Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017

Samankaltaiset tiedostot
ASUMISTUKIMENOT UUTEEN ENNÄTYKSEEN VUONNA 2018

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

PERUSTOIMEENTULOTUEN ETUUSMENOT LASKIVAT VUONNA 2018

Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla

Asumistuet, toimeentulotuki ja tulottomat. Sosiaalifoorumi Pertti Honkanen, johtava tutkija, Kelan tutkimus

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Toimeentulotuki ja asumiskustannukset

Työttömyysturvan etuusmenot pienenivät 10 % vuonna 2017

Toimeentulotuki tilastojen valossa. Tuija Korpela, tutkija, Kelan tutkimusryhmä Miniseminaari toimeentulotuesta Kelan auditorio

2018:12 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2017

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Miten metsänomistus vaikuttaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Työttömyyden perusturvan menot vuonna 2018 ensimmäistä kertaa ansioturvan menoja suuremmat

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

2017:3 YLEINEN ASUMISTUKI HELSINGISSÄ VUONNA 2016

Metsänomistuksen vaikutukset pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Toimeentulotukiasiakkaiden asuminen. Peltola, Riikka Tiimipäällikkö, Lahti

Yleistä asumistukea saavien talouksien vuokrat tammikuussa 2011

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Sosiaaliturvajärjestelmän keskeisimmät etuudet 2017 Maksetut etuudet ja niiden saajat etuusryhmittäin

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2002

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2004

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI YLEISESTÄ ASUMISTUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA (HE 231/2016)

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Toimeentulotukiasiakkaiden asumisen turvaaminen. Raija Kostamo

HE 161/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Yleisen asumistuen pääperiaatteet ja tuen kehittäminen

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä Äitiysavustuksen määrä euroa

Yksin asuva korkeakouluopiskelija (aloittanut 1. korkeakouluopintonsa tai sen jälkeen), asuu Helsingissä (vuokra 500 /kk), tekee kesätöitä

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

OpintOtuen saajien tulot vuonna 2016 ja vuoteen 2016

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2009

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2003

HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

2015:31. Yleinen Asumistuki Helsingissä 2014

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola

JYYn Toimeentuloinfo. Opintotukisihteeri Meri Himanen

TILASTOKATSAUS 1:2016

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2012 ja vuoteen 2012 kohdistunut tulovalvonta

1 Enimmäisasumismenojen jäädytys kuntaryhmissä 1 ja 2 sekä 5 %:n leikkaus kuntaryhmissä 3 ja 4

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä

Asiakirjayhdistelmä Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA 2006

Nuoret toimeentulotuen saajat. Tuija Korpela & Minna Ylikännö Kelan tutkimusryhmä Pieksämäen koulukunnan kesätapaaminen

SOTILASAVUSTUSTILASTOJA VUOSI 2005

Lakisääteisiä eläkkeitä koskeva tilastollinen selvitys

Tilastokatsaus 2:2014

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2006

OPINTOTUEN HISTORIA, NYKYPÄIVÄ JA TULEVAISUUS. Pääsuunnittelija Ilpo Lahtinen Kansaneläkelaitos

Aineisto. 9.2 Keskimääräinen opintotuki¹ joulukuussa ( ) 9.3 Opintotuen saajat lukuvuosina 1985/ /2018 (13.12.

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Asevelvollisuus/ Siviilipalvelus

Eduskunnan talousvaliokunta

Yleisen asumistuen ma a ra n laskennan ohje

TOIMEENTULOTUKIOPAS Tietoa toimeentulotuesta

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

Esimerkki 1: yksin asuva työtön* saa työtarjouksen 2000 / kk

Asumisen kustannukset perustoimeentulotuessa

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

HE 231/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta

Tilastokatsaus 14:2014

Seminaari: Ara-asuntojen asukasvalinnasta ja määräaikaisista vuokrasopimuksista

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank

Yleinen asumistuki LYHYESTI JA SELKEÄSTI

Muutoksenhakuasioiden käsittely nopeutui vuonna 2011

Talousarvioesitys Opintotuki

Toimeentulotukiopas 2015 Tietoa toimeentulotuesta

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista

Miten päätöksenteon vaikutusarviointia tulisi kehittää

Asumisen tuet. Asumissosiaalinen päivä Tampere Kirsi Metsävainio Etuuskäsittelypäällikkö Kela, Keskinen vakuutuspiiri, toimeentulotukiryhmä

TILASTOKATSAUS 7:2018

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Yksityishenkilöiden tulot ja verot Helsingissä vuonna 2016

10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut

Elina Ahola Kaikki tuet yhdeltä luukulta? Kelan eri etuuksien ja toimeentulotuen eri lajien saamisen päällekkäisyys vuoden 2012 aineiston perusteella

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Tilastokuvioita opintoetuuksien saajamääristä ja kustannuksista Tilastoryhmä

Äitiysavustukset synnytysvälin ja aikaisempien lasten lukumäärän mukaan 2014 ( ) 7.4 Lapsilisää saaneet lapset ja perheet (4.2.

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2018 budjetista. Ympäristövaliokunta Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

2.2 Eri eläkejärjestelmien osuus kokonaiseläkemenoista ( )

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Transkriptio:

Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka on 4 % edellisvuotta enemmän. Asumistukimenojen kasvu oli aikaisempia vuosia maltillisempaa. Esimerkiksi vuosina 215 ja 216 menot kasvoivat vuosittain yli 1 %. Yleisen asumistuen menot olivat 1 261 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 17 %. Suurta kasvua selittää se, että valtaosa opiskelijoista siirtyi opintotuen asumislisältä yleisen asumistuen piiriin elokuussa 217. Opintotuen asumislisän menot olivat 146 milj. euroa, joka on 45 % vähemmän kuin vuonna 216. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat vuonna 217 edellisten vuosien tahtiin. Eläkkeensaajan asumistukea maksettiin 581 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 4 %. Taulukko 1. Maksetut asumistuet ja asumistuen saajat 216 ja 217 os vuodesta Maksetut asumistuet vuonna 217, milj. 216, % Asumistuet yhteensä 2 3, 4,4 Yleinen asumistuki 1 26,8 16,6 Eläkkeensaajan asumistuki 581, 3,9 Opintotuen asumislisä 145,6-45, Sotilasavustuksen asumisavustus 15,5 4,3 Asumistuen saajat joulukuussa 217, henkilöt/ruokakunnat os joulukuusta 216, % Yleinen asumistuki 381 526 42,7 Eläkkeensaajan asumistuki 27 322 2,7 Opintotuen asumislisä 11 51-92,3 Sotilasavustuksen asumisavustus 3 684 -,7 1 (6)

Asumistukimenojen kasvu viime vuosina on syntynyt pääosin yleisen asumistuen menojen kasvusta. Vuonna 217 aikaisempia vuosia maltillisempi kasvu syntyi enimmäkseen opiskelijoille ja eläkeläisille maksetuista asumistuista. Yleisen asumistuen menot muille kuin opiskelijaruokakunnille olivat viime vuonna 998 milj. euroa, joka on 14 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Vuosina 215 ja 216 vastaavien asumistukimenojen kasvu oli vuosittain yli 15 milj. euroa. Opiskelijoille maksettujen asumistukien menot olivat 49 milj. euroa ja ne olivat 47 milj. euroa edellisvuotta suuremmat. Näihin menoihin on laskettu opintotuen asumislisä ja opiskelijaruokakunnille maksettu yleinen asumistuki. Eläkkeensaajan asumistuen menot olivat 581 milj. euroa, joka on 22 milj. euroa enemmän kuin vuonna 216. Kuvio 1. Asumistukimenot 25 217 milj. (vuoden 217 rahanarvossa) Milj. 1 2 1 Yleinen asumistuki muille kuin opiskelijaruokakunnille 8 6 Eläkkeensaajan asumistuki 4 2 Opintotuen asumislisä ja yleinen asumistuki opiskelijaruokakunnille 25 27 29 211 213 215 217 Kelan maksamien asumistukien piirissä oli vuoden 217 lopussa lähes 863 henkilöä. Määrä on,5 % suurempi kuin joulukuussa 216. Asumistukien piirissä oli 16 % väestöstä. Täysi-ikäisiä yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen ja opintotuen asumislisän saajia oli vuoden 217 lopussa 672 henkilöä. Luvussa ei ole mukana sotilasavustuksen asumisavustuksen saajia eikä eläkkeensaajan asumistuen saajien puolisoita, jotka eivät itse saa asumistukea. Näistä täysi-ikäisistä asumistukien saajista lähes joka kolmas oli eläkeläinen. Opiskelijoita oli joka neljäs. Työssä käyviä asumistuen saajia, jotka eivät olleet opiskelijoita, oli 13 %. Muiden asumistuen saajien osuus oli %. He olivat pääasiassa työttömiä, mutta joukossa on myös mm. pienten lasten vanhempia sekä sairaus- tai kuntoutusrahaa saavia. 2 (6)

Kuvio 2. Asumistukea saaneet täysi-ikäiset henkilöt 31.12.217 32 Eläkeläinen % Työssä käyvä, ei opiskelija 13 25 Opiskelija Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan seuraavaksi yksin vuokralla asuvia yleisen ja eläkkeensaajan asumistuen saajia joulukuussa 217. Tarkastelussa on mukana vain aidosti yksin asuvat tuen saajat, joten ns. kimppa-asunnoissa omalla erillisellä vuokrasopimuksella asuvat eivät ole mukana. Kaikkiaan tällaisia asumistuen saajia oli 334 henkilöä eli lähes puolet kaikista täysi-ikäisistä asumistuen saajista. Tuen saajia on verrattu opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden asumistuen saajien ryhmissä. Eläkeläiset saivat eläkkeensaajan asumistukea ja muut vertailun henkilöt yleistä asumistukea. Opiskelijoilla asumistuki kattoi vuoden 217 lopussa vuokramenoista keskimäärin 62 %. Eläkeläisillä vastaava osuus oli 5 % ja muilla yksin asuvilla asumistuen saajilla 52 %. Opiskelijoilla oli saajaryhmien vertailussa pienimmät keskimääriset vuokramenot, mutta suurin keskimääräinen asumistuen määrä. Asumistuessa huomioitavien tulojen määrissä oli suurimmat erot saajaryhmien välillä. Taulukko 2. Yksin vuokralla asuvat asumistuen saajat 31.12.217 Asumistuen saajien lukumäärä Keskimääräiset asumismenot, Keskimääräiset huomioidut tulot, Keskimääräinen asumistuki, Kaikki 333 819 513, 816,99 272,89 Opiskelijat 81 572 482,76 438,8 298,35 Eläkeläiset 128 631 518,9 1 77,26 256,77 123 616 527,65 796,2 272,87 3 (6)

Useammalla kuin joka toisella yksin vuokralla asuvalla asumistuen saajalla (55 %) asumismenot olivat välillä 4 599. Opiskelijoiden asumismenojen määrä keskittyi muita enemmän luokkaan 4 499. en asumismenojen jakauma oli hyvin samanlainen eri saajaryhmissä. Kuvio 3. Yksin vuokralla asuvien asumistuen saajien asumismenot 31.12.217 %-osuus tuen saajista 35 25 2 15 1 5 alle 1 1-199 2-299 -399 4-499 5-599 6-699 7-799 8-899 9-999 1 - Opiskelijat Eläkeläiset Asumistuessa huomioitujen tulojen määrät vaihtelivat eri saajaryhmissä. Opiskelijoilla korostui tuloluokka 2 399, johon sisältyy vain opintorahaa saaneet opiskelijat. Ko. tuloluokassa oli 44 % ryhmän henkilöistä. Opintorahan suuruus oli yleisimmin 25 vuoden 217 lopussa. Opintolainaa ei huomioitu tulona asumistuessa. Opiskelijoista 18 %:lla tuloa oli huomioitu alle 2. Heihin kuuluvat mm. opiskelijat, joilla ei ole oikeutta opintorahaan. Eläkeläisillä yleisin tuloluokka oli 6 799, johon sisältyivät täyttä takuueläkettä saavat eläkeläiset. Ko. tuloluokassa oli 28 % ryhmän henkilöistä. Täysimääräisen takuueläkkeen suuruus vuonna 217 oli 76. Asumistukea saavien eläkeläisten tulot jakaantuivat muita saajaryhmiä laajemmin ja olivat muita useammin yli 1. Muilla yksin vuokralla asuvilla asumistuen saajilla korostui tuloluokka 6 799. Ko. tuloluokassa oli noin puolet (52 %) ryhmän henkilöistä. Kelan työttömyysetuuksia saaneet kuuluivat pääosin tuohon tuloluokkaan. Kelan työttömyysetuuksien määrä oli vuonna 217 noin 7. Ryhmän henkilöistä 12 %:lla tuloa oli huomioitu alle 2. Valtaosalla heistä ei ollut lainkaan asumistuessa huomioitavia tuloja. 4 (6)

Kuvio 4. Yksin vuokralla asuvien asumistuen saajien huomioidut tulot 31.12.217 %-osuus tuen saajista 6 5 4 2 1 alle 2 8 999 6 799 4 599 2 399 Opiskelijat 1 1199 12 1399 Eläkeläiset 14 1599 16 1799 18 1999 2 Maksetun asumistuen määrä joulukuussa 217 oli joka toisella yksin vuokralla asuvalla opiskelijalla 349. Syy tuen määrän keskittymiseen ko. luokkaan johtuu siitä, että pääkaupunkiseudun ulkopuolella suurin mahdollinen yleisen asumistuen määrä yksin asuville oli 312. Tuo oli asumistuen määrä yleisen asumistuen kuntaryhmässä 3, jos vuokra oli vähintään 39 ja tuen saajan tulot olivat korkeintaan 719. Moni opiskelija täytti nämä ehdot. Noin 6 yksin asuvaa opiskelijaa sai asumistukea vähintään 4, jota voitiin maksaa Helsingissä. Eläkeläisillä asumistuen määrä jakaantui muita saajaryhmiä laajemmin. Tämä johtuu siitä, että asumistukea saavien eläkeläisten joukossa myös huomioidut tulot jakaantuivat laajemmin. Eläkkeen kasvaessa asumistuen määrä pienenee. Muilla kuin opiskelijoilla ja eläkeläisillä korostui myös asumistuen suuruusluokka 349. Asumistuen määrän keskittyminen tiettyyn määrään johtuu siitä, että valtaosalla yleisen asumistuen saajista todellinen vuokra on suurempi kuin laissa määrätty asumismenojen enimmäismäärä. Kun enimmäismäärä ylittyy, asumistuen määrä on enintään 8 % tuosta raja-arvosta eikä todellisista asumismenoista. Lopuksi yksin vuokralla asuvien osalta on tarkasteltu, kuinka moni heistä sai vuoden 217 lopussa asumistuen lisäksi perustoimeentulotukea. Kaikista tarkastelujoukon henkilöistä lähes joka viides (19 %) sai perustoimeentulotukea. Eläkeläisissä osuus oli pienin (5 %). Eläkeläisten pientä osuutta selittää se, että heillä on usein muita saajaryhmiä suuremmat tulot ja myös eläkkeensaajan asumistuen määrä on usein suurempi kuin yleinen asumistuki. 5 (6)

Kuvio 5. Yksin vuokralla asuvien asumistuen saajien asumistuki 31.12.217 %-osuus tuen saajista 6 5 4 2 1 alle 5 5 99 1 149 15 199 2 249 25 299 349 35 399 4 449 45 499 5 Opiskelijat Eläkeläiset Opiskelijoista 8 % sai perustoimeentulotukea. Perustoimeentulotuessa opintolaina huomioidaan tulona, jos siihen vain on oikeus. Opintolainan huomioiminen vähentää opiskelijoiden oikeutta perustoimeentulotukeen. Ryhmässä muut asumistuen saajista merkittävä osuus (42 %) sai perustoimeentulotukea. Luvusta voidaan päätellä, että Kelan työttömyysetuus ja asumistuki eivät usein riitä perustoimeentulotuessa määriteltyihin välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Lisäksi on henkilöitä, joilla tulot muodostuvat vain asumistuesta ja perustoimeentulotuesta. Taulukko 3. Yksin vuokralla asuvat asumistuen ja perustoimeentulotuen saajat 31.12.217 Asumistuen saajat Asumistukea ja perustoimeentulotukea saaneet Henkilöt %-osuus asumistuen saajista Yhteensä 333 819 64 665 19,4 Opiskelijat 81 572 6 887 8,4 Eläkeläiset 128 631 6 122 4,8 123 616 51 656 41,8 6 (6)