Minkälaista on suomalainen johtaminen kansainvälisessä vertailussa? Mika Maliranta, Jyväskylän yliopisto & ETLA Keva-päivät, 15.3.2018, Helsinki
Esityksen sisältö Miksi johtamisen laatu on tärkeää kansantaloudelle? Johtaminen, tuottavuuden kasvu ja luova tuho Johtamisen laatu Suomessa Johtamiskäytänteet Johtajien osaaminen/kyvyt Johtamisen seuraukset (työtyytyväisyys, innovaatiot) Mitä poliitikot voivat tehdä yritysten johtamiskäytäntöjen hyväksi?
Johtamiskäytäntöjen laatu teollisuudessa Vertailut kahdella menetelmällä Semi-strukturoidut haastattelut ( WMS ), muut paitsi Suomi Tilastovirastokysely ( MOPS ), Suomi ja USA (ja Saksa) Sama teoriatausta Indeksi johtamiskäytänteiden laadusta Liikkeenjohdon konsultoinnin kokemukset Lähde: Maliranta & Apunen (2017) Johtajan jäljillä, EVAanalyysi, painossa
110 Työn tuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi 100 Ruotsi 90 80 70 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 Työn tuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi 100 Ruotsi Saksa 90 80 70 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 100 Työn tuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi Ruotsi Saksa Iso-Britannia 90 80 70 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 Työn tuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi Ruotsi 100 Yhdysvallat Saksa Iso-Britannia 90 80 70 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
Työn tuottavuuden kasvu julkisella sektorilla (*), vuosi 2010=100 110 100 Suomi 90 (*) sisältää myös henkilökohtaiset palvelut Lähde: EU-KLEMS 80 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Työn tuottavuuden kasvu julkisella sektorilla (*), vuosi 2010=100 110 100 Suomi Ruotsi 90 (*) sisältää myös henkilökohtaiset palvelut Lähde: EU-KLEMS 80 1990 1995 2000 2005 2010 2015
Työn tuottavuuden kasvu julkisella sektorilla (*), vuosi 2010=100 110 Suomi Ruotsi 100 Yhdysvallat Saksa 90 Iso-Britannia (*) sisältää myös henkilökohtaiset palvelut Lähde: EU-KLEMS 80 1990 1995 2000 2005 2010 2015
110 Kokonaistuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi 100 90 80 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 Kokonaistuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi 100 Ruotsi 90 80 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 Kokonaistuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi 100 Ruotsi Yhdysvallat 90 80 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
110 100 Kokonaistuottavuuden kasvu markkinasektorilla, vuosi 2010=100 Suomi Ruotsi Yhdysvallat Saksa Iso-Britannia 90 80 2000 2005 2010 2015 Lähde: EU-KLEMS
Merkittävä osa tuottavuuden kasvusta tapahtuu luovan tuhon kautta Tuottavuus Kumulatiivinen luova tuho t-5 t t+5 t+10
Johtamisen laadun tutkiminen a) Johtamiskäytännöt World Management Survey (WMS) Management and Organizational Practices Survey (MOPS) JOHTAMISEN LAATU b) Johtajien osaaminen akateemiset taidot kognitiiviset valmiudet; ajattelu & päättely, kieli & kommunikaatio (PIAAC) ei-kognitiiviset valmiudet; itsekuri & vuorovaikutustaidot c) Seuraukset tuottavuus innovaatiot työhyvinvointi vientiosuudet (vienti)tuotteiden laatu
Johtamisen laadun tutkiminen a) Johtamiskäytännöt World Management Survey (WMS) Management and Organizational Practices Survey (MOPS) JOHTAMISEN LAATU
Johtamiskäytäntöjen laatu teollisuudessa Kuvio esittää ns. World Management Survey (WMS) hankkeen tuloksia (paitsi Suomen osalta) WMS:ssä käytetään ns. semistrukturoituja haastatteluja Suomen johtamiskäytäntöjen laatua on tutkittu Management and Organisational Practises Survey (MOPS) -tutkimuksen avulla Tiedot on kerätty Tilastokeskuksen keräämällä lomakekyselyllä USA:sta (ja Saksasta) on käytössä sekä MOPS että WMS Suomen WMS-pistemäärä kuviossa on saatu vertaamalla Suomen ja Yhdysvaltojen MOPS:in tuloksia mahdollisimman yhdenmukaisella tavalla Suomi on mitattu vuonna 2016 ja Yhdysvallat 2010 Arviointia on tehty myös vertailemalla Suomen ja Saksa MOPStuloksia Lähde: Maliranta & Apunen (2017) Johtajan jäljillä, EVA-analyysi, painossa
Toimipaikkojen välillä on paljon hajontaa Suomi Saksa Maliranta, M. ja Ohlsbom, R. (2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA raportit No. 73. Broszeit, S., Fritsch, U., Gorg, H. ja Laible, M.-C. (2016). Management practices and productivity in Germany. Kiel Working Paper, No. 2050, Kiel Working Paper No. 2050.
Johtamiskäytäntöjen laatu ja yritysten sekä toimipaikkojen koko - Suurten toimipaikkojen johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten - Suurten yritysten pienissä toimipaikoissa johtamiskäytännöt ovat paremmat kuin pienten yritysten pienissä toimipaikoissa Lähde: Maliranta, M. ja Ohlsbom, R. (2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA raportit No. 73.
Suomen teollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu (MOPS) 0,7 0,6 0,5 0,59 0,58 0,60 0,57 0,55 0,4 0,3 0,2 0,45 Vertailumaa (vuosi) Suomi vertailumaan alarajalla (2016) 0,1 0 USA (2010) Saksa (2013) Pakistan (2010*) Lähde: Maliranta, M. ja Ohlsbom, R. (2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA raportit No. 73.
Johtamisen eroja maiden välillä osa-aleittain (WMS) v v v Lähde: Bloom, N., Genakos, C., Sadun, R., & Van Reenen, J. (2012). Management Practices Across Firms and Countries. [Article]. Academy of Management Perspectives, 26(1), 12-33. doi: 10.5465/amp.2011.0077
Johtamiskäytännöt osa-alueittain (MOPS) Suomi pärjää suhteellisesti paremmin seuranta-välineissä kuin kannustimissa ja tavoitteiden asettamisessa Seuranta Tavoitteet & kannustimet 0,7 0,6 0,61 0,62 0,53 0,65 0,52 0,61 0,7 0,6 0,58 0,56 0,60 0,57 0,53 0,5 0,5 0,4 0,4 0,42 Vertailumaa (vuosi) 0,3 0,3 Suomi vertailumaan alarajalla (2016) 0,2 0,2 0,1 0 USA (2010) Saksa (2013) Pakistan (2010*) 0,1 0 USA (2010) Saksa (2013) Pakistan (2010*) Lähde: Maliranta, M. ja Ohlsbom, R. (2017). Suomen tehdasteollisuuden johtamiskäytäntöjen laatu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, ETLA raportit No. 73.
Johtamisen laadun tutkiminen a) Johtamiskäytännöt World Management Survey (WMS) Management and Organizational Practices Survey (MOPS) JOHTAMISEN LAATU b) Johtajien osaaminen akateemiset taidot kognitiiviset valmiudet; ajattelu & päättely, kieli & kommunikaatio (PIAAC) ei-kognitiiviset valmiudet; itsekuri & vuorovaikutustaidot c) Seuraukset tuottavuus innovaatiot työhyvinvointi vientiosuudet (vienti)tuotteiden laatu
Johtamisen laadun tutkiminen JOHTAMISEN LAATU b) Johtajien osaaminen akateemiset taidot (koulutustilastot, PIAAC) kognitiiviset valmiudet; ajattelu & päättely, kieli & kommunikaatio (PIAAC) ei-kognitiiviset valmiudet; itsekuri & vuorovaikutustaidot
Suomen johtajien kyvykkyys on korkea - Aineistona on OECD:n PIAACtutkimus - Kyvykkyyttä on arvioitu lukutestillä - Lähde: McGowan, M. A. and D. Andrews (2015). "Labour market mismatch and labour productivity: Evidence from PIAAC data." OECD Economic Department Working Papers (1209) (revisioidut tiedot) Suomi Japani Ruotsi Alankomaat Belgia Saksa Australia Puola Viro Iso-Britannia Norja USA Ranska Kanada Korea Irlanti Espanja Kreikka Italia 240 260 280 300 320
Johtamisen laadun tutkiminen a) Johtamiskäytännöt World Management Survey (WMS) Management and Organizational Practices Survey (MOPS) JOHTAMISEN LAATU b) Johtajien osaaminen akateemiset taidot kognitiiviset valmiudet; ajattelu & päättely, kieli & kommunikaatio (PIAAC) ei-kognitiiviset valmiudet; itsekuri & vuorovaikutustaidot c) Seuraukset tuottavuus innovaatiot työhyvinvointi vientiosuudet (vienti)tuotteiden laatu
Johtamisen laadun tutkiminen seurauksien kautta JOHTAMISEN LAATU c) Seuraukset tuottavuus innovaatiot työhyvinvointi vientiosuudet (vienti)tuotteiden laatu
Työntekijöiden arvioita johtamisesta Suomea parempia - Työntekijöiden arvio johtamisen laadusta: Indeksi mittaa seuraavia asioita; 1) Kunnioittaako lähin esimies työntekijää henkilönä 2) Antaako hän kiitosta ja tunnustusta 3) Onnistuuko hän saamaan ihmiset työskentelemään yhdessä 4) Onko hän avuksi 5) Antaako hän palautetta ja 6) Rohkaiseeko hän kehittymistä. - Työntekijän arvio siitä kuinka tyytyväinen hän on nykyiseen työhön Suomea heikompia
Innovaatiot - Innovaatioiden määrä on eurooppalaisittain hyvää tasoa - Tuote- ja prosessi-innovaatioissa pärjätään paremmin kuin markkinoinnissa ja organisaatioinnovaatioissa - Suomen pienet yritykset pärjäävät omassa viiteryhmässä jopa suurempia paremmin