PÖYTÄKIRJA Projekti Aihe Sotkamo Silver, Hopeakaivoksen YVA YVA-yleisötilaisuus Päivämäärä 11.4.2018 Paikka Laatija Kylätalo Tipsakka Virve Suoaro, Ramboll Asialista 1. Tilaisuuden avaus / Sotkamo Silver 2. Kaivoksen ajankohtaiset asiat /Sotkamo Silver Oy 3. YVA-menettelyn esittely / Kainuun ELY-keskus 4. YVA-selostuksen esittely / Ramboll 5. Keskustelua 6. Tilaisuuden päättäminen 1. Tilaisuuden avaus / Sotkamo Silver Tilaisuus avattiin klo 17. Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Arttu Ohtonen avasi tilaisuuden ja esitteli hankkeesta vastaavan edustajat. Tilaisuudessa on kyse Hopeakaivoksen muuttuneiden suunnitelmien perusteella käynnistetyn ympäristövaikutuksen arvioinnin tulosten esittelystä yleisölle. Päivämäärä 3/5/2018 Ramboll Kauppalankatu 9, 3.krs 45100 Kouvola 2. Kaivoksen ajankohtaiset asiat /Sotkamo Silver Oy Sotkamo Silver Oy:n emoyhtiön Sotkamo Silver AB:n toimitusjohtaja Timo Lindborg kertoi Sotkamo Silverin ajankohtaisista asioista. Kaivoshanke on lähtenyt etenemään ja kaivoksen rakentaminen on aloitettu, kun hankkeen rahoitus on saatu varmistumaan. Toiminnalle on ympäristölupa, mutta YVA-menettely on tehty tulevaisuuden turvaamiseksi. YVA:ssa on tarkasteltu vaihtoehtoa, joka antaa mahdollisuuden viedä kaivosta syvemmälle ja toimia laajemmin. P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi Sotkamo Silver on ruotsalainen yhtiö, mutta suurin osa yrityksen työntekijöistä ja osakkeenomistajista on Suomessa. Viimeisin rahoituserä, joka oli hyvin merkittävä, saatiin toteutumaan kotimaisin voimin. Kaivoksen johtaja Arto Suokas kertoi tämän hetken tilanteesta kaivoksella. Rakennusprojekti on lähtenyt liikkeelle ja tavoitteena on, että toiminta on käynnissä noin vuoden päästä. Lähiaikoina on käynnistymässä rekrytoinnit ja mahdolliset työvoimakoulutukset yhdessä TE-keskuksen ja muiden kumppaneiden kanssa. Syksyllä palkataan ensimmäiset henkilöt rikastamolle. Rakennusaikana, seuraavan vuoden aikana, työtä tehdään noin 200 henkilötyövuoden verran. Tuotannon käynnistyessä kaivoksella tulee olemaan noin 100 henkilöä töissä, joista noin puolet on urakoitsijoiden työntekijöitä. Ramboll Finland Oy Y-tunnus 0101197-5, ALV rek. 1/6 Kotipaikka Espoo
Kaivoksella on aloitettu rikastamon perustuksen teko tammikuussa ja rikastamon rakentaminen huhtikuun alussa. Ensimmäiset räjäytykset on tehty alueen tasaamiseksi sekä tarvekivien louhimiseksi. Kaivoksen varsinaiset louhinnat alkavat syksyllä 2018. 3. YVA-menettelyn esittely / Kainuun ELY-keskus Yhteysviranomaisena toimiva Joni Kivipelto kertoi YVA-menettelystä ja sen etenemisestä. Kivipelto huomautti, että tilaisuudesta lähetettiin live-stream ELY-keskuksen Twitterissä. Livestreamissä näkyi vain esitykset, mutta ääni kuului koko salista. Ympäristövaikutusten arviointimenettely on lakisääteinen hankkeen koon ylittäessä tietyn rajan. Tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia, lisätä kansalaisten tiedonsaantia sekä mahdollisuuksia osallistua hankkeen suunnitteluun. Menettelyssä ei tehdä päätöksiä tai myönnetä lupia. YVA-menettely on alkanut vuosi sitten, kun hankkeesta vastaava on jättänyt ELY-keskukseen YVA-ohjelman kuulutettavaksi. Arviointiohjelmasta ELY-keskus lausui kohdista, jotka on lueteltu muistion liitteenä olevassa esityksessä. YVA-selostuksesta pyydetään mielipiteitä ja lausuntoja vastaavasti kuin YVA-ohjelmasta. Mielipiteet tulee jättää ELY-keskukseen 30.4.2018 mennessä. 4. Arvioinnin tulokset / Ramboll YVA-konsultin projektipäällikkö Janne Kekkonen esitteli konsultin edustajat sekä ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia, jotka on koottu YVA-selostukseen. Arvioitavana hankkeena on materiaalitehokkaan esirikastuksen käyttöönotto hopeakaivokselta. Suunniteltu kokonaislouhintamäärä ylittää YVA-rajan, joten hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVAlain mukaisesti. Samalla on arvioitu lupaan nähden uuden esirikastuksen sekä muiden muutosten vaikutukset. Arvioinnissa on huomioitu ELY-keskuksen lausunnossa esille tuotu VE0 vaihtoehto, jossa kaivostoimintaa ei aloiteta. VE0+ vastaa nykyisen ympäristöluvan mukaista tilannetta. Lisäksi on arvioitu mikä kaivoksen ylijäämävesien johtamisreitti ja -tapa olisi paras vaihtoehto kokonaisympäristövaikutuksiltaan. Esityksessä tuotiin esille varsinkin niitä asioita, jotka ovat nousseet esille YVA-menettelyn aikana. Esitys on kokonaisuudessaan muistion liitteenä. 5. Kysymykset ja keskustelua Sari Myllyoja Kainuun ELY-keskuksesta toimi keskusteluosion puheenjohtajana. Esityksen aikana ja sen jälkeen kommentoitiin ja keskusteltiin seuraavista asioista: K: Sotkamo lehdessä viime viikolla oli juttu, jossa kerrottiin, että vedet laskisivat Olkilahden kautta Koivupuroon. Tämä oli virheellinen tieto. K: Mikä osuus raakavedestä otetaan Tipasjärvestä? Entä paljonko kuivatusvesiä tulee kaivoksesta? V: Olkilahdesta otetaan vettä 23 m 3 /h. Kuivatusvettä tulee kaivoksesta noin 74 m 3 /h. Kaivoksen vesitase on esitetty diassa 12. K: Kiitos Jannelle perusteellisestä selvityksestä. Onko tässä otettu oppia toisesta kaivosyhtiöstä? 2/6
K: Mikä on vedenkäsittelyn kapasiteetti? V: Vesitaseessa on esitetty keskimääräiset vesimäärät kaivostoiminnan täydessä tuotannossa. Hetkellinen vesimäärä voi ylittää vesitaseen määrät, mutta vedenkäsittely puhdistamo mitoitetaan tarpeeksi isoksi. Lisäksi kevättulvan aikaisia vesiä voidaan ottaa altaisiin, josta ne johdetaan käsittelyyn myöhemmin. K: Pitääkö Koivupuroa puhdistaa, kun se on sellainen liru? Riittääkö siinä imu? Valunnassa on suurta vaihtelua ja ainakin kevättulvan aikaan vesi tulvii aina metsään. V: Ylivaluma-aikaan tulvimista esiintyy Koivupuron lisäksi myös alapuolisessa vesistössä Nimisenjoessa asti, joten Koivupuron vedenjohtokyky ei ole ratkaiseva tulvimisen kannalta. K: Onko vastaavaa vedenpuhdistamotekniikkaa käytössä missään muualla? V: Tekniikka on yleisesti käytössä olevaa, yksinkertaista tekniikkaa. Puhdistamo suunnitellaan kuitenkin aina käsiteltävän veden mukaan, joten eroavaisuuksia voi hieman olla verrattuna muiden toimijoiden puhdistamoihin. K: Onko kaivoksen kuivatusvesien laatua tutkittu? V: Kuivatusvesien laatua on seurattu vuosia. Pitoisuudet alittavat vesistöön laskettavien ylijäämävesien luparajat selvästi. Myös kuivatusvedet johdetaan tulevaisuudessa vedenkäsittelyn kautta. K: Miten varaudutaan kaivokseen sulkemiseen? V: Ympäristöluvassa on asetettu ja tullaan tarpeen mukaan päivittämään vakuudet, jotka kattavat kaivoksen sulkemisen kustannukset. K: Mitä vakuudet tarkoittavat? V: Toiminnanharjoittaja velvoitetaan asettamaan vakuudet eli käytännössä rahaa viranomaisen hallintaan sitä varten, että kaivos saadaan suljettua, jos esimerkiksi yritys menee konkurssiin. Ympäristöluvassa määritellään vakuudet jätealueiden sulkemiseksi. Tukes-luvassa määritellään muut kaivosvakuudet. K: Aikoinaan kaivoksen edustajat kertoivat, että ovat luonnon ystäviä ja siitä syystä toimintaa avolouhoksessa ei olisi kesäaikaan. Jos yli 10 vuotta joudutaan kestämään melua ja pölyä, niin Tipasjärven virkistyskäyttö on pilattu. Mikä on muuttunut hankevastaavien suunnitelmissa? V: Laajennus ja tehostamishanke tehdään tulevaisuuden turvaamiseksi. Jotta toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa, tarvitaan isompia tuotantovolyymeja. Lisäksi syvemmällä on potentiaalisia malmioita, joiden louhiminen vaatii suurempia louhintamääriä. Syvemmällä on enemmän louhittavaa sivukiveä, josta malmia ei saada rikastettua. Sotkamo Silver haluaa toimia tällä aluetta pitkään, joten toimintaa on tehostettava suunnitellusta. Mikäli louhintaa olisi ollut vain maanpinnan läheisyydessä, olisi se voitu louhia rajoitetummilla toiminta-ajoilla muutamassa vuodessa. Lisäksi on huomioitava, että avolouhoksessa toimitaan vain muutaman vuoden ajan. Suurin osa louhinnasta on maan alla, jolloin myös melu ja pöly pysyvät maan alla. 3/6
K: Meneekö kaikki vedet Koivupuroon vai millä suhteella vesiä lasketaan? V: Tämän YVA:n perusteella Tipasjärveen ei voi laskea ylijäämävesiä, joten myös ympäristölupa tullaan hakemaan nykyisen ympäristöluvan kaltaisesti ainoastaan Koivupuroon. K: Paljonko malmissa on uraania? V: Tällä alueella uraanipitoisuus ei poikkea Suomen keskimääräisestä uraanipitoisuudesta eli louhittavassa malmissa on yhtä paljon uraania kuin tämän talon pihalla olevissa kivissä. Lisäksi on huomioitava, että Sotkamo Silverin kaivoksen prosessit ovat murskaus, jauhatus ja vaahdotus eikä rikastusprosessi perustu liuotukseen. K: Löytyykö kaivoksella tarvittavaa työvoimaa lähiseudulta? V: Sotkamossa on tällä hetkellä noin 2 000 henkeä kaivoksilla töissä. Sotkamo Silverin tarve on vähäisempää vain joitakin kymmeniä, joten emme usko, että työvoiman saatavuudessa tulee ongelmia. Tälle alueelle tullaan mielellään asumaan, koska alue on luonnonkaunista. Syksyllä selvitetään, järjestetäänkö erillistä työllistymiskoulutusta. K: Kerrotteko tarkemmin vesimallinnuksesta, onko tulokset kuinka luotettavia? V: Lähtötiedoiksi selvitettiin alueen vesistöjen keskivirtaamatilanne sekä alivirtaamatilanne Suomen Ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmästä. Alivirtaamatilanne selvitettiin, jotta saatiin selville pahin mahdollinen tilanne. Näihin kahteen luontaiseen vesitilanteiseen syötettiin oletetut kuormitustiedot. Mallinnus tehtiin mahdollisimman suuren varovaisuusperiaatteen mukaan eli laimentavia tekijöitä ei huomioitu. Mallinnuksessa ei huomioitu myöskään vedenkäsittelymenetelmiä. Mallinnus tehtiin sillä oletuksella, että kaikki metallit olisivat vesissä liukoisessa muodossa, vaikka todellisuudessa näin ei ole. Tulokset kertovat siis pahemman tilanteen kuin mikä todellisuudessa tulee olemaan, mikäli lähtötiedot pitävät paikkaansa. K: Kaivoksen alue on 300 hehtaaria. Onko tutkittu, onko koko alueella malmia? V: Malmia ei ole koko kaivospiirin alueella, vaan avolouhoksen alueella malmio on pinnalla ja siitä se menee syvemmälle etelä-lounaaseen sikarin mallisena. Syvimmillään malmio on 1,5-2 kilometrin syvyydellä. Koko tunnettu malmio on kaivospiirin sisällä. Kaivospiirin ulkopuolella ei saa louhia myöskään maan alta. K: Kuinka lähelle Tipasjärveä tulee jätekasa? V: Sivukivialue tulee noin puolen kilometrin-kilometrin päähän Olkilahdesta. K: Pääseekö valumavesiä Taivaljärveen? V: Toiminta-alueet (myös sivukivialueet) ympäröidään ojilla, joista vedet johdetaan vedenkäsittelyyn. Kaivospiirin sisältä, valuma-alueiden mukaisesti, voi alueelta valua puhtaita pintavesiä Taivaljärveen. Lisäksi on huomioitava, että sivukivikasoja maisemoidaan jo toiminnan aikana, jolloin niistä tulevien valumavesien määrä pienenee. K: Toiminnan päättymisen jälkeen sivukivet on tarkoitus viedä takaisin maanalaiseen täyttöön. Tässä on kuitenkin huomioitava, että louhittavan kiven irtotiheys on 1,7, joten kaikki sivukivi ei mahdu takaisin louhostäyttöihin. 4/6
K: Mitkä on tämän toiminnan ympäristöriskit ja miten niitä hallitaan? V: Riskeistä vesienhallinta on noussut eniten esille. Allasrakenteiden kestävyys on lisäksi yksi asia, johon on varauduttu huolellisella suunnittelulla. Kemikaalivuodot ja onnettomuusriskit on myös tunnistettu. Lisäksi käytössä on pintavalutuskenttä ylijäämävesien jälkikäsittelyyn. K: Paljonko Hietasen vesistöön menee lyijyä? V: Lyijyä on malmin lyijyhohde-mineraalissa, jossa lyijy on hyvin vähäliukoisena. Vesitaseen mukaan liukoisen lyijyn kuormitus Hietaseen on 1,5-2 kg/v eli hyvin vähän. K: Hietasenjärvissä on syviä kohtia suhteessa järvien kokoon. Syvänteissä ei varmasti vaihdu vesi. V: Vesistövaikutuksista on huomioitava, että Hietanen sijaitsee pitkällä purkuvesistössä. Suola-, eli sulfaattipitoisuudet ovat niin pieniä, että vaikutuksia täyskiertoihin ei arvioida olevan. K: Entä miten veden valuma talviaikaan on huomioitu? V: Vesimäärä tulee olemaan samaa suuruusluokkaa kuin nykyisin. K: Onko mahdollista tulla tutustumaan kaivokselle? V: Totta kai, kyläyhdistyksen kautta voidaan kerätä nimilista ja sopia päivä. K: Minkälaista avolouhinta on? Onko se kuinka häiritsevää? V: Kesäaikana neljän kuukauden tauko on tuotannon kannalta hyvin vaikea, koska rikastamon tulisi pysyä toiminnassa koko ajan taloudellisista syistä. Louhinta pyritään tekemään mahdollisimman vähän häiritsevänä. Louhoksen laajennukset, eli milloin räjäytyksiä olisi useammin, pyritään aikatauluttamaan talviaikaan. Alueelta voi kuulua kolahtelua koneiden hurinan lisäksi. K: Tuleeko alueelle meluvalleja? V: Kyllä. Meluvalli tulee avolouhoksen ja Tipasjärven väliin sekä murskaimen ympärille. Lisäksi ympäristöluvassa voi tulla toiminta-aika rajoituksia, kuten juhannuksen ajan rauhoittaminen. K: Tuleeko alueelle melumittausvelvoitteita? V: Ympäristölupa velvoittaa tiettyyn tarkkailuun ja se tarkennetaan laajennukselle haettavassa ympäristöluvassa. K: Paljonko malmissa on hopeaa? V: Hopeaa voi olla jopa useampia kiloja tonnissa, mutta keskimääräinen pitoisuus on noin 125-130 g/t. Lyijyä on myös noin 4 kg/t. K: Kuinka estetään veden valuminen metsiin ja pelloille talviaikaan? V: Vettä tulee tasaisesti kaivoksesta, mutta alivirtaama-aikana ei ole tarvetta juoksuttaa, koska vesimäärät ovat muutenkin vähäiset ja vesiä voidaan varastoida tasausaltaisiin. 5/6
K: Paljonko te käytätte rahaa uusien malmioiden löytymiseen? V: Uusien malmioiden tutkimusprosessit ovat pitkiä, eikä rahallista määrää voi suoraan sanoa. Tutkimuslupia tehdään siinä järjestyksessä, mikä on järkevin aloittaa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lisäksi uusien tutkimusten aloittamiseen vaikuttaa se, kuinka hyvin kaivos tuottaa. Jos uusiin alueisiin halutaan joskus tulevaisuudessa laajentaa, niin niihin tarvitaan vastaavasti kuin tähän hankkeeseen uudet luvat ja mahdollisesti YVA-menettelyt. K: Missä vaiheessa uusia satelliittimalmioita harkitaan? Entä missä vaiheessa maanomistajaan ollaan tutkimuksista yhteydessä? V: Aluksi tutkimustoiminta on hyvin pienimuotoista. Tällä hetkellä on useita malminetsintälupia vireillä. Yleensä se on vuosien työ, pääseekö satelliittimalmioita avaamaan. Myös tutkimuksista otetaan yhteyttä maanomistajiin. K: Tipasojantie/Kissaniementie menee heikkoon kuntoon, milloin se perusparannetaan? V: Tästä on keskusteltu vuosia ja ELY-keskus on näyttänyt vihreää valoa, kun hankkeen rahoitus varmistuu. Eli nyt alamme keskustelemaan tien kunnostuksesta ELY-keskuksen kanssa. Toivomme, että kunnostus tapahtuisi jo tänä vuonna. 6. Tilaisuuden päättäminen Tilaisuus päätettiin noin klo 20 LIITTEET: YVA-menettely / ELY-keskus Ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset / Ramboll 6/6
Sotkamo Silver Oy:n hankkeen YVA-menettelyn yleisötilaisuus Ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto 11.4.2017 YVA-menettelyn kulku 26.4.2017 7.6.2017 1.3.2018 Viimeistään 2.7.2018 30.4.2018 (Lähde: Opas Ympäristövaikutusten arviointimenettely kaivoshankkeissa) 2 1
Arviointiohjelmasta lausuttua Arviointiselostuksen liitteenä ja käsitelty kappaleessa 5.5 Nollavaihtoehdon lisääminen Vesien johtamisen ja käsittelyn tarkentaminen Ulos johdettavan veden laadun tarkka kuvaaminen Vesistövaikutusten tarkka kuvaaminen Käytettyjen kemikaalien käyttäytyminen ja vaikutukset Rikastushiekan ja muiden kaivannaisjätteiden tarkempi kuvaus Sulkemisen päätavoitteet ja jälkihoitovaihe Virkistyskäytön huomioiminen Terveysvaikutusten arviointi Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyn ja lieventämisen menetelmät + paljon muuta 3 Mielipiteiden esittäminen YVA-selostus nähtävillä: Kainuun ELY-keskus Sotkamon kunnanvirasto www.ymparisto.fi/sosihopeakaivosyva Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat esittää arviointiohjelmasta kirjallisen mielipiteensä viimeistään 30.4.2017 mennessä joko sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.kainuu@elykeskus.fi tai osoitteella Kainuun ELY-keskus, PL 115, 87101 Kajaani. 4 2
YLEISÖTILAISUUS 11.4.2018 1.TILAISUUDEN AVAUS 2.KAIVOKSEN AJANKOHTAISET ASIAT (SOTKAMO SILVER) 3.YVA-MENETTELY (ELY-KESKUS) 4.ARVIOINNIN TULOKSET (RAMBOLL) 5.KYSYMYKSET JA KESKUSTELUA MATERIAALITEHOKKAAN ESIRIKASTUKSEN KÄYTTÖÖNOTTO HOPEAKAIVOKSELLA YLEISÖTILAISUUS 11.4.2018 JANNE KEKKONEN / RAMBOLL 1
HANKE YVA-HANKE Hankkeena on materiaalitehokkaan esirikastuksen käyttöönotto Hopeakaivoksella Kokonaislouhintamäärä ylittää YVA-rajan à YVA-menettely Samalla on arvioitu lupaan nähden uuden esirikastuksen sekä muiden muutosten vaikutukset Lisäksi samalla on arvioitu kokonaisympäristövaikutuksiltaan edullisinta johtamisreittiä ja -tapaa kaivoksen ylijäämävesille 2
YVA-MENETTELYN AIKATAULU YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO OHJELMASTA 6.7.2017 Yhteysviranomainen katsoo, että arviointiohjelman sisältö on laadittu YVAasetuksen 9 :n edellyttämällä tavalla. Arviointiohjelmasta saatiin 13 lausuntoa sekä 7 mielipidettä yhdeltä tai useammalta henkilöltä. Lausunnot: Elintarviketurvallisuusvirasto GTK Kainuun museo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon ky, ympäristöterveydenhuolto Pohjois-Pohjaan ELY, liikennevastuualue Sotkamon ympäristö- ja tekninen lautakunta Säteilyturvakeskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sapsoperän kyläyhdistys Sotkamon kalastusalue, Ala-Sotkamon osakaskunta, Ylisotkamon osakaskunta Sotkamon luonto ry Tipasojan kalastusosakaskunta Tipasojan kyläyhdistys à Lausunnot ja mielipiteet otettiin huomioon selvitysten tekemisessä ja arviointiselostuksen laadinnassa 3
YVA:SSA ARVIOIDUT VAIHTOEHDOT VE 0: Kaivostoimintaa ei aloiteta VE 0+: Voimassa olevan ympäristöluvan mukainen toiminta Kokonaislouhintamäärä 500 000 t/a Toiminta-aika noin 6 vuotta Kaivannaisjätealueet luvan mukaiset Ylijäämävedet Koivupuroon luvan mukaisesti VE 1a: Esirikastuksen käyttöönotto kaivoksella VE 1b: Esirikastuksen käyttöönotto kaivoksella Kokonaislouhintamäärä keskimäärin 1 1,2 ja uusi purkureitti Mt/a ylijäämävesille Esirikastuksen käyttöönotto Louhintaa avolouhoksella ja murskausta myös kesällä ja viikonloppuisin Toiminta-aika riippuu malminetsintätutkimuksen tuloksista ja metallien markkinahinnoista Sivukivialuetta laajennetaan ja korotetaan Ylijäämävedet Koivupuroon Muuten sama kuin VE 1a, mutta tarkastellaan ylijäämävesien johtamista osittain tai kokonaan Pienen Tipasjärven Olkilahteen Vesien jakosuhteena 50/50 ja 100 % Olkilahteen 4
PROSESSI MUUTOKSET PROSESSIIN 5
ESIRIKASTUS SIVUKIVIALUEEN LAAJENNUS KEMIKAALIT Kemikaali/pääainesosa Käyttökohde Kulutus (t/a) Suurin varastomäär ä (t, 100 % pitoisuutena ilmoitettuna) Käyttäytyminen prosessissa Sinkkisulfaatti Lyijyvaahdotus 250-300 20 Rikastushiekkaan, sulfaatti liukenee veteen Aerophine 3418 (natrium-di-isobutyyli-ditiofosfinaatti) Lyijyvaahdotus, esivaahdotus 5-10 5 Tuotteisiin, rikastushiekkaan Kuparisulfaatti Natriumisobutyyliksantaatti Sinkin esivaahdotus Sinkin esivaahdotus 50-70 10 Tuotteisiin, sulfaatti liukenee veteen 15-25 4 Tuotteisiin, rikastushiekkaan, haihtuu rikkihiilenä Metyyli-isobutyylikarbinoli Vaahdotus 35-45 10 Haihtuu Poltettu kalkki Dekstriini (tärkkelys) Dow 250 (propyleeniglykoli-monometyylieetteri) ph:n säätö, vesien puhdistus Silikaatin painaja vaahdotuksessa Vaahdote vaahdotuksessa 800 1 000 60 Liukenee 5-10 5 Rikastushiekkaan, vesiin 15-25 5 Haihtuu/tuotteisiin Magnafloc10 (flokkulantti,anioninenpolyakryyliamidi) Sakeutuksen tehostus 10 5 Tuotteisiin Lipeä (natriumhydroksidi) Vesien puhdistus 1 1 Vesiin 6
VESITASE (VE1A JA VE1B) KAKSIVAIHEINEN VEDENPUHDISTAMO 7
VEDENPUHDISTAMO VESISTÖREITIT VE0+ ja VE1a VE1b 8
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄ Pintamaat ei-happoa muodostavia à ei haitallisia vaikutuksia käytöstä tai varastoinnista Sivukivi mahdollisesti happoa muodostavaa à vaikutukset hallitaan sivukivialueen pohjarakenteilla ja suotovesien keräämisellä ja puhdistamisella Valtaosa kallioperän ruhjeista on paikallisia eikä alueella ole suuren mittaluokan ruhjevyöhykkeitä Ruhjeilla paikallinen merkitys kalliopohjaveden kulkeutumiselle rikastushiekka-altaan ja sivukivialueen alueilla 9
POHJAVESI Kuivatuspumppauksen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita, talousvesikaivoja tai suojelualueita. Valtaosa pohjavedestä varastoituu ja kulkeutuu maakerroksia pitkin ja ainoastaan pieni osa kallion rakoja ja ruhjeita pitkin Kaivoksesta mahdollisesti kuivattava vaikutus kaivospiirin suoalueille. Ei vaikutusta Taivaljärven vesitalouteen, koska järvi on muodostunut vettä pidättävien maakerrosten päälle. Maanalainen kaivos kokoaa pohjavesiä, mikä ehkäisee mahdollisten vedenlaatuvaikutusten leviämistä kaivoksen ulkopuolelle. Ei vaikutuksia purkuvesireitin pohjavesialueille. VESISTÖT Vaikutukset vesistöjen vedenlaatuun ja sedimenttiin arvioitiin taselaskelmin vesimäärien, kuormitusarvioiden sekä vesistöjen virtaamien perusteella Kuormitukset laskelmien pohjaksi saatiin vesitasemallinnuksesta / luparajoista Vesistöjen nykytilatietoa on tarkennettu kesän ja syksyn 2017 aikana (yleisötilaisuudessa esiin nostetut alkuaineet, Kiisulan ojan edusta Pieni Tipasjärvessä) 10
VESISTÖVAIKUTUKSET SAPSOJOEN SUUNNALLA Sapsojoen suunnan vedet ovat väriltään tummia, humuspitoisia, happamia ja lievästi ravinteikkaita. Kaivosta lähin järvi Hietanen Pieni-Hietanen on lievästi rehevä sekä lievästi hapan. Rauta-, mangaani- ja alumiinipitoisuudet ovat olleet luontaisesti koholla. Muut metallipitoisuudet ovat olleet vesiympäristölle haitattomalla tasolla. Pieni Hietasen alusvedessä on ajoittain ollut happivajausta kerrostuneisuuskausien lopulla. Arvion mukaan pintavesivaikutukset rajautuvat pääasiassa Hietasen yläpuolella oleviin vesistöihin (Koivupuroon, Ollinjokeen ja Nimisenjokeen). Kadmium, sinkki, sulfaatti, antimoni ja typpi huomionarvoisimmat Erot eri vaihtoehtojen (VE0+, VE1a ja VE1b) välillä vähäisiä Arseeni-, kadmium-, sinkki- ja antimonipitoisuuksien kohoaminen sedimentissä mahdollista Koivupurossa, Ollinjoessa ja Pirttilammessa. VESISTÖVAIKUTUKSET TIPASJOEN SUUNNALLA (VE1B) Tipasjärven vesi on humuspitoista, mutta lievemmin kuin Koivupuron suunnalla. Tipasjärven vesi on lievästi hapanta ja suhteellisen kirkasta. Ravinnepitoisuudet ovat verrattain pieniä, ilmentäen järven erinomaista fysikaaliskemiallista tilaa. Olkilahden alusvesi ei ole kärsinyt hapettomuudesta, eivätkä ainepitoisuudet ole kerrostuneet merkittävästi syvänteeseen. Olkilahdessa alumiinipitoisuus on ollut alueelle luontaisesti hieman koholla. Muut metallija alkuainepitoisuudet ovat olleet pieniä. Vaikutukset kohdistuisivat pääasiassa Taivalpuroon ja Pieni Tipasjärveen ja etenkin sen Olkilahteen. Riski Olkilahden syvänteen vedenlaadulle sekä kevät- ja syyskiertojen heikentymiseen. 11
VEDENLAATUVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN Vesitaseen hallinta virtaamatilanteiden mukaan Eri laatuisten vesijakeiden pitäminen erillään Kiintoaineen poisto vesistä mahdollisimman tehokkaasti Vedenpuhdistamo Pintavalutuskenttien käyttäminen Räjäytystyön optimointi typpijäämien minimoimiseksi VESIELIÖSTÖ- JA KALASTOVAIKUTUKSET Vaikutukset arvioitiin käytettävissä olevan tiedon ja vedenlaatuvaikutusarvioiden perusteella. Tipasjoen yläosan ja Pieni Tipasjärven osalta perustilaselvityksiä on täydennetty koekalastuksilla ja kalastustiedustelulla vuosina 2016-2017. Sapsojoen suunnalla vesieliöille haitallisia, mutta merkittävyydeltään vähäisiä vaikutuksia voi aiheutua Pieni Hietasen yläpuolisissa vesistöissä painottuen Koivupuroon ja Ollinjokeen. Tipasjoen suunnalla voimakkaimmat vaikutukset ilmenisivät Pieni Tipasjärvessä ja erityisesti Olkilahdessa. Tipasjärven herkkyys huomioiden vaikutus olisi kohtalaisen merkittävä. Räjähdysaineperäisen typen rehevöittämisvaikutukset jäävät todennäköisesti vähäisiksi, koska vesistöt ovat fosforirajoitteisia. 12
LUONTOVAIKUTUKSET Runsaasti luontoselvitysaineistoa vuosilta 2006-2015 Täydentävä lepakkoselvitys kesällä 2017 Vaikutuksissa ei eroja eri hankevaihtoehtojen välillä. Kaivospiirin pinta-ala on pieni, joten vaikutukset jäävät vähäisiksi. Lepakoiden tunnistetut lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä saalistusympäristöt sijoittuvat kaivoksen rakennettavien alueiden ulkopuolelle. MAANKÄYTTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Ei muutoksia maankäyttöön, mutta kielteisiä vaikutuksia lähimmälle asutukselle melun ja liikenteen vaikutuksesta. Ei vaikutuksia virkistys- tai luontokohteisiin. Ei estettä kaavojen toteuttamiseen, mutta kaivostoiminta aiheuttaa kielteisen vaikutuksen Tipasjärven ranta-asemakaavan lähimmille suunnitelluille rakentamispaikoille. Ei vaikutuksia Hietasen tai sen alapuolen ranta-asemakaavoihin. 13
MAISEMA Tarkasteltiin erityisesti sivukivialueen laajennuksen maisemavaikutuksia. Muut kaivoksen toiminnot ja rakenteet eivät ole kauas näkyviä muotoja. Arvioinnin tueksi laadittiin kuvasovitteita. Maisemavaikutukset jäävät vähäisiksi. Ei vaikutusta Hiidenportin alueelta avautuvaan maisemaan. Kuvauspaikka 4 25 ja 45 m kasat 14
Kuvauspaikka 8B 45 m kasa MELU JA TÄRINÄ Melun leviäminen mallinnettiin tietokonepohjaisella laskentamallilla Melu mallinnettiin kahdessa tilanteessa: tuotannon aloitus, jolloin avolouhinta ylimmällä tasollaan ja läjitysalueet alimmalla tasollaan X vuotta aloituksen jälkeen, jolloin avolouhinta on lähellä tavoitesyvyyttä ja läjitysalueet kasvaneet lopulliseen korkeuteensa, esirikastus on käytössä Mallinnuksen perusteella melu ei ylitä ohjearvoja asuinrakennusten tai loma-asuntojen alueella. Kaivostoiminnan aloittaminen muuttaa alueen äänimaisemaa. Louhinnan laajentuminen avolouhoksella kesäaikaan ja viikonloppuun lisäisi tärinästä aiheutuvaa viihtyvyyshaittaa. 15
VE1a ja VE1b, alkutilanne, päiväaika VE1a ja VE1b, alkutilanne, yöaika PÖLY Pölyn leviäminen mallinnettiin tietokonepohjaisella laskentamallilla Tarkasteltiin ns. pienhiukkasia (PM10 eli alle 10 µm hiukkaset) Mallinnuksen mukaan pöly ei ylitä asutuksen alueella ohje- tai raja-arvoja (kuvissa punainen vyöhyke) Arvion mukaan pölypäästöt eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia lähialueen luontoon, maaperään ja vesistöihin. Arvion mukaan hajuhaittoja ei aiheudu lähimmän asutuksen alueelle. 16
VE1a ja VE1b LIIKENNE Liikennevaikutukset aiheutuvat työmatkaliikenteestä sekä tuote- ja raaka-ainekuljetuksista. Liikennemäärän kasvu on suurta Kissaniementiellä ja Tipasojantiellä. Tieverkko ei nykyisessä kunnossaan (02/2018) pysty vastaanottamaan lisääntyvää liikennettä. Onnettomuusriski kasvaa etenkin talviaikana. 17
IHMISTEN ELINOLOT JA VIIHTYVYYS Merkittävimmät vaikutukset aiheutuvat liikenteestä, päästöistä pintavesiin sekä melusta, pölystä ja tärinästä. Louhinnan ja murskauksen laajentuminen kesäaikaan ja viikonloppuihin lisää melun ja tärinän häiritsevyyttä. Vesien johtaminen Pieneen Tipasjärveen aiheuttaisi merkittäviä kielteisiä sosiaalisia vaikutuksia. Ison Tipasjärven alueelle ei vaikutuksia. TERVEYS Arvion mukaan melu- tai pöly eivät aiheuta suoria haitallisia terveysvaikutuksia. Kaikissa vaihtoehdoissa antimonin pitoisuudet ylittävät talousveden laatuvaatimukset läheisimmissä vesistöissä, jos pitoisuus puhdistetuissa kaivosvesissä on luparajan tasalla (korkein mahdollinen pitoisuus) Uimisen ja löylyvesikäytön riskejä arvioitiin laskennallisesti. Kaikissa vesistöissä voi uida turvallisesti vaikka joka päivä. Vettä voidaan huoletta käyttää saunassa löylyvetenä, kasteluvetenä, eläinten juomavetenä, jne. Ei suuria eroja eri vaihtoehtojen (VE0+, VE1a/b) välillä. 18
OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Ohjelmavaihe Seurantaryhmä 30.3.2017 Yleisötilaisuus 11.5.2017 Mielipiteet ja lausunnot Selostusvaihe Työpaja 28.9.2017 Seurantaryhmä 10.1.2018 Yleisötilaisuus 11.4.2018 Mielipiteet ja lausunnot YVA:N JOHTOPÄÄTÖKSET Vaihtoehdot VE0+ ja VE1a arvioidaan toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehtojen vaikutusten välillä ei ole suuria eroja Vaihtoehtoa VE1b ei arvioida käytettävissä olleiden tietojen perusteella toteuttamiskelpoiseksi Ei-hyväksyttävissä olevia vaikutuksia Pieneen Tipasjärveen 19
KIITOS! JANNE.KEKKONEN@RAMBOLL.FI 20