Saamelaiskielet suomen kielen historian valaisijana Jussi Ylikoski 7.8.2018 Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Oulussa 7. 9.8.2018
Taustaa 2
Saamelaiskielet kymmenisen kieltä, jotka yhtä kirjavia kuin itämerensuomalaiset, germaaniset tai romaaniset kielet 3 Pohjoissaame (5) 15 000 20 000 puhujaa 90 % saamelaiskielten puhujista
Pari tuhatta vuotta sitten: 4 (Aikio 2006: 45)
5 Viime vuosisadat: (Itkonen 1948) Viime vuosikymmenet:
Tutkimushistoriaa 6
Tutkimushistoriaa 7 - M. A. Castrén (1813 1852) - koulussa Oulussa 1826 1830 - väitöskirja De affinitate declinationum in lingua Fennica, Esthonica et Lapponica (1839) - suomen, viron ja saamen taivutusmorfologiaa - mm. astevaihtelun ja sijamuotojen alkuperästä - saamessa ja suomessa paljon yhteistä
Tutkimushistoriaa 8 - Erkki Itkonen - Mikko Korhonen - Pekka Sammallahti - Ante Aikio
Tutkimushistoriaa 9 - Erkki Itkonen (1977): Lapin kieli suomen kielen historian valaisijana - äännehistoriaa - muotohistoriaa - varhaiskantasuomi - Perinteinen käsitys varhaiskantasuomesta on sittemmin saanut kilpailijoita.
Tutkimushistoriaa 10 Perinteinen sukupuu
Tutkimushistoriaa 11 Yksi uudemmista pensaista
Tutkimushistoriaa 12 - Saame on joka tapauksessa itämerensuomen välitön ikiaikainen naapuri.
Saame suomen kielen historian valaisijana 13
Saame suomen kielen historian valaisijana 14 Mina olen uus eesti keele õpetaja. Minä olen uusi eestin kielen opettaja.
Saame suomen kielen historian valaisijana 15 Mina olen uus eesti keele õpetaja. Minä olen uusi eestin kielen opettaja. Mun lean ođđa esttegiela oahpaheaddji. Manne orre estlaantengïelen ööhpehtæjja. (pohjoissaame ja eteläsaame)
Saame suomen kielen historian valaisijana 16 - sanat - äänteet - muodot - lauseet
sápmi, sápmelaš < *šämä(-länśi) > hämäläinen, Häme 17
Äännesuhteet ovat säännönmukaisia mutta mutkikkaita, ja sanoja on lainailtu edestakaisin: 18 *matka matka muotki kannas, taival muotka kannas mátki matka
Äännesuhteet ovat säännönmukaisia mutta mutkikkaita, ja sanoja on lainailtu edestakaisin: 19 *kajma kaima guoibmi toveri? kuoma toveri gáibmi kaima
20 kiiruna < giron
21 kiiruna naali < giron < njálla
22 kiiruna naali norsu < giron < njálla
norsu 23
24 norsu < morša
25 norsu < morša > mursu
Tammerkoski, Tampere 26 < kantasaamen *te mpe l + kōške > pohjoissaamen dappal suvanto (koskessa) guoika koski Kuva: Leo-setä https://commons.wikimedia.org/wiki/file:tammerkoski_from_air.jpg
Saame suomen morfologian historian valaisijana 27 Esimerkkeinä sijat, säilyneet parhaiten eteläsaamessa läntisin uralilainen kieli, 300 1000 puhujaa
28 Eteläsaame Kantasaame Pohjoissaame Nominatiivi dålle tuli < *tole > dolla Genetiivi dållen < *tole -n > dola Akkusatiivi dållem < *tole -m > dola Illatiivi dållese < *tole -se n > dollii Inessiivi dållesne < *tole -snɑ > dolas Elatiivi dålleste < *tole -stɑ > dolas Komitatiivi dålline < *tole -jnɑ > dolain Essiivi dålline < *tole -nɑ > dollan
Saame suomen morfologian historian valaisijana 29 - Konservatiivinen eteläsaame paljastaa suomen genetiivin (*-n) (tulen avulla) ja akkusatiivin (*-m) (sytytän tulen < *tulem) alkuperän sekä sisäpaikallissijat alkuperäisemmässä muodossaan: dållese = tulehen dållesne = tulessa dålleste = tulesta
Saame suomen morfologian historian valaisijana 30 - Suomessa on sijoja kaksi kertaa enemmän kuin saamessa, mutta silti saame kertoo myös muiden sijojen alkuperästä: suomi eteläsaame pohjoissaame tulella = dållen nelnie = dola alde ~ dol al jäällä = jïengen nelnie = jieŋa alde ~ jieŋ al kädellä = gïeten nelnie = gieđa alde ~ gieđ al
Saame suomen morfologian historian valaisijana 31 kantaurali esikantasuomi nykysuomi *lumi-n ül-nä polwi-j ül-nä lumen päällä polvien päällä *lumi-l-na polvi-l-na lumella polvillaan (eteläsaame lopme-n nelnie boelv-i nelnie)
Saame suomen syntaksin historian valaisijana 32 Eteläsaamen lauseet joskus kuin kantauralia: Mijjieh saemien gïelem lïereminie. me saamen (GEN) kielen (AKK) oppimassa Rohkea rokan syö. Hätä keinot keksii. Alku aina hankalaa. Oma apu paras apu. SOV SOV ei olla-verbiä ei olla-verbiä
Saame suomen kielen historian valaisijana 33 - Kielihistorian tutkimuksessa avainasemassa ovat yleensä konservatiiviset kielet ja murteet. - Suomen lähimmät etäiset sukukielet tarjoavat hienoja näköaloja suomen kielen menneisyyteen mm. siihen, millaisia Suomi ja suomi olivat ennen Tamperetta ja 15 sijamuotoa.
Saamen ja suomen yhteinen matka jatkuu 34
35 Giitu! Lisätietoja saamesta ja saamen opiskelusta Lassedieđut sámegiela ja sámegiela studerema birra jussi.ylikoski@oulu.fi
Lähteitä ja lukemista 36 Aikio, Ante 2006: On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 91: 9 55. https://www.sgr.fi/susa/91/aikio.pdf Aikio, Ante & Ylikoski, Jussi 2016: The origin of the Finnic l-cases. Fenno-Ugrica Suecana Nova Series 15: 59 158. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/l-cases.pdf Häkkinen, Kaisa 2007: Mursun ja norsun jäljillä. Virittäjä 111: 482 500. https://journal.fi/virittaja/article/view/40611 Itkonen, Erkki 1977: Lapin kieli suomen kielen historian valaisijana. Suomalaisen Tiedeakatemian Vuosikirja 1977: 121 128. Itkonen, T. I. 1948: Suomen lappalaiset vuoteen 1945. I II. Porvoo: WSOY. Rahkonen, Pauli 2011: Tampere saamelainen koskiappellatiivi. Virittäjä 115: 252 256. https://journal.fi/virittaja/article/view/4280 Ylikoski, Jussi 2016: Saamelaiskielten historiaa ja nykytilaa Tampereelta tundralle. Katri Koivula & Niillas Holmberg (toim.), Sano se saameksi. http://sanosesaameksi.yle.fi/sanotko-sen-saameksi-jo-nyt/