Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen

Samankaltaiset tiedostot
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ympäristöstä. Yhdessä.

Onko nurmilla tulevaisuutta EU-politiikassa

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Ekosysteemipalvelut. ihmisen ja luonnon toimet hyvinvointimme eteen

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Millä eväillä tuleviin kasvukausiin? Ratkaisuja maan kasvukunnon hoitoon, maatilojen kannattavuuteen ja ilmastonmuutokseen varautumiseen

Ilmasto, maaperä, Itämeri

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maataloustuotannon nykytila ja Ilmastonmuutos

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

ProAgria Maitovalmennus

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Suomen maatalouden rooli ja muutostarpeet 2025 mennessä? Maaperän rooli

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Puuperäinen Biohiili osaksi hiilineutraalia aluetaloutta. Kaikki irti puusta. Kari Tiilikkala.

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Hirsitaloteollisuus r.y.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

FP3: Research task of UTA

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Ekologisesti kestävä kehitys

1. SIT. The handler and dog stop with the dog sitting at heel. When the dog is sitting, the handler cues the dog to heel forward.

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Hiilineutraali kiertotalous

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

Metsän biotalous Suomessa, Euroopassa ja globaalisti

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Savon ilmasto-ohjelma

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ilmastonmuutos, kaupungit ja yritykset. Markku Rummukainen Lundin yliopisto

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Suorakylvöseminaari 2018

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Pellon hiilivarannon kasvattaminen. Laura Höijer, Sisältöjohtaja, BSAG

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Transkriptio:

Ilmastonmuutos ja siihen varautuminen Liisa Pietola, MTK 6.9.2018, Vantaa ProAgria Maitovalmennus 2018 Tuotosseuranta ja jalostus 120 v

Ratkaisu MAAPERÄSSÄ & juurissa- sadossa Viljelijöille sankariviitta HS Kolumni 23.8.18:

Ratkaisu nurmien juurissa Varautuminen on hiilensidonnassa ja maan multavuuden lisäämisessä

Ilmastonmuutos tuo lisää vettä, joka huuhtoo maata ja ravinteita, tai kuivuutta, jolloin maa ei kasva eivätkä ravinteet eivät pääse kasviin Kuva Pasi Valkama

Ilmastotiede varoittaa: Meillä sadanta lisääntyy ja lämpötila nousee Kuvat Finlandia-talolta: Petteri Taalas 11. kesäkuuta 2018, WMO European Sustaiable Phosphorus Platform Conference

Mistä ilmastonmuutos johtuu? - liiasta ilmakehän hiilidioksidista https://climate.nasa.gov/evidence/

Mitä hiilidioksidille tapahtuu? 30 % sitoutuu kasveihin! Prof. Thomas Kätterer, SLU, 10.1.2017 EP, Brysseli

Meillä Suomessa on kasvun ja sidonnan avaimet Voimme varautua ilmastonmuutokseen - eli hillitä ja sopeutua 1) sitomalla hiilidioksidia takaisin maaperään ilmakehästä kasvavilla kasveillamme maaperä! 2) ja luopua fossiileista jottei sinne pääse lisää

Suomen osuus päästöistä Globaalit 50 000 EU 5000 Suomi 50 1,3 % http://ec.europa.eu/eurostat/statistics

Mikä lämmittää Suomessa? Prof. Markku Ollikainen HY, 12.9.2017

Suomen päästöt Kasvihuonekaasupäästöt Energiateollisuus Liikenne Teollisuus ja rakentaminen 15 % Liikenne 25% Energia 39 % Lähde: SVT 2016 Teollisuus ja rakentaminen Maatalous Rakennusten lämmittäminen Muu Mutta missä sidonta ratkaisun numerot?

ja hiilidioksidin sitoja: Helppo laskea KUIVAMASSA * 0,45 = HIILIMASSA HIILIMASSA * 44/12 = HIILIDIOKSIDIMASSA NURMEN JUURI:VERSO =1, viljoilla noin 0,5 Nurmituotannon tehostaminen www.ravinnerenki.savonia.fi

Hiilisyöte voidaan laskea tutkimustuloksia on

Case metaani Fotosynteesi: VEDESTÄ VALOSTA JA HIILIDIOKSIDISTA BIOMASSAA 6H 2 O + 6CO 2 C 6 H 12 O 6 + 6O 2 BIOMASSASSA 45% hiiltä: 10 tn hiiltä painaa 16,5 tonnia CO 2 Suomen miljoonan naudan metaanipäästöt 2 milj. CO2-ekv /v https://www.nasa.gov/feature/jpl/nasa-led-study-solves-a-methane-puzzle/ 3.1.2018 But when these (emission) estimates were added to estimates of other sources, the sum was considerably more than the observed increase. / Combining isotopic evidence from ground surface measurements with the newly calculated fire emissions, the team showed that about 17 teragrams per year of the increase is due to fossil fuels, another 12 is from wetlands or rice farming, while fires are decreasing by about 4 teragrams per year. The three numbers combine to 25 teragrams a year -- the same as the observed increase.

Biologinen kasvukunto Multavassa maassa vedenpidätys paras 1. Pieneliöstö työstää huokosia, joihin vesi pidättyy 2. Pieneliöt (lierot) ja juurikanavat hoitavat ylimääräistä vettä pois ja tuovat happea 3. Muu biologinen toiminta työstää pienempiä huokosia, joista juuret vielä saavat veden irti: Vesi kriittinen kasvillisuuden rakennusaine ja ravinteiden kuljettaja Toimiva maa tasaa sääriskejä

YHTEENVETO: Ilmastonmuutokseen varautuminen ponnistaa maasta ja kasvien kasvusta Välttämättömät varautumisstrategian tekijät Päästöjen sidonta 1. maaperän kasvukunto hyvä sato! 2. kasvinjalostus hyvä sato 3. kasvinsuojelu hyvä sato Päästöjen hillintä 4. kasvipeitteisyys nurmikierto 5. lannankäyttö sijoitus, biokaasu Ratkaisumme on kasvavien kasvien sidonnassa, joka tulee laskea ja hyvittää sidonnan sankareille Virkajärvi ym.

Esimerkki: Faktapohjaisen tiedon lisääminen Aktiivinen maa- ja metsätalous ratkaisijan roolissa hiilensidonnassa Suomessa on vesivastuullista syödä kotimaista

Viljelijöille on annettu sankariviitta pidetään siitä kiinni jotta saadaan päästöt miinukselle Kiitos liisa.pietola@mtk.fi