Hallituksen asettamispäätöksiä ja selvityksiä työelämässä. Ari Huuki Palkkasihteeri

Transkriptio

1 Hallituksen asettamispäätöksiä ja selvityksiä työelämässä Ari Huuki Palkkasihteeri

2 Työaikasääntelyä selvittävä työryhmä Työryhmän oli tarkoitus saada työnsä valmiiksi kesäkuun loppuun Työ valmistui vasta , jonka jälkeen se lähti lausuntakierrokselle. Lausuntokierros päättyi Liitomme lausui myös asiasta, lähtökohta oli, että esitys olisi hyväksyttävissä eräine muutoksineen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että hallitus tulisi esittämään työaikalakia koskevan esityksen eduskunnalle keväällä Tämä on hiukan ongelmallista, koska useamman liiton osalta käydään työehtosopimusneuvottelut syksyn aikana, eikä ole tietoa minkälainen tulee työaikalakiuudistusesitys olemaan. Vaikutukset työehtosopimuksiin vasta voimassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten päätyttyä. Muutosesitys koski koko työaikalakia. Asiat joihin annoimme poikkeavat lausunnot olivat: Jaksotyö Yötyö Työaikapankki Lyhennetty työaika Ylitöiden enimmäismäärä Paikallinen sopiminen Poikkeuslupa

3 Hallitus ohjelman mukaisesti työ-ja Elinkeinoministeriö asetti kolmikantaisen työryhmän selvittämään Työaikasääntelyä, joka koostuu työaikalaista ja vuosilomalaista. Nollatyösopimusten käytön pelisääntöjä SAK nimesi ryhmien jäseniksi Timo Koskisen, Anu-Tuija Lehdon ja Juha Antilan SAK:ssa on toiminut tausta työryhmät, jossa on ollut mukana eri jäsenliittojen toimitsijoita. Liitostamme osallistui taustatyöhön sopimusosaston työntekijät Erkki Rantamaa, Ari Huuki, Jouni Hiltunen ja Kai Laaksonen.

4 Jaksotyö Meijereissä tehtävä työ jaksotyönä, oli alkuperäisessä muutosesityksessä poistumassa. Lopullisessa esityksessä meijereissä voi edelleen teettää jaksotyötä. Luetteloa modernisoitu Laajennettu soveltamisalaa (kaikissa sote-palvelujen tukipalveluissa, palo- ja pelastustoimi sekä ensihoito) jaksotyö kohdissa 1-7 tarkoitettuihin tehtäviin ja toimintoihin kiinteästi liittyvissä tukitoiminnoissa. Liiton lausuma: Jaksotyötä ei tarvita meijereissä. Nykyiset kolmivuorojärjestelmät mahdollistavat tuotannon pyörittämisen ja nykyaikainen teknologia turvaa kylmäketjun tilalta lopputuotteeseen asti. Laissa pitäisi pysyä selkeästi yksilöidyssä ja yksiselitteisessä kirjauksessa, missä jaksotyötä voidaan teettää, esimerkiksi tukitoiminnat -kirjaus antaa mahdollisuuden tulkintaan ja jaksotyön laajempaan käyttöön.

5 Yötyö MUUTOSESITYS: Myös leipomoissa työ voitaisiin edelleen aloittaa ja teettää yöaikaan, jotta kuluttajille voidaan turvata tuoreet tuotteet heti aamusta. EK ESITTI, ETTÄ SANA "ALOITTAA" KORVATAAN SANALLA "TEETTÄÄ". MUUTOS SUHTEESSA VOIMASSA OLEVAAN LAKIIN OLISI AIKA SUURI, SILLÄ NYT LEIPOMOIDEN OSALTA YÖTYÖTÄ VOIDAAN TEETTÄÄ VAIN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUKSELLA, MUTTA KUITENKIN KLO ILMAN TYÖNTEKIJÄN SUOSTUMUSTA.

6 Työaikapankki Työnantaja voisi sopia työaikapankista työntekijän kanssa silloin, kun työnantaja ei ole sidottu sellaiseen työehtosopimukseen, jossa on määräyksiä työaikapankista tai muusta vastaavasta järjestelystä. Pykälä olisi semidispositiivinen (puolipakottava), liitot voisivat sopia siitä, että pykälän mukainen työaikapankki ei ole työpaikoilla käytettävissä, vaikka työehtosopimus ei sisältäisikään työaikapankkia. Liiton lausuma: Ellei normaalisitovien tai yleissitovien työehtosopimusten sisällä ole sovittu työaikapankeista, tätä lain kohtaa ei pitäisi voida soveltaa ennen kuin liitot ovat sopineet työaikapankin käytöstä työehtosopimuksessa. Työaikapankkisäännöksen osalta EK:ssa on herännyt vastarintaa. EK mielestä nykyinen työaikapankkisäännös ei vastaa tyydyttävällä tavalla työelämän tarpeisiin. Säännös perustuu eri periaatteille kuin työsopimuksissa sovitut työaikapankit. (mitä eriä pankkiin voi pankittaa, esim. perustunnit?)

7 Lyhennetty työaika Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhemmän ajan, työnantajan olisi järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Osittaisen hoitovapaan sääntely pysyy edelleen työsopimuslaissa. Säännöksen mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä halutessaan voi siirtyä osa-aikatyöhön.

8 Säännöllisen työajan ylittäminen Ylitöiden enimmäismäärä Muutos pidentäisi työaikalain mukaista enimmäistyöaikaa. Voimassa olevan lain mukaan enimmäistyöaika olisi 2250 tuntia vuodessa (säännöllinen työaika 40h x viikkojen lukumäärä 48 + ylitöiden enimmäismäärä 250h + lisäylityö 80h). Ehdotetun pykälän mukaan enimmäistyöaika vuodessa olisi 2304 tuntia (enimmäistyöaika viikossa 48 työtuntia x viikkojen lukumäärä 48). Toisin kuin nykyisin, tämä määrä sisältäisi myös hätätyönä ja aloittamis- ja lopettamistyönä tehdyt työtunnit. Direktiivin 22 artiklassa säädetään lisäksi niin sanotusta opt out -järjestelmästä. Kysymys on mahdollisuudesta olla soveltamatta viikoittaista enimmäistyöaikaa koskevaa 6 artiklaa työntekijän antamalla suostumuksella. Keskimääräinen työaika jokaisena seitsemän päivän ajanjaksona, ylityö mukaan lukien, saa olla enintään neljäkymmentäkahdeksan tuntia. Unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltion tulee olla säätänyt poikkeuksesta lainsäädännössään, jotta sitä voitaisiin käyttää. Liiton lausuma: Tältä osin lain nykyinen kirjaus on riittävä. Vuosityöajan lisääminen 54 tunnilla vuodessa ei ole perusteltua nykyisillä työttömyysluvuilla ja eläkeiän nousulla sekä työntekijöiden jaksamisella työelämässä.

9 Paikallinen sopiminen Työnantajapuolella EK ja Suomen yrittäjillä eri toteen oli tavoitteena purkaa normaali ja yleissitovien työsopimusten koskevat paikallisen sopimisen pelisääntöjä. Paikallisia sopimuksia voisivat tehdä muutkin kuin normaaleissa ja yleissitovissa työehtosopimuksissa mainittu luottamusmies. Työantajapuoli tavoitteli joustoa työaikoihin ja sopimus mahdollisuuksien laajentamista paikalliselle tasolle erityisesti lisä-, ylityö-, ja sunnuntaityökorvauksiin. Liiton lausuma: Jos työehtosopimus sisältää työaikamalleja, joiden käyttöönotosta on sovittava luottamusmiehen kanssa, tätä kirjausta ei saa heikentää lain kautta. Jos yritys haluaa edellä mainitun työaikamallin käyttöön, pitää yrityksessä olla luottamusmiesjärjestelmä.

10 Poikkeuslupa käyttää jaksotyöaikaa myös muissa kuin 7 :ssä tarkoitetuissa tehtävissä silloin, kun se on työajan järjestelyiden kannalta välttämätöntä; yötyön tekemiseen työssä, joka on toiminnan luonteen vuoksi välttämätöntä tehdä yöllä ja jota ei voida vaikeuksitta teettää pelkästään päiväsaikaan; Liiton lausuma: Jos työehtosopimus sisältää työaikamalleja, joiden käyttöönotosta on sovittava luottamusmiehen kanssa, tätä kirjausta ei saa heikentää lain kautta. Jos yritys haluaa edellä mainitun työaikamallin käyttöön, pitää yrityksessä olla luottamusmiesjärjestelmä.

11 Nollatyösopimukset Nollatyösopimuksilla ja erilaisilla muilla silpputyösopimuksilla työskenteleville ei lain esityksissä olisi merkittävää parannusta. Palkansaajapuoli puolusti työajan vakiintumista. Solmittaessa työsopimusta olisi laitettava tuntimäärä joka sitoisi työnantajaa (17 h). Työnantajan ja TEM toimesta keskusteluissa tuli esille, että jatkossa voisi olla kiinteätuntisia sekä vaihtelevatuntisia osa-aikaisia. Työnantajapuolen ja TEM näkemys ei poistaisi edelleenkään ristiriitaa lainsäädännön osalta, joka tarkoituksena on suojella työntekijää. Esitettyä lain kohtaa ei pitäisi hyväksyä. Liiton lausuma: Lainsäädäntöön ei pitäisi tehdä kirjauksia, jotka virallistaisivat nollatyösopimukset. Työryhmän esitys ei parantaisi nollatyösopimuslaisten asemaa käytännössä lainkaan, sillä työryhmän työnantajalle esittämä arvio työajasta ei sido työnantajaa. Nollatyösopimus olisi edelleen työntekijälle turvaton ja täysin kohtuuton tapa teettää työtä. Nollatyösopimukset ovat tämän päivän työelämässä iso epäkohta, joita ei pidä normalisoida osaksi suomalaista työelämää. Nollatyösopimukset pitäisi kieltää lailla niin, että työsopimuksessa olisi aina sovittava sitovasti tuntimäärästä, jonka pitäisi olla vähintään 18 tuntia viikossa, jolloin jokainen työviikko kerryttäisi oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan oikeuttavaan työssäoloehtoon. Minimiviikkotyöajasta voisi poiketa vain erityisin perustein, esimerkiksi silloin kun työntekijä on opiskelija.

12 Oikeus isyysrahaan Isyysvapaan ajalta Kela maksaa isyysrahaa. Jos olet työ- tai virkasuhteessa, selvitä maksaako työnantajasi palkkaa isyysvapaan ajalta. Tarvitset tiedon isyysrahahakemukseen. Ilmoita isyysvapaasta työnantajallesi viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, siitä tulee ilmoittaa viimeistään kuukausi etukäteen. Voit hakea isyysrahaa myös, jos olet esim. yrittäjä, työtön tai opiskelija. Hae isyysrahaa vasta kun lapsi on syntynyt ja tiedät, milloin aiot pitää isyysvapaata. Hae isyysrahaa joko yhtäjaksoiselle ajalle tai useammalle lyhyemmälle jaksolle, jos jaat isyysvapaasi eri ajankohtiin. Isyysrahaa maksetaan arkipäiviltä, joita ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Isä voi itse päättää, miltä päiviltä hakee isyysrahaa. Esimerkiksi lauantai on isyysrahapäivä vain, jos isä niin itse haluaa. Jos työnantaja maksaa isälle palkkaa isyysvapaan ajalta, isyysraha maksetaan tällöin työnantajalle. Jos isyysvapaaseen sisältyy palkallisia vapaapäiviä, maksetaan isyysraha myös näiltä päiviltä työnantajalle. Esimerkiksi jos palkallinen isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli ja lauantai on palkallinen vapaapäivä, maksetaan isyysraha myös lauantailta työnantajalle. Tällöin myös lauantai kuluttaa isän isyysrahapäiviä.