 7.7.2017. ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallinto-oikeus palautti asian uudelleen käsiteltäväksi ESAVI:lle päätöksellään 14.12.2017. Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot 2017. Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto Kannanotto 10.1.2017 koskien varautumissuunnitelmaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ilmoitukset 19.1.2017/26.1.2017 Mara-merkinnästä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Selvityspyyntö 1.2.2017 koskien Ämmässuolta hyötykäyttöön toimitettua betonimursketta Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Lausunto 20.3.2017 vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan muutoshakemus, YVA-menettelyn riittävyys Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto 8.5.2017 kattohuopajätteen varastointiin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanottoja 2.2./27.2.2017 koskien kaatopaikkakelpoisuutta, ympäristövaikutusten arviointia (YVA) ja varautumissuunnitelmaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanottoja valvontaan liittyen 13.2., 20.3., 22.5., 4.10., 6.10., 10.10. ja 30.10.17 Espoon ympäristökeskus Selvityspyyntö 22.6. koskien melua. Lisäksi kaatopaikkakelpoisuutta koskevia kannanottoja mm. 8.6., 13.6. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Kannanotto 4.10. liittyen kiviaineksen murskaukseen. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Melutarkkailuohjelman hyväksyminen 27.11. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) tapauskohtaisesta soveltamisesta 4.12. Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Hevosen kuivikelannan ja puupölyn sekoituskokeilun hyväksyminen 20.12. 9

Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015, täydennetty 30.4.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. Päivitetty 30.6.2017. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015, täydennetty 13.5.2016. ESAVI:n päätös 31.3.2016. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailua on tehty UUDELY:n hyväksynnän mukaisesti 30.12.2015 vireille jätetyn hakemuksen mukaisesti. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 22.12.2014 / 7.7.2017. UUDELY:n hyväksyntä 27.11.2017. - Teollisuusjätevesisopimus 15.11.2016. Viranomaistarkastukset Jätteenkäsittelykeskuksen, Sortti-aseman ja vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristölupien valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 31.5.2017 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, hajupalautteet, louheen vastaanotto ja kuonan käsittely. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 6.6.2017 (UUDELY, Espoon ympäristökeskus). Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 21.3.2017: Kemikaalilainsäädännön mukainen käyttötarkastus. Espoon seudun ympäristöterveys ja Espoon ympäristökeskus tekivät 29.6.2017 tarkastuksen liittyen biojätteen käsittelyalueen lokeista tehtyyn valitukseen. HSY ei ole saanut tarkastuksesta muistiota. Verohallinto suoritti jäte- ja sähköverotarkastuksen 9.5.2017. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 28.9.2018: yleinen pelastusviranomaisen palotarkastus. 10

Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaava hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa 26.8.2015, kaupunginhallituksessa 27.11.2017 ja kaupunginvaltuustossa 11.12.2017. Lainvoimaiseksi asemakaava kuulutettiin 14.2.2018. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. Vastaavat hoitajat ja muut vastuuhenkilöt Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen käyttöpäällikkönä toimii Tiila Korhonen. Käyttöpäällikkö vastaa alueella Jätteen vastaanotosta, käsittelytoiminnasta, vesienhallinasta, kaasunkeräyksestä ja hyötykäytöstä sekä Ämmässuon Ekomo-toiminnoista. Jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkojen rakentamisesta, alueen louhinnoista ja rakentamiseen liittyvien kiviainesten murskaamisesta vastaa rakennuttamispäällikkö Juha Lipsanen. Ämmässuon Sortti-aseman toiminnasta vastaa käyttöpäällikkö Marjut Mäntynen. Viimeisin päivitetty ilmoitus vastaavista hoitajista ja muista yhteyshenkilöistä on tehty 5.5.2017. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vastuuhenkilöinä toimii: Käsittelykeskuksen ympäristöasioiden koordinointi, raportointi sekä ympäristöluvat, ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen Käsittelykeskuksen ympäristötarkkailut, raportointi ja YLVA-raportointi, ympäristöinsinööri Roni Järvensivu. Jätteen vastaanotto ja YLVA-raportointi, toimintovastaava Anna Nevalampi Jätteen jalostus ja loppusijoitus, toimintovastaava Hannu Juntunen Tuhkan ja kuonan laadunvalvonta sekä multatuotanto, kenttämestari Renja Rautiainen Pilaantuneiden maiden käsittely, toimintovastaava Aino Moisio Biojätteen käsittely, toimintovastaava Christoph Gareis Kaasun keräys ja hyötykäyttö sekä vesienhallinta, toimintovastaava Sauli Kopalainen Vesien yhteistarkkailu, suunnittelupäällikkö Jukka Taskinen Kaatopaikkarakentaminen, rakennuttajainsinööri Heikki Hämäläinen 11

Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita vuonna 2017. Häiriöt ja lievät poikkeamat Viimeiset vuoden 2016 kaatopaikan päällä jyräpaalissa varastoidut kotitalousjätteet ajettiin jätevoimalaan 23.2.2017. 10.1.2017 Tulipalo biokaasuvoimalan seinärakenteissa. Palo saatiin nopeasti sammutettua. Palo johtui kaasumoottorien kuumien pakokaasujen johtamisesta riittämättömästi eristetyn seinäläpiviennin kautta pakokaasujen poistopiippuun, jolloin seinä lämpeni ja syttyi läpiviennin kohdalta. Palosta ei aiheutunut merkittävää ympäristöhaittaa; sammutusvedet johdettiin likaisiin vesiin ja edelleen puhdistamolle. 17.1. ja 19.1. 2017 louheauto kaatui kuormaa tyhjennettäessä. Autoa jouduttiin nostamaan illalla/yöllä ja se saatiin poistettua alueelta vasta puolen yön jälkeen. Vantaanenergian jätevoimalan häiriötilanteesta ja vuosihuollosta johtuen sekajätettä vastaanotettiin Ämmässuolla laajennusalueen kentälle 27.4.2017, 8.5.-19.5.2017 ja 11.9.-6.10.2017. Jätteet saatiin paalattua keväällä 30.5.2017 ja syksyllä 24.11.2017 mennessä. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon 9.10. - 21.10. noin 7 286 m3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Lievästi kuormitteisia vesiä juoksutettiin maastoon 22.11.2017 10.1.2018 noin 25 376 m3. Toimenpiteellä varmistettiin Ämmässuon allaskapasiteetin riittävyys varsinaisille likaisille vesille. Juoksutuksesta on tehty erillinen raportti, joka on toimitettu viranomaisille. Yhteistarkkailun jätevesinäytteisiin 25.7. ja 27.9. on päässyt valumaan Nutriox hajunpoistokemikaalia näytteenoton aikana. Kemikaali on vaikuttanut virheellisesti näytteiden kiintoaines, sähkönjohtavuus, kokonaistyppi-, nitraattityppi- ja kalsiumpitoisuuksiin. Ämmässuolla oli poikkeuksellisen voimakas ukkosmyrsky 23.8.2017, jolloin salaman isku vaurioitti alueen sisäistä automaatiota. Alueen pumppaamoita oli salamaniskusta johtuen toimintakyvyttöminä ja pieni määrä jälkikypsytyskentän sekä materiaalinkäsittelykentän hulevesiä pääsi hallitsemattomasti maastoon. Jälkikypsytysaumoissa oli pienimuotoisia kytöpaloja 15.8., 5.10. ja 9.10.2017. Kytöpalot saatiin sammutettua omatoimisesti. Ämmässuolla on poikkeuksellisesti vastaanotettu 4 sekajäte kuormaa lauantaina 16.9.2017 ympäristöluvan toiminta-ajan ulkopuolella 16:20-17:30 välisenä aikana. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä 72 188 tonnia. Tämä ylittää ympäristöluvassa sallitun vastaanottomäärän 70 000 t/a. HSY:llä on vireillä hakemus määrän tarkistamiseksi. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12

Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna vuonna 2017 taulukon 4 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet vuonna 2017. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy 7.1.2017 Lauantai 9.00-16.00 9.4.2017 Sunnuntai 9.00-16.00 17.4.2017 Maanantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 29.4.2017 Lauantai 9:00-16:00 Sortti 6.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto 13.5.2017 Lauantai 9:00-16:00 Sortti 20.5.2017 Lauantai 9:00-16:00 Sortti 20.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä Asukkaiden palvelu Arkipyhä Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu Asukkaiden palvelu 25.5.2017 Torstai 9.00-16.00 Viherjätekenttä Arkipyhä 27.5.2017 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 10.6.2017 Lauantai 9:00-16:00 Ämmässuo avoimet ovet 18.6.2017 Sunnuntai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 16.9.2017 Lauantai 9.00-16.00 Sekajätteen vastaanotto Poikkeustilanne 9.12.2017 Lauantai 9:00-16:00 26.12.2017 Tiistai 9.00-16.00 30.12.2017 Lauantai 9:00-16:00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä Arkipyhä Arkipyhä Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina (29.4., 13.5., ja 20.5.). 13

14 Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 456 619 tonnia vuonna 2017. Louhetta vastaanotettiin varastoon yhteensä 465 958 tonnia. Vuonna 2017 vastaanotetut jätemäärät on esitetty kootusti taulukossa 5. Taulukossa 6 on esitetty Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen suoritteet tonneina vuosina 2015-2017. Muutokset tonneina ja prosentteina vuosien 2016 ja 2017 välillä on esitetty omassa sarakkeessaan. EWC-koodit suluissa Suoritteet 1) 2) 3) Vuosi Muutos 2015 2016 2017 kpl % Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat kuormat, kpl/a 36 632 37 512 39 696 2 184 5,8 Jätteenkäsittelykeskuksen vastaanottamat jätteet, t/a 2015 2016 2017 t % 345 358 407 969 456 619 48 651 11,9 Kaatopaikan loppusijoitus, t/a 19 126 2 655 2 966 311 12 Vaarallisen jätteen kaatopaikka, t/a 2015 2016 2017 t % Jätevoimalan tuhka (190113) 4 097 4 121 4 485 364 8,8 Kaatopaikan rakenteet, t/a 46 655 36 571 7 893-28 678-78 Pilaantuneet ja muut maat (170504A, 170504P) 25 693 27 337 5 262-22 074-80,7 Rakennusjäte (170302, 170101, 170107,170102) 20 892 9 234 2 630-6 604-72 Muu hyödynnettävä jäte (170201) 69 0 0 0 0 Vanha kaatopaikka, t/a 21 353 87 651 66 967-20 683-24 Pilaantuneet ja muut maat muotoiluun (170504A, 170504P) 21 353 57 083 46 414-10 670-18,7 Rakennus- ja muut jätteet rakenteisiin (170302, 170101, 170107,170102) 0 30 568 20 554-10 014-32,8 Jalostus toiminta, t/a 2015 2016 2017 t % Rakennus- ja muut jätteet lajittelukatokseen (170904, 200301, 180104,200140) 11 289 15 873 23 436 7 564 47,7 Rakennuskipsi (170802) 1 408 384 86-298 -78 Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas, t/a 2015 2016 2017 t % Mineraalipitoiset jätteet (170504A, 170504P) 1 731 2 181 2 210 29 1,3 Maiden ja betonin käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 45 203 42 495-42 495-100 Maat (170504A, 170504P) 29 282 26 855 81 082 54 227 201,9 Betoni ja muu rakennusjäte (170101,200303,170107) 15 921 15 643 21 647 6 004 38 Jätevoimalan kuonan käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 2015 2016 2017 t % Jätevoimalan kuona (190112) 67 722 67 381 72 191 4 811 7,1 Pilaantuneiden maiden käsittely ennen hyödyntämistä, t/a 9 991 8 187 11 269 3 082 38 Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat (170504P) 7 288 6 878 10 151 3 273 47,6 Vaaralliset maat (170503) 2 703 1 309 1 118-191 -15 Kompostointi, t/a 2015 2016 2017 t % Kompostointilaitos (200108, 020106,190805) 52 554 52 774 57 719 4 945 9,4 Viherjätekompostointi (020106, 200201) 6 238 6 537 11 688 5 150 79 Tukiaineet (puu, risut, kannot) (170201, 200201) 13 451 10 424 9 326-1 098-10,5 Puhdistamoliete 2 077 12 002 11 646-356 -3 Välivarastointi, t/a 2015 2016 2017 t % Lasi 4) (150107, 200102) 3 728 4 391 4 475 84 1,9 Kyllästetty puu (170204) 1 031 1 136 1 160 24 2 Metalli (200140) 1 064 1 335 1 512 177 13,3 Puun lajitteluun (polttoon) (170201) 18 147 19 247 13 079-6 167-32 Paalaus 10 381 23 967 21 545-2 422-10,1 Välivarastointi, t/a 19 349 8 269 2 161-6 109-74 1) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, uloslähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja 2) Taulukon suoritteissa ei ole huomioitu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteita (katso Sortti-aseman suoritteet tämän raportin luvusta X). 3) Taulukon suoritteet on koostettu huomioiden vastaanotettu jäte sijoituspaikoittain. 4) Taulukon suoritteissa on huomioitu sisään tullut lasi.

Taulukko 6. Ämmässuon ekoteollisuuskeskuksessa toimivien yritysten vastaanottamat jätemäärät (t) vuosien 2015-2017 aikana. Ekomo toimintoihin vastaanotetut massat, t/a EWC-koodi Vuosi 2015 2016 2017 Delete, Betoni 170101-52 724 12 925 Gypsum, Rakennuskipsi 170802 1 408 356 338 NCC, Louhe 170504A 81 932 994 610 465 958 Maapörssi, Hiekoitushiekka 200303-4 206 391 Fortum, HorsePower 170201-7 618 4 469 L&T, Rakennusjäte, pahvi, puu, energiajäte 170904/200301 - - 767 Tarpaper, Kattohuopa 170904 - - 4 753 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2017 aikana jätekuormista tehtiin yhtensä 362 tarkastuspöytäkirjaa (kuva 1). Hinnan muutoksia kirjattiin yhteensä 208 kappaletta. Puutteellisesti täytetyistä siirtoasiakirjoista tehtiin 62 kappaletta huomautusta/asiakirjavirhettä. Toistuvista tapahtumista ilmoitetaan Espoon kaupungin ympäristöviranomaisille sekä siihen kuntaan, josta jätekuorma on peräisin. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois 4 jätekuormaa. 12 6 11 5 2 26 62 28 208 Hinnan muutokset Asiakirjavirhe Asbesti Korjauskehoitus Lajittelematon kuorma Siivousmaksu Peittämätön kuorma Kyllästetty puu Muut huomautukset Kuva 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksien yhteydessä kirjattujen kuormantarkastuspöytäkirjojen kappalemäärät vuonna 2017. 15

Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatumuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksessa. Puutteellisesta lajittelusta ja virheellisestä kuljetuksesta tehtiin yhteensä 62 kuormantarkastuspöytäkirjaa (kuva 2). Kaatopaikkakelpoisuustodistuksia seka- ja rakennusjätekuormista toimitettiin 10 kappaletta. 400 350 300 250 Kpl 200 150 100 50 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kuva 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa jätekuormien tarkastuksissa havaittujen poikkeamien (puutteellinen lajittelu/virheellinen kuljetus) kappalemäärät (kpl) vuosina 2007 2017. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (12.3). 16

Biojätteen, viherjätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Puu- ja kantohaketta ostetaan ylimääräisenä tukiaineena. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia, jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Biojätteen mädätyksestä syntyvä biokaasu hyödynnetään biokaasuvoimalassa sähkö- ja lämpötuotantoon. Vuoden 2017 aikana toteutettiin mittavat työhygieeniset mittaukset kaikissa biojätteen käsittelyn prosesseissa, rakennuksissa ja toiminnoissa. Mittausten perusteella päivitettiin biojätteen käsittelyn riskikartoitukset ja työturvallisuusohjeistus. Käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät Vuosien 2015 2017 käsittelyyn vastaanotetut jätemäärät on esitetty kuvassa 3. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. 90000 80000 70000 t / Tammi-joulukuu 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2015 2016 2017 Puu (19 12 07) 376 349 1 808 Eläinten kuivikkeet (20 02 06) 803 569 607 Kannot (20 02 01) 1 737 1 081 1 011 Muu viherjäte (20 02 01) 5 580 6 374 11 575 Risut (20 02 01) 7 363 6 350 3 505 Jätevesiliete (19 08 05) 2 077 12 002 11 646 Biojäte (20 01 08) 48 215 52 363 57 224 Kuva 3. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) 2015 2017. 17

Viherjätteen käsittely Viherjätettä johon kuuluu mm. lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet) vastaanotetaan viherjätekentällä. Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 7. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin yhdeksän kertaa, pinnoittamatonta puuta yhdeksän kertaa, kantoja kaksi kertaa ja lehtirisuja kolme kertaa vuonna 2017. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla, tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään mm. seulonnasta syntyvää ylitettä. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein maalis-marraskuun aikana. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 C astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Vuoden 2017 lopussa kentällä oli noin 7 864 tonnia viherjätekompostia ja käsittelemätöntä viherjätettä varastoitiin kentällä noin 6 400 tonnia. Taulukko 7. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät1) tonneittain (t) vuonna 2017. Viherjäte EWC-koodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely 1) Murskattu tukiaineeksi 1) Risut 20 02 01 3 505 525 3 676 Kannot 20 02 01 1011 0 410 Muu viherjäte 20 02 01 11 575 6 377 0 Puu 19 12 07 1808 0 1457 Yhteensä 17 900 6 902 5 543 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Laitosmainen käsittely 5.4.1. Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa noin 190 kuutiota biokaasua mädätettyä biojätetonnia kohden. Kuvassa 4 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 9 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit vuodelta 2017. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 8. Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu johdettiin vuoden 2016 2017 vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Tästä on tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.5. 18

Kuva 4. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 8. Biojätteen ja eläinten kuivikkeiden sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain vuonna 2017. Jätelaji EWCkoodi Vastaanote ttu Kompostoi nti Mädät ys Kenttäkäsitt ely Käsittely Muu biojätteenkäsittelyla itos Kaatopaik ka Biojäte 20 01 08 57 258 30 436 26 788 34 0 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 607 211 284 112 0 0 Yhteensä 57 865 30 647 27 072 146 0 0 Taulukko 9. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit 2016-2017. Parametri Yksikkö 2016 2017 Mädätykseen syötetty biojäte t 24 491 26 788 Muodostunut biokaasu Nm 3 4 137 972 5 085 116 Kompostointiin syötetty mädäte t 21 348 20 688 Biokaasun pumppaus kaasuvoimalaan Nm 3 3 390 000 147 498 Biokaasun pumppaus biokaasuvoimalaan Nm 3 45 276 4 385 606 Biokaasu soihtuun Nm 3 934 043 552 012 Biokaasulaitoksessa syntyvä kaasu johdettiin vuoden 2016 2017 vaihteesta lähtien silloin käyttöön otettuun uuteen biokaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa kaasusta tuotettiin sähköä ja lämpöä. Tästä tarkemmin kerrottu kappaleessa 5.5. 19

Vastaanotettu biojäte murskattiin ja seulottiin kompostointilaitoksessa. Hieno biojätejae syötettiin biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Vuonna 2017 mädätykseen meni n. 58 % kaikesta vastaanotetusta biojätteestä. Biojätettä mädätettiin keskimäärin 3 viikkoa ennen kuin se poistettiin reaktoreista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitettiin keskenään, jonka jälkeen massa syötettiin kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kesti n. 9 vuorokautta. Vuonna 2017 oli 451 ensimmäisen vaiheen tunnelitäyttöä. Sen jälkeen kierrätettiin 19 000 t kompostista takaisin alkuun tukiaineeksi. Ensimmäisen kompostointivaiheen jälkeen komposti seulottiin ja hieno jae siirretiin seuraavaan tunneliin, jossa varmistetiin panoksen hygieenisyys. Vuonna 2017 syntyi 102 hygienisoitua panosta, jotka kannettiin pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Seulonnasta syntyvästä karkeasta jakeesta eroteltiin ennen kierrätystä biojätteen mukana tullutta, kompostointiin kelpaamatonta vierasainetta. Vuonna 2017 erotettu määrä oli noin 6 670 tonnia. Rejekti (19 05 01) toimitettiin energiahyötykäyttöön Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. Lisäksi prosessista erotettiin metallia sekä romutettiin laitoksen rikkimenneitä moottoreita yms. sekapeltinä yhteensä noin 10 tonnia, joka toimitettiin materiaalihyötykäyttöön. 5.4.2. Jätevesilietteen käsittely Jätevesilietettä kompostoitiin ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa keskimäärin 12 vrk ja jälkikypsytettiin sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tunnelipanoksia kompostoitiin 184 kpl, joista kentälle hygienisoituina päätyi 173 kpl. Vuonna 2017 vanhassa laitoksessa käsiteltiin yhteensä noin 9 989 tonnia jätevesilietettä. Lisäksi mädätykseen rikkivedyn sidontaan syötettiin 1 657 t jätevesilietettä. 5.4.3. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit siirretään laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella vuonna 2017 yhteensä 13 kertaa. HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi sekä hopealuoti tekstiviestipalvelussa kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa kierrätetyllä kenttävalumavedellä. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytettiin aumoissa keskimäärin 4-6 kuukautta ennen kuin komposti todettiin olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostettiin eriä, joista lähetettiin näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävää kompostia käytettiin pääasiallisesti mullan valmistuksen raaka-aineena. Biokaasun hyödyntäminen Vuoden 2017 alusta on otettu käyttöön biokaasulaitoksessa muodostuvasta kaasusta sähköä ja lämpöä tuottava biokaasuvoimala. Koko alkuvuosi on ollut biokaasuvoimalan käyttöönottovaihetta. Biokaasuvoimalassa on kaksi 1,56 MW:n moottoria, joita käytettiin vuorotellen. Moottoreiden pakokaasusta otetaan energia talteen ORCyksikön avulla. Voimalassa tuotettu lämpö johdettiin aluelämpöverkkoon ja käytetään mm. biojätteen käsittelylaitosten ja prosessien lämmitykseen. 20

Biokaasuvoimalan käyntitunnit olivat vuoden 2017 lopussa: moottorille 1; 4625 h, moottorille 2; 3132 h ja ORC:lle 2780 h. Sähköä biokaasuvoimala tuotti 1 0273 MWh (sähkön bruttotuotanto) ja sen tuottamaa lämpöä hyödynnettiin alueella kaikkiaan 9 060 MWh Toimintahäiriöistä on raportoitu kappaleessa 5.8. Prosessien tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointi- ja näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Hygieniasointivaiheen toimivuutta tarkasteltiin omavalvontasuunnitelman mukaisesti näytteenotoilla molemmilla laitoksilla vähintään kerran kuukaudessa. Biojätettä käsittelevässä kompostointilaitoksesta otettiin 24 omavalvontanäytettä ja jätevesilietettä käsittelevässä kompostointilaitoksessa 12 omavalvontanäytettä. Kuukausittaisissa omavalvontanäytteissä ei ollut E. colia yli 1000 mpn/g eikä niissä todettu salmonellaa. Biokaasulaitoksen toimivuutta seurataan ottamalla näytteitä mädätetystä biojätteestä eli mädätteestä ja syntyneestä biokaasusta. Vuonna 2017 mädätenäytteitä otettiin 16 kertaa ja biokaasunäytteitä 21 kertaa. Prosessin toimivuuden kannalta mädätenäytteistä seurattiin mm. haihtuvien orgaanisten happojen ja alkaliniteetin suhdetta (VOA/TIC) ja ph-arvoja. Biokaasun keskimääräinen metaanipitoisuus oli 58 %. Biokaasuvoimalan moottoreiden päästömittaussuunnitelma toimitettiin viranomaisille 18.5. ja suunnitelman mukainen typenoksidimittaus tehtiin 7.9.2017, jossa määritettiin Ämmässuon biokaasuvoimalan kaasumoottoreiden 1 ja 2 typenoksidipäästöt 100% tehotasoilla. Mitattuja arvoja verrattiin PIPO-asetuksen rajaarvoihin. Molempien moottoreiden typenoksidipäästöpitoisuudet alittivat asetuksen raja-arvot. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta otettiin kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäytteet 26.4.2017. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen olennaisia käyttökatkoksia. Seulontalinjan muutostyöt tehtiin keväällä 24.4-9.6 välisenä aikana. ja samalla uusitiin tähtiseulan alatason tähdet. Seulontalinjan tähtiseulan ylätason tähdet vaihdettiin 14.12-28.12 välisenä aikana. Biopesurin vesisäiliö tyhjennettiin 14.11. -15.11. välisenä aikana kiintoaineiden poistamisen vuoksi. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin kappaleessa 17. Kuljetinruuvi 20H14 vaihdettiin 28.-30.8.2017 ja ruuvi 20H15 12.-14.9.2017 välisenä aikana. Esikäsittelymurskaimen kaapelit uusittiin 1.9-20.9.2017 välisenä aikana. 21

Prosessi- ja laitehäiriöt Alkuvuodesta vastaanotettu kylmä biojäte hidasti biokaasulaitoksen kaasuntuottoa ja laski tuotetun kaasun metaanipitoisuutta. Prosessin palauttamiseksi normaalille tasolle, laitoksen biojätteen syöttöä vähennettiin ja syöttöön lisättiin jätevesilietettä. Biokaasulaitoksen prosessi palautui normaaliksi maalis huhtikuun vaihteessa. Biojätteen välivaraston täyttö- ja tyhjennysohjelmaa on tapahtuneiden johdosta muutettu sekä biojätteen varastobunkkerin lämmitystä lisätty. Biokaasulaitoksen biojätteen käsittely kapasiteetin vähennyttyä osa biojätteestä käsiteltiin suoraan kompostointilaitoksessa. Biokaasulaitokseen syötetyn pienen jätevesilietemäärän huomattiin pienentävän muodostuvan kaasun rikkivetypitoisuutta. Alentuneiden rikkivetypitoisuuksien myötä rikkivetypesuri on voitu poistaa käytöstä 25.4.17. Biokaasulaitoksen syötteeseen lisätään noin 1% jätevesilietettä lisäaineeksi. Biokaasuvoimalan seinärakenne syttyi 10.1. yöllä tuleen. Pelastuslaitos sai sammutettua palon pikaisesti. Palon syttymisen syy oli rakenteellinen virhe. Palosta aiheutui vajaan kahden viikon käyttökatko biokaasuvoimalassa. Käyttökatkon aikana 10. 23.1. kaasu johdettiin kaasuvoimalaan. Biokaasuvoimalassa on alkuvuonna ollut erinäisiä käyttöönottoon liittyviä lyhytaikaisia toimintahäiriöitä. Kompostointilaitoksen seulontayksikkö oli muutostöiden takia poissa käytöstä 24.4.-9.6. välisen ajan. Tänä aikana käytettiin laitoksen vanhaa varaseulontalinjaa, sekä urakoitsijan siirrettävää seulontayksikköä. Syksyllä ruuvien vaihdon yhteydessä syöttö reaktoreihin oli väliaikaisesti pois reilu vuorokauden 29.8. alkaen. Esikäsittelyn murskain oli kaapelivian takia poissa käytöstä 1.9. 20.9., jolloin käytössä oli muita esikäsittelyn syöttölaitteita. Tällöin biokaasulaitokseen päätyi hieman vähemmän biojätettä. Biopesurin vesisäiliön huoltotyön aikana 14.11. 15.11. prosessivesisäiliö tyhjennettiin. Pohjalle painunut kiintoaine poistettiin säiliöstä. Tänä aikana biopesurin vesipesu oli pois päältä ja poistoilmat kulkivat biosuodinpatjojen lävitse ilman vesipesua. Reaktorin 2 sekoittimen havaittiin vioittuneen 2.12. ja 4.12. 2-reaktorin 2. ja 3. sekoitin poistettiin käytöstä. Korjaus on suunniteltu tapahtuvan kevään 2018 aikana. CHP2:lla havaittiin muutaman venttiilin vuoto ja moottori 1:lle tehtiin kansiremontti 11.12.-21.12. Tällöin käytössä oli vain moottori 2. Häiriöt eivät aiheuttaneet toiminnalle merkittäviä käyttökatkoja tai ympäristövaikutuksia. 5.9.1. Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteet otettiin 11.4.2017 sekä 10.10.2017. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista on esitetty taulukossa 10. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan YLVA-järjestelmään. Viemäriin johdettiin vuonna 2017 yhteensä 2 987 m³ jätevettä. 22

Taulukko 10. Kompostointilaitoksen prosessiveden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2015-2017. Taulukossa on esitetty kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä (m³). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2015 2016 2017 ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 3 717 8 450 12 350 9 700 15 000 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 1 560 710 165 160 170 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 4 600 6 550 2 150 1 500 2 800 Kiintoaine mg/l 690 2 500 935 920 950 Kokonaisfosfori mg P/l 36 29 24 18 30 Kokonaistyppi mg N/l 4 793 7 550 78 000 16 000 140 000 ph 6-11 8 5,4 8 8,2 8,2 Sulfaatti mg SO 4/l 400 6 010 230 310 26 000 10 000 42 000 Sähkönjohtavuus ms/m 2 712 1 774 7 450 6 780 8 120 Parametri Yksikkö Vuosi 2015 2016 2017 Virtaama m 3 8 355 2 407 2 987 5.9.2. Ilma Ilmanlaatua tarkkailtiin ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Vuonna 2017 kompostointilaitoksen sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöjä mitattiin eri lähteistä neljä kertaa vuodessa. Yhteenveto laitosten analyysituloksista on esitetty taulukossa 11. Taulukko 11. Kompostointilaitoksen ja vanhan kompostointilaitoksen ilmapäästöjen keskimääräinen (ka) laatu vuonna 2017. Parametri Yksikkö Raja-arvo Kompostointilaitos Vanha Kompostointilaitos Haju HY/m³ 2500 540 160 Ammoniakki ppm 5 1,5 3 Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 18.5.2). Biojätteenkäsittelyn hajupäästöjen mittaustulokset on esitetty liitteessä 15. 5.9.3. Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Loppuvuodesta 2017 otettiin käyttöön myös vaahdotus rottien torjuntaan. Tällä pyrittiin estämään lisäkaapelivauriot. Rotat aiheuttivat toimintahäiriön murskaimeemme (Terminator-murskain) syömällä syöttökaapelit käyttökelvottomiksi. 23

Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kahden viikon välein alkaen 6.4.2017 ja jatkettiin vuoden loppuun asti. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Lisäksi otettiin käyttöön Imidaklopridi, joka on maalityyppinen kärpästen torjunta-aine. Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa on käytetty vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä alkuvuonna n. 100 tonnia, lipeää on käytetty yhteensä noin 2 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin. NPKravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä alkuvuonna n. 100 litraa, jonka jälkeen käyttö on lopetettu. Kompostointilaitoksien pyöräkuormaajissa käytettiin noin 115 000 litraa polttoöljyä. Jälkikypsytysaumojen käännöissä käytettiin noin 8 523 litraa polttoöljyä. Biokaasuvoimalassa kului moottoriöljyä 3 151 litraa ja lämmitysjärjestelmän glykolia 200 litraa. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet on esitetty taulukossa 12. Taulukko 12. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna 2017. Parametri Yksikkö Biojätekomposti Viherjätekomposti Jätevesilietekomposti Orgaaninen aines % 54 37 46 Kokonaistyppi mg/kg ka 27 170 13 300 24 800 Kokonaisfosfori mg/kg ka 8 530 2 200 29 600 Kokonaiskalium mg/kg ka 18 500 8 370 8 940 Luovutettu jatkojalostukseen t 3423 2 670 5 483 Multatuotanto Heinäkuussa 2016 aloitettiin Metsäpirtin multatuotanto Ämmässuon multakentällä. Ämmäsuolla valmistetaan kahta erilaista multatuotetta: bio- ja inframultaa. Multien raaka-aineina käytetään bio-, liete- ja/tai viherjätekompostia sekä kiviainesta ja turvetta. Vuonna 2017 biomultaa valmistettiin noin 2 483 tonnia ja inframultaa noin 2 251 tonnia. 24

Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi PIMA-hallissa jatkui edelleen vuonna 2017, minkä seurauksena osa PIMA-hallin tilaresurssista oli edelleen varattuna kyseiseen toimintaan eli toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Kipsijätteen vastaanotto välivarastoon päättyi 30.9., ja välivarastoidun kipsijätteen poisajo PIMA-hallista käynnistyi marraskuun lopulla [ja jatkui aina tammikuun 2018 puolivälin tienoille asti]. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2017 parin viimeisen kuukauden aikana. Vuoden 2016 alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Raportointijaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt tehtiin 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita esikäsiteltiin/käsiteltiin kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti. PIMA-toiminnon vesiä tarkkaillaan 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.6.2017 päivitetyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Vuonna 2017 tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita otettiin vastaan yhteensä 23 948 tonnia ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita yhteensä 1 118 tonnia. Edellä mainituista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista Jätteen jalostus -toiminnon maakentälle vastaanotettiin 18 tonnia kuormantarkastuksia varten ja 3 670 tonnia jätteiden poiserottelua varten. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja pilaantuneita maita ei raportointivuonna sijoitettu lainkaan jätteenä jätetäyttöön kaatopaikalle. Loput (20 260 tonnia) vastaanotetuista tavanomaiseksi jätteeksi luokitelluista pilaantuneista maista hyödynnettiin suoraan sellaisenaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikoilla (10 109 tonnia) tai otettiin käsiteltäviksi PIMA-hallille (10 151 tonnia). Käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden suhteellinen osuus kaikista vuosittain vastaanotetuista pilaantuneista maista on vakiintunut noin 30 50 % tuntumaan (kuva 5). Kaikista vuonna 2017 käsittelyyn ohjautuneista pilaantuneista maista (noin 11 269 tonnia) valtaosa oli pilaantunut öljyhiilivedyillä. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat olivat muutamaa kohdetta lukuun ottamatta akuuttien öljyvahinkojen pilaamia. Aikaisemmilta vuosilta käsittelyyn vuodelle 2017 siirtyi / käsittelyssä vuonna 2017 jatkoi noin 2 979 tonnia pilaantuneita maita. Vuoden 2017 aikana käsitellyistä maa-aineksista (7 195 tonnia) siirrettiin hyödynnettäväksi kaatopaikalle 2 874 tonnia ja vanhalle kaatopaikalle 4 320 tonnia. Viime vuosina valtaosa käsitellyistä maaaineksista on hyödynnetty kaatopaikalla (kuva 6). Tarkastelujakson lopussa käsittelyssä olevien (käsittelyä odottavat, käsittelyssä olevat ja käsitellyt) pilaantuneiden maiden yhteismäärä oli noin 7 053 tonnia. 25

45 000 Massamäärä (t) 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Käsittelyä edellyttäneet vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Käsittelyä edellyttäneet tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Sellaisenaan hyödynnettäväksi vanhalla kaatopaikalla kelpoiset tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maat Kuva 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen vastaanotettujen tavanomaiseksi ja vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maiden massamäärien ohjautuminen suoraan sellaisenaan hyödynnettäväksi tai käsittelyyn tonneina (t) vuosina 2010 2017. 14 000,00 12 000,00 10 000,00 Massamäärä (t) 8 000,00 6 000,00 4 000,00 Jatkojalostettaviksi maakentälle Hyödynnettäviksi kaatopaikalle Hyödynnettäviksi vanhalle kaatopaikalle 2 000,00 0,00 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kuva 6. PIMA-käsittelystä hyödynnettäviksi ja jatkojalostettaviksi siirretyt käsitellyt maamassamäärät tonneina (t) vuosina 2011 2017. 26

Prosessi- ja laitehäiriöt PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 6.4.1. Vesi Päästötarkkailu PIMA-käsittelystä viemäriin johdettavan veden tarkkailu on vuoden 2014 alusta lähtien toteutettu 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma - asiakirjassa esitetyn mukaisesti. HSY:n jäte- ja vesihuollon välinen teollisuusjätevesisopimus päivitettiin 15.11.2016. Aikaisemman sopimuksen tavoin myös päivitetyssä sopimuksessa on asetettu raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Sopimuspäivityksen yhteydessä kokonaishiilivetypitoisuuden (C10-C40) raja-arvo muuttui (aikaisemmin 200 mg/kg; päivityksen jälkeen 100 mg/kg). PIMA-käsittelyn vesientarkkailun keskimääräiset tulokset vuosilta 2015 2017 on esitetty taulukossa 13. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ole ylittyneet vuosina 2015 2017. PIMA-toiminnon hiekanerotin, öljynerotin ja näytteenottokaivo tyhjennettiin toukokuussa. Taulukko 13. PIMA-käsittelystä viemäriin johdetun veden keskimääräinen (ka) laatu vuosina 2015 2017. Vuoden 2017 osalta taulukossa on esitetty keskiarvon lisäksi vaihteluväli (minimi ja maksimi). Taulukossa on esitetty myös teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin johdettavalle vedelle. Taulukon selitteet on esitetty taulukon alapuolella. Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 1) ja 2) 2015 2016 2017 ka ka ka min. maks. Arseeni 1) mg/l 0,1 0,00403 0,00363 0,00680 0,00300 0,01400 Elohopea 1) mg/l 0,01 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Hopea mg/l 0,2 - - - - - Kadmium 1) mg/l 0,01 0,00003 0,00001 0,00009 0,00004 0,00017 Kemiallinen hapenkulutus 1) mg/l - 127 63 95 50 180 Kiintoaine 1) mg/l - 21 35 75 9 260 Klooratut hiilivedyt 2) mg/l - 0,00000 0,00000 0,00000 0,00000 0,00002 Kloorifenolit 2) mg/l - - - - - - Kloorivapaat VOC-yhdisteet 1) mg/l 3 0,00008 0,00005 0,00001 0,00000 0,00003 Kokonaishiilivetypitoisuus 1) mg/l 100 0,11 0,85 1,26 0,25 3,30 Kokonaiskromi 1) mg/l 1 0,00226 0,00438 0,01415 0,00130 0,04800 Kokonaissyanidi 2) mg/l 0,5 - - - - - Kromi (VI) 1) mg/l 0,1 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Kupari 1) mg/l 2 0,00743 0,01195 0,02015 0,00690 0,05100 Lyijy 1) mg/l 0,5 0,00145 0,00225 0,00975 0,00150 0,03200 MTBE 1) mg/l - 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Nikkeli 1) mg/l 0,5 0,00353 0,00803 0,00998 0,00260 0,02900 PAH-yhdisteet 2) mg/l - - 0,00085 0,00077 0,00010 0,00170 PCB-yhdisteet 2) mg/l - - - - - - ph 1) - 6-11 7,3 7,3 7,1 6,9 7,2 Sinkki 1) mg/l 3 0,02525 0,02350 0,06075 0,01800 0,16000 Sähkönjohtavuus 1) ms/m - 51,38 41,50 19,93 11,0 32,00 TAME 1) mg/l - 0,0004 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 Tina mg/l 2 - - - - - 1) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 1. 2) HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013, taulukko 2. 27

6.4.2. Ilma Vuonna 2017 käsittelyssä ei ollut VOC-yhdisteillä pilaantuneita maita, eikä käsiteltävinä olevia maita ilmastettu koneellisesti, joten VOC-hallin ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä. Näin ollen ei päästömittausaineistoakaan kertynyt. PIMA-hallin yleisilmanvaihto on raportointijaksolla ollut suunnitellusti päällä, lukuun ottamatta muutaman päivän seisokkeja kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana (tuloilmakoneiden suodattimien ennenaikaisen tukkeutumisen estämiseksi) sekä kipsijätteen poisajon ajan. 28

Jätteen käsittely kentillä 7.1.1. Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Kenttärakenteiden kuntoa seurataan säännöllisesti tehtävillä kierroksilla ja kaksi kertaa vuodessa suoritettavien turvallisuuskävelyjen yhteydessä. Maa-aines 7.2.1. Kiviainespitoinen jäte Jätepitoisia maa-aineksia vastaanotettiin käsiteltäväksi 48 230 tonnia, jota tuli noin kolme kertaa enemmän kuin aiempana vuonna. Katujen puhdistusjätettä oli 3 497 tonnia. Maa-ainekset seulottiin ja niistä poistettiin jätteet. Yli 150 mm:n kokoinen ylite kiviaines ja betoni murskattiin. Maa-aines hyödynnettiin kaatopaikan pintarakenteissa. 7.2.2. Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä vastaanotettiin käsiteltäväksi 2 220 tonnia, joka on sama määrä kuin edellisenä vuonna. Säiliöautolla tuleva kiviainespitoinen jäte vastaanotettiin kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Kiviainespitoinen liete hyödynnettiin kaatopaikan rakenteissa. Betoni yli 150 mm Yli 150 mm:n betonia 5 813 tonnia ja Sortti-asemien betonipitoista kiviainesjätettä 9 009 tonnia otettiin vastaanottokentälle. Materiaalit murskattiin ja käytetään kaatopaikan rakenteissa. Betonia tuli noin kaksi kertaa enemmän ja sortin betonia 20 % enemmän kuin aiempana vuonna. Betonikappaleet murskataan. Betoniraudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Asfalttia vastaanotettiin 1 840 tonnia, jota tuli noin 20 % edellisen vuoden määrästä. Asfaltti hyödynnettiin kaatopaikan liikenne- ja vastaanottopaikkojen kunnossapidossa. Asfalttirouhetta käytettiin muun muassa jätteenkäsittelykeskuksen hiekkateiden pinnoittamisessa pölyämisen vähentämiseksi. Kipsi Kipsiä tuli lajittelukatokseen ja lajiteltiin muun jätteen seasta 86 tonnia, joka on noin 20 % edellisen vuoden määrästä. Kipsi toimitettiin jatkojalostukseen. 29

Puu 7.6.1. Pinnoitettu puu Pinnoitettua puuta vastaanotettiin 13 309 tonnia. Puumäärä on noin 70 % edellisestä vuodesta, koska alkusyksystä lähtien Konalan, Kivikon ja Ruskeasannan sorttiasemien pinnoitetut puut ajettiin Seutulan puukentälle. Valtaosa pinnoitetusta puusta on sorttiasemilta erilliskerättyä puuta. Puu murskattiin ja toimitettiin voimalaitosten polttoaineeksi. Vuoden 2017 keväällä pinnoitetun puun joukosta koeluontoisesti eriteltiin puhtaat kompostoinnin tukiaineeksi soveltuvat puut. Toimintaa päätettiin jatkaa ja nykyisellään noin 10 % Sortti-asemillle tulevasta pinnoitetusta puusta pystytään hyödyntämään kompostoinnin tukiaineena. 7.6.2. Puhdas puu Puhdasta eli pinnoittamatonta puuta kerättiin 121 tonnia, joka on kolmannes edellisen vuoden määrästä. Puu murskattiin ja hake käytettiin kompostin tukiaineena. Lajiteltava jäte Lajittelukatokseen vastaanotettiin 23 522 tonnia jätettä, josta suurin osa oli lajiteltava koneellisesti. Jätettä tuli reilu kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulevasta jätteestä oli poltettavaa jätettä 14 352 tonnia, metallia 287 tonnia, betoni 26 tonnia, puuta 189 tonnia, kantoja 15 tonnia, kipsiä 86 tonnia, kiviainesrejektiä 665 tonnia, loppusijoitettavaa jätettä 438 tonnia, SER 6 tonnia, kylmälaitteita 1,5 tonnia ja auton renkaita 11 tonnia. Jätteen lajittelusta muodostunut kiviainesrejekti varastoidaan kentällä ja kerran vuodessa murskataan ja erotellaan polttoon kelpaava osuus energiahyödynnettäväksi. Kuona Jätevoimalassa syntyvän kuonan vastaanotto jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueella olevalle tiiviille asfaltoidulle kuonakentälle aloitettiin 3.4.2014. Kuonan vastaanotto siirrettiin 14.12.2016 laajennusalueelle S2- alueelle valmistuneelle uudelle kuonakentälle. Kuona varastoidaan ja ikäännytetään kasoissa ja se käsitellään 30 000 50 000 tonnin erissä. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan yhteensä 72 188 tonnia. Kuonaa murskattiin jatkokäsittelyä varten 54 743 tonnia. Magneettinen metalli toimitettiin kotimaisille metallinkierrättäjille, jotka jalostavat niistä uusioraaka-aineita. Urakoitsija toimittaa ei-magneettisen metallin jatkojalostettavaksi, jossa siitä erotellaan alumiini ja kupari uudelleen käytettäväksi. Kuonien käsittelyprosessissa mineraaliainekset seulotaan eri raekokoihin. Mineraaliaineksilla korvataan neitseellisiä maa-aineksia hyödyntämällä niitä kaatopaikan ja kenttäalueiden rakenteissa sekä sideaineena tuhkan stabiloinnissa. Kuonan mineraaliaineksia käytettiin mm. S2-alueelle rakennetun uuden paalikentän pohjarakenteissa. Edellä mainituissa rakenteissa hyödynnettiin kuonan mineraaliaineksia n. 4 800 tonnia. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille 12.12.2017. Luvussa 21.1 on kerrottu HSY:lla käynnissä olevista projekteista, joissa selvitetään kuonan hyödyntämismahdollisuuksia. 30

Hävityskuormat Hävityskuormat ovat jätteitä, jotka jätteen toimittaja haluaa hävitettäväksi heti kuorman saavuttua. Yleensä kuormat ovat tullin valvomia hävityskuormia. Hävityskuormia käsiteltiin 44 tonnia. Hävityskuormat ohjattiin pääasiassa jätevoimalalle. Raadot Kuolleita eläimiä otettiin vastaan yhteensä 23 kappaletta ja 11 tonnia. Raatoina vastaanotetaan hevosia, peuroja ja hirviä. Raadot vastaanotettiin kannelliselle vaihtolavalle. Raatojen valtakunnallinen käsittelijä nouti eläimet käsiteltäväksi. Renkaat Renkaita muodostuu pääasiassa jätteiden lajittelussa. Renkaat kerätään vaihtolavalle, josta tuottajayhteisö noutaa renkaat jatkokäsittelyyn. Renkaita toimitettiin jatkokäsittelyyn noin 11 tonnia. Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen käsittely on esitelty tämän raportin luvussa 5. Sekajätteen paalaus Jätevoimalan huoltoseisokkien 8.5. - 19.5. ja 11.9-6.10. aikana tuli jätteet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Kevään jätteet paalattiin 24. toukokuuta mennessä 4 433 tonnia ja syksyllä 24.11. mennessä 16 512 tonnia. Yhteensä paalattiin 20 994 tonnia jätettä. Sortin polttoon kelpaamaton jäte Sorttiasemilta vastaanotettiin sellaisenaan polttoon kelpaamatonta jätettä 5 867 tonnia. Jäte murskattiin ja seulottiin, jotta materiaalista saatiin eroteltua erikseen, kiviainespitoinen jäte, poltettava jäte ja metalli. Jätettä käsiteltiin 4 561 tonnia, josta osa oli viime vuonna kerättyä jätettä. Käsittelyssä muodostui kiviainespitoista jätettä 3 437tonnia, poltettavaa jätettä noin 979 tonnia ja metallia noin 45 tonnia. 31

Jätteen loppusijoitus Tavanomaisen jätteen kaatopaikka Kaatopaikan kokonaispinta-ala on 12,4 hehtaaria, josta aktiivikäytössä on 6,7 hehtaaria. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 700 000 kuutiometriä. Kaatopaikalle sijoitettiin vuonna 2017 polttoon kelpaamatonta jätettä 2 966 tonnia, josta oli asbestijätettä 906 tonnia. Kaatopaikan pintarakenteissa hyödynnetään kiviainespohjaisia jätteitä ja maa-aineksia kaatopaikan liikenne- alueilla ja pintarakenteissa 24 672 tonnia. Materiaaleilla tiivistettiin ja muotoiltiin kaatopaikan pintoja sekä kunnostettiin ja rakennettiin kaatopaikan liikennealueita. Vanha kaatopaikka Vanhan kaatopaikan pinta-ala on 52 hehtaaria, josta pinnan muotoilua tehdään lakialueella noin 6 hehtaarin alueella. Jäljellä oleva täyttötilavuus on noin 125 000 kuutiometriä. Vanhan kaatopaikan pinnan muotoiluun vastaanotettiin 101 585 tonnia kiviainespitoisia jätteitä. Vastaanotettavat jätteet olivat maa- ja kiviainesta 63 463 tonnia, pilaantunutta maata 6 719 tonnia, rakennusjätteen rejektiä 20 554 tonnia, kuonaa 3 686 tonnia ja betonimursketta 7 163 tonnia. Vaarallisen jätteen kaatopaikka Vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettu tuhkalokero otettiin käyttöön 1.4.2014. Tuhkalokeron kokonaispinta-ala on 0,4 hehtaaria, josta käytössä oli noin 0,25 hehtaaria vuonna 2017. Tuhkalokeroon loppusijoitettiin vuonna 2017 stabiloitua jätevoimalatuhkaa 6 676 tonnia. Vuoden 2017 loppuun mennessä tuhkalokeroon oli sijoitettu yhteensä 22 912 tonnia stabiloitua jätevoimalatuhkaa. Tuhkalokeron täyttötilan arvioidaan riittävän vuoteen 2022 saakka. Tuhkalokero on katettu ympäristöluvan mukaisesti ja sen täyttötilavuus on noin 40 000 m3. Tuhkan loppusijoitusalueen seinämä- ja pohjarakenteet täyttävät vaarallisen jätteen kaatopaikalle valtioneuvoston päätöksessä 861/1997 ja sen muutoksissa sekä ympäristöluvassa 18.12.2009 asetut vaatimukset. Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan käsittelystä kerrotaan tarkemmin tämän raportin luvussa 9. 32

Tuhkat Yleistä toiminnasta Jätevoimalan kattila- ja lentotuhka kuljetetaan säiliöautoilla jätevoimalalta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen tuhkalokeron varastosiiloihin. Tuhka luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ensisijassa sen korkean kloridipitoisuuden takia ja se loppusijoitetaan stabiloituna vaarallisen jätteen kaatopaikaksi rakennettuun tuhkalokeroon. Tuhkan käsittely Jätevoimalatuhkaa on vastaanotettu tuhkalokeron siiloihin 4 485 tonnia vuonna 2017. Loppusijoitettava tuhka stabiloidaan sementin, kuonan käsittelystä syntyvän 0 5 mm mineraaliaineksen ja veden kanssa tiivistettäväksi massaksi. Tuhkan stabiloinnilla tarkoitetaan haitallisten aineiden sitomista side- ja lisäaineilla (sementti ja kuonan mineraaliaines) niukkaliukoisemmaksi. Tuhkaa on käsitelty 4 556 tonnia ja stabiloitua massaa on loppusijoitettu tuhkalokeroon 6 676 tonnia. Stabiloinnissa on käytetty 1 110 tonnia vettä, 527 tonnia Plussementtiä ja 483 tonnia kuonan 0-5 mm mineraaliainesta. Jokaisen tuhkaerän laatua seurataan pikatestein, joiden avulla tarkistetaan stabilointiresepti. Ympäristöluvan edellyttämä vastaavuustestaus on toimitettu viranomaisille 12.12.2017. 9.3.1. Vesi Päästötarkkailu Tuhkalokeron suotovesiä tarkkaillaan automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten ja säännöllisten kenttämittausten avulla, sekä Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (katso liite 4). 9.3.2. Ilma Tuhka puretaan pneumaattisesti varastosiiloihin, jolloin se ei aiheuta pölyhaittoja. Tuhkasiilojen pölynsuodattimien kuntoa tarkkaillaan viranomaisille toimitetun laitteiston kunnon tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkan käsittelyn vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Ämmässuon ilmanlaadun raportti, liite 7). Kemikaalit Tuhkan stabilointiin on käytetty 527 tonnia plus sementtiä. Laitteiston huollossa käytettiin laakerirasvaa 8 kiloa. 33

Jätteen varastointi Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella käytössä olevien varastointikenttien rakenteesta voi lukea tämän raportin luvusta 7.1. Jätepaalit ja tuotevarasto Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan huoltoseisokkien aikana Jätevoimalan huoltoseisokkien 8.5. 19.5. ja 11.9-6.10. aikana vastaanotettuja jätteitä paalattiin 20 994 tonnia. Jätteet saatiin paalattua keväällä 24. toukokuuta mennessä ja syksyllä 24.11. mennessä. Paalaukseen kelpaamattomat jätteet ajettiin tuotevarastoon tai lajittelukatokseen. Tuotevarastoon vastaanotettiin paalaukseen kelpaamatonta sorttiasemien jätettä 803 tonnia ja muuta jätettä 1 358 tonnia. Tuotevaraston jätteet ajettiin voimalaan keväällä 30.5. ja syksyllä 14.12 mennessä. Jätevoimalalle toimitettiin jätettä paalikentältä 12 154 tonnia ja tuotevarastosta 6 648 tonnia. Kipsi Kipsiä muodostui jätteen lajittelusta 86 tonnia. Kipsi kerättiin vaihtolavaan, josta se toimitettiin jatkojalostukseen. Painekyllästetty puu Painekyllästettyä puuta vastaanotettiin 1 160 tonnia. Painekyllästettyä puuta toimitettiin jatkokäsittelyyn 1 768 tonnia. Painekyllästetyn puun varastokasassa oli edellisen vuoden puuta, joka ajettiin vuonna 2017 käsittelyyn. Lasi HSY:n erilliskerättyä kiinteistöjen ja aluekeräyspisteiden lasia vastaanotettiin 3 297 tonnia. Lasi vastaanotettiin tuottajayhteisön Ringin Ämmässuolla olevaan terminaaliin, josta se meni jatkojalostukseen. Rinki vastaanotti 1 178 tonnia omaa lasia. Tuottajayhteisö ostaa HSY:ltä vastaanottopalveluita ja toimittaa välivarastoidun materiaalin jatkokäsittelyyn. Varastoituna lasia oli 50 200 tonnia. Metalli HSY:n erilliskerättyä kiinteistömetallia vastaanotettiin 1 512 tonnia. Metallit kerättiin lasinkeräyksen yhteydessä. Metalli siirtokuormattiin päivittäin vaihtolavoille. Varastoituna metallia oli noin 20 tonnia. Kuona Jätevoimalakuonaa oli varastoituna vuoden vaihteessa 39 000 tonnia. Kuona käsitellään seuraavana vuonna. 34 Louhe Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Louhetta otettiin vastaan louhekentälle 465 958 tonnia. Louhetta on otettu vastaan yhteensä 1 542 500 tonnia.

Pilaantuneet maat Pilaantuneiden maiden varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 6. Bio- ja puutarhajäte Bio- ja puutarhajätteen varastointi on esitelty tämän raportin luvussa 5 35

Kivenmurskaus ja louhinta Yleistä toiminnasta Espoon Blominmäen uusi jätevedenpuhdistamo rakennetaan maan alle louhittavaan luolastoon, jonne sijoittuvat jäteveden puhdistusaltaat sekä pääosa muista toiminnoista. Valtaosa Blominmäestä louhittavasta louheesta on tuotu Ämmässuolle. Louheen murskaus aloitettiin vuonna 2016. Murskattu louhe pyritään hyödyntämään alkuperäisen suunnitelman mukaan kokonaisuudessaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2017 loppuun mennessä oli vastaanotettu yhteensä 1 542 500 tonnia louhetta. Ämmässuon Sortti- ja vaaka-alueiden pintavesille on rakennettu ympäristöluvan mukainen öljynerotusjärjestelmä. Öljynerottimen lisääminen nykyiseen hulevesijärjestelmään on edellyttänyt pienimuotoista louhintatyötä. Lassila ja Tikanojan jätteen lajittelu ja siirtokuormaus kenttää varten on tehty pienimuotoinen louhinta palovesipisteen asennusta varten. Louhinta Sortti- ja vaaka-alueiden öljynerotus kaivon asennusurakan yhteydessä louhittiin yhteensä noin 426 tonnia kalliota. Louhinnassa on käytetty 0,15 tonnia dynamiittia ja 0,25 tonnia kemiittiä. Laajennusalueen käsittelykentän vesiyhdettä varten louhittiin pieni määrä kiintokalliota, jossa käytettiin 0,045 tonnia dynamiittia. Kivenmurskaus Alueen rakennustöiden yhteydessä ei ole murskattu kiviaineksia. Blominmäestä tuodun louheen murskausta käsitellään kappaleessa 14.1. 11.4.1. Vesi Päästötarkkailu Toiminnassa ei muodostunut haitallisia jätevesiä. Maastoon johdettavia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 11.4.2. Ilma Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin. Louhinnan ja murskauksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla. 11.4.3. Melu ja tärinä Louhinnan melumittaukset suoritettiin yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Toiminnassa syntyvät jätteet Louhintatyön yhteydessä muodostui hyvin pieni määrä öljypitoista jätettä, jonka urakoitsija toimitti asianmukaiseen vastaanottopisteeseen. 36

Ämmässuon Sortti-asema Yleistä toiminnasta HSY on järjestänyt toiminta-alueensa kotitalouksien ja pienyritysten omatoimisesti käsittelyyn toimitettaville jätteille miehitetyt vastaanottopisteet eli niin kutsutut Sortti-asemat. Yksi Sortti-asemista on sijoitettu Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen. Ämmässuon Sortti-asema otettiin käyttöön elokuussa 2002. Ämmässuon Sortti-asemalla kävi vuoden 2017 loppuun mennessä 47 264 asiakasta. Asiakkaita oli 2 802 eli 6,3 %:a enemmän kuin vuonna 2016. Sortti-asemilla on käytössä laskutusjärjestelmä, johon kirjataan kävijätiedot. Ämmässuon Sortti-aseman palvelun parantamiseksi asema oli aikaisempien vuosien tapaan keväällä auki kolmena lauantaina. Aukioloajat on koottu tämän raportin lukuun 3.3. Ämmässuon Sortti-aseman ympäristöluvan mukainen toiminnan määräaikaistarkastus on tehty viimeksi 31.5.2017. Taulukko 14. Ämmässuon Sortti-aseman asiakastyypit ja -määrät (kpl) vuosina 2014 2017. Asiakasmäärät 2014 2015 2016 2017 Maksulliset asiakkaat 28 163 31 660 34 835 37 572 Ilmaisasiakkaat 11 397 10 743 9 627 9 692 Yhteensä 39 560 42 403 44 462 47 264 Jätteen määrä Jätteiden vastaanottomäärät saadaan selville asemilta poiskuljetetuista jätemääristä. Taulukkoon 15 on koottu Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet vuodelta 2017. Näiden suoritteiden lisäksi erilliskerättiin pieniä määriä paperia, pahvia ja nestekartonkipakkauksia. Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät eivät ylitä ympäristöluvan enimmäismääriä. 37

Taulukko 15. Ämmässuon Sortti-aseman suoritteet tonneina vuosina 2015 2017. Muutokset tonneina (t) ja prosentteina (%) vuosien 2016 ja 2017 välillä on esitetty omissa sarakkeissaan. Suoritteet EWC-koodi Vuosi Muutos 2015 2016 2017 t % Kipsijäte 17 08 02 145 241 350 109 45 Kyllästetty puujäte 20 01 37 215 210 272 62 30 Kylmälaitejäte 20 01 23 42 56 63 7 13 Metallijäte 20 01 40 392 459 467 8 2 Muu SER-jäte 20 01 36 211 168 226 58 35 Puujäte 20 01 38 2 103 2 266 2 410 144 6 Puutarhajäte 20 02 01 455 459 639 180 39 Risujäte 20 02 01 756 710 769 59 8 Sekajäte 1) 20 03 01 3 318 3 548 3 623 75 2 Tv- ja monitorijäte 20 01 35 58 92 64-28 -30 Vaaralliset jätteet 16 06 01, 16 06 02, 16 06 03, 20 01 14, 20 01 21, 20 01 27, 20 01 29, 20 01 32, 20 01 26, 20 01 19 1 ) Sisältää sekajätteen, rakennuskiviaineksen ja rakennus- ja purkujätteen sekä muovin. 126 128 115-13 -10 Jätteen tuojien ja laadun valvonta Jätteiden lajittelua Sortti-asemilla on tehostettu Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan aloitettua toimintansa vuonna 2014. Sortti-asemilla vastaanotettu sekajäte toimitetaan polttoon jätevoimalaan. Mahdollisten jätevoimalan huoltoseisokkien aikana sekajäte toimitetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lajittelukatokseen välivarastoon ennen kuljettamista jätevoimalaan. Polttoon kelpaamaton sekajäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja osa siitä hyödynnetään materiaalina. Asemanhoitajat hinnoittelevat asiakkaiden jätteet ja opastavat asiakkaita lajittelemaan jätteet oikeille lavoille. Alueella on käytössä tallentava kameravalvonta. Alueen hoito Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueet pestään kaksi kertaa viikossa. Jätteenvastaanottolavojen alusta siivotaan tarvittaessa pyöräkoneella, noin 1 2 kertaa kuukaudessa. Lisäksi Sortti-aseman asemanhoitajat lakaisevat piha-aluetta tarpeen mukaan. Kenttäalue on päällystetty kokonaisuudessaan AB-asfaltilla. Henkilökunta seuraa kentän kuntoa ja ilmoittaa mahdollisista puutteista työnjohdolle. Vaurioituneet alueet korjataan heti. Lisäksi turvallisuuskävelyjen yhteydessä tarkastetaan myös rakenteita. 38

12.5.1. Vesi Päästötarkkailu Ämmässuon Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesilinjaan. Linjassa johdettavan veden laatua tarkkaillaan sähkönjohtavuuden mittauksilla. Lisäksi Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmassa (Liite 4.) tarkkaillaan kaakkoisen avo-ojan laatua, jonne Sortti-aseman piha-alueiden hulevedet päätyvät. 12.5.2. Melu Sortti-aseman melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Haittaeläimet Ämmässuon Sortti-asemalla ei ole erityistä tarvetta haittaeläinten torjuntaan, koska asemalla ei oteta vastaan elintarvikejätettä. Asema on kuitenkin mukana jätteenkäsittelykeskuksen tuholaistorjuntaohjelmassa. Tuholaistorjuntaa on käsitelty tämän raportin kappaleessa 18.7.3. Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Ämmässuon Sortti-aseman polttoainesäiliö sijaitsee aseman alapihalla pahvipuristimen läheisyydessä. Säiliö on varustettu valuma-altaalla ja lapon estolla. Diesel-säiliön tilavuus on kaksi kuutiota. Aseman työkoneet ajetaan säiliön luokse tankattavaksi. Tankkaus suoritetaan pistoolilla. Alueella on saatavilla imeytysainetta mahdollisen vuodon varalta. Koko Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskeva polttoaineainesäiliöiden vuositarkastus vuonna 2017 on esitetty tämän raportin liitteenä 2. 39

Kaasun keräys ja kaasuvoimala Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta Vanhalla kaatopaikalla on kaasunkeräysjärjestelmä, joka koostuu kaasukaivoista, täyttöalueella olevista kaasunsäätöasemista ja kaasupumppaamoista. Halkaisijaltaan 1 200 mm:n kaasukaivoja on 181 kappaletta, järjestelmään kuuluu myös vaakakeruujärjestelmä. Kaatopaikan S1 -alueelle on tehty sen rakentamisen yhteydessä kaatopaikkakaasun talteenottojärjestelmä. Alueella on 72 kaasunkeräyskaivoa. Vuonna 2010 valmistui 15 MW:n kaasuvoimala, joka pystyy hyödyntämään kaiken Ämmässuon tuottaman kaatopaikkakaasun. Voimalaitos koostuu neljästä kaasumoottorikäyttöisestä generaattorista, joiden kunkin sähköteho on 3,8 MW. Moottorivoimalaitos on suunniteltu pienimuotoiseen perusvoiman tuotantoon ja se toimii rinnankäytössä yleisen sähköverkon kanssa. ORC (Organic Rankine Cycle) -laitteistoa käytetään kaasumoottorien pakokaasujen lämmön hyödyntämiseen sähkön tuotannossa. ORC -prosessi valmistui kaasuvoimalaan syksyllä 2011. Kaasun keräys Vuonna 2017 vanhalta kaatopaikalta kerättiin kaasua 18,77 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 78 GWh. Kaatopaikalta kerättiin kaasua 16,44 milj. nm 3, jonka sisältämä polttoaine-energia oli 81 GWh. Yhteensä kaasua kerättiin 35,21 milj. nm 3 (159 GWh), jonka energiasisältö oli 16 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaasua poltettiin soihtupolttimissa 5,58 milj. nm 3 (15 % kerätystä kaasusta). Vanhan kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 2 143 nm 3 /h (8 760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 8,9 MW. Kaatopaikan kerätyn kaasun määrä oli keskimäärin 1 877 nm 3 /h (8760 h), jonka sisältämä polttoaineteho oli 9,2 MW. Kaasupumppaamoiden keskeiset tiedot on esitetty taulukossa 16. Kerätyn ja hyödynnetyn kaasun kumulatiivinen määrä vuona 2016 ja vuonna 2017 on esitetty kuvassa 7. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste sekä kumulatiivisesti että kuukausittain vuosina 2016 ja 2017 on esitetty kuvassa 8. Taulukko 16. Kaasupumppaamoiden (1 4) kaasunkeräykseen liittyvät keskeiset tiedot vuosilta 2015 2017. 2015 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % 100 100 95 99 98 Kaasumäärä m 3 8 092 641 5 011 030 8 583 881 20 247 912 41 935 464 CH 4 -pitoisuus % 48 51 48 50 49 Keskim virtaus m 3 /h 928 575 1 029 2 332 4 864 Keskim teho kw 4 465 2 915 4 950 11 474 23 804 2016 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % 99 97 98 98 98 Kaasumäärä m 3 7 002 770 4 413 958 8 752 849 19 903 465 40 073 042 CH 4 -pitoisuus % 46 48 46 48 47 Keskim virtaus m 3 /h 806 518 1 016 2 305 4 645 Keskim teho kw 3 693 2 471 4 656 11 043 21 863 2017 1 2 3 4 Yhteensä Keskiarvo Käyntiaste % 98 94 94 99 96 Kaasumäärä m 3 6 089 747 4 465 939 8 213 924 16 443 694 35 213 304 CH 4 -pitoisuus % 45 40 40 50 46 Keskim virtaus m 3 /h 709 542 998 1 896 4 145 Keskim teho kw 3 171 2 155 3 968 9 423 18 717 40

Milj. Nm 3 (CH 4 50 %) 40 35 30 25 20 15 10 5 2016 kerätty 2016 hyödynnetty 2017 kerätty 2017 hyödynnetty 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 7. Kerätyn ja hyödynnetyn kaatopaikkakaasun kumulatiivinen määrä vuosina 2016 2017. 100 98 % 96 94 92 2016 kum. 2016 kk 2017 kum. 2017 kk 90 88 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 8. Kaasunkeräyspumppaamoiden kumulatiivinen (kum.) ja kuukausittainen (kk) käyttöaste (%) vuosina 2016 2017. 41

Kaasuvoimala Kaatopaikkakaasua hyödynnettiin kaasuvoimalassa 29,63 milj. Nm 3 (136 GWh), hyödyntämisaste 85,3 %. Hyödyntämisaste laski vuoteen 2016 verrattuna 6,3 % -yksikköä. Biokaasulaitoksen biokaasua hyödynnettiin 0,15 milj. Nm 3 (0,7 GWh). Kaasuvoimala tuotettiin sähköä 59,19 GWh ja sähköä myytiin 45,74 GWh. Kaasumoottoreiden jäähdytysvesistä tuotettiin hyödynnettävää lämpöä 9 312 MWh, joka käytettiin alueen kiinteistöjen lämmityksessä. Vuosittain hyödynnetty kaasumäärä on esitetty kuvassa 9. Milj. Nm 3 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kerätty kaasumäärä Hyödynnetty kaasumäärä Kuva 9. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa kerätty ja hyödynnetty kaasumäärä (milj. Nm 3 ) vuosina 1996-2017. Taulukossa 17 on esitetty kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta 2017. 42

Taulukko 17. Kuukausittaiset, moottorikohtaiset tuotantotiedot sekä polttoaineen laatu vuodelta 2017. Vuosi 2017 Kuukaudet Kaasumoottori 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,792 0,830 1,025 0,921 0,407 0,645 0,025 0,594 0,636 0,257 0,027 0,146 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3712 3843 4637 4049 1915 2979 318 2645 2840 1092 17 836 Käyntitunnit (h) 583 608 728 714 324 472 60 466 539 207 4 138 Tuotettu sähkö (MWh) 1547 1527 1870 1640 771 1255 133 1071 1159 452 7 352 Kaasumoottori 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,704 0,891 0,967 0,870 0,276 0,318 0,852 0,806 0,761 0,927 0,904 1,089 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 3301 4124 4375 3822 1293 1469 3957 3641 3429 4225 4123 5247 Käyntitunnit (h) 494 648 693 669 211 243 660 619 605 742 613 673 Tuotettu sähkö (MWh) 1326 1652 1741 1528 501 587 1538 1415 1336 1674 1642 2126 Kaasumoottori 3 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,906 0,081 0,376 0,854 0,094 0,400 0,928 0,449 0,575 0,465 0,371 0 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 4245 444 1699 3751 437 1849 4323 1969 2554 2064 1629 0 Käyntitunnit (h) 629 100 313 626 83 309 732 328 455 419 297 0 Tuotettu sähkö (MWh) 1723 224 681 1511 197 750 1708 757 1000 829 658 0 Kaasumoottori 4 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen kulutus (m 3 ) 0,593 0,876 0,582 0,122 0,398 0,957 0,990 0,949 0,537 0,928 0,983 0,704 Polttoaineen energiasisältö (GWh) 2787 4053 2634 533 1872 4423 4411 4317 2378 4229 4493 3340 Käyntitunnit (h) 416 618 411 81 306 676 733 720 418 742 669 427 Tuotettu sähkö (MWh) 1130 1578 1040 218 756 1779 1729 1695 921 1685 1800 1336 ORC 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Käyntitunnit (h) 728 652 708 542 209 596 725 702 688 670 589 377 Tuotettu sähkö (MWh) 511 410 459 367 141 345 480 468 433 422 337 265 Kaasuvoimalaan syötetty kaasu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Polttoaineen CH4 - pitoisuus (%) 46,80 45,70 45,50 44,20 46,30 46,50 47,10 47,20 47,10 47,00 47,10 47,50 Polttoaineen O2 - pitoisuus (%) 1,40 0,80 0,90 1,00 1,70 0,70 0,90 1,10 1,30 1,20 1,20 1,00 Polttoaineen CO2 pitoisuus (%) 36,50 37,50 37,40 36,20 33,30 34,90 35,00 34,80 34,30 34,20 34,20 34,20 Polttoaineen H2S - pitoisuus (ppm) 54 65 68 122 290 80 164 101 256 324 131 215 Kaasuvoimalan lämmön tuotanto 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hyödynnetty lämpö (MWh) 937 1235 1214 1147 590 485 710 664 688 596 557 489 Huolto- ja korjaustoimenpiteet Kaasumoottoreille suoritettiin normaaleja huolto-ohjelman mukaisia huoltoja mm. M4 E50 -huolto ajanjaksolla 27.3 27.4.2017, M2 E50 -huolto ajanjaksolla 15.5 21.6.2017 ja M2 generaattorin huolto ajanjaksolla 15.5 14.6.2017, M3 E50 -huolto ajanjaksolla 11.12.2017 19.1.2018. Siloksaanisuodattimien suodatusmassat vaihdettiin 13.3 16.3.2017. Prosessi- ja laitehäiriöt Kaasuvoimalaan liitetty 110 kv suurjännitelinja oli poissa käytöstä 10.5 24.5.2017 kantaverkkoyhtiön suorittaessa huoltoa sähköasemalla, ko. ajanjaksolla Ämmässuolla oli käytössä 20 kv:n varasyöttö. 20 kv:n sähkölinjaan ei ole sallittua syöttää kaasuvoimalan tuotantoa, joten kaasuvoimala oli poissa tuotannosta ja voimalassa suoritettiin mm. ORC:n painelaitteiden määräaikaistarkastuksia. Kaatopaikkakaasun ajoittain alhainen metaanipitoisuus on vaikeuttanut kaasumoottoreiden käyttöä, varsinkin käynnistämistä, metaanipitoisuuden pitäminen riittävän korkeana onkin jatkossa keskeinen tehtävä, jotta kaasua voidaan hyödyntää kaasuvoimalassa. 43

Päästötarkkailu Kaasuvoimalan tarkkailu toteutetaan 4.6.2015 päivätyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. 13.6.1. Vesi Kaasuvoimalan jätevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin, öljynerottimen pintahälytin testataan puolivuosittain. 13.6.2. Ilma Uudessa ympäristöluvassa (19.2.2015) on asetettu lupamääräys koskien savukaasun typenoksidipitoisuutta, joka saa olla enintään 190 mg/n-m 3 muunnettuna 15 %:in happipitoisuuteen. Savukaasun typenoksidipitoisuus ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) pitoisuudet on ensimmäisen kerran mitattava vuonna 2018 ja sen jälkeen 5 vuoden välein sekä polttoainemuutosten yhteydessä. Lisäksi ympäristölupa edellyttää, että kaasumoottoreiden savukaasuista on edelleen mitattava jatkuvatoimisesti ja savupiippukohtaisesti hiilimonoksidipitoisuus. Kuvassa 10 on esitetty kaasumoottoreiden jatkuvatoimisen CO-mittauksen tulokset vuodelta 2017. 1000 900 800 mg/n-m 3 O 2 5 % 700 600 500 400 300 200 100 Kaasumoottori 1 Kaasumoottori 2 Kaasumoottori 3 Kaasumoottori 4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 10. Kaasuvoimalan kaasumoottoreiden CO-päästöjen kuukausikeskiarvot 2017, päästön yksikkö mg/nm 3, O 2 5 %. Kaasumoottoreiden savukaasuista mitattiin kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana (vuosien 2010 2012) savupiippukohtaisesti typenoksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuus ja päästö. Vuoden 2012 ominaispäästöjä on käytetty laskettaessa vuoden 2017 päästöjä. Taulukossa 18 on esitetty tuotanto- ja päästötiedot vuodelta 2015 2017. 44

Taulukko 18. Kaasumoottoreiden (1-4) moottorikohtaiset tuotanto- ja päästötiedot vuosina 2015-2017. Vuosi 2015 Kaasumoottori Tuotanto 1 2 3 4 ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 10,983 10,768 7,54 10,681 39,972 Polttoaineen energiasisältö GWh 54,125 53,082 36,984 52,355 196 546 Käyntitunnit h 7 437 7 468 4 889 6 913 8 467 Tuotettu sähkö kwh 22 298 162 22 263 913 15 140 144 21 068 750 6 861 100 87 632 069 Tuotettu lämpö MWh 17 554 Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a 29 411 26 294 14 792 31 224 101 721 CO kg/a 51 932 56 150 30 008 46 499 184 589 VOC kg/a 61 521 65 456 39 803 56 106 222 886 NMVOC kg/a 4 348 4 252 3 028 4 087 15 716 Vuosi 2016 Kaasumoottori Tuotanto 1 2 3 4 ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 5,737 12,202 9,763 12,031 39,733 Polttoaineen energiasisältö GWh 27,962 58,596 46,211 57,519 190 288 Käyntitunnit h 3 763 7 797 6 182 7 534 8 158 Tuotettu sähkö kwh 11 489 650 24 380 691 18 922 964 23 440 917 6 184 984 84 419 206 Tuotettu lämpö MWh 23 130 Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a 15 155 28 794 18 488 34 739 97 176 CO kg/a 26 759 61 488 37 505 51 734 177 487 VOC kg/a 31 700 71 679 49 748 62 423 215 551 NMVOC kg/a 2 240 4 657 3 785 4 548 15 229 Vuosi 2017 Kaasumoottori Tuotanto 1 2 3 4 ORC Yhteensä Polttoaineen kulutus milj. m 3 6,305 9,365 5,499 8,619 29,788 Polttoaineen energiasisältö GWh 28,883 43,006 24,964 39,47 136 323 Käyntitunnit h 4 843 6 870 4 291 6 217 7 186 Tuotettu sähkö kwh 11 783 325 17 065 726 10 037 796 15 666 983 4 638 999 59 192 829 Tuotettu lämpö MWh 9 312 Päästöt Yhteensä NO x (NO 2) kg/a 15 542 20 155 9 807 23 218 68 722 CO kg/a 27 443 43 040 19 895 34 577 124 955 VOC kg/a 32 510 50 173 26 389 41 721 150 794 NMVOC kg/a 2 298 3 260 2 008 3 039 10 604 45

13.6.3. Melu Kaasuvoimalan melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). Kemikaalit Kaasuvoimalaan syötettävän kaatopaikkakaasun rikkivedynpoistoprosessissa käytettiin 20 % NaOH-liuosta 179 tonnia ja ravinneliuosta 1 075 kg, kaasuvoimalassa kaasumoottoreiden voiteluöljyä käytettiin 11 879 kg. Kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden, kuten öljynkeräys- ja suojarakenteiden sekä laitteiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Tarvittaessa ryhdytään viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Tarkastuksista ja korjaustoimenpiteistä pidetään kirjaa. Toiminnassa syntyvät jätteet Vuonna 2017 kaasun keräyksessä ja kaasuvoimalassa syntyi jätteitä seuraavasti; kaasumoottoreiden jäteöljyä 7 691 kg, siloksaanisuodattimien suodatusmassaa 800 kg, käytettyjä öljynsuodattimia 130 kg, käytettyjä kaasunsuodattimia 10 kg. Moottoreiden öljynvaihto kuuluu moottoreista solmitun huoltosopimuksen piiriin ja palveluntuottaja (Sarlin Oy) on vastuussa jäteöljyn toimittamisesta jatkokäsittelyyn. Suodatusmassa toimitettiin hävitettäväksi Fortum Waste Solutions Oy:lle Riihimäelle. Käytetyt öljynsuodattimet toimitettiin Ämmässuolta Kivikon Sortti-aseman vaarallisen jätteen konttiin ja kaasusuodattimet kaatopaikalle. 46

Ekomo Ekoteollisuuskeskus Ekomon puitteissa toteutetaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ja sen lähialueiden sekä HSY:n Seutulan ja Kivikon alueiden eri toimijoiden kanssa Ekomo-konseptin mukaista yhteistyötä. Toiminnan pääpaino on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Tavoitteena on, että HSY:n toimintojen ympärille syntyy kiertotaloutta edistävää innovaatio- ja yritystoimintaa, joka perustuu erilaisiin kumppanuuksiin. Toiminta tähtää materiaalien hyödyntämisen ja resurssiviisauden edistämiseen mahdollistamalla siihen liittyvää liiketoimintaa sekä uusien innovaatioiden, teknologioiden ja ratkaisujen syntymistä. Toiminnan tavoitteena on tarjota kehittämisalusta koetoiminnalle sekä edistää avoimen ja osallistavan toimintaympäristön ja kokeilukulttuurin syntymistä. Vuonna 2017 Ekomo-yhteistyökumppaneita oli Ämmässuolla 7, Seutulassa 2 ja Kivikossa 3. Ämmässuon kumppanit olivat: Delete Finland Oy (purkubetonin käsittely), Fortum Power and Heat (HorsePower lantapohjaisen polttoaineen jalostus), Lassila & Tikanoja (jätejakeiden siirtokuormaus), NCC Industry Oy (kiviaineksen jalostus ja asfalttiasema) ja Tarpaper Recycling Finland Oy (kattohuopajätteen hyödyntäminen). Lisäksi HSY ja Fortum Power and Heat allekirjoittivat aiesopimuksen bio- ja kierrätyspolttoaineita hyödyntävän energiantuotantolaitoksen sijoittumisesta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle. Ekoteollisuuskeskusta tukevaa kehitystyötä on käsitelty tämän raportin kappaleessa 21.2. Kuva 11. Vuoden 2017 lopussa alueella toimivien Ekomo yhteistyökumppaneiden sijainnit Ämmässuolla.1. NCC kiviaineksen jalostus, 2. Delete purkubetonin käsittely, 3. Lassila & Tikanoja jätejakeiden siirtokuormaus, 4. Tarpaper kattohuopajätteen hyödyntäminen ja 5. Fortum lantapohjaisen polttoaineen jalostus. 47

NCC 14.1.1. Yleistä toiminnasta NCC Industry jalostaa HSY:n palveluntuottajana Ämmässuon alueella louhetta. HSY toimittaa louheen alueelle ja NCC Industry ottaa louheen vastaan sekä jalostaa kiviainestuotteiksi, murskaamalla. Vuoden 2017 aikana louhetta on vastaanotettu Blominmäestä noin 465 958 tonnia. NCC:n tuotantotiedot on esitetty vain viranomaisille toimitettavassa liitteessä 16. Kiviainesta on käsitelty murskaamalla: 12.1.-9.2.2017, 20.2.-21.3.2017, 19.6.-24.8.2017 ja 3.10.-6.11.2017. Ylisuurien louheiden rikotusta on suoritettu yhteensä 111 tuntia vuoden 2017 aikana. 14.1.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Alueelta muodostuvista hulevesistä on huomattu kuormittuneisuutta, jonka takia muodostuvat vedet on ohjattu likaisen veden järjestelmään. Asiaa on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa 15.7. Louheautojen kaatumiset 16.1.2017 ja 19.1.2017. Syntyneet öljypitoiset louheet ja murskeet on siivottu aina HSY:n toimesta. Louheautojen kaatumisen jälkeen vastaanottoalueen kuntoon on kiinnitetty erityistä huomiota ja louheautojen kuljettajille on järjestetty turvallisuuskoulutusta kuorman tyhjennyksistä. Tärinämittausta ei ole suoritettu, koska NCC Industry ei louhi Ämmässuon alueella. 14.1.3. Jätteet ja polttoaineet Louheen jalostuksen yhteydessä on syntynyt 7 tonnia metalliromua, 3,5 tonnia sekajätettä ja 1 150 litraa jäteöljyä. Jätteet on toimitettu asianmukaisiin käsittelykohteisiin. Toiminnassa on käytetty 214 000 litraa kevytpolttoöljyä vuoden 2017 aikana. Maapörssi 14.2.1. Yleistä toiminnasta Maapörssi ottaa Ämmässuolle vastaan kaduilta ja pihoilta poistettavaa hiekoitussepeliä vuosien 2016-2017 aikana. Maapörssi suunnitteli käytetyn hiekoitussepelin uudenlaisen käsittelyn pilotointia Ämmässuolla, mutta pilotointi peruttiin, koska massoja ei kertynyt tarpeeksi. Hiekoitussepeliä on vastaanotettu Ämmässuolle 391 tonnia vuoden 2017 aikana. Hiekoitussepeli hyödynnettiin Ämmässuon alueella. Maapörssin toiminta päättyi Ämmässuolla 31.12.2017. 48 Delete 14.3.1. Yleistä toiminnasta Delete Finland Oy käsittelee alueella Deleten purkukohteista tuotua betonijätettä. Betonijätteestä jalostetaan betonimursketta, jota hyödynnetään maanrakennuskohteissa. Delete vastaanotti vuoden 2017 aikana Ämmässuolle 12 925 tonnia betonijätettä, josta se jalosti 8 697 tonnia hyödynnettävää materiaalia; 87 tonnia metallia ja 8 610 tonnia maanrakennuskohteissa hyödynnettävää betonimursketta.

Betonijätettä on käsitelty murskaamalla 9.-17.1., 7.2.-3.4., 23.5.-2.6., 15.-30.6., 10.-14.8. ja 9.-15.11.2017. Delete varmistaa uusiokiviainestuotteensa laadun standardin SFS-EN 13242+A1 (2008) ja valtioneuvoksen asetuksen 591/2006 (403/2009) mukaisesti. Deleten betonijätteen käsittelyn tuotantotiedot on esitetty liitteessä 16. 14.3.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Betonijätteen jalostuksessa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2017 aikana. 14.3.3. Jätteet ja polttoaineet Betonijätteen jalostuksesta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty kevytpolttoöljyä 7 897 litraa vuoden aikana. Alueella on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on 2,5 m 3. Polttoainesäiliö on kaksoisvaipallinen ja lukittu. Gypsum 14.4.1. Yleistä toiminnasta Gypsum Recycling vastaanottaa ja jalostaa kipsijätettä Ämmässuolla PIMA-hallissa. Mobiililla kierrätysjärjestelmällä erotellaan kipsijätteestä epäpuhtaudet ja lopputuotteeksi jää kipsipulveria ja paperia. Kierrätetty kipsipulveri toimitetaan eteenpäin kipsilevyjen valmistajille. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty kipsijätteitä. Kipsijätettä on vastaanotettu Ämmässuolle 338 tonnia. Varastointi ja käsittely Ämmässuon Ekoteollisuuskeskus Ekomon PIMA-hallissa päättyi 29.9.2017. Tarpaper 14.5.1. Yleistä toiminnasta Tarpaper Recycling Finland Oy vastaanottaa ja välivarastoi kattohuopajätettä Ämmässuolla. Katohuopajäte varastoidaan myöhempää murskausta ja materiaalihyötykäyttöä varten. Tarpaper on vuoden 2017 aikana vastaanottanut 4 780 tonnia kattohuopajätettä. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu jatkojalostettavaksi kattohuopajätettä. Fortum 14.6.1. Yleistä toiminnasta Fortum Power and Heat vastaanottaa ja jalostaa hevostallien puupohjaista kuivikelantaa Ämmässuolla. Kuivikelanta toimitetaan Ämmässuolta Fortumin biopolttolaitokselle Järvenpäähän energiahyödynnettäväksi. Fortum on vuoden 2017 aikana vastaanottanut 4 469 tonnia kuivikelantaa. Vuoden 2017 aikana ei ole käsitelty tai toimitettu energiahyödyntämiseen kuivikelantaa. Uudenmaan ELYkeskus on hyväksynyt Fortumin koetoimintaesityksen kuivikelannan ja puupölyn sekoittamisesta 20.12. Koetoiminta toteutetaan vuoden 2018 alusta. Tavoitteena on saada hankalasti hyödynnettävä puupöly ja kostea kuivikelanta sekoitettua siten, että muodostuvan seoksen voi hyödyntää biopolttoaineena Fortumin voimalaitoksissa. 49

Lassila & Tikanoja 14.7.1. Yleistä toiminnasta Lassila & Tikanoja siirtokuormaa ja lajittelee Ämmässuon laajennusalueella energia-, puu-, pahvi-, ja rakennusjätettä. Lajittelu tapahtuu mekaanisesti kaivinkoneella kevyenä konelajitteluna, jonka jälkeen lajitellut jätejakeet toimitetaan Lassila & Tikanojan Keravan käsittelylaitokselle. Taulukossa 19 on esitetty Lassila & Tikanojan Ämmässuolla siirtokuormaama, lajiteltu ja vuodenvaihteessa varastoidut jätemäärät. Taulukko 19. Vuoden 2017 aikana Ekomossa L&T:n lajitellema, siirtokuormattu ja varastoitu jätemäärä tonneittain (t) Käsitellyt jätejakeet EWCkoodi 2017 (t) Energiajäte 19 12 10 174 Pahvi 15 01 01 189 Puu 17 02 01 127 Puu, pinnoitettu 17 02 01 29 Rakennusjäte 17 09 04 249 Pois kuljetetut jätejakeet 2017 (t) Energiajäte 19 12 10 165 Pahvi 15 01 01 198 Puu 17 02 01 146 Puu, pinnoitettu 17 02 01 13 Rakennusjäte 17 09 04 220 Vuoden vaihteessa varastoitu määrä Pahvi 15 01 01 10 Rakennusjäte 17 09 04 15 2017 (t) 14.7.2. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Toiminnassa ei ollut häiriö- tai poikkeustilanteita vuoden 2017 aikana. 14.7.3. Jätteet ja polttoaineet Siirtokuormauksesta ja lajittelusta ei muodostunut hyödyntämiseen kelpaamatonta jätettä. Toiminnassa on käytetty dieseliä 2 500 litraa vuonna 2017. Ympäristötarkkailu Ekomo toiminnasta muodostuvia vesiä tarkkailtiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti (Liite 4). Laitteistojen pölynsidontajärjestelmien kuntoa tarkkailtiin päivittäin ja tarvittaessa pölynsidonnassa käytettiin vesitykkiä. Ekomo toimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasema 2:lla (Liite 7). Ekomo toiminnan aiheuttamaa melua seurataan yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (tämän raportin luku 18.6). 50

Vesienhallinta Yleistä toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu runsaasti viemäriin johdettavia kuormitteisia kaatopaikkavesiä sekä maastoon johdettavia puhtaita hulevesiä. Kaatopaikkavesi koostuu jätetäytöistä suotautuvasta suotovedestä, kompostointilaitoksen kenttä- ja prosessivesistä, alueen toimistotilojen saniteettivesistä sekä jätteen vastaanotto- ja varastointikenttien hulevesistä. Kaatopaikkavedet kulkeutuvat pumppaamoiden ja tasausaltaiden kautta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat hulevedet päätyvät maastoon tasausaltaiden ja veden laadun tarkkailun jälkeen tai vaihtoehtoisesti hyödynnettäväksi alueen toiminnoissa teknisenä vetenä. Käyttötarkkailu Jätteenkäsittelykeskuksen alueen kenttien, ojien, altaiden, kaivojen ja pumppujen tilannetta ja kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti. Rakenteiden ja laitteiden kuntoa tarkkaillaan määräaikaishuoltojen, vuositarkastusten sekä turvallisuuskävelyjen yhteydessä ja ojien vesiä tarkkaillaan jatkuvatoimisten sähkönjohtavuuden mittauslaitteiden avulla. Huolto- ja korjaustoimenpiteet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallintaan liittyvät huolto- ja korjaustoimet kirjataan huolto-ohjelmaan. Teknisenveden pumppaamon TVP2 yhteyteen asennettiin virtausmittari 16.1.2017. Virtausmittari mahdollistaa alueen teknisenveden käytön seurannan. Vesiaseman kierrätysvesien rumpusiivilä 1 moottori vaihdettu hajoamisen myötä 28.3.2017. Jätevesipumppaamo JVP1 pumppujen pehmokäynnistimet vaihdettu taajuusmuuttajiin hajoamisen yhteydessä 18.5.2017. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen T1 alueen hulevesien purkuputkisto korjattiin ja vaihdettiin uusi virtausmittari 9.11.2017, joka mahdollistaa alueelta purkavien hulevesien seurannan. Vesiasemalla korjattiin ennakkohuoltojen yhteydessä useita toimilaiteventtiileitä. Vesienhallintaan liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 17.1.2. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueen puhtaita hulevesiä käytetään kasteluun, pesuun, pölynsidontaan ja tarvittaessa palonsammutukseen. Hulevesillä tarkoitetaan viimeistellyiltä kaatopaikan osilta tulevia puhtaita vesiä ja kenttä- ym. alueilta tulevia puhtaita vesiä. Puhtaat vedet pidetään omien keräysjärjestelmien avulla erillään kuormitteisista kaatopaikkavesistä. Osa puhtaista hulevesistä johdetaan veden laadun tarkkailun jälkeen maastoon. Jos maastoon johdettavissa vesissä havaitaan kuormitusta, ohjataan ne jätevedenpuhdistamolle käsittelyyn. Jätteenkäsittelykeskuksen pintavesipisteiden tarkkailusta on kerrottu tämän raportin luvussa 18.2.1. Jätevedet Jätteenkäsittelykeskuksen likaantuneet vedet on johdettu alueen käyttöönotosta lähtien yleiseen viemäriverkkoon. Käsiteltäviä jätevesiä muodostuu alueelta muun muassa kaatopaikoilta, biojätteiden käsittelystä, hyötykäyttökentiltä ja toimistotiloista. Vedet kerätään ojituksilla, viemäreillä ja pumppaamoilla tasausaltaisiin. Vuonna 2017 jatkettiin suotovesien kierrätystä vanhan kaatopaikan helmaan ja laelle. Suotoveden kierrätyksen tarkoituksena on tehostaa vanhan kaatopaikan kaatopaikkakaasun tuotantoa. Jätteenkäsittelykeskuksesta Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdetun jäteveden määrää ja laatua koskevat tulokset on esitetty tämän raportin luvussa 18.2.3. 51

Kemikaalit Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettavaan jäteveteen syötetään kemikaalia, jonka tarkoituksena on estää rikkivedyn muodostuminen viemärilinjastossa. Kemikaali vaihdettiin 2016 elokuussa kalsiumnitraatti pohjaiseen Nutriox tuotteeseen. Kemikaalin vaihtamisen jälkeen linjastossa ei ole havaittu merkittäviä määriä rikkivetyä. Kemikaalin vaikutusta rikkivedyn muodostumiseen seurataan mittauksin Kauklahden jätevesipumppaamolla sekä pumppaamolle johtavassa viettoviemärissä. Nutriox kemikaalia on syötetty jätevesilinjaan vuoden 2017 aikana noin 80 m 3. Prosessi- ja laitehäiriöt PVP5 pumppaa tasausallas TAL3 ja hulevesiallas HVA3 altaiden pohjavesiä. Vedet ohjataan toistaiseksi kohonneiden typpipitoisuuksien takia jätevedenpuhdistamolle. Aikaisemmin pumppaamon vesi on ollut yksi alueen suurimmista teknisen veden lähteistä ja loput vedestä on päästetty HVA3 altaan kautta maastoon. HVA3 altaan jälkeisessä ojassa on yhteistarkkailun pintavesipiste P6. TAL3 ja HVA3 altaiden kunto on tarkastettu ja alueelle tulevat jätevesilinjat on kuvattu vuotojen varalta. Hulevesiallas HVA4 purkupään venttiili HVA4-MV02 hajosi 27.2.2017. Venttiili saatiin korjattua ja asennettua takaisin paikoilleen 22.3.2017. HVA4-MV02 venttiili vaihdettiin kumiluistinventtiilistä luistinventtiiliksi 19.5.2017, joka sopii paremmin käyttötarkoitukseen. Jätevesipumppaamo JVP1: sen syöttökaapeli vaurioitui 5.5.2017 vaakakentän öljynerottimen rakentamisurakan yhteydessä. Pumppaamon yhteyteen järjestettiin siirtopumppaus, joka pumppasi vedet tasausallas TAL2:seen korjaustöiden ajaksi. Ukkonen rikkoi 22.8.2017 Vesienhallinnan radioverkon alakeskuksen AK8 radiomodeemin, jonka takia Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vesienhallinnan radioverkon takana olevat alakeskukset eivät näkyneet vesienhallinnan valvomossa. Myös osa alueen alakeskuksien ohjauskortteja, paine- ja sähkönjohtavuusantureita hajosi ukkosen yhteydessä. Ukkonen toi alueelle rankkasateen, jonka takia pieniä määriä lievästi kuormitteisia hulevesiä pääsi virtaamaan maastoon. 25.7. ja 27.9. otetut jätevesinäytteet ajoittuivat kuivalle jaksolle, jolloin perinteisesti jätteenkäsittelykeskuksen jätevedet väkevöityvät. Näytteissä oli poikkeuksellisesti koholla sähkönjohtavuus, kalsium, nitraatti, kokonaistyppi, kiintoaines, barium ja nikkeli. Epäilyksenä on, että kokoomanäytteenottimesta jätevesilinjassa noin 1,5 metrin päässä tapahtuvasta hajunestoaineen annostelusta olisi valunut huonolla virtaamalla kokoomanäytteisiin kyseistä kemikaalia. Hajunestoainetta annostellaan vuorokaudessa vakiomäärä ja, kun jätevesipumppaus on pysähtynyt, niin hajunestoaine on päässyt virtaamaan kokoomanäytteeseen. Tämä epäilys tukee näytteiden poikkeuksellisen korkeita kokonaistyppi, nitraattityppi, kalsium ja kiintoaines - pitoisuuksia, sillä hajunestoaine, Nutriox, kemikaali on kalsiumnitraattia. Jatkossa hajunestoaineen annostelu pysäytetään kokoomanäytteenoton ajaksi. 52

Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Kemikaalit YLVA-järjestelmään ilmoitetaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä jätteenkäsittelykeskuksessa käytetyt merkittävimmät kemikaalit. Biojätteen käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 5.11, tuhkan käsittelyn merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 9.4, kaasuvoimalan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 13.7 ja jätteenkäsittelykeskuksen alueen vesienhallinnan merkittävimmät kemikaalit on esitetty tämän raportin luvussa 15.6. Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Säiliöille tehdään vuositarkastukset ja yli 10 vuotta vanhat säiliöt tarkastetaan valtuutetun tarkastajan määräämän ajan mukaisesti. HSY on toimittanut 27.10.2014 viranomaisille tiedot alueella olevista polttoainesäiliöistä ja niiden ominaisuuksista sekä sijainnista. Ämmässuon Sortti-aseman polttoaineen varastoinnista ja työkoneiden tankkauksesta on kerrottu tämän raportin luvussa 12.7. Loppuvuodesta 2016 on Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen koottu keskitetty piste öljyntorjuntatarvikkeille. Konttiin on kerätty myös paloletkuja ja tarvittavia liittimiä. Tarvikkeet ovat kakkien alueella toimivien käytettävissä öljynvahingon tai tulipalon sattuessa. Kontti on sijoitettu vastaanottokentän viereen. 53

Rakentaminen Vuoden 2017 aikana merkittävimmät rakennusinvestoinnit kohdistuivat edellisen vuoden tapaan biojätteen käsittelyyn ja biokaasun hyödyntämiseen, sekä vesien hallintaan ja infraan liittyviin investointeihin. Vuoden 2017 rakennusurakat on esitetty liitteessä 3 olevalla kartalla. Ympäristövaikutusten hallinta 17.1.1. Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen Kaatopaikan kaasunkeräysjärjestelmää tehostettiin niin, että kaasua kerätään entistä enemmän kaivorakenteiden avulla kaatopaikan yläosasta. Jätetäytön alkuvaiheessa kaatopaikkakaasu kerättiin kaatopaikan pohjalla olevilla salaojilla, jotka oli tarkoitettu varhaiseen kaasunkeräykseen ja ympäristöhaittojen estämiseen kaatopaikan täytön alkuvaiheessa. Lisäksi korjattiin sekä kaatopaikalla että vanhalla kaatopaikalla kaasulinjoja, kaasukaivoja, säätöasemia ja kaasupumppaamoja sekä kaasunsiirtolinjoja tarpeen mukaan. 17.1.2. Vesien keräys ja johtaminen Vesiaseman läheisyydessä sijaitsevan vanhan tasausaltaan viereen rakennettu uusi tasausallas TAL 11 valmistui tammikuussa ja otettiin käyttöön keväällä. Sorttiaseman ja vaaka-alueiden öljynerotusjärjestelmän rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa. Järjestelmä valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa. 17.1.3. Viimeistelyrakenteet Kaatopaikalla toteutettiin vuoden 2015 aikana kaatopaikan pintarakenteiden koealue, jossa testattiin muun muassa jätevoimalan kuonan käyttöä kaatopaikan pinnan tiivisrakenteessa. Vuonna 2015 toteutetusta koerakenteesta kerätään tutkimustietoa niin, että kuonan hyödyntäminen olisi mahdollista vuonna 2017 ja sen jälkeen toteutettavissa väliaikaisissa pintaranteissa. Vuosien 2016 ja 2017 aikana valmisteltiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan pinnan viimeistelyrakenteiden suunnitelmia ympäristöluvan muutoksen hakemista varten. Jatkossa pyritään hyödyntämään jätevoimalan kuonaa myös osana kaatopaikan lopullisia pintarakenteita. Vuonna 2017 käynnistettiin väliaikaisten pintarakenteiden suunnittelu- ja vertailuprojekti. Projektin aikana selvitetään mm. erilaisten jätevoimalan kuonasta rakennettujen väliaikaisten pintarakenneratkaisujen soveltuvuus S1-alueen luiskien väliaikaiseksi pintarakenteeksi. Rakenteista pyritään selvittämään geoympäristöteknisiä ominaisuuksia todellisissa kenttäolosuhteissa seuraamalla rakenteiden kaasun- ja vedenläpäisevyyttä. Vanhalla kaatopaikalla toteutettiin jalostettujen ylijäämämaiden hyötykäyttöä edistävä urakka, jossa rakennettiin puuttuva n. 1 yhden metrin paksuinen pintamaakerros n. 2 hehtaarin alueelle. Rakenteissa hyödynnettiin pääkaupunkiseudun ylijäämämaa-aineksia sekä lietekompostista valmistettua multaa seoksena. 54 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit 17.2.1. Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen Kompostointilaitoksien vuonna 2016 alkaneet saneerausurakat, joiden yhteydessä on tehty merkittäviä toimenpiteitä laitosten työ- ja ympäristöturvallisuuden parantamiseksi, kehitetty energiataloutta sekä tehostettu jätevesien sisäistä kierrätystä ja ravinteiden talteenottoa, valmistuivat keväällä. Kompostointilaitoksen esikäsittelyä tehostettiin asentamalla sinne murskain, joka otettiin käyttöön helmikuussa. Biokaasulaitoksella

on tehty prosessin kehitystoimia, kuten biojätevaraston lämmityksen tehostaminen, nestemäisen biojätteen vastaanottokapasiteetin parantaminen ja metallinerottimen asentaminen. Biojätteen käsittelyn energiatehokkuutta parannettiin rakentamalla biokaasuvoimalan ORC-yksikköön jäähdytysvesilinja, josta lämpö ohjataan kompostointiprosessiin ja samassa yhteydessä tehostettiin seulontahallin lämmitystä. 17.2.2. Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit Kaatopaikan yhteydessä olevalle laajennusalueen S2 osalle (puolet alueesta) valmistui vuonna 2016 jätevoimalan kuonan käsittelyä varten kenttä. Vuonna 2017 S2-alueen kenttä valmistui kokonaisuudessaan, kun jäljellä oleva toinen puoli kentästä rakennettiin jätevoimalan paalien käsittely- ja varastointikentäksi. Paalikentän rakennekerroksissa hyödynnettiin jätevoimalan kuonan eri jakeita. Laajennusalueen yhteydessä olevan huoltokanaalin vielä kattamattoman osan rakennustyöt valmistuivat vuoden 2017 aikana. Huoltokanaaliin lisättiin sammutusveden johtamiskapasiteettia (rakennettu palovesilinjoja) paalivaraston sammutusvesitarpeisiin. Biojätteen käsittelyyn painottuva asfaltointityöt -urakka valmistui kesällä. Urakassa päällystettiin toisella tiivisasfalttikerroksella ns. multakentän alueen pohjoinen lohko. Urakan valmistuttua biojätteen käsittelyn eteläalueen kompostointikentät on kokonaisuudessaan päällystetty kaksinkertaisella tiivisasfaltilla. 55

Ympäristövaikutukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutuksia syntyy muun muassa jätteen käsittelystä, liikenteestä, rakentamisesta, louheen murskauksesta ja kaatopaikkaprosesseista. Ympäristövaikutuksia seurataan ympäristölupamääräysten sekä muiden viranomaispäätösten mukaisesti (lue lisää Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvista ja viranomaispäätöksistä tämän raportin luvusta 2). Lisäksi suoritetaan omaa tarkkailua, jonka avulla ohjataan jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa ja valvotaan toiminnan laatua. Ympäristövaikutusten hallintaan kuuluvat tärkeänä osana myös rakenteiden ja laitteiden kunnon tarkkailu sekä niiden huoltaminen. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Sää Vuoden 2017 talvikuukaudet olivat tarkkailujakson 2006-2016 keskiarvoa lämpimämpiä. Puolestaan kevään ja kesän kuukaudet olivat tarkkailujakson keskiarvoa koleampia. Syys- ja lokakuu olivat lähellä tarkkailujakson keskiarvoa, kun taas lokakuu oli hieman viileämpi ja joulukuu poikkeuksellisen lämmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitatut kuukauden keskilämpötilat vuonna 2017 on esitetty kuvassa 12. 20 15 oc 10 5 2017 2006-2016 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12-5 -10 Kuukausi Kuva 12. Kuukausittaiset keskilämpötilat ( C) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla sekä vuonna 2017 että vuosina 2006 2016. Vuosi 2017 oli Ämmässuolla erittäin sateinen. Tammi syyskuu oli touko- ja heinäkuuta lukuun ottamatta hyvin normaali sateinen. Vuoden viimeinen neljännes oli erittäin runsassateinen. Viimeisen neljänneksen aikana satoi enemmän, kuin koko alkuvuotena yhteensä. Elokuussa 22. päivä oli Ämmässuolla hyvin paikallinen ukkosmyrsky, jossa salaman isku katkaisi Ämmässuon sääasemalta sähkön, jonka takia osa myrskyn aikaisesta sadannasta puuttuu tilastoinnista. Vuoden 2017 sademäärä oli noin 909 mm, joka oli 33 % edellisvuotta korkeampi. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla mitattu kuukausittainen sadanta vuosina 2015 2017 on esitetty kuvassa 13. 56

250 200 mm 150 100 2015 2016 2017 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Kuukausi Kuva 13. Kuukausittaiset sademäärät (mm) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen sääasemalla vuosina 2015 2017. Vesi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa vesien laatua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen automaatiojärjestelmään liitettyjen jatkuvatoimisten mittausten sekä säännöllisten kenttämittausten avulla. Kaikkien ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatua valvotaan jatkuvatoimisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin valvotaan Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yhteistarkkailussa seurataan alueen pinta- ja pohjavesien sekä jäte- ja kaivovesien laatua. Ämmässuo Kulmakorpi alueen vesien yhteistarkkailuohjelman esitys on edelleen vireillä Uudenmaan ELY-keskuksessa. Viranomaisen kanssa on sovittu, että tarkkailua toteutetaan 21.12.2015 esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenottokierrokset toteutettiin uuden tarkkailuohjelman mukaisesti pinta- ja pohjavesipisteille 1-4 kertaa vuodessa pisteestä riippuen, sekä viemäriin johdettavan veden pisteille tammi-, maalis-, huhti-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa. Kuvassa 14 on esitetty Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat havaintopisteet ja tässä raportissa on esitetty vuoden 2017 havaintoja muutamien pisteiden osalta. 57

Kuva 14. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ja sen lähiympäristössä sijaitsevat vesien yhteistarkkailun havaintopisteet. Kartassa on esitetty pintaveden (kolmio), pohjaveden (ympyrä) sekä viemäriin johdettavan veden (neliö) näytteenottopisteiden sijainnit. 18.2.1. Pintavedet Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdetaan hulevesiä kolmeen avo-ojaan, joiden laatua seurataan vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti neljästi vuodessa. Kaikissa avo-ojissa on lisäksi jatkuvatoimiset mittaukset, joiden toiminta varmennetaan viikoittain suoritettavilla kenttämittauksilla. Pintavesipisteiden veden laatuun vaikuttavat merkittävästi sateet sekä valumavesien määrät. Alueen pintavesien kloridipitoisuudet havaintopisteissä P2, P3, P4, P6 ja P8 on esitetty kuvassa 15. Jätteenkäsittelykeskuksen laajennusalueelta juoksutettiin lievästi kuormittunutta vettä hulevesialtaan HVA3 kautta maastoon 9.10. 20.10.2017 ja 22.11.2017 10.1.2017. Juoksutuksilla vältyttiin jäte- ja suotovesien tasausaltaiden ylivuodoilta. Juoksutuksien aikana vettä laskettiin maastoon yhteensä 32 662 m 3. Juoksutuksen vaikutukset näkyvät välittömästi pisteen P6 tuloksissa ja mahdollisesti viiveellä pisteillä Y3 ja TL2. Tehtyjen juoksutuksien vaikutuksia seurataan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti pisteillä P6, Y3 ja TL2. Havaintopisteet P2 ja P8 sijaitsevat lähinnä Ämmässuonpuron ja Kaakkoisen avo-ojan kuormituslähdettä. Ämmässuontien maanläjitysalueen eteläosan valumavedet kulkevat pääosin havaintopisteen P2 kautta. Maanläjityksen vaikutukset näyttäytyvät pisteellä korkeina kemiallisen hapenkulutuksen, typpi-, barium- ja rautapitoisuuksien arvoina sekä kohonneena sulfaatti- ja kloridipitoisuutena. P2 pisteen pitoisuuksissa ei ollut merkittävää muutosta aikaisempien vuosien tasoista. Havaintopisteellä P8, jossa tarkkaillaan Kaakkoisen avoojan veden laatua, oli havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia kohonneena kemiallisena hapenkulutuksena, sähkönjohtavuutena, typpi-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksina. Veden typpipitoisuus laski hieman vuoden 58

takaisesta. Havaintopisteen vesi oli keväällä selvästi tavanomaista sameampaa ja siinä oli runsaasti kiintoainetta, muilla näytteenotto kerroilla sameus oli tavanomaisella tasolla. Eteläisen avo-ojan alkupään havaintopisteellä P3b veden sähkönjohtavuus ja kloridipitoisuus olivat edellisen vuoden tasolla. Pisteen typpipitoisuus oli koholla edellisen vuoden tasoon verrattuna, kun taas fosforipitoisuus oli edelleen laskenut vuoden 2017 tasosta. Loojärveen laskevan Ämmässuonpuron alimmalla havaintopisteellä P4 vedenlaatu oli pitkälti edellisen vuoden tasolla. Ollen pisteelle normaalia matalammalla tasolla. Haapajärvenpuroon laskevien pintavesien Lounaisen avo-ojan havaintopisteeltä P6 ei saatu heikon virtaaman takia näytettä kevään ja syksyn näytteenottokierroksella. Kesäkuussa pisteen vesi oli hieman normaalia emäksisempää ja typpipitoisuus oli hieman koholla. Marraskuun näytteessä pisteen ph oli neutraali, mutta pisteellä oli runsaasti typpeä. Runsas typpipitoisuus johtui samaan aikaan käynnissä olleesta juoksutuksesta. 140 120 100 P2 mg/l 80 60 P3 P4 P6 P8 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi Kuva 15. Kloridipitoisuus (mg/l) pintaveden havaintopisteissä P2, P3 (P3a on korvattu pisteellä P3b lokakuussa 2009), P4, P6 ja P8 vuosina 2010 2017. 18.2.2. Pohjavedet Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue ei ole varsinaista pohjavesialuetta ja se sijaitsee kallioalueella, jossa maakerrosten paksuus on yleisesti ottaen vähäinen. Pohjaveden havaintopisteiden laatua seurataan vesien esitetyn yhteistarkkailuohjelman mukaisesti, pisteestä riippuen yhdestä kolmeen kertaan vuodessa. Pohjaveden havaintopisteiden 30A, 31 ja MV6 kloridipitoisuudet on esitetty kuvassa 16. Pohjavesipiste MV6 sijaitsee vanhan kaatopaikan itäreunalla ja hyötykäyttökenttien välissä. Pohjavesi virtaa pisteeltä etelään kaakkoisen avo-ojan suuntaan. Pisteellä MV6 happipitoisuus oli normaalia tasoa parempi, mutta pisteen ammoniumtyppipitoisuus oli selkeästi koholla. Pisteen rautapitoisuus oli laskenut tavanomaisesta ja väri sekä kemiallinen hapenkulutus olivat aiempaa pienempiä. Pohjavesipiste 30A sijaitsee hyötykäyttökenttien eteläpuolella, ollen näin Kaakkoisen avo-ojan länsipuolella. Syksyn näytteessä pisteen 30A happipitoisuus oli erittäin matala, jonka takia pisteen ammoniumtyppi- ja rautapitoisuudet olivat hieman koholla. Muutoin pisteen pitoisuudet vastasivat edeltäviä vuosia. 59

Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta etelään laskevassa laaksopainanteessa sijaitsee pohjavesipiste 31. Pisteen pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan alhaiset, eikä pisteellä ollut havaittavissa toiminta-alueen vaikutuksia. Kalliopohjavesipisteet SK4B/09 ja 257/07 sijaitsevat myös etelään suuntautuvassa kalliopainanteessa. Pisteen SK4B/09 alkaliniteetti oli hieman koholla. Pisteen kokonaistyppi- ja nitraattityppipitoisuudet olivat edellisen vuoden tapaan hieman tavanomaista korkeammat. Muutoin pisteen vedenlaatu oli keskimääräisellä tasolla, eikä varsinaista kuormitusta ollut havaittavissa. Pisteen 257/07 väriarvo, typpipitoisuus ja kemiallinen hapenkulutus olivat tavanomaista tasoa korkeammalla. Pisteellä havaittiin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja. mg/l 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Vuosi 30A 31 MV6 Kuva 16. Kloridipitoisuus (mg/l) pohjaveden havaintopisteissä 30A, 31 ja MV6 vuosina 2010 2017. Jätteenkäsittelykeskuksen hyötykäyttö- ja kompostointialueella (pisteelle saattaa kulkeutua vähäisessä määrin vesiä myös NCC:n asfalttiaseman ja Espoon kaupungin romuautovaraston alueilta) sijaitsevassa kalliopohjavesipisteessä 106 vedenlaatu oli edellisten vuosien tapaan heikkolaatuista. Pisteen laatu sameuden, värin kokonais-, ammonium-, ja nitraattityppipitoisuuden osalta parani edellisestä vuodesta. Pisteellä ammoniumtyppi- ja kloridipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun ympäristölaatunormin. Kalliopohjavesipisteellä 36 sähköjohtavuus, alkaliniteetti, typpi- ja kloridipitoisuus olivat hieman koholla. Pisteen sulfaattipitoisuus laski hieman edellisvuosien tasosta. Näytteestä todettiin pieniä määriä suolistoperäisiä bakteereja. sulfaattipitoisuus laski, kun taas typpipitoisuus nousi. Muutoin pisteen pitoisuudet olivat tavanomaisella tasolla. Kalliopohjavesipisteen 101 sähkönjohtavuus oli hieman tarkkailujakson keskiarvoa alhaisempi. Pisteen kloridipitoisuus oli myös edelleen alhainen, mutta alkaliniteetti oli hieman koholla. Pisteen nitraattityppipitoisuus puolittui edellisestä vuodesta. Pisteeltä havaittiin pieniä määriä bakteereja. Piste 260/13 sijaitsee jätetäyttöalueen ja hyötykäyttöalueen välisessä ruhjeessa, johon kerääntyy pohjavesiä NCC:n asfalttiaseman ja romuautovaraston alueelta. Pisteen sähköjohtavuus, alkaliniteetti, sulfaatti ja kloridipitoisuus laskivat edellisestä vuodesta, mutta pisteen typpipitoisuudet olivat hieman koholla. Kalliopohjavesipisteillä 24B/05 ja 256/07 tarkkaillaan jätetäyttöalueen ja kaatopaikan laajennusalueen vaikutuksia kalliopohjaveteen. Vuoden 2017 keväällä pisteen 24B/05 typpipitoisuus oli koholla, kun taas syksyllä veden happitaso oli heikko ja rautapitoisuus merkittävästi koholla. Muutoin pisteen vedenlaatu oli tavanomaisella tasolla, eikä pisteellä ollut havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. Tarkkailupisteen 256/07 sähkönjohtavuus ja alkaliniteetti olivat hieman koholla. Vedenlaatutulokset olivat pääasiassa aikaisempien vuosien tasolla. Pisteellä ei ole havaittavissa merkittäviä kuormitusvaikutuksia. 60

18.2.3. Jätevedet Kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat kuormitteiset vedet johdetaan tasausaltaiden TAL1 ja TAL11 kautta vesiasemalle ja sieltä edelleen Suomenojan jätevedenpuhdistamolle. Vuonna 2017 vesiasemalta pumpattiin Suomenojan jätevedenpuhdistamolle jätevettä noin 749 502 m 3. Viemäriin johdettu vesimäärä oli noin 33 % suurempi kuin vuonna 2016. Vuonna 2017 vanhan kaatopaikan helmaan ja lakialueelle kierrätettiin noin 30 968 m 3 Ämmässuon kuormitteisia vesiä. Vesinäytteitä otettiin 7 kertaa viemäriin johdettavasta vedestä kokoomanäytteenottona. Viemäriin johdettavalle vedelle teollisuusjätevesisopimuksessa asetetut raja-arvot ylittyivät sulfaatin osalta huhti- ja heinäkuussa 2017. Jäteveden keskimääräinen laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2015 2017 on esitetty taulukossa 20. Vuoden 2017 osalta virtaaman perusteella laskettu, viemäriin johdetun jäteveden kuormitus (kg/a) ylitti E-PRTRkynnysarvon arseenin, kokonaistypen, kromin, nikkelin, orgaanisen kokonaishiilen ja sinkin osalta. Heinä- ja syyskuun näytteiden virheelliset tulokset sähköjohtavuuden, kiintoaineksen ja kokonaistypen osalta nostavat vuoden keskiarvoa. Asiaa on tarkemmin käsitelty kappaleessa 15.7. Taulukko 20. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta viemäriin johdetun jäteveden keskimääräinen (ka) laatu ja kunkin vuoden viemäriin laskettu kokonaisjätevesimäärä vuosina 2015 2017. Taulukossa on esitetty teollisuusjätevesisopimuksen mukaiset raja-arvot viemäriin laskettavalle vedelle. Vuoden 2017 osalta on taulukossa esitetty keskiarvon (ka) lisäksi myös vaihteluväli (minimi ja maksimi). Parametri Yksikkö Raja-arvo Vuosi 2015 2016 2017 ka ka ka min. maks. Ammoniumtyppi mg N/l 365 273 219 0,6 490 Arseeni mg/l 0,1 0,03 0,01 0,02 0,01 0,02 Biologinen hapenkulutus mg O 2/l 137 45 48 28 66 Elohopea µg/l 10 < 0,1 < 0,5 0,02 0,01 0,04 Kadmium µg/l 10 0,25 0,26 0,35 0,10 1,10 Kemiallinen hapenkulutus mg O 2/l 911 639 611 200 1 200 Kiintoaine mg/l 240 101 *187 70 460 Kokonaisfosfori mg P/l 4,6 2,9 3,9 2,2 6,7 Kokonaishiilivetypitoisuus mg/l 100 0,3 0,2 0,5 0,20 1,2 Kokonaiskromi mg/l 1 0,16 0,10 0,11 0,03 0,17 Kokonaistyppi mg N/l 386 394 *1 424 320 4 800 Kupari mg/l 2 0,04 0,05 0,06 0,02 0,13 Lyijy mg/l 0,5 0,02 0,02 0,01 0,00 0,04 Monosykliset aromaattiset hiilivedyt, BTEX µg/l 3000 1,7 1,0 0,94 0,63 1,95 Nikkeli mg/l 0,5 0,05 0,05 0,10 0,04 0,25 Orgaanisen hiilen kokonaismäärä mg/l 248 122 237 81 380 ph 6-11 7,9 7,7 7,6 7,0 7,9 Sinkki mg/l 3 0,16 0,18 0,14 0,06 0,37 Sulfaatti mg SO 4/l 400 300 374 370 120,0 600 Sähkönjohtavuus ms/m 538 501 *1 099 365 2 990 Parametri Yksikkö Vuosi 2015 2016 2017 Virtaama m 3 526 859 564 039 749 502 *) 25.7.17 ja 27.9.17 näytteet nostavat keskiarvoa virheellisen näytteen myötä 61

Jätetäyttöjen tila Kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan jätetäyttöjen tilaa, rakenteiden toimivuutta sekä veden kierrättämisen vaikutuksia prosesseihin tarkkaillaan erillisen monitorointiohjelman mukaisesti. Tarkastelut perustuvat vuodesta 2007 lähtien kerättyyn havaintoaineistoon. Vanhan kaatopaikan vakavuutta (sivuttaissiirtymiä) on seurattu inklinometrien avulla vuoden 2011 alusta alkaen. Monitoroinnin raportoinnin yhteydessä koostetaan yhteen eri osa-alueiden tarkkailuja ja tehdään johtopäätöksiä jätetäyttöjen tilasta, ks. tarkemmin liite 5. Kaatopaikan suotovesi salaojista otettujen näytteiden analyysitulokset kuvastavat hyvin jätetäytön hajoamistilaa sekä rakenteiden toimintaa. Kaatopaikan virtaama- ja johtokykymittauksissa ei havaita viitteitä pohjarakenteiden vuodoista. Myöskään vanhan kaatopaikan osalta ei ole toimenpiteitä aiheuttavia poikkeuksellisia havaintoja rakenteiden toiminnasta havaittu. Painumatarkkailu Vanhan kaatopaikan painumatarkkailu on aloitettu vuonna 2003, jonka jälkeen tarkkailupisteitä on lisätty vuosittain. Tällä hetkellä mitattavia pisteitä on 122 kappaletta. Vanhan kaatopaikan painumamittaukset tehtiin kahdesti vuonna 2017. Ensimmäinen mittaus tehtiin elokuussa ja toisen kerran joulukuussa. Poikkeuksellisesti mittaus tehtiin vain kahdesti. Mittauksissa tarkastellaan painumakaivojen, -levyjen sekä mittalinjojen, betonipaalujen ja kaasun säätöasemien painumista ja sivusiirtymiä. Painumatarkkailun raportti vuodelta 2017 on liitteenä 6. Vanhan kaatopaikan painuminen on ollut epätasaista painumatarkkailun alusta alkaen. Painuminen on hitainta kaatopaikan alareunassa, jossa painuminen on lähes pysähtynyt. Nopeinta painuminen on edelleen jätetäytön keskellä yläosan itäpuolella, jossa painuminen on ollut noin 16 19 cm vuoden 2017 aikana. Vuonna 2017 vanhan kaatopaikan painuminen on ollut kokonaisuudessaan vähäisempää kuin vuosien 2015 ja 2016 aikana tapahtunut painuminen. Ilma Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen ja lähiympäristön ilmanlaatua tarkkaillaan Ämmässuon ilmanlaadun mittausasemilla (kuva 17). Ilmanlaadun mittausasemalla 1 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS1) pitoisuuksia ja sää parametreja kuten tuulen nopeutta ja suuntaa, lämpötilaa sekä sadantaa. Ilmanlaadun mittausasemalla 2 mitataan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS2), hengitettävien hiukkasten (PM10) ja pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksia. Pitoisuuden laimeneminen ja leviäminen alueen ympäristöön riippuu muun muassa tuulen suunnasta ja nopeudesta. Ilmanlaatua ja säätä koskevat mittaustulokset esitetään tunnin välein päivittyvinä HSY:n verkkosivuilla osoitteessa www.hsy.fi. Kasvihuonekaasujen ja hajujen purkautumista ilmakehään ja ympäristöön pyritään estämään ja näiden kaasujen pitoisuuksia mitataan säännöllisesti. Kaatopaikoilta kerätyn kaasun määrää ja koostumusta (CO2, CH4, O2 ja lämpötila) mitataan jatkuvatoimisesti ja kaasuvoimalan ilmanpäästöjä tarkkaillaan erillisen ohjelman mukaisesti (katso tämän raportin luku 13.6.2). Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ilmanlaatuun seurataan lisäksi jätetäyttöjen pinnasta tehtävien säännöllisten mikrometeorologisten mittausten sekä metaanipitoisuuskartoitusten avulla (katso tämän raportin luku 18.5.3). 62

Kuva 17. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemien 1 ja 2 sijainnit. Mittausasema 1 sijaitsee vanhan kaatopaikan ja viherjätekentän välissä vallitsevien tuulten alapuolella vanhaan täyttöalueeseen nähden. Mittausasema 2 sijaitsee vanhan kaatopaikan länsirinteessä vallitsevien tuulten alapuolella uuteen täyttöalueeseen nähden. 18.5.1. Hiukkaset Hengitettävien hiukkasten (PM10) mittaukset aloitettiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella vuonna 2002. Vuoden 2005 alussa PM10-mittaus siirrettiin kaatopaikan louhinta- ja murskaustöiden ajaksi Laitamaan asuinalueen tuntumaan. Vuoden 2007 alussa mittaukset siirrettiin takaisin jätteenkäsittelykeskuksen mittausasemalle ja samalla aloitettiin pienhiukkaspitoisuuksien (PM2,5) mittaaminen. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten mittaus siirrettiin vuonna 2011 ilmanlaadun mittausasemalta 1 mittausasemalle 2. Hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuden ohjearvo yhdyskuntailmalle on kuukauden toiseksi korkeimman vuorokausikeskiarvon taso alle 70 µg/m 3. PM10-pitoisuus ei ylittänyt ohjearvoa vuoden 2017 aikana. PM10- pitoisuuden vuorokausikeskiarvo ei ylittänyt raja-arvon numeroarvoa (50 µg/m 3 ) vuonna 2017. Mikäli numeroarvon ylityksiä on enemmän kuin 35 kappaletta vuodessa, tulkitaan raja-arvo ylittyneeksi. PM10- pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,9 12,7 µg/m 3. Korkein PM10-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuden vuosi raja-arvo sekä Maailman terveysjärjestön (WHO) antama vuorokausiohjearvo on 25 µg/m 3. PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvot vaihtelivat välillä 3,4 6,4 µg/m 3. Korkein PM2,5-pitoisuuden kuukausikeskiarvo mitattiin syyskuussa. Hengitettävien hiukkasten (PM10) sekä pienhiukkasten (PM2,5) pitoisuuksien kuukausikeskiarvot vuosilta 2007 2017 on esitetty kuvassa 18. 63