Työaika- ja vuosilomalain uudistaminen Lainvalmistelutilanne TEM:n asettama työryhmä Toimikausi 28.06.2016-30.06.2018, työaikalain osalta työ valmiiksi kesäkuun loppuun 2017 mennessä. Sen jälkeen valmistellaan vuosilomalain muutosta. Jäsenenä 30.6.2018 asti STTK:n lakimies Inka Douglas 1.7.2018 alkaen jäsenenä ollut STTK:n lakimies Hannele Vettainen STTK:ssa taustaryhmä, jossa mukana mm. Pekka Pietinen Kirkon alat ry:stä 1
Työaika- ja vuosilomalain uudistamisaikataulu Lähde: TEM Internet- sivut Työryhmän esitys työaikalaiksi http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit stream/handle/10024/80305/32_20 17_HE_tyoaikalaki_verkkojulkaisu.p df?sequence=3&isallowed=y Työryhmän mietintö valmistui 30.6.2017 ja mietintöön liittyy Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry:n eriävät mielipiteet 2
STTK:n eriävä mielipide https://www.sttk.fi/2017/07/07/sttk- jatti- lakiesityksiin- eriavat- mielipiteet- tyoaikalakiesitys- epatasapainoinen- nollasopimusesitys- riittamaton/ Ministeri Jari Lindströmin kannanotto 7.7.2018 3
Lausuntokierros työaikalakiehdotuksesta Lausuntokierros päättyi 1.9.2017 Lausuntoja annettiin yhteensä 79 kappaletta https://www.lausuntopalvelu.fi/fi/ Mukana mm. STTK ja Kirkon alat ry Kirkon alojen omassa lausunnossa käsiteltiin vain uuden lain soveltamisalaa, joka saattaa kaventaa nykyisen työaikalain soveltamisalaa; muilta osin viitattiin STTK:n lausuntoon Kirkon alojen lausunto on liiton nettisivulla https://www.kirkonalat.fi/jasenille/edunvalvonta/annetut- lausunnot/temlle- tyoaikalain- uudistamista- koskevasta- tyoryhman- esityksesta/ TEM:n 13.9.2017 linjaus jatkovalmistelusta Ministeriö perehtyy saatuihin lausuntoihin ja valmistelee niiden pohjalta virkatyönä tasapainoisen kokonaisuuden esitykseksi uudeksi työaikalaiksi Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi laiksi keväällä 2018. Uuden lain vaikutukset kohdistuisivat vasta lain voimaantulon jälkeen solmittuihin työ- ja virkaehtosopimuksiin. 4
Taloussanomat 26.3.2018 HS Digilehti 31.3.2018 5
Työaikalain soveltamisalan rajaus Nykyinen laki työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön. johtamisena tai. välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä; 2) työntekijöihin, jotka suorittavat uskonnollisia toimituksia evankelis- luterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkkokunnassa tai muussa uskonnollisessa yhteisössä;. Työryhmän lakiehdotus työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena; työhön, jossa työntekijän itsenäisen aseman tai työtehtävien luonteen perusteella työaikaa ei mitata tai määritellä ennalta ja työntekijä voi itse päättää työajastaan... Joustotyöaikaa koskeva ehdotus Lakiehdotuksen 13 Ellei työehtosopimuksessa ole nimenomaisesti toisin sovittu, työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta ajasta ja paikasta riippumattomassa työssä, jossa työnantaja ei välittömästi ohjaa eikä valvo työntekijää ja jossa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työntekopaikastaan sekä työaikansa liukuvaa työaikaa laajemmin. Sovittaessa joustotyöajasta on sovittava ainakin: 1) päivistä joille työntekijä saa sijoittaa työaikaa; 2) viikoittaisen vapaa- ajan sijoittamisesta; 3) mahdollisesta kiinteästä työajasta, ja 4) sovellettavasta työajasta joustotyöaikaa koskevan sopimuksen päättyminen jälkeen. Viikoittainen säännöllinen työaika saa joustotyöajassa olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana ja vuorokautinen työaika ei muutoin kun tilapäisesti saa sijoittua kello 23 ja 06 väliselle ajalle. 6
Paikallisen sopimisen osapuolet työryhmän esityksen mukaan Lakiehdotuksen 36 : Yleissitovaan työehtosopimukseen perustuva paikallinen sopimus saadaan tehdä työehtosopimuksen kelpuuttavan määräyksen sallimissa rajoissa ja noudattaen työehtosopimuksessa määrättyjä menettelytapamääräyksiä lukuun ottamatta työehtosopimuksen neuvottelujärjestystä koskevia määräyksiä. Paikallisen sopimuksen saavat tehdä työehtosopimuksessa määrätyt osapuolet. Jos työehtosopimuksessa on paikallisen sopimuksen osapuoleksi määrätty luottamusmies, mutta tällaista ei ole valittu, työntekijöille on varattava tilaisuus valita keskuudestaan luottamusmies edustamaan itseään paikallista sopimusta koskevissa neuvotteluissa Säännöllisen työajan järjestelyä koskevan paikallisen sopimuksen saa työntekijöiden puolesta kuitenkin tehdä työsopimuslain 13 luvun 3 :ssä tarkoitettu luottamusvaltuutettu tai muu työntekijöiden edustaja, jos työpaikalla tai sopimisen kohteena olevalla henkilöstöryhmällä ei ole luottamusmiestä. Vuosilomalain uudistaminen? TEM:n työryhmä ei ole toistaiseksi linjannut, onko tavoitteena kokonaisuudistus vai osittaisuudistus Eräät EU:n tuomioistuimen ratkaisut edellyttävät muutoksia vuosilomalakiin joka tapauksessa Jos päädytään kokonaisuudistukseen, saattaa vuosilomakäsitteistö muuttua täysin nykyiseen verrattuna ASIA ON TÄYSIN AUKI!!! 7
Nollatuntisopimuksista lakiesitys jo Eduskunnan käsittelyssä Hallituksen esitys HE 188/2017 Hallituksen esitys eduskunnalle vaihtelevaa työaikaa noudattavan työntekijän asemaa parantavaksi lainsäädännöksi Annettiin Eduskunnalle 15.12.2017 Tällä hetkellä valiokuntakäsittelyssä Lainmuutokset voimaan 1.6.2018? Muutoksia Työsopimuslakiin, työaikalakiin, työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettuun lakiin sekä työttömyysturvalakiin 8
Nykylain käsitteitä ja termistöä Voimassa oleva laki ei tunne nollatuntisopimusta Työsopimus, joka EI EDELLYTÄ työnantajalta työn tarjoamista Myöskään tarvittaessa työhön tulevaa työntekijää ei ole lainsäädännössä määritelty Esim. ektraajat tai muut ns. työvoimareservit Voi perustua myös ns. puitesopimukseen, joka EI OLE työsopimus Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto Lakiin uusi käsite: Vaihteleva työaika Työaikajärjestely, jossa: työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän (esim. 0) ja enimmäismäärän välillä, taikka työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa, mutta kuitenkin siten, että työntekijän ja työnantajan välillä on jatkuva työsopimussuhde. 9
Puitesopimukseen perustuvat toistuvat määräaikaiset työsopimussuhteet Lakiesitys ei koske puitesopimusjärjestelyyn perustuvia määräaikaisia pätkätyösuhteita Joissa kukin yksittäinen keikka muodostaa oman määräaikaisen työsuhteen Määräaikaisten työsuhteiden ketjutus on nykylain mukaan kielletty, jos työnantajalla on pysyvä työvoimantarve Kokonaisarvioon vaikuttavat: 1) määräaikaisten työsopimusten lukumäärä, 2) niiden yhteenlaskettu kesto ja 3) niistä muodostuva kokonaisuus Huom. Laissa ei ole nimenomaista lukumäärää! Nollatuntisopimuksia koskevaan lakiesitykseen sisältyviä keskeisiä muutosehdotuksia 10
Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto Vaihtelevasta työajasta ei voi sopia työnantajan aloitteesta työsopimuksessa, jos työnantajan työvoimanterve on kiinteä. ESIM: kiinteää työaikaa tehneen työntekijän sijaiseksi, palkatun työntekijän työaika on lähtökohtaisesti kiinteä 6 kk:n kuluttua TA on velvollinen neuvottele- maan työaikaehdon muutoksesta Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä Neuvottelut 1-2 viikon sisällä pyynnöstä Asialliset perustelut, jos työaikaehtoa ei muuteta Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Täsmennetään työsopimuslakiin perustuvaa työnantajan velvoitetta Selvityksestä tulee käydä ilmi noudatettavan työajan lisäksi, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimantarvetta. Arvion avulla työntekijä pystyy arvioimaan työn ajallista sitovuutta ja tulevaa tulotasoaan. 11
Sairausajan palkka Vaihtelevaa työaikaa noudattava työntekijä voisi saada sairausajan palkkaa: Kun työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon sekä Vaikka työvuoroa ei olisi merkitty työvuoroluetteloon, jos työvuorosta on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan muutoin pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Esim. Maanantai säännöllinen työpäivä => maanantaiksi sattuvan työkyvyttömyyden perusteella olisi oikeus sairausajan palkkaan Irtisanomisajan palkka Muodostuu lähtökohtaisesti työntekijän irtisanomisaikana tekemästä työstä Jos irtisanomisaikana tarjottu työ alittaa viimeisen 12 viikon aikana olleen keskimääräisen työajan => työnantajan on korvattava siitä aiheutunut ansionmenetys Koskee vain vähintään 1 kk:n työsuhteita 12
Työvuoroluetteloa koskeva täsmennys Vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle olisi varattava tilaisuus ilmoittaa, voiko hän tehdä vähimmäistunteja enemmän työtä TA voisi merkitä työvuoroluetteloon työsopimuksen mukaiset vähimmäistunnit, mutta ylittävistä tunneista olisi kuulemisvelvollisuus ennen työvuoroluettelon vahvistamista Viikko ennen työvuoroluettelon laatimista Työttömyysturvaa koskeva muutosehdotus Karenssia ei tulisi, jos työntekijä eroaa itse työstä ja jos: hänelle ei ole viimeisen 12 kalenteriviikon aikana ennen irtisanoutumista tarjottu työtä siten, että työ voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, JA työsopimuksessa ei ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä edes vähäistä tuntimäärää. työstä maksettava palkka on vähemmän kuin 1.187 euroa kuukaudessa vuoden 2017 indeksitasossa Eikä työntekijällä ole oikeutta saada soviteltua työttömyyspäivärahaa osa- aikatyön perusteella 13
(Työ)Aika rientää! Kiitoksia mielenkiinnosta! 14