PORVOON KAUPUNKI PORVOON LÄNSIRANTA TONTIT 440-1, 447-2, 448-1 JA 448-2 TONTINLUOVUTUSKILPAILU RAKENNETTAVUUSSELVITYS Viite 82119395 Versio 1 Pvm 16.10.2008 Hyväksynyt Tarkistanut J. Forsman Kirjoittanut Outi Kettunen, Janne Karppinen Ramboll Laulukuja 6 00420 Helsinki Finland Puhelin: 020 755 7400 www.ramboll.fi
Sisällysluettelo 1. Yleistä 1 2. Ympäristö ja pohjasuhteet 1 2.1 Yleistä 2.2 Tontti 440-1 1 2 2.3 Tontti 447-2 2 2.4 Tontti 448-1 2 2.5 Tontti 448-2 3 3. Pohjavesi 3 4. Tehdyt pohjavahvistukset 3 5. Pilaantuneen maaperän puhdistus 4 6. Perustaminen ja pohjarakennus 4 7. Alueellinen vakavuus 5 Liitteet Liite 1. Tonttien sijaintikartta Liite 2. Ilmakuvia 1960-luvulta Piirustukset Pohjatutkimuskartta 1:500 82119395-06/01 Leikkaus A-A 1:200/1:200 82119395-06/02 Leikkaus B-B 1:200/1:200 82119395-06/03 Leikkaus C-C 1:200/1:200 82119395-06/04 Leikkaus D-D 1:200/1:200 82119395-06/05 Leikkaus E-E 1:200/1:200 82119395-06/06 Leikkaus F-F 1:200/1:200 82119395-06/07 Leikkaus G-G 1:200/1:200 82119395-06/08 Leikkaus H-H 1:200/1:200 82119395-06/09 Kunnostuskartta 1:1000 82119395-06/10
1. Yleistä Ramboll Finland Oy on syys lokakuussa 2008 Porvoon kaupungin toimeksiannosta tehnyt tämän rakennettavuusselvityksen Porvoon länsirannan neljälle tontille (440-1, 447-2, 448-1 ja 448-2), jotka sijoittuvat Läntisen Aleksanterinkadun pohjoispuolelle Aleksanterinkaaren ja Porvoon joen väliin (kuva 1). Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Porvoossa. Tontit on kaavoitettu asuinrakentamiseen. Alueen maaperän laadun arvio perustuu vanhoihin alueelle tehtyihin maaperätutkimuksiin, joita on täydennettävä varsinaisen suunnittelun yhteydessä. Vanhat pohjatutkimukset on tehty paino- ja siipikairauksina sekä näytetutkimuksina. Lisäksi alueelle on asennettu pohjaveden havaintoputkia sekä tutkittu alueen pilaantuneisuutta koekuopilla. 2. Ympäristö ja pohjasuhteet 2.1 Yleistä Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin kenttä- ja puistoaluetta. Alueella on sijainnut rakennuksia, teitä, rata, yms. rakenteita, joista osa on purettu. Vanhojen rakenteiden perustuksia saattaa vielä löytyä maaperästä. Kairausten ja vanhan pohjakartan perusteella alkuperäinen maanpinta on ollut tasolla +0,1 +3,5. Maanpinta on alimmillaan joen rannassa ja nousee loivasti kohti länttä. Kairausten perusteella ylimpänä maakerroksena alueella on ollut humus-/kasvukerros. Tämän alla on noin 0 1 m paksuinen täytekerros, joka on pääasiassa sekalaista kitkamaata. Paikoitellen täytekerroksessa saattaa olla louhetta ja puutavaraa. Alueella on täytemaan
alla savea 6 15 m paksuudelta. Savikerros paksunee kohti jokea. Savikerroksen alla on arviolta 2 5 m paksuudelta hiekkaa ja moreenia. Alueella tehtyjen siipikairausten perusteella saven leikkauslujuus vaihtelee 8 22 kpa. Saven vesipitoisuus on noin 60 115 %. Alueella on tehty pilaantuneen maan kunnostamista, kunnostus on kuvattu tarkemmin luvussa 5. Pilaantuneen maaperän puhdistus. Kunnostustöiden myötä vanhat kairauspisteiden mukaiset maanpinnan korot eivät enää välttämättä pidä paikkaansa. 2.2 Tontti 440-1 Tontti 440-1 rajautuu etelässä Läntiseen Aleksanterinkatuun, lännessä Aleksanterinkaareen, luoteessa ja pohjoisessa Laamanninkatuun ja idässä naapuritonttiin, jolle tullaan rakentamaan myöhemmin. Laamanninkatu on pilaristabiloitu vuonna 2007 ja Aleksanterinkaari ja Läntinen Aleksanterinkatu jo aiemmin. Maanpinta tontilla on vanhojen kairausten perusteella noin tasolla +2,7 +3,5 laskien loivasti kohti itää. Pintamaan täyttöjen alla on savea 6 12 m paksuudelta. Savikerros paksunee kohti koillista. Kairaukset ovat pysähtyneet kiveen tai kallioon tontin lounais- ja eteläosassa noin tasolla -5,6-6,1. Kairausten päättymistaso laskee kohti koillista, jossa kairaus on lopetettu 16,2 m syvyydessä tasolla - 13,5. 2.3 Tontti 447-2 Tontti 447-2 rajautuu idässä ja pohjoisessa Engelinpuistoon, etelässä Laamanninkatuun ja lännessä Puupolkuun. Engelinpuiston länsireuna sekä molemmat kadut on pilaristabiloitu vuonna 2007. Maanpinta on tontilla vanhojen kairausten perusteella noin tasolla +1,0 +1,4 laskien loivasti kohti jokea. Pintamaan täyttöjen alla on savea 10 14 m paksuudelta, savikerroksen paksuus kasvaa kohti jokea. Tontin länsiosassa kairaukset ovat pysähtyneet kiveen tai kallioon noin tasolla -12,3-12,6. Kairausten päättymistaso laskee kohti jokea. Tontin luoteiskulmassa sijaitsee entisen Kokonniementien penger, jonka paksuus puiston pohjoispuoleisella tontilla oli useita metrejä. 2.4 Tontti 448-1 Tontti 448-1 rajautuu lännessä Aleksinpolkuun, etelässä Läntiseen Aleksanterinkatuun, idässä Engelinpuistoon ja pohjoisessa naapuritonttiin, jolle tullaan rakentamaan asuintaloja. Aleksinpolku ja Engelinpuiston länsireuna on pilaristabiloitu vuonna 2007 ja Läntinen Aleksanterinkatu aiemmin. Maanpinta on tontilla vanhojen kairausten perusteella noin tasolla +0,8 +1,8 laskien loivasti kohti itää. Pintamaan täyttöjen alla on
savea 9 14 m paksuudelta. Savikerros on ohuimmillaan tontin luoteis- ja keskiosassa ja paksunee kohti itää ja länttä. Kairaukset ovat päättyneet tontilla noin tasolla -10-18,4. Ylimmillään päättymistaso on tontin länsiosassa ja alimmillaan tontin keskiosassa, jossa kairaus on pysähtynyt kiveen tai kallioon noin tasolla - 18,4. 2.5 Tontti 448-2 Tontti 448-2 rajautuu pohjoisessa Laamanninkatuun, idässä Engelinpuistoon ja etelässä ja lännessä naapuritontteihin, joille tullaan rakentamaan myöhemmin. Laamanninkatu ja Engelinpuiston länsireuna on pilaristabiloitu vuonna 2007. Maanpinta on tontilla vanhojen kairausten perusteella noin tasolla +0,9 +1,2 laskien loivasti kohti jokea. Pintamaan täyttöjen alla on savea 6 16 m paksuudelta. Savikerros on ohuimmillaan tontin lounais- ja länsiosassa ja paksunee kohti jokea. Paksuimmillaan savikerros on tontin kaakkoisosassa. Tontin länsiosassa kairausten päättymistaso on tasolla -10,3-14,1, päättymistaso nousee hieman kohti itää ollen tontin keskiosassa noin tasolla -10,3. Tontin keskiosasta päättymistaso jälleen laskee kohti itää ollen alimmillaan noin tasolla -16,5-17. 3. Pohjavesi Alueen keskiosassa on ollut pohjavedenpinnan korkeuden mittausta varten havaintoputki. Putkesta mitattuna on pohjavedenpinnan painekorkeus ollut v. 2001 tasolla noin +0,7, eli noin 1,3 m sen hetkisen maanpinnan alapuolella. Mikäli alueelle rakennetaan kellareita, tulevat ne todennäköisesti sijoittumaan osin pohjavedenpinnan alapuolelle. 4. Tehdyt pohjavahvistukset Tontteihin rajautuvia katuja on pilaristabiloitu. Vuonna 2007 on tehty stabilointi Aleksinpolun, Laamanninkadun sekä Puupolun kohdalla. Lisäksi Engelinpuiston länsireunaan on tehty lamellistabilointia. Aleksanterinkaari ja Läntinen Aleksanterinkatu on myös perustettu pilaristabiloinnilla. Tontin 447-2 pohjoispuolella sijaitsevaan Engelinpuistoon on suunniteltu tehtäväksi täyttöjä, jotka voivat aiheuttaa painumia tontin pohjoisreunalla.
5. Pilaantuneen maaperän puhdistus Tonttien pilaantunut maaperä on puhdistettu vuonna 2007. Tontilla 447-2 kunnostus tehtiin Uudenmaan Ympäristökeskuksen päätöksen YS 261, 22.2.2007 mukaisesti ja tontilla 440-1 päätöksen YS 409, 17.4.2003 mukaisesti. Tontin 440-1 pohjoisosa sijaitsee lupa-alueen ulkopuolella vanhalla peltoalueella. Tontit 448-1 ja 448-2 sijoittuivat osittain molemmille lupa-alueille. Lupapäätösten mukaan tonteilta tuli poistaa maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittivät Samase-ohjearvotasot. Poikkeuksena arseenilla tavoitetaso oli savimaassa 15 mg/kg ja sinkillä 200 mg/kg. Tonttien lupa-alueisiin kuuluneilta osilta poistettiin maa-ainekset, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittivät lupapäätösten tavoitetasot. Poikkeuksena tontille 448-1 jäi pienelle alueelle pieniä pitoisuuksia kloorattuja liuottimia noin 4 m syvyyteen pohjasaveen. Kyseisten maiden poistotarpeesta tehdään erillinen riskitarkastelu. Toteutuneet kaivualueet ja lupa-alueiden rajat on esitetty piirustuksessa 82119395-06/10. Pilaantuneen maan kaivu ulottui pohjasaveen saakka. Kaivannot täytettiin moreenilla. Täytön maksimi kivikoko oli 100 mm. 6. Perustaminen ja pohjarakennus Edellä mainittujen pohjatietojen perustaalla on tonteilla noudatettava mm. seuraavia pohjarakennustapoja: Rakennukset perustetaan tukipaaluilla. Paalutyypin valinta riippuu maapohjasta, paalujen kantavuustarpeesta ja taloudellisimmasta ratkaisusta. Kaavamääräysten perusteella tulevat pihatasot ovat 1 2,5 m nykyistä maanpintaa ylempänä. Kaavassa esitettyjen pihatasojen on säilyttävä 0,2 m tarkkuudella kaavassa esitetyllä tasolla myös pitkän ajan kuluessa. Painumien vähentämiseksi piha-alueet ja putkilinjat suositellaan syvästabiloitaviksi tai rakennettavaksi paalulaatalle. Piha-alueilla myös muut pohjarakennustavat ovat sallittuja, mikä on luotettavasti osoitettavissa, että painumat ovat edellä esitettyjen vaatimusten mukaiset. Kaikki alapohjat tehdään kantavina rakenteina. Rakennuksen ala putkijohdot ripustetaan alapohjasta tai kantavista rakenteista. Kellarit tehdään vesitiiviillä, kantavalla alapohjalla, joka on nostetta kestävä.
7. Alueellinen vakavuus Tonttien 448-1, 448-2 ja 447-2 alueellisen vakavuuden varmistamiseksi on tonttien ja rannan välille rakennettu pilaristabilointiseinämä. Seinämän mitoituksessa on huomioitu asemakaavassa esitetty tuleva maanpinta ja sen vaatimat täytöt. Laaja-alaisten, kaavassa esitettyjen korkojen yläpuolelle ulottuvien väliaikaistenkin täyttöjen tekeminen on kielletty myös rakentamisvaiheessa. Myös paikallisten korkeiden täyttöjen tekeminen on kiellettyä alueen saven alhaisen leikkauslujuuden ja sortumavaaran takia (mm. edellisten rakennusten rakentamisvaiheessa on tapahtunut väliaikaisen läjityksen aiheuttamia sortumia). Helsingissä 16. päivänä lokakuuta 2008 Ramboll Finland Oy
LIITE 1
Ilmakuvia 1960-luvulta LIITE 2 Alueen pohjoisosassa on pitkä halli ja puutavaran säilytyskenttä. Lisäksi alueella on ollut pienempiä varastorakennuksia sekä asuin- ja toimistorakennus. 1970-luvulla asuinrakennus ja iso varasto on purettu. Junarata on kulkenut alueella varastojen lomitse vielä ainakin 60-luvun pohjakartan mukaan