LIITE 1 30.5.2008 67070348.BT tark. 14.2.2013 KOLARI Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 2 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 2. SUUNNITTELUALUE Osayleiskaava-alue alue käsittää Tornion- ja Muonionjokien ranta-alueet Kolarin kunnan alueella. Suunnittelualueen pituus on noin 75 km, keskimääräinen leveys noin 0,5 km ja pinta-ala on noin 90 km 2. Rantaviivaa osayleiskaava-alueella on yhteensä noin 100 km, josta Kolarinsaaren rantojen osuus on noin 22 km. Muonion kunnan rajalta alkavaan osayleiskaava-alueeseen sisältyvät pohjoisesta lukien mm. Äkäsjokisuun, Saariputaantien, Kolarinsaaren ja Kolarin kirkonkylän alueet. Kirkonkylän eteläpuolella kaava käsittää Lappeantien (maantie 9381) ja joenrannan välisen alueen sekä tienvarren Pellon kunnan rajaan asti. Teollisuusalue Saariputaantie Kolarinsaari rajanylitys Lappeantie 10 km Kuva: Suunnittelualueen rajaus
3. OSAYLEISKAAVOITUKSEN TARKOITUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 3 Osayleiskaavoitus lähtee Tornionjoen Muonionjoen rantojen ja niihin liittyvien alueiden kaavoitustarpeesta. Kolarin keskustan vanhaa osayleiskaavaa, asemakaavoja ja jokivarren ranta-asemakaavoja lukuun ottamatta Tornion- ja Muonionjoen ranta-alueet ovat kaavoittamattomia. Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena osayleiskaavana ja ranta-alueiden osalta rantaosayleiskaavana. Kaavan hyväksyy Kolarin kunnanvaltuusto. Yleiskaava ei ole voimassa asemakaava- ja ranta-asemakaava-alueella mutta on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa niitä sekä ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueidenkäytön järjestämiseksi. Kirkonkylän osalta kaava on strateginen osayleiskaava. Rantojen osalta kaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää ranta-asemakaavoittamattomilla ranta-alueilla rakennusluvan myöntämisen perusteena maankäytön ja rakennuslain 72 :n mukaisesti ja ranta-alueen ulkopuolella suunnittelutarveratkaisujen perustana (MRL 137 ). Kaavan vireille tulon ja laadinnan aloittamisen jälkeen kaavoituksen lähtökohdat ovat merkittävästi muuttuneet uusien kaivoshankkeiden myötä. Osayleiskaavan sisältö ja laatimisaikataulu sovitetaan yhteen kaivoshankkeiden YVA-menettelyn kanssa. Laadittavana olevan YVA-ohjelman arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 loppuun mennessä. Yhteensovittaminen koskee erityisesti Kalkkikankaan ja Äkäsjokisuun alueita sekä kirkonkylässä rautatien lähialueita ja yhteyksiä Ruotsin suuntaan. 4. YLEISTAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT Yleistavoitteena on osoittaa Tornionjoen-Muonionjoen ranta-alueiden maankäyttö luonto- ja kulttuuriarvoihin sopeuttaen. Alueiden käyttö sovitetaan luonnonoloja ja kulttuuriarvoja turvaavasti. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä. Kulttuuri- ja luonnonperintöarvot otetaan huomioon erityisesti toimintojen sijoittamisessa ja matkailun vetovoimatekijöinä. Tavoitteena on luoda edellytykset Tornionjoen-Muonionjoen ranta-alueiden maankäytön ja rakennetun ympäristön laadukkaalle kehittämiselle sekä kalastus- ja muun matkailuliiketoiminnan menestymiselle. Lisäksi maa- ja metsänhoidon sekä porotalouden tavoitteet otetaan huomioon. Alueiden käytöllä pyritään edistämään myös muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kolarin keskusta-alue suunnitellaan lähtien kuntakeskuksen asutus- ja palvelurakenteen säilymisestä sekä väestöpohjan kasvun mahdollistamisesta. Liikennejärjestelmää kehitetään kokonaisuutena, joka käsittää eri liikennemuodot ja palvelee asutusta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevaa liikenneverkkoa. Elinympäristön laatuun kiinnitetään huomiota. Vesistöjen veden laadun turvaamiseksi alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset jätevesien käsittely- ja johtamisjärjestelmät, Osayleiskaavan laatimisella otetaan kantaa mm. - Tornionjoen - Muonionjoen ranta-alueiden maankäyttöön - ranta-alueen ja kuivanmaan rakentamisen tiheyteen ja tehokkuuteen - palvelujen sijoittamiseen - pysyvän asumisen sijoittamiseen - liikenneverkon kehittämiseen - mahdollisten tulva-alueiden osoittamiseen ja niiden vaikutusten arviointiin - kalastuksen tarpeisiin erityisesti lohen osalta
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 4 - maa-, metsä- ja porotalouden tarpeisiin - kaivoshankkeiden toimintaedellytyksiin - muun elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin - viher- ja reittiverkoston tarpeeseen ja sijoittamiseen - rakennustavan peruspiirteisiin - kulttuuriympäristön vaalimiseen Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Tavoitteena on vuorovaikutteinen ja riittävän vaikutusten arviointiin perustuva suunnittelu, joka edistää mm turvallisen, terveellisen, toimivan ja taloudellisen elin- ja toimintaympäristön luomista. Alueiden käytön suunnittelulle kohdistuvat yleiset tavoitteet ovat lain 5 :ssä ja yleiskaavoille asetetut sisältövaatimukset lain 39 :ssä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (Valtioneuvosto 30.11.2000) osayleiskaava-aluetta koskevat seuraavat asiakokonaisuudet: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleisesti suunnittelualueella tärkeimmäksi nousevat Tornionlaakson maisema-, kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja koskevat tavoitteet, haja-asutusalueiden vesihuollon tavoitteet, rannoille rakentamisen tavoitteet sekä alueen sijainti valtakunnan rajalla. Arvio väestönkehityksestä ja lomarakentamisen määrästä ohjaa suunnittelua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua myös maakuntakaavan kautta. Toimivan aluerakenteen kannalta tutkitaan ja sovitetaan kyläalueiden ja keskustaajaman maankäyttö. Erikseen selvitetään aluerakenteessa kaivoshankkeiden ja niistä aiheutuvan liikenteen, Äkäsjokisuun kylä- ja teollisuusalueen sekä Lappean ja Väylänpään kyläalueiden osuus. Eheytyvän yhdyskuntarakenteen osalta selvitetään mahdollisuus keskustaajaman rakenteen kehittämiseen ja tiivistämiseen sekä kyläalueiden keskeisten alueiden täydennysrakentamiseen. Elinympäristön laatua pyritään kehittämään painottamalla asumista liikenteen melualueiden ulkopuolelle, erilleen ympäristövaikutuksia aiheuttavista työpaikka-alueista sekä etsimällä vesi- ja jätevesihuollon kannalta edullisia alueita. Kulttuuri- ja luonnonperintöä pyritään vaalimaan erityisesti Kolarinsaaren-Saariputaan alueella sekä Väylänpään kyläalueella. Kolarin vanha puukirkko Kolarinsaarella kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristökohteisiin. Maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä ovat Kolarinsaari sekä Lappean ja Väylänpään kylät. Toimivien yhteysverkostojen osalta pyritään erityisesti selvittämään alemmanasteisen tieverkon ylläpitämismahdollisuuksia ja joukkoliikenteen yleisiä järjestämismahdollisuuksia. Kaivoshankkeiden kuljetusreitit, mahdollinen uusi tieyhteys rajanylityssillalta rautatien suuntaan sekä mahdolliset malminkuljetusputket tai rautatieyhteydet joen yli vaikuttavat kaavaratkaisuun. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisinä kohteina käsitellään ainakin Kolarinsaarta ja siihen liittyviä alueita, Tornionjoen ja Muonionjoen haarautumisaluetta (Lappea), muita merkittävimpiä koskialueita sekä sivujokien ja purojen alueita erityisesti jokihelmisimpukan ja purotaimenen osalta.
Natura 2000 -alueet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 5 Tornion-Muonionjoki ja sen lisäksi Kalixjoki ovat ainoat EU:n alueen säännöstelemättömät suuret jokivesistöt. Tornionjoen-Kalixjoen vesistö kuuluu Ruotsin ja Tornion- Muonionjoen vesistö Suomen kansalliseen Natura 2000- verkostoon. Tornionjoen- Muonionjoen vesistöalue kuuluu vesistönä Natura 2000 verkostoon SCI-alueena FI 130 1912. Luontodirektiivin tarkoittama luontotyyppi koko alueella on Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään arviointi Natura-vaikutusarvion tarpeellisuudesta. Lapin maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Maakuntasuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Lapin liiton valtuusto hyväksyi 20.5.2005 Lapin maakuntasuunnitelman päivityksen Eläköön Lappi 2022. Uusi päivitys 2030 on vireillä ja valmistuu v. 2009 loppuun mennessä. Päivitetty Lapin maakuntaohjelma 2007-2010 on hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 13.10.2008. Tavoitteena on kuntakeskuspainotteinen aluerakenne. Aluerakennemallissa Kolarin kirkonkylä on merkitty kuntakeskuksena ja Ylläs tärkeänä matkailukeskuksena. Väylänvarsi on merkitty maaseudun ydinalueeksi/taajaman lähialueeksi. Maakuntasuunnitelmassa on osoitettu useita luontevia lähiyhteistyö- ja kehittämisvyöhykkeitä, joista Tornionlaakson ylimaakunnallinen kehittämisvyöhyke on yksi. Alueelta käydään työssä rajan yli ja tehdään yhteistyötä mm palveluissa ja yhdyskuntatekniikassa. Lapin matkailustrategia 2007-2010 Strategian päivitys on hyväksytty Lapin liiton hallituksessa 22.10.2007. Matkailu on ollut Lapin kehittämisen painopisteala jo 1980-luvun alusta lähtien. Yleinen strategia on, että matkailua kehitetään keskusvetoisesti. Suuret matkailukeskukset toimivat matkailun kehittämisen ja lähialueiden elinkeinoelämän vetureina. Strategiassa Yllästunturi Kolarin kunnassa on luokiteltu vahvimpiin matkailukeskuksiin. Aluerakennemallin mukaisesti tavoite on kehittää yhteistyötä Olos- ja Pallastunturien matkailukeskuksien kanssa. Ylläksen vaikutusalue ulottuu Tornionjokilaaksoon ja myös rajan yli Pajalaan. Väylänvarren matkailu perustuu kesällä pääasiassa lohikalastukseen ja talvella moottorikelkkailuun. Sen kehittäminen tulee hyödyntää Ylläksen vetovoimaa ja sijaintinsa rajalla. Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Tunturi-lapin maakuntakaavan 23.6.2010. Kaavaalue sijoittuu Enontekiön, Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien alueelle. Tunturi-Lapin maakuntakaavalla kumotaan vuonna 1999 vahvistettu Tunturi-Lapin seutukaava. Kaivoshankkeilla on suorat ja välilliset vaikutukset osayleiskaava-alueella. Teollisuusalueiden sijainti ja niiden liikenneyhteydet vaikuttavat maakuntatasolla ja ovat esillä myös maakuntakaavan laatimisprosessissa.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 6 Suurin osa Kolarin kunnan väylänvarren alueesta on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M 4528). Tornionjoki ja Muonionjoki Natura 2000 -alueina on merkitty luonnonsuojelualueeksi (SL 4207). Yksittäisiä loma-asuntoalueita ei ole merkitty maakuntakaavaan. Kolarinsaaren virkistysalue on poistunut. Maantiet, rautatie ja moottorikelkkareitit on merkitty maakuntakaavaan. Valtatie 21/ E8 -tie on merkitty valtakunnallisesti tärkeäksi kansainväliseksi liikenneväyläksi Revontultentien samannimisen kehittämishankkeen mukaan. Kolarin kirkonkylä on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A 3) ja lisäksi keskustatoimintojen alueeksi (C 113). Taajaman vaihtoehtoiset laajenemissuunnat on merkitty kaavaan. Kolarinsillan rajanylityspaikka on merkitty. Kolarinsaaren pohjoisosa on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja merkitty kaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma 5991). Kolarin
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 7 saaren eteläpäässä valtakunnallisesti arvokas vanha puukirkko lähiympäristöineen on merkitty rakennussuojelualueeksi (SR 3085). Maakuntakaavassa on esitetty kaksi vaihtoehtoista laajenemissuuntaa. Äkäsjokisuun teollisuustoimintojen alueen seudullinen merkitys on muuttunut valtakunnalliseksi ja aluevaraus kasvanut (T 711). Yhdystien yhteystarve Ruotsiin on merkitty kaavaan. Tornion ja Muonionjokien yhtymäkohdassa sijaitsevan Lappean asema korostuu virkistys- ja matkailukohteena. Alue on merkitty seutukunnallisesti merkittäväksi kalastus- ja luontomatkailukohteeksi (rm 852). Lappea lähialueineen on myös merkitty kaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena (ma 5990). Rajajokivarren alue Lappeasta Väylänpäähän on merkitty maaseudun kehittämisen kohdealueeksi (mk 8014). Aluetta koskee kaavamääräys Alueella tulee säilyttää ja kehittää monipuolisesti maaseudun elinkeinoja, palveluja, asutusta ja kulttuuriympäristöä. Laestadiuspolku Sieppijärveltä Lappeaan on merkitty kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi reitiksi. Yleiskaavoitus ja asemakaavoitus Kolarin kirkonkylän oikeusvaikutukseton yleiskaava 1978, Kolarin keskustan asemakaavat 1973-2007
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 8 Kelloniemen ranta-asemakaava 2003 (Kolarin kirkonkylästä etelään) Kalkkikankaan ranta-asemakaava 2001 ja Äkäsjokisuun ranta-asemakaava1992 Meän Väylä Älvlandet rajayhteistyöhankke Meän Väylä Älvlandet on vuosina 2002-2006 toteutettu valtakunnan rajan ylittävä Kolarin, Muonion ja Pajalan kuntien Interreg III A -osarahoittama yhteistyöprojekti. Projektin päätavoite oli edistää kuntien yhteistyötä ja luoda yhteinen pohja kolmen kunnan alueen kehittämiselle ja maankäytön suunnittelulle erityisesti rajajokilaakson alueella. Osayleiskaavatyössä hyödynnetään projektin raportteja ja selvityksiä sekä projektin puitteissa kesällä 2002 tehtyä lentokuvausta (yhteensä 1519 viistokuvaa ranta-alueilta rajan kummaltakin puolelta). Projektin tuloksena syntyneet kaksikieliset asiakirjat ovat: Meän visio Kuntakatsaus (+karttaliite 1:250 000) Rajajokisuunnitelma (+karttaliitteet 1:20 000) Maisema Luonto - Kulttuuriympäristöselvitys (+luontoselvityksen karttaliitteet 1:20 000 +kulttuuri-ympäristöanalyysin karttaliitteet 1:20 000) Yleiskaavoituksella pyritään luomaan edellytyksiä Meän Väylä -projektin kehittämistavoitteiden toteuttamiselle. Tärkein tavoite on jokilaakson huomioon ottaminen kokonaisuutena rajan molemmin puolin tehtyjen luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristöselvitysten avulla.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 9 5. LAADITUT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Kantatilaselvitys Rakennettu ympäristö Muinaisjäännökset Luontoselvityksen täydennys Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen täydennys Teknisen huollon verkostot Liikenne Selvitetään kiinteistöjaotus ja sen muutokset 1.1.1970 alkaen. Kantatilaselvitys on tehty v. 2008. Kantatilaselvityksen pohjalta osoitetaan rakennusoikeus rantaalueille muunnetun rantaviivan pituuden perusteella. Rantojen rakennuskelpoisuus on alustavasti selvitetty Meän Väylä - selvityksissä. Kunta selvittää omana työnään rakennuskannan iän laaditun kantatilaselvityksen osaksi. Kirkonkylä ja kylätaajamat, erityisesti raja- ja reuna-alueet ja näkymät, tutkitaan karttatulkinnalla ja maastokäynnillä. Maastokäynnit on tehty kesällä 2007 ja 2008. Tunturi-Lapin kiinteiden muinaisjäännösten tietokannan mukaan tunnetaan 12 kohdetta alueella. Mikroliitti Oy vuonna 2007 tekemän inventoinnin mukaan Kalkkikankaan alueelta löytyy lisäksi kolme tervahautaa. Muinaisjäännösten täydentämistarve maankäytön muutos- ja rakentamispainealueilla arvioidaan. Lähtökohtana on Meän Väylä - Älvlandet projektin perusselvitys, jota täydennetään tarvittavilta osin mm. lähtöaineiston ajankohtaisuuden ja kalakantojen kannalta. Tulvariskialueet arvioidaan ympäristökeskuksen aineistojen pohjalta. Lähtökohtana on Meän Väylä - Älvlandet projektin perusselvitys, jota täydennetään tarvittavilta osin. Lapin kulttuuriympäristöt tutuksi hankkeen inventoituja jälleenrakennuskauden kohteita löytyy 22 suunnittelualueella. Teknisen huollon verkostot ja kehittämissuunnitelmat arvioidaan olevan aineiston perustella. Arviointi tehdään v. 2005 hyväksytyn Kolarin vesihuollon kehittämissuunnitelman (PSV - Maa ja Vesi Oy) pohjalta ja arviointiin sisällytetään arvio vesihuollon toiminta-alueiden laajuudesta sekä haja- ja taajaasutuksen suhteesta. Kunta harkitsee koko kunnan jätevesijärjestelmän kehittämistä ja selvittää mm. jätevedenpuhdistamojen uusimistarvetta. Liikennejärjestelmästä arvioidaan nykytilanne ja kehittämissuunnitelmat.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 10 6. SUUNNITTELUAIKATAULU Kaivoshankkeiden YVA-prosessi ja maakuntakaavan hyväksymisaikataulu voivat edelleen aiheuttaa muutoksia osayleiskaavan aikatauluun, aluerajaukseen ja sisältöön. SUUNNITTELUVAIHE SUUNNITELMAN TYÖSTÄMINEN KUNNAN JA VIRANOMAISTEN KÄSITTELY ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN TIEDOTTAMINEN TALVI 2007 07-12 1. Aloitus Yleisten tavoitteiden asettelu. osallistumisja arviointisuunnitelman laadinta, lähtötietojen kokoaminen.. Oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatimisen käynnistäminen Aloitusneuvottelu 5.7.2007 TALVI 2008 01-04 2. Tavoiteasetteluvaihe Perusselvitykset, tiedonkeruu ja analyysi, Tavoitteiden kokoaminen Nollakaava, selvitys rakennuskannasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kunnassa nähtäville 1. Viranomaisneuvottelu Kaavan tavoitteista keskustellaan kunnan hallintokuntien, viranomaisten ja yrittäjien kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyden arvioiminen ja tarvittaessa mielipiteen esittäminen valmistuneesta aineistosta kirjallisesti ja suullisesti, Osallisella on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumisja arviointisuunnitelman riittävyydestä Tavoitekeskusteluun osallistuminen. Kaavan vireilletulosta tiedottaminen. Kirje muulla paikkakunnalla asuville maanomistajille, tiedotus paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan www-sivuilla osoitteessa: www.kolari.fi. KEVÄT-KESÄ 2009 04-08 3. Luonnosvaihe Maankäytön vaihtoehdot ja rakennemallit, sekä näiden arviointi. Maastotyöskentely Kaavaluonnoksen laadinta Kaavaluonnos ja selvitysaineisto kunnassa nähtäville Aineistoa käsitellään kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa Tavoitteiden ja mitoitusperusteiden hyväksyntä yleiskaavaehdotuksen laadinnan pohjaksi Mielipiteen esittäminen valmistuneesta aineistosta kirjallisesti ja suullisesti Yleisötilaisuus. Luonnos nähtävillä osoitteessa: www.kolari.fi. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan lehdessä. kaavaneuvottelut tarvittaessa -TALVI 2010 - KESÄ 2011 09/2010 08/2011 4. Ehdotusvaihe Kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen esitys työstetään kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot viranomaisilta. 28.9.2011 Viranomaisneuvottelu. Mahdolliset kirjallisesti. muistutukset Nähtäville asettamisesta ilmoitetaan lehdessä sekä osoitteessa: www.kolari.fi. Syksy2011 - Talvi 2012 09/2011 04/2012 5. Ehdotusvaihe II 01-04/2013 6. Ehdotusvaihe III Kaavaehdotuksesta saatujen muistutuksien ja lausuntojen johdosta tehtyjen tarkistusten johdosta laaditaan kaavaehdotus II Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot viranomaisilta. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville ja pyydetään lausunnot viranomaisilta. Mahdolliset kirjallisesti. muistutukset Kesä 2013 6. Hyväksymisvaihe Kunnanhallitus esittelee kaavan valtuustolle. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan kesällä 2013. Mahdolliset valitukset Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä. Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 11 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Yleiskaavaa laadittaessa arvioidaan suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa vaikutuksia verrataan 0-kaavaan eli nykytilanteeseen. Vaikutusten arviointia tehdään kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheessa. Vaikutusten arviointi perustuu nykytilatietoon, perusselvityksiin sekä saadun palautteen avulla tehtyihin arvioihin. Kaava-alueella selvitettäviä vaikutuksia ovat: 1) Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön arvioidaan nykytilanteen, kaivoshankeen yva-selvitysten ja kaavasta saadun palautteen perusteella. - mahdollisuus elinkeinon, erityisesti matkailun harjoittamiseen - palvelujen saatavuus ja saavutettavuus - elinympäristön viihtyisyys - vapaa-ajanvietto ja virkistysmahdollisuudet, ulkoilualueet - mahdollisuus jatkaa perinteistä elämäntapaa - ympäristön laatu - terveys, turvallisuus, elinolosuhteet, melu - sosiaaliset vaikutukset - työllisyys 2) Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon arvioidaan nykytilanteen, Meän Väylä -selvityksen ja kaivoshankeen yva-selvitysten perusteella. - uusien rakentamisalueiden määrä ja sijoittuminen - alueelle sijoitettavien eri toimintojen vaikutukset - liikkumisen aiheuttama kuormitus ja kulutus 3) Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin arvioidaan nykytilatiedon, Meän Väylä -selvityksen ja kaivoshankeen yva-selvitysten perusteella. - luonnonarvoiltaan herkät alueet, arvokkaat alueet - uhanalaiset lajit - kulkemisen ja reittien vaikutukset kasvi- ja eläinlajeille 4) Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen arvioidaan nykytilanteen, maakunnan strategioiden ja väestöennusteen pohjalta - uuden rakentamisen määrä ja sijoittaminen, pysyvä asutus, loma-asutus - palvelujen ja matkailupalvelujen sijoittuminen ja laatu - reitit - liikenneyhteydet, kehittämistarpeet, liikenneturvallisuus - joukkoliikenne - kunnallistekniset verkostot, vesihuolto, sähkö 5) Vaikutukset taajama- ja kyläkuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön arvioidaan nykytilanteen, kartta- ja lentokuvatarkastelujen ja maastokäyntien pohjalta. - uuden rakentamisen mitoitus ja sijoittuminen - asutuksen sijoittuminen kylärakenteeseen ja maisemakuvaan - arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja kiinteät muinaisjäännökset
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 12 - historiallisesti ja symbolisesti tärkeät paikat, henkinen kulttuuriperintö 6) Vaikutukset Natura-alueisiin - Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalue kuuluu vesistönä Natura 2000 verkostoon. Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään arviointi Natura arvioinnin tarpeellisuudesta. 7. MITEN TIEDOTETAAN, MITEN JA KETÄ KUULLAAN TYÖN AIKANA? Kaavasta ja kaavatyön etenemisestä tiedotetaan koko työn ajan kunnan ilmoitustaululla, paikallislehdessä (Luoteis-Lappi lehden Kunta tiedottaa palstalla), kuntatiedotteessa ja kunnan www-sivuilla osoitteessa www.kolari.fi Osalliset ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Osalliset ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoitus käsittelee. Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaavan osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen elinkeinoharjoittajat ja maanviljelijät Osakaskunnat ja kalastuskunnat Tie- ja vesiosuuskunnat asukasyhdistykset kylätoimikunnat Metsähallitus Kolarin seurakunta Yrittäjätahot Etujärjestöt ja muut tahot Lapin luonnonsuojelupiiri Metsäntutkimuslaitos (Metla) Tornionlaakson Sähkö Oy kunnan vesihuoltolaitos Lapin rajavartio Tulli, pohjoinen tullipiiri Paliskuntien yhdistys Tornionlaakson neuvosto Lapin rakennusperinneyhdistys Muut alueella toimivat yhdistykset, järjestöt ja yritykset Viranomaistahot Ympäristöministeriö Kunta: sosiaali- ja terveyslautakunta, rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, Lapin ELY -keskus Lapin liitto Lapin aluepelastuslaitos Museovirasto Lapin maakuntamuseo Tornionlaakson maakuntamuseo Liikennevirasto Metsähallitus, luontopalvelut Naapurikunnat: Muonio, Pello, Pajala kommun Vägverket, Region Norr Banverket Länstyrelsen i Norrbottens län Muut viranomaiset harkinnan mukaan 8. VALTAKUNNAN RAJAN YLITTÄVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL:n 199 ja MRA 99 sisältävät säännökset valtakunnan rajan ylittävien vaikutusten huomioon ottamisesta. Kaavan laatimisen yhteydessä selvitetään Ruotsin puolelle mahdollisesti heijastuvat vaikutukset ja arvioidaan Ruotsin puolen kaavat ja suunnittelutilanne osayleiskaavan kannalta. Vaikutukset, jotka kohdistuvat Ruotsin puolelle ovat maisemaan ja luontoon liittyviä. Jokilaakso on luonto- ja maisemakokonaisuus. Vaikutuksia aiheuttavat myös uudet mahdolliset kuljetusyhteydet Tapulin ja Sahavaaran kaivosalueisiin pohjoisesta Huukin Äkäsjokisuun tai nykyisen sillan kautta.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 13 Osallisiksi kaavaan kirjataan Pajalan kunta, Ruotsin tielaitos (Vägverket), Ruotsin ratahallintokeskus (Banverket) ja Norrbottenin lääninhallitus sekä Tornionlaakson neuvosto. Lapin ympäristökeskus on yhteisviranomainen valtakunnan rajat ylittävien vaikutusten osalta. OAS käännetään ruotsiksi ja toimitetaan Lapin ympäristökeskukselle, joka toimittaa sen eteenpäin Ympäristöministeriölle, joka hoitaa yhteyden Ruotsiin. Ilmoitus kaavan vireille tulosta on v. 2008 toimitettu Pajalan kuntaan. Osayleiskaavan laatimisessa noudatetaan seuraavaa käytäntöä - kaavoitusprosessi on suomalainen. Naapurivaltio on osallinen mutta osallistumisesta Ruotsissa vastaavat ruotsalaiset tahot itse. Pajalan kunta järjestää mahdolliset infotilaisuudet. - kutsut viranomaisneuvotteluihin ja infotilaisuuksiin lähetetään myös Ruotsiin viranomaistahoille - kuulutukset julkaistaan myös Ruotsin lehdissä - muistiot laaditaan suomeksi. - kaavaselostuksen keskeiset osat käännetään ruotsiksi. - kaavamääräykset ja merkinnät käännetään ruotsiksi. - Ruotsista tulleet lausunnot ja kommentit käydään läpi osana kaavaprosessia - kaavan voimaantulopäätös toimitetaan tiedoksi YM:lle. 9. MITEN JA MILLOIN VOI OSALLISTUA? Alueen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuu 1. yleisötilaisuuksissa luonnosvaiheessa 2. mielipiteen toimittamisella luonnosvaiheessa ja muistutuksella ehdotusvaiheessa 3. ottamalla suoraan yhteyttä kunnan tai konsultin edustajiin esittelytilaisuuksissa tai erikseen ilmoitetuissa päivystystilaisuuksissa 10. KUKA VALMISTELEE JA OHJAA? Kaavoitus tapahtuu Kolarin kunnanhallituksen johdolla. Kunnan vastuuhenkilönä on osastopäällikkö Kullervo Lauri. Yleiskaavan suunnittelutyö tehdään :ssä, jossa projektipäällikkönä toimii suunnittelupäällikkö Kimmo Kautto.
Tornionjoen-Muonionjoen osayleiskaava 14 11. MISTÄ SAA TIETOA? Suunnittelutyöhön liittyviä lisätietoja saa Kolarin kunnanvirastosta tai Pöyry Environment Oy:stä. Kolarin kunta Isonpalontie 2 95900 Kolari Väinönkatu 1 40100 Jyväskylä Kullervo Lauri Teknisen osaston päällikkö puh 016-519 194, gsm 0400-395 587 kullervo.lauri[at]kolari.fi Kimmo Kautto puh. 040 8678584 kimmo.kautto[at]poyry.com Tietoa osayleiskaavasta on saatavissa myös internet osoitteesta www.kolari.fi sekä yleistietoa kaavoituksesta www.ymparisto.fi (maankäyttö ja rakentaminen)