Erityispalveluiden uudistaminen esimerkkejä maakunnista Pääkaupunkiseudun Lape-hanke ja Uudenmaan maakuntavalmistelu 14.3.2018 Riitta Vartio
Sovitetaan alueen kunnissa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut yhteen lapsi- ja perhekohtaisiksi palveluiksi. Siirretään painopistettä korjaavista palveluista kaikille yhteisiin ja ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Luodaan pääkaupunkiseudulle (maakuntataso huomioiden) toimivat rakenteet ja sopimuskäytännöt järjestöjen ja seurakuntien kanssa tehtävälle yhteistyölle. Luodaan työskentelytapoja, jotka perustuvat tutkimustietoon ja hyvin suunniteltuihin integroituihin toimintamalleihin PKS-Lapessa mukana Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava ja HUS. Helsinki ja HUS vastaavat erityis- ja vaativan tason kokonaisuudesta. 14.3.2018 Riitta Vartio
Maakunnassa on noin 1 620 000 asukasta. Maakunnan alueella sijaitsee kolme viidestä maan suurimmasta kaupungista (Helsinki 628 208, Espoo 269802, Vantaa 214602). Maakunnan väestöstä 0-24 -vuotiaita on 16,3%, 15-64 -vuotiaita 63,2% ja 65-vuotiaita 20,5% (2015) Väestöennuste 0-14 vuotiaiden osalta tulee laskemaan (v. 2020 16,2%, vuonna 2030 15,3 %), 15-64 vuotiaiden osuus laskee myös (v. 2020 61,2%, 2030 59,1%), Lapsiperheiden määrä on yhteensä 571 470 ja perheissä on lapsia yhteensä 1 053 444. Yksilapsisia perheitä on 43 %, kahden lapsen perheitä 38,6%, kolmilapsisia 13,3% ja puolestaan neljä tai enemmän 5,1% perheistä. Maakunnassa korostuu monikulttuurisuus. Uudellamaalla asuu 55% Suomen vieraskielistä (10,7%), ruotsinkielisiä on 8,3%. Avioerojen määrä maakunnassa on suuri. Uudenmaan maakunnassa oli vuonna 2016 yhteensä 4396 kpl.
Uudenmaan lastensuojelu: Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset & Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-20-vuotiaat lapset ja nuoret v. 2015-2016 (THL:n tilasto: https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lastensuojelu) 14.3.2018
Kodinulkopuolelle sijoitetut lapset 0-17 v vuonna 2015 (Inkoo ja Lapinjärvi puuttuvat, koska alle 5 lasta) Askola 7 Espoo 681 37 7 Hanko 23 Helsinki 1814 682 681 Hyvinkää 197 Järvenpää 83 23 Karkkila 12 Kauniainen 8 36 30 8 107 6 102 11 80 33 5 28 Kerava 131 Kirkkonummi 84 Lohja 154 Loviisa 28 Myrskylä 5 Mäntsälä 33 154 Nurmijärvi 80 84 131 8 12 83 1814 Pornainen 11 Porvoo 102 Pukkila 6 Raasepori 36 197 Sipoo 30 Siuntio 8 Tuusula 107 Vantaa 682 14.3.2018 Vihti 37
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-20-vuotiaat lapset ja nuoret (Vihdistä ei tietoja ole saatu) v. 2015 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat 46 5013 3608 165 83 469 382 238 36 795 355 41 172 619 25 21 181 522 541 24 160 573 560 70 8087 Askola 46 Espoo 3608 Hanko 165 Helsinki 8087 Hyvinkää 560 Inkoo 70 Järvenpää 573 Karkkila 160 Kauniainen 24 Kerava 541 Kirkkonummi 522 Lapinjärvi 21 Lohja 619 Loviisa 181 Myrskylä 25 Mäntsälä 172 Nurmijärvi 355 Pornainen 41 Porvoo 795 Pukkila 36 Raasepori 382 Sipoo 238 Siuntio 83 Tuusula 469 Vantaa 5013 14.3.2018
Uudenmaan maakunnan valmistelu Integraatio- ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma Suoran valinnan palvelut (Sote-keskus) Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) * Perustetaan myöhemmin Ikäihmiset Opetus, tutkimus, kehitys ICT Sote-päivystys* Sote-tiimi Sote-muutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t Vammaisten palvelut Aikuissosiaalityö Lapset, nuoret, perheet 14.3.2018 ICT Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut tukipalvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut
Palvelukuvaukset ovat juurruttamista osaksi maakunnan rakenteita Palvelukuvaukset valmistuvat 26.3.2018 Perheoikeudelliset asiat, Lastensuojelun perhehoito (ml. vastaanotto) Lastensuojelun laitoshoito (ml. vastaanotto) Sijaishuollon ohjaus, valvonta ja asiakasohjaus Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Lasten somatiikka Palvelukuvaus Uudenmaan mallin mukaisesti sekä ainakin yksi asiakastapaus kuvaus Lisäksi kevään 2018 aikana 1. Kootaan hyvät käytännöt 2. Yhdyspintojen kuvaaminen (näitä paljon erityis- ja vaativalla tasolla) 3. Palvelukokonaisuudet 14.3.2018 Tiina Turkia
INTEGRATIIVISTEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN PERUSTASON KANSSA 1. Luodaan pääkaupunkiseudun monitoimijainen arviointimalli integroitu palvelusuunnitelma paljon palveluja tarvitseville palvelut kootaan lapsen ympärille 2. Erityisosaaminen liitetään osaksi perustason palveluja maakunnalliset palveluketjut integratiiviset työmuodot konsultaatioiden mallinnus monitoimijaisen yhteistyön mallinnus LASTENSUOJELUN KEHITTÄMINEN 1. Traumatisoituneiden lasten perhetyön ja perhekuntoutuksen malli 2. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin piltointi ja kehittäminen 3. Lastensuojelun perhehoidon järjestämisen toimintamalli 4. Lastensuojelun laitoshoidon järjestämisen toimintamalli 5. Sijaishuollon valvonnan ja ohjauksen malli
Terveydenhuollon operatiiviset johtajat
Mitä on saatu yhdeksässä kuukaudessa aikaiseksi? 13 työryhmää eri teemojen ympärillä. Ohjaavana rakenteena erityis- ja vaativan tason kehittäjäryhmä, jossa kaksi puheenjohtajaa: HUS ja Helsinki. Kehittäjäryhmässä edustajat kaikista kuntien lastensuojelun johtajista, HUS:n lasten linjajohtajista, vammaistyöstä, sivistystoimesta, yliopistolta. Viisi 100 %hanketyöntekijää, viisi 50% hanketyöntekijää. Syksyllä 2017 alkanut aktiivinen työskentely. PKS-Lapessa on seitsemän pilottia ja yhdeksän kokeilua. Lisäksi PKS-lapen vastuulla on osaamisen tukikeskus (OT-keskus) suunnittelu. Muun Uudenmaan Lapessa on perhekeskusosiossa ketteriä kokeiluja yli 10, niiden kuvaukset löytyvät Uudenmaan lapen internet-sivuilta.
INTEGRATIIVISTEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN PERUSTASON KANSSA Luodaan pääkaupunkiseudun monitoimijainen arviointimalli ja integroitu palvelusuunnitelma paljon palveluja tarvitseville. Palvelut kootaan lapsen ympärille. Perus- ja erityistason integratiivinen arviointi- ja työskentely-malli: Lapsi- ja perhelähtöiset arvioinnin teemat, mallin visualisointi, toimintaperiaatteet. Työskentelyn pelisäännöt ja ohjeet hyödyntäen jo kehitettyjä toimintamalleja. Asiakassuunnitelma ja vastuutyöntekijämalli. Sähköisen alustan kehittely alkamassa. Yhteinen tavoite Uudenmaan kanssa. Mukana kokemusasiantuntijat. Kokeilut: Kirkkonummi, Hus lasten sosiaalityö, Vantaa oppilashuolto. Työskentelyn pelisäännöt ja ohjeet hyödyntäen jo kehitettyjä toimintamalleja. Vertailtu eri kuntien malleja, joita työstetään eteenpäin. Asiakassuunnitelma on arvioinnin looginen jatke.
Erityisosaamisen liittäminen osaksi perustason palveluja, uudet toimintamallit vertikaalisen integraation mahdollistamiseksi Kartoitettu lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon, oppimisen ja kehityksen pulmien ja vakavasti sairaan lapsen psykososiaalisen tuen ongelmakohdat ja kehittämisen tarpeet. Koottu ensimmäiset versiot maakunnallisista palvelukuvauksista (nuorisopsykiatria, lastenpsykiatria ja lasten somaattinen erikoissairaanhoito) ja alustavat visiot vastaavista palvelukokonaisuuksista. Suunniteltu palvelukuvauksia käytännössä toteuttavia, painopistettä peruspalveluihin siirtäviä, viranomaisten saumatonta yhteistyötä varmistavia ja lapsen, nuoren ja perheen omassa ympäristössä tehtäviä integratiivisen työn kokeiluja ja mallinuksia (kts. seuraava dia)
SI-SO-TE yhteistyössä toteutettavat kokeilut ja mallinnukset: 1. Koulupudokkuuteen puuttuminen: koulukieltäytymismittarin pilotointi ja yhteinen työskentely 2. Nuorten mielenterveyden geneerisen arviointityökalun kehittäminen ja kokeilu 3. Nuorten mielenterveyden arviointimenetelmävalikon yhtenäistäminen 4. Integroivien ja konsultatiivisten erikoissairaanhoidon palveluiden mallinnus - Hyks Varhain - Oppimisen ja kehityksen pulmat 5. Perhesosiaalityön päivystyskokeilu Lastenklinikan päivystyksessä 6. Vakavasti sairaan lapsen psykososiaalisen tuen järjestämisen mallinnus ja kokeilu
Monialainen yhteistyö ja osaamisen yhdistäminen erityistason palveluissa, uudet toimintamallit horisontaalisen integraation mahdollistamiseksi Mallinnetaan monitoimijainen yhteistyö lapsen ja nuoren kohdalla, jolla on kehitysvammahuollon, psykiatrian ja lastensuojelun tarvetta. Pilotoidaan toimintamallia Helsingissä ja Espoossa. Työryhmä on koonnut prosessin pulmakohdat ja tehnyt ehdotukset siitä, miten nämä ratkaistaan. Työryhmä on mallintanut seuraavat toiminnot yhteisasiakkaille diagnoosin jälkeinen tuki akuutti- ja kriisituki konsultaatio Mallinnetaan sijaishuoltoon sijoitetun lapsen lasten ja nuorisopsykiatrisen hoidon järjestämisen malli PK-seudulle. Tavoitteena on ollut yhteistyömallin rakenteiden muotoileminen tasa-arvoisiksi ja samankaltaisiksi koko maakunnan alueella (Maakunta + HUS). Toimintamallia on pilotoitu Teinilän lastenkodissa Helsingissä ja toisen vaiheen pilotointi asiakaskohtaisen yhteistyömallin osalta käynnistyi joulukuussa Malmin, Outamon ja Karhukallion lastenkodeissa (Helsinki ja Espoo) HUS:n psykiatrian yksiköiden (Helsinki, Espoo, Lohja) kanssa.
Lastensuojelun kehittäminen Tavoitteena on integratiivisen toimintamallin kehittäminen laaja-alaista tukea tarvitseville traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille. Tunnistetaan mahdollinen Ot-keskustasoisen osaamisen tarve: Koko perheen tarvitsema tuki ja hoito, kun perheessä vakavaa traumatisoitumista. On tunnistettu toimintamallin kolme kärkeä: 1. Matalan kynnyksen, arjessa auttavien vertaistuen muotojen suunnitelmallinen vahvistaminen yhteistyössä perhekeskuksen ja järjestöjen kanssa (mm. perhekummit, perhementorit). 2. Integratiivinen palvelumalli: Jalkautuva, hoidollinen ja perheen arkea vakauttava tuki traumaattisista oloista tulleille lapsille ja perheille. Kulttuurisensitiivisen ja traumatietoisen osaamisen jäsentäminen osana palvelumallin kehittämistä. 3. OT tasolle keskitetty erityisyksikkö: ml. tarvittaessa jalkautuva ja konsultatiivinen tuki harvinaisempiin ja vaativaa osaamista edellyttäviin tilanteisiin.
Lastensuojelun sosiaalityön monitoimijaisen toimintamallin pilotointi hyödyntäen systeemistä työotetta lastensuojelussa Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa, Espoossa ja Kirkkonummella. THL arvioi Systeemisen lastensuojelun pilotointia valtakunnallisesti. Helsingin kehittämisyksikön suunnittelija Nanne Isokuortti tutkii Helsingin pilottitiimejä ja asiakasnäkökulmaa. Perhehoito: Helsinki ja Vantaa ovat aloittaneet pilotoinnin lapsen vastuusosiaalityön ja perhehoitolain mukaisen vastuutyön eriyttämiseksi. Yhteistyö 12 Uudenmaan kunnan käyttämän perhehoito Pihlajan kanssa on meneillään kehittämisryhmässä. On laadittu palvelukuvaukset toimeksiantosopimussuhteisen- sekä luvanvaraisen perhehoidon osalta Uudenmaan tulevaan maakuntaan. Vastaanottoperhetoiminnan palvelukuvaus on työstössä. Työryhmä järjesti perhehoidon seminaarin 6.10.2017 sekä Pks- että Uudenmaan toimijoille, mukana myös järjestöt
Suunnitellaan Uudenmaan maakunnan kanssa yhteinen sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan sekä asiakasohjauksen toiminnan malli ja lastensuojelun laitoshoidon järjestämisen toimintamalli. Huomioidaan SOTE Uudenmaan työskentely ja tehtävät nykytilan kuvaukset sekä kytketään valmistelu tiiviisti Uudenmaan SOTE:n valmisteluun. PKS-kunnat ja Lohja ovat toteuttaneet yhdessä valvontakäyntejä kokeiluna syksyn 2017 aikana. Keväällä 2018 laajennetaan kokeilua koskemaan muuta Uuttamaata. Asiakasohjauksen ja lastensuojelun laitoshoidon järjestämisen mallia on suunniteltu. Palvelukuvausten teko Uudenmaan tulevaan maakuntaan sekä valvonnan, sijaishuollon asiakasohjauksen, laitoshoidon että vastaanottotoiminnan osalta on käynnissä. Tulossa sijaishuollon kehittämispäivä 21.3. sekä perhe-että laitoshoidon väelle.
Valtakunnallinen kysely lasten kanssa työskenteleville sosiaalityöntekijöille syksy 2017 Mikä on vaikeinta työssä? Tarkoitus selvittää ot-keskustasoista asiakkuutta Suuri osa vastauksista liittyy kuitenkin erityistason kompleksisuuteen: Johtaminen Epäselvä työnjako Organisaatiot asettavat itse rajoituksia, jotka eivät ole asiakaslähtöisiä Tälle pitäisi tulevassa soterakenteessa kyetä tekemään jotain!
Yhteenvetona: Kehittämistyö etenee suunnitellusti. Erityispalvelut tulevassa soterakenteessa keskitettyjä, kehittämistyö hyödyttää Uudenmaan maakunnan soten muodostamista.