Ympäristöluvan myöntäminen Antti Uusi-Rauvan maidontuotantotilalle

Ympäristöjaosto 24 22.05.2018 Ympäristöluvan myöntäminen Antti Uusi-Rauvan maidontuotantotilalle 250/11.01.00/2018 YMPJAOST 22.05.2018 24 Ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen ympäristölupa eläinsuojalle. LUVAN HAKIJA Antti Uusi-Rauva Ojasentie 59 38460 Sastamala TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maidontuotantotila Sastamalan kaupungissa, tilalla Uusi-Rauva 790-509-6-29, osoitteessa Ojasentie 59, 38460 Sastamala. Ky seessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 27 :n ja ym pä ris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan perusteella. Lupaa haetaan olemassa olevan toiminnan laajentamiseksi. Laajennus on tarkoitus suorittaa kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen ra ken nusvai heen hakemus koskee 90 lypsylehmän, 110 hiehon, 102 vasikan tilojen rakentamista. 2. vaiheen eläinmäärä edellyttää Aluehallintoviraston lupakäsittelyä, jo ka on myös vireillä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupahakemuksen käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 2 1 momen tin kohdan 10) mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jo na toimii Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympä ris tö jaos to. Eläinsuoja, jonka luvanvaraisuus määräytyy ym pä ristön suo je lu lain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 alakohdan d pe rus teella ja jonka tuotantoeläimien yhteenlaskettu eläinyksikkömäärä mai nitun alakohdan mukaan laskettuna on vähintään sama tai suu rem pi kuin sen tuotantoeläimen eläinyksikkömääräksi muunnettu a tai b alakohdan eläinmäärä tai c kohdan eläinyksikkömäärä, joka eläinsuo jas sa tai turkistarhassa muodostuu suurimmaksi. Laajennuksen jälkeen tilalla on 90 lypsylehmää, 110 kpl 12-24 kk ikäis tä hiehoa, 20 kpl 6-12 kk ikäisiä lehmävasikoita ja 82 kpl alle 6 kk ikäisiä vasikoita (1619,4 eläinyksikköä). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 26.3.2018 ja sitä on muutettu/täydennetty 29.3.2018,19.4.2018 ja 7.5.2018

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Nykyinen ja rakennettava uusi pihattonavetta sijaitsevat Sastamalan Mou hi jär vel lä Yliskallion kylässä 1,5-1,9 km:n etäisyydellä Po ri-tampe re valtatieltä (VT 11) Konttimäentien risteyksestä käännyttäessä, val ta tien eteläpuolella. Uusi pihattonavetta sijoittuu nykyisen Uusi-Rauvan tilakeskuksen ete lä puo lel le. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 180 metrin etäisyydellä ra ken nus vai heen 1. eläinsuojista ja seuraavat kolme 200-260 metrin etäisyydellä eläinsuojista. Lietesäiliöt sijaitsevat yli 100 metrin etäisyydellä lähimmistä häi riin tyvis tä kohteista. Tila ei sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön so vel tu valla pohjavesialueella. Lähin vesistö, Kallojärvi on lähimmillään noin 600 metrin etäisyydellä uusista eläinsuojista. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAA- VOI TUS TI LAN NE Toiminnalla on Sastamalan perusturvakuntayhtymän ym pä ris tö jaoston 15.4.2008 myöntämä ja 17.6.2008 muuttama ympäristölupa 66 lyp sy leh mäl le, 24 hieholle sekä 20 nuorkarjalle (alle 6 kk). Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Toiminta sijaitsee Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 Mam merkin näl lä varustetulla maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella ja valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi esitetyllä alu eella, jonka nimi on Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven kulttuu ri mai se mat. Maakuntakaavan valtakunnallisesti merkittävä rakennuttu kult tuu riym pä ris tö (Museovirasto, RKY, Eskolan ja Tervamäen kylät) si jait see Valtatien 11 pohjoispuolella noin 1,3 km etäisyydellä (lin nun tie tä). YLEISKUVAUS TOIMINNASTA JA SEN LAAJUUDESTA Nykyinen 80 lypsylehmän, sekä 60 nuoren naudan karja aiotaan kas vat taa aluksi 90 lypsylehmän, 110 hiehon sekä 102 vasikan kokoi sek si karjaksi (nykyinen eläinmäärä ylittää aiemman luvan eläinmää rän eläinten iästä riippuen n. 20-25 % eläinyksiköillä laskien). Laajennus edellyttää uuden nuorkarjapihaton ja navetan ra ken ta mista, joka toteutetaan nykyisen navetan eteläpuolelle, lisäksi ra ken netaan komponenttivarasto aperuokintaa varten ja uusi lietesäiliö. Lupahakemus koskee rakennusvaihetta 1. jonka mukaan nuor kar japi hat toon sijoitetaan 82 kpl < 6 kk ikäistä vasikkaa ja 20 kpl 6-12 kk ikäis tä lehmävasikkaa, navettaan rakennetaan tilat 90 lypsylehmälle ja 110 12-24 kk ikäiselle hieholle. Nuorten vasikoiden määrää kasva te taan tavoitteena nostaa lypsylehmien määrää. Lietesäiliö rakennetaan uuden navetan ja hiehonavetan yhteyteen.

Komponenttivarasto rakennetaan seosrehujen komponenttien, kuten jau ho jen, rypsirouheen ja kivennäisten varastoksi. Säilörehu py ritään esikuivaamaan niin, että siitä ei puristenestettä erity. Mah dol linen puristeneste pumpataan siilojen yhteydessä olevasta pumppaus kai vos ta lietesäiliöön. Pyöröpalit avataan laakasiilon laatalla, jos ta puristenesteet voidaan kerätä. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudelle 2015-2020. Ilmanvaihto Eläinsuojissa käytetään painovoimaista ilmanvaihtoa sekä ver ho seinä rat kai sua. Lannan käsittely ja varastointi Lanta varastoidaan sekä kuivalantana että lietteenä. Nuorkarjan pihatossa tulee olemaan kestokuivikepohja. Kuivikkeena käy te tään olkea, kutteria ja purua. Kuivikepohjan pinta-ala on poh japiir rok sen mukaan 797,4 m 2, 1 metrin kuivikepohjan paksuudella ti lavuut ta on 797,4 m 3. Kuivalannan varastotilaa on kattamattomassa lantalassa 1750 m 3. Olemassa olevat lantalat ovat betonirakenteisia. Lietetilavuutta tilalla on 2800 m 3. Lisäksi rakennetaan uusi lie te säiliö, jonka tilavuus on 3000 m 3. Lietesäiliöissä toteutetaan kevyttä katet ta, joka muodostuu lannan kuorettumasta. Kuorettumaa voidaan tar vit taes sa tehostaa ohuella turvelisäyksellä. Maidontuotannosta syntyviä jätevesiä arvioidaan kertyvän noin 100 m3 vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön ja käsitellään lannan kä sit te lyn yhteydessä. Lietelantaloissa varastoidaan lannan lisäksi navetan jätevesiä sekä mah dol li sia säilörehun puristenesteitä. Lannan levitykseen on käytettävissä 819 ha peltoa, josta omaa on 135 ha, vuokrapeltoa n. 110 ha ja sopimuspeltoa n. 574 ha. Lantaa le vi te tään multaavalla laitteistolla kasvavaan nurmeen sekä muo katta viin kevätviljapeltoihin.lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa ei si jait se pohjavesialueella. Lanta levitetään viikoilla, 16-20 keväällä (50 %), 23-27 kesällä (40 %) ja 40-43 syksyllä (10 %). Laidunnus Lehmiä ja hiehoja laidunnetaan 2-6 kuukautta vuodessa ja eläimet ovat yöt sisällä. Laidunalaa on käytettävissä 39,6 ha. Laitumilla ei ole pysyviä tai kiertäviä ruokintapaikkoja. Eläinten juottaminen lai tu mil la on järjestetty. Polttoaine ja energian tuotanto Tilalla on polttonestesäiliöitä 2 kpl, yhteistilavuudeltaan 6700 l. Poltto nes te säi liöt on tarkastettu vuonna 2013. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 400 litraa, jotka säilytetään korjaa mo ti las sa.

Muut aineet ja kemikaalit Peltolannoitteet 55 tn vuodessa, varastointi konehallissa. Torjunta-aineet 220 kg vuodessa, varastointi urakoitsijan tor jun ta-aine va ras tos sa. Biologinen rehunsäilöntäaine 10 kg vuodessa, säilytys pa kas ti messa. Pesuaineet ja desinfiontiaineet, kulutus 190 kg vuodessa, säilytys mai to huo nees sa tai navetan varastossa. Lääkkeet, varastointi navetan lääkekaapissa tai jääkaapissa. Veden hankinta ja jätevedet Kunnallinen vesi ja oma kaivo. Tarkoitus on käyttää pääasiassa omaa vettä, vain hätätapauksissa kunnan verkostovettä. Jätevedet eläintuotannosta johdetaan lietealtaaseen. Eläinsuojassa ei ole vesikäymälää. 2. vaiheessa rakennettavan lypsy ase ma/huol to ti lo jen yhteyteen tulee vesikäymälä, jonka jätevedet ke rä tään erilliseen umpisäiliöön. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ JA PÄÄSTÖISTÄ Jätteet Tilalla syntyvä muovijäte (1-2 t/a) toimitetaan sekajätteeseen tai kierrä tyk seen. Eläinten raadot 0-5 t/a) noutaa Honkajoki Oy. Toiminnassa syntyvät vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt (600 l/a), akut ja muut vaaralliset jätteet toimitetaan Mouhijärven jäteasemalle.. Pilaan tu neet rehut ( 1-5 t käytetään peltolannoitteena. Toiminnasta syntyvät jätteet käsitellään asianmukaisesti, kierrätystä mah dol li sim man paljon hyödyntäen. Liikenne Raskasliikenne suuntautuu tilalta Ojasentien kautta Konttimäentielle jo ka päätty Pori-Tampere valtatielle. Maidon keräilytapahtuu joka toinen päivä ja lastaus maitohuoneen vie res sä. Ostorehujen kuljetus 3 kk välein, kuormien purku kom po nent ti va rastol le. Eläinten kuljetukset( teuraat, välityseläimet ) 2-3 krt/kk, lastaus nave tal ta. Kesällä kasvukauden sekä kylvö- ja sodonkorjuun aikana normaalia pel to lii ken net tä. Kuljetushuiput ajoittuvat sadonkorjuun aikaan. Rehun kor juun aikaan peltoliikennettä on runsaasti, rehunkorjuu kestää nor maa lis ti 3-4 päivää korjuukertaa kohden. Säilörehu puretaan säi lö re hu sii loi hin. Lietteen kuljetukset ajoittuvat aiemmin mainittuina viikkoina, ker rallaan kuljetusta ja levitystä pyritään tekemään 2-3 pv kerrallaan.

ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN JA NIIDEN TARK KAI LU Toiminnasta ei arvioida syntyvän nykyistä merkittävästi suurempaa ha ju- tai meluhaittaa.. Toiminnasta aiheutuu normaalia karjataloudesta peräisin olevaa hait taa ympäristölle. Suurin hajuhaitta tapahtuu lietteenlevityksen ja lietteen sekoituksen yh tey des sä. Uusi toiminta ei merkittävästi lisää tätä haittaa. Lietteen le vi tys tä pyritään valttämään juhlapyhien aikaan. Ajoittaista meluhaittaa ympäristöön tulee eniten rehunteon aikaan, tä mä haitta ei merkittävästi lisäänny nykyisestä. Rehunkorjuuta py ritään mahdollisuuksien mukaan välttämään öiseen aikaan. Lisääntynyt karjamäärä tarvitsee enemmän nurmirehua, tämä johtaa sii hen että suurmpi osa pelloista on nurmella ja se vähentää eroosioi ta pelloita. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA NIIHIN VA RAU- TU MI NEN Ympäristöön liityvä suurin riski voi teoriassa olla lietesäiliön rik koontu mi nen tai ylivuoto. Näihin varaudutaan riittävän kokoisella va ras toti la vuu del la sekä hyväksytyillä lieteallasrakenteilla. Lieteallas ra kenne taan betonista. Mikäli allas rikkoontuu, säiliön sisältö ei pääse vesis töön, koska liete voidaan padota Ojasentien kohdalta niin, että se ei pääse Kallojärveen. Lietealtaaseen rakennetaan salaojitus siten, et tä altaan vuotoja voidaan tarkkailla. Tuotannon kannalta suurin riski on sähkönjakelun keskeytyminen tai ve den tu lon keskeytyminen. Sähkökatkoon varaudutaan ag gre kaa til la ja vedentulon keskeytyminen pystytään hoitamaan oman kaivon vedel lä. Pohjavesien ja ympäristön suojelemiseksi lannan ja säilörehun varas toin ti ti lat suunnitellaan tiiviiksi ja riittävän kokoisiksi ym pä ris tö haitto jen ehkäisemiseksi ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN KÄYTÖSTÄ Lietelantaloissa käytetään kelluvaa orgaanista katetta jonka muo dostu mis ta voidaan tehostaa tarvittaessa pienellä määrällä turvetta. Eläinsuojissa käytetään painovoimaista ilmanvaihtoa sekä ver ho seinä rat kai sua. Liete levitetään peltoon urakoitsijan toimesta. YVA-HARKINTA Pirkanmaan ELY-keskuksen päätöksen (PIRELY/597/2018 26.2.2018) mukaan Sastamalan Uusi-Rauvan lyp sy kar ja pi hatto-hank kee seen ei sovelleta ympäristövaikutusten ar vioin ti me net telyä. YVA päätös koski lypsykarjapihattosuunnitelmaa, jonka eläinmäärä oli si 300 lypsylehmää, 220 hiehoa ja 60 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 44 :n mukai ses ti kuuluttamalla 3.4.- 2.5.2018 Sastamalan kaupungin vi ral lisel la ilmoitustaululla. Asiakirjat ovat olleet julkisesti nähtävillä kuu lutus ajan ympäristöterveydenhuollon Sastamalan toimipisteessä. Kuulu tus ta koskeva ilmoitus on julkaistu Tyrvään Sanomissa 5.4.2018. Li säk si hakemuksesta on erikseen tiedotettu tiedossa oleville asianosai sil le. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole järjestetty kuulemistilaisuutta tai kat selmus ta. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Tarkastukset Ympäristöterveystarkastaja on tehnyt tilalla 8.5.2018 tarkastuksen ym pä ris tö lu pa kä sit te lyyn liittyen. Hakemuksen tietoja tarkennettiin tar kas tuk sen yhteydessä. Lausunnot Sastamalan vedeltä on pyydetty lausunto/kommentti voiko ver kos tove den käyttö tiloilla aiheuttaa paineenvaihtelua niin, että veden saan ti muualla verkostossa vaikeutuu /heikkenee. Verkostopäällikkö toteaa kommentissaan 26.4.2018, että ve si lai toksel la ei ole mahdollista toimittaa vettä riittävästi samalla alueella toimi vil le tiloille esim. ruokinta-aikana vedenoton vaikuttamatta pai ne tasoi hin alueella. Vesilaitoksen vedenkäyttö tiloilla edellyttää vesisäiliöitä, joita täy tetään vakiovirtaamalla ja ne tulee mitoittaa ruokinnassa tarvittavan veden määrän perusteella. Tilojen on hyvä olla suoraan yhteydessä asian valmistelusta Sas tama lan Veteen. Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antoon ja hakija on säh kö postil la ilmoittanut varautuvansa säiliön hankintaan. Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty lausunto Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalveluiden terveydensuojeluviranomaiselta. Ter vey den suo je lu vi ran omai nen toteaa 30.4.2018 antamassaan lausun nos sa (19/2018), että Antti Uusi-Rauvan maidontuotantotilan toimin nas ta ei ole tullut valituksia terveydensuojeluviranomaiselle. Tervey den suo je lu vi ran omai sel la ei ole huomautettavaa ym pä ris tö lu paha ke muk ses ta, joten hakijan vastinetta lausuntoon ei ole pyydetty. Valmisteluvastuu: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen

Ehdotus terv valvj: Ympäristöjaosto myöntää ympäristöluvan Sasta ma las sa, kiinteistöllä Uusi-Rauva 790-509-6-29, osoitteessa Ojasen tie 59, 38460 sijaitsevalle maidontuotantotilalle. Kyseessä on olemas sa olevan toiminnan laajentaminen. Tämä lupa sisältää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n ja ympä ris tön suo je lu ase tuk sen 2 1 mom. 10 kohdan mukaisen ym pä ristö lu van. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksessa esitetyllä tavalla sekä nou dat taa lisäksi seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset: Toiminnan laajuus 1. Ympäristölupa myönnetään enintään 90 lypsylehmälle, 110 (ikä 12-24 kk) hieholle, 20 (ikä 6-12 kk) lehmävasikalle ja 82 ( ikä alle 6 kk) lehmävasikalle (1619,4 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muut taa edellyttäen, että lannan tuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläin mää rien yhteistä lannan tuotantoa ja eläinyksiköitä ei ole yli 1619,4. (YSL 48, 49 sekä YSA 15 ) Lannan varastointi ja käsittely 2. Kuivalannan varastointitilavuutta luvan mukaisella eläinmäärällä (vasikoilla) tulee tilalla olla yhteensä vähintään 764 m 3. Vasikoita ei lai dun ne ta. Tilavuustarvetta laskiessa on kattamattoman avolantalan sa de ve si huomioitu 0,1 m 3 /m 2 /vuosi. Pihaton kestokuivikepohjat voidaan myös huomioida lan ta ti la vuu dessa. Lietelannan varastointitilavuutta luvan mukaiselle lehmä- ja hie homää räl le tilalla tulee olla yhteensä 3677 m 3. Tilavuustarvetta las kettaes sa on huomioitu kahden kuukauden laidunnuksen aikana pel lol le jäävä virtsa ja lanta, sadevesien määrä kahden jo olemassa ole van ja rakennettavan lietesäiliön osalta, navetan jätevedet sekä mah dol liset esikuivatun säilörehun puristenesteet. Rakenteiden ja materiaalien tulee täyttää maa- ja met sä ta lous mi niste riön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4). Kestokuivikepohja ja lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuo sit tain. (YSL 49 ja 52, VnA 931/2000, YSM 17 sekä NaapL 17 ) 3. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tu lee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (1250/2014) annettuja mää räyk siä ja ohjeita sekä Sastamalan kaupungin ym pä ris tön suo jelu mää räyk siä. (YSL 49 ja 52, VnA 1250/2014 sekä YSM 17 ) 4. Toiminnanharjoittajalla tulee olla käytettävissä riittävästi lannan levi tyk seen soveltuvaa peltoalaa eläinmäärään nähden. Luvan mu kai-

sel la enimmäiseläinmäärällä tulee käytettävissä olla lannan le vi tykseen soveltuvaa peltoa vähintään 112,5 ha tai muu hyväksytty lannan käsittelysopimus. Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuo den välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoi nen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suun ni tellaan joko lanta-analyysin tai nitraattiasetuksen (1250/2014) liit tees sä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella. Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muo kat ta va maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ot tamat ta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joil le ei levitetä lantaa. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloil le ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muu ta kaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toi min nan har joitta ja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perus teel la osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pi laan tu mis vaa raa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valit taes sa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyvyystekijät ja naa pu reille aiheutuva hajuhaitta. Levitysajankohdan valinnassa on huo mioi tava sääolosuhteet mahdollisuuksien mukaan. Lannan kä sit te lyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien ai kana. (YSL 17, 49, 52 ja 70 sekä VnA 1250/2014, NaapL 17 ) Jätevesien käsittely 5. Mikäli mahdollista, niin talousjätevesien käsittely tulee järjestää liitty mäl lä vesihuoltolaitoksen jätevesiviemäriin. Viemäriverkostojen ulko puo li sil la alueilla tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta ta lousve sien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. WC-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. (YSL 52, 155 ja 156 sekä VnA 157/2017) Jätteet ja niiden käsittely sekä hyödyntäminen 6. Vaarallinen jäte on toimitettava vaarallisen jätteen vas taan ot to pistee seen tai käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa kyseisen jätteen kä sit te lyyn. (YSL 52 ja 58, YSA 15 sekä JäteL 6 ja 13 ) 7. Jätteen määrää on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä vä hen tämään. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on eroteltava ja toimitettava hyöty käyt töön. Jätteiden poltto on kielletty. Jätteen saa luovuttaa vain jätelain mukaan hyväksytylle toimijalle. Jätteitä ja jätehuoltoa kos kevat tiedot on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 8, 12,13, 15, 118 ja 119 )

8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen kä sit tely lai tok seen. Mikäli tilalla säilytetään raatoja, tulee ne säilyttää asianmu kai ses ti kylmälaitteessa. (YSL 54 ja 58 sekä JäteL 6, 15 ja 17 ) Varastointi 9. Raaka-aineet, tuotteet, kemikaalit sekä jätteet on varastoitava ja kä si tel tä vä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaan tu mis ta, pölyämistä, kohtuutonta hajuhaittaa tai pi laan tu mis vaaraa maaperälle tai pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympä ris töl le. (YSL 16, 17, 52 ja 58 sekä JäteL 6,72 ja 73 ) 10. Polttonesteet tulee varastoida käyttötarkoitukseensa hy väk sy tyissä säiliöissä, jotka on varustettu ylitäytönestimillä sekä la pon es tol la ja joissa on asianmukaiset merkinnät (tyyppikilpi, varastoitavan aineen nimi ja varoitusmerkinnät). Käytettävien säiliöiden tulee olla kak si vaip pai sia tai sijoitettuna suurimman säiliön kokoa vastaavaan suo ja-al taa seen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maa perään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muul la vastaavalla järjestelyllä. Ulkona olevat maanpäälliset öljy- ja polt to ai ne säi liöt on sijoitettava kantavalle alustalle ja säiliön tulee ol la alustastaan riittävästi irti sekä lukittava niin, että niiden asiaton käyt tö voidaan estää. Polttonesteen tankkauspaikan on oltava tiivis ja muotoiltu siten, että mah dol li set vuodot voidaan kerätä talteen, tai tankkauspaikalla on käy tet tä vä imeytysmattoja tms. mahdollisten vuotojen talteen ottoa var ten. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imey tys tur vet ta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyt tä mis tä varten. Säiliöt on tarkastutettava 10 vuoden välein. Muut kemikaalit ja öljytuotteet on säilytettävä tarkoitukseen so vel tuvas sa katetussa ja lukitussa varastossa suljetuissa ja merkityissä astiois sa siten, että niiden reagointi keskenään estyy. Kemikaalien varas toin nis sa ja käytössä tulee noudattaa kunkin kemikaalin käyt tö turval li suus oh jei ta. (YSL 52 ) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriöistä, joista saattaa aiheutua merkittävää ympäristöhaittaa on välittömästi ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 52 ja 134 ) Raportointi 12. Luvan haltijan on kalenterivuosittain, viimeistään helmikuun loppuun mennessä toimitettava kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ran omai selle yhteenveto, joka sisältää: - tiedon eläinmääristä - lantamäärästä ja levitysaloista

- kaikista toiminnasta syntyvistä jätteistä, niiden laadusta ja määristä (kuol leet eläimet, vaaralliset jätteet, sekajäte, hyötyjätteet) sekä kulje tus- ja käsittelytavoista - tiedot mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja päästöistä - tehdyt ympäristönsuojeluinvestoinnit - viimeisimmän lanta-analyysin tulokset. Vuosiraportoinnin perusteena olevat asiakirjat, kuten jätekirjanpito ja ana lyy si tu lok set on säilytettävä vähintään viimeiseltä kuudelta vuodelta viranomaisia varten. Vuosiraportoinnin tarkistamisesta peritään maksu YSL 205 :n ja Sastamalan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksan mukaisesti. (YSL 62 ja 205, YSA 15 sekä JäteL 118, VnA 1250/2014 12 ) Selvilläolo 13. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ym pä ris tö vaiku tuk sis ta, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä hai tal lis ten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (sel vil lä olo vel vol li suus). Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ym pä ristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Jos pi laan tu mis ta ei voida kokonaan ehkäistä, se on rajoitettava mah dol li sim man vähäiseksi. Toiminnanharjoittajan on rajoitettava toimintansa pääs töt ympäristöön ja viemäriverkostoon mahdollisimman vä häi sik si. (YSL 6 ja 7 ) Ilmoitusvelvollisuus 14. Ympäristöluvan haltijan on ilmoitettava valvontaviranomaiselle viipymättä ilmoitettava: 1) toiminnan pitkäaikaisesta keskeyttämisestä; 2) toiminnan lopettamisesta; 3) toimintaa koskevista muista muutoksista ja tapahtumista, joilla voi ol la vaikutuksia ympäristön pilaantumiseen tai luvan nou dat ta miseen. Luvanhaltijan vaihtuessa luvan uuden haltijan on ilmoitettava vaih tumi ses ta. Ilmoitus on tehtävä valtion valvontaviranomaiselle, jos ympä ris tö lu van myöntää valtion ympäristölupaviranomainen, ja muutoin kun nan ympäristönsuojeluviranomaiselle (YSL 170 ) 15. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttö Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liit tyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke hit tymi ses tä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 53 ) Muut määräykset 16. Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia sään nök siä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta

tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava ym päris tön suo je lu lain 70 :n nojalla. (YSL 70 ) Päätöksen perustelut Toimittaessa tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatettaessa an net tu ja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelain se kä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten perustelut: Eläinsuojaan voidaan sijoittaa luvan mukainen eläinmäärä. Luvassa myön ne tyl le eläinmäärälle tulee olla lannantuotantoa vastaava mene tel mä lannan hyödyntämiselle. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilaa tulee olla eläinten lannantuotantoa vastaava mää rä. Lannan kuljetuksessa ja levityksessä on huomioitava var sinai sen peltolannoituksen lisäksi myös siitä aiheutuva hajuhaitta. Toimin nas ta ei saa aiheutua vesistön tai pohjaveden pilaantumista, ei kä kohtuutonta rasitusta naapurustolle. (Lupamääräykset 2, 3 ja 4) Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympä ris tön pilaantumisen vaaraa. (Lupamääräys 5) Toiminnassa syntyvät jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava asian mu kai seen vastaanottopisteeseen tai laitokseen, jolla on lupa kä si tel lä jätteitä. Jätelain mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on tek ni ses ti mahdollista ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia. Jä te laissa määritellään millä edellytyksillä jätettä voidaan luovuttaa. (Lu pamää räyk set 6, 7, ja 8) Haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta, mikä edellyt tää toiminnanharjoittajalta huolellisuutta ja varovaisuutta raa ka-ainei den, tuotteiden, kemikaalien, polttoaineiden sekä jätteiden va rastoin nis sa ja käsittelyssä. (Lupamääräykset 9 ja 10) Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisy edellyttää myös va rau tumis ta häiriö- ja onnettomuustilanteisiin sekä riittävää tiedotusta. (Lupa mää räys 11) Raportointi vaaditaan valvonnan toteuttamiseksi. (Lupamääräys 12) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ym päris tö vai ku tuk sis ta ja haitallisten vaikutusten vä hen tä mis mah dol lisuuk sis ta. (Lupamääräys 13) Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toi min nan lopettaminen tilalla edellyttää mm. varastoitujen jätteiden ja toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien poistamista. Lu pa mää-

räyk sel lä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa ti lan teis sa. (Lupamääräys 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdol li suuk sia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustan nuk sia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimin tan sa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (Lupa mää räys 15) Toiminnanharjoittajan on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lain sää dän töä sekä paikallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. (Lu pamää räys 16) LUVAN VOIMASSAOLO Ympäristölupa on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muut ta mi nen edellyttää uutta lupaa. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5-7, 11, 16-17, 27, 29, 34-35, 39-40, 42-44, 48-49, 52-53, 58, 62, 70, 83 85, 87, 94, 123, 134, 154 156, 170, 172, 181, 190-191, 198 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja 11-15 :t Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15-17, 24, 72, 73 ja 118 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010, ym pä ris tö mi nis te riö Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin ole vien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vie mä ri ver kosto jen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) Sastamalan kaupungin ympäristönsuojelumääräykset (YSM 1.7.2013) ja jätehuoltomääräykset (JHM 29.9.2015) YMPÄRISTÖLUPAMAKSU JA SEN PERUSTELU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 1150 euroa Sastamalan seu dun sosiaali- ja terveyslautakunnan 3.11.2016 130 hy väk symän taksan mukaisesti. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 24.5.2018. KORVATTAVAT LUPAPÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa lainvoimaiseksi tultuaan Sastamalan pe rus turva kun ta yh ty män ympäristöjaoston 15.4.2008 myöntämän ja 17.6.2008 muuttaman ympäristöluvan.

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta ympäristönsuojelulain 190 :n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle on liitteenä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Pöytäkirjanote: Luvan hakija Pirkanmaan ELY-keskus Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sastamalan kaupunki Ilmoitus päätöksestä: Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti annet tu lupahakemuksesta erikseen tieto. Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ympäristöjaosto tie dot taa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla virallisilla il moi tustau luil la. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: ympäristöterveystarkastaja Kaija Ekonen, p. 040 592 3103 tai ter veys valvon nan johtaja Risto Ekonen, p. 050 550 1176