Työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Sisällön suunnittelu: Jouni Toikkanen, KEHA-keskus (jouni.toikkanen@ely-keskus.fi) ja työryhmä Graafinen toteutus: Anu Båssar, KEHA-keskus (anu.bassar@ely-keskus.fi)
Työnhakijoille ja yrityksille on nykyisin monipuolisia palveluja Näillä palveluilla syntyy työllisyyttä, kasvua ja hyvinvointia Työllisyydellä on suuri merkitys maakunnan yritysten kasvuun ja asukkaiden hyvinvointiin Sujuvilla ja osuvilla kasvupalveluilla voidaan vaikuttaa merkittävästi Päijät-Hämeen maakunnan tulevaisuuden elinvoimaan
Työllisyys ja hyvinvointi vahvistavat toisiaan Työttömyyden vaikutus Vaikutus ansiotuloon (netto) keskimäärin 10 000 /vuosi Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi Pitkäaikaistyöttömyys syrjäyttää työelämästä Kun työttömyys kestää yli 12 kk, riski syrjäytyä on 70 % Työelämästä syrjäytyneen pitkäaikaiskustannus on 600 000 Toimeentulo Työllisyys
Päijät-Häme 2017 Asukkaita 201 228 (31.12.2017) Ulkomaan kansalaisia 6 730 (3,3 %) (31.12.2017) Työllisiä (15-74-vuotiaat) 85 000 (ka. 2017) Työllisyysaste 68,3% (ka. 2017) Koko Suomi 69,6 % Työttömiä keskimäärin 13 238 4,4 % Palveluissa Pitkäaikaistyöttömiä 4 338 5 107 koko Suomen työttömistä Yritysten toimipaikkojen määrä 13 570 Työttömyysaste 13,1 % Kesäkuu 2018 3,5 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto, Tilastokeskus väestörakenne, toimipaikkatilasto (2016)
Työllisyyden taloudellinen merkitys julkiselle taloudelle Päijät-Hämeessä Asukkaan ollessa työtön Seuraus Työttömyysturvakulut 8 360 /vuosi Yleinen asumis- ja toimeentulotuki työttömälle 2 270 /vuosi Tulonmenetykset: Ansiotulovero Sosiaaliturvamaksu Kulutusverot Työnantajan maksut ja verot 21 500 /vuosi Ns. laaja työttömyyden (työttömät + palveluissa olevat) kustannus on 565 milj. /vuosi Palvelun nopeudella ja sujuvuudella on iso merkitys: yhden työttömyyspäivän kustannus (laaja työttömyys) on noin 2,2 milj. /päivä. Tietoaineiston lähteet: Kari (2016), THL, Räisänen ja Hämäläinen (2015)
Päijät-Hämeen yritysten työvoiman tarve 1 424 avointa työpaikkaa keskimäärin vuonna 2017 Tarve, PK-yritykset 24% 56% 45% 34% Työvoiman saatavuus on merkittävin työllistymisen este Työvoiman saatavuus rajoittaa kasvua Pyrkii palkkaamaan lisää työvoimaa Harkitsee uutta työvoimaa koulutussopimuksen tai työkokeilun avulla Lähde: Suomen yrittäjät Pk-yritysbarometri kevät 2018, TEM työnvälitystilasto
Työvoiman puuttumisen merkitys Päijät- Hämeen yrityksille Jokaisesta puuttuvasta työntekijästä vähintään 159 tuotannon arvon menetys päivässä yritykselle Päijät-Hämeen avointen työpaikkojen perusteella yritykset menettävät tuotannon arvoa yhteensä noin 58,4 milj. /vuosi työvoiman puuttumisen vuoksi Tietoaineiston lähteet: Tilastokeskus Palkkarakenne 2016, TEM: Työnvälitystilastoc
Liite: Maakunnan palvelut ehdotetun kasvupalvelulain mukaan Maakunnan tulee tarjota Viranomaisena tiedottaminen asiakkaan oikeuksista, työttömyysturvaan liittyvät lausunnot ja seuraamukset sekä palveluneuvontaa Palvelupisteet työnhakualoitukseen, neuvontaan ja ohjaukseen Palvelutarpeen arviointi ja työllistymissuunnitelma (2 vkon kuluessa + 3 kk välein) Ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja Kasvupalvelukoulutusta Tukea omaehtoiseen opiskeluun Palkkatukea (ja siihen varattavaa rahoitusta) Työnhakijan kotoutumispalveluja Rekrytointipalveluja yritykselle Oleskelulupapalveluja Muutosturvapalveluja Maakunta voi lisäksi tarjota esimerkiksi Työnhakijoille kokeiluja ura- ja ammatinvalintojen sekä työelämään paluun tueksi Starttirahaa aloittaville yrittäjille Muita palveluita osaamisen kartoittamisen ja kehittämisen tueksi Yritysten kehittämisen tukea Työolosuhteiden järjestelytukea
Kasvupalveluiden valmistelua sidosryhmien kanssa Lahti 26.3.2018 Asiakasryhmien tunnistaminen Yrityksen perustaja (Kasvava) yritys Tunnistetaan kasvuvaiheessa olevia yrityksiä Kansainvälinen /kansainvälistymistä tavoitteleva yritys Osaavan työvoiman rekrytoijat Rahoitus (matriisissa kaikki asiakasryhmät kattava) Luvitus (matriisissa kaikki asiakasryhmät kattava)
Asiakasryhmä ja mikä on asiakkaan ongelma? Yleisiä ongelmia ovat tiedon puute, yhden luukun puuttuminen, yhteistyön koordinaation puuttuminen, viestintä ei tavoita Alkavat yritykset (yrittäjyyttä suunnitteleva, yritystoiminnan aloittanut Rahan puute, tiedon puute (neuvontapalvelu, verkostoja) toimitusjohtaja Rekrytointi Yhteistyön koordinaatio, ei tiedä mistä saa palvelua 6 kk paketti, neuvonta, toimeentulo, eteneminen Kasvavat yritykset (kasvava tai kasvua tavoitteleva tai muutosvaiheessa oleva yritys) Tuotekehitys Markkinoiden avaus, vienti (valtakunnallinen, alueellinen), Kuinka viennissä liikkeelle Investointi, rahoitus, työvoima, osaaminen Kaikki ei voi pyöriä vain yrittäjän varassa Kasvun trendit Kansainvälistyvät yritykset (vientiä harjoittava tai vientiä suunnitteleva) Kaupallistaminen Kuinka käynnistää vientitoiminta? Osaavan työvoiman rekrytoijat (yhteistyö oppilaitoksien kanssa, yrityskäynnit, piilotyöpaikat, ammattinimikkeet haltuun) Jatkajan löytyminen Osaavan työvoiman löytyminen, uudet osaamiset Uuden työntekijän palkkauksen ongelma Rahoitusta tarvitsevat yritykset (poikkileikkaava toiminta tai sisäänrakennettu toimintatapa) Rahoituksen saamisen vaikeus Investoinnit Työvoiman lisäys Lupia tarvitsevat yritykset Lupien saamisen hitaus ja prosessin kasvottomuus
Miten jatketaan? Kasvupalvelun kokonaisuuden ja palveluvalikoiman määrittely Palveluryhmien tarpeiden analyysi Tietojärjestelmien kehitys, milloin saadaan käyttöön ja millä laajuudella? Maakunnalliset/valtakunnalliset järjestelmät. Tiedolla johtamisen työkalut, hankintojen ja palvelujen vaikuttavuus, kustannusten seuranta Maakuntavaltuusto tekee päätöksen järjestämissuunnitelmasta ja palveluvalikoimasta sekä palveluverkoston kattavuudesta ja saatavuuden minimitasosta. Kasvupalvelun ja kuntien välisen yhteistyön sovittaminen ja ohjausmallista sopiminen TE-palvelun resurssit ja henkilöstömuutokset uusiin tehtäviin