Kemin kaupungin työllisyyspalvelut -yksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Yritys- ja työvoimapalvelujen alueellinen kokeilu

Työllisyys kunnan elinvoimatekijänä

Työllistämisvelvoite. Eija Ahava Toimisto Otsikko

Rovaniemen työllisyysyksikkö

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset (kuntavetoiset) kokeilut TYÖLLISYYDEN ALUEELLISILLA KOKEILUILLA KOHTI 2021

Infotilaisuus välityömarkkinatoimijoille

Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen

Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliset kokeilut 2017 ja TE-palveluiden ohjausryhmä

Työllisyydenhoito kunnassa

Työttömyysturva 2018 Aktiivimalli ja sen vaikutukset asiakastyöhön

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta. Asiantuntijalausunto Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja Vantaan kaupunki

Laki työttömyysturvan aktiivimallista

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä

Kemiläinen työllistämismalli

Monialainen työllisyyttä edistävä yhteispalvelu (TYP) - jatkonäkymät. Maakuntafoorumi Helsingissä Hallitusneuvos Tiina Korhonen

Säädösvalmistelun tilanne

Laki. julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta. Soveltamisala

Lausuntopyyntö: Laki julkisen työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisesta tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta

Säädösvalmistelun tilanne Laki rekrytointi- ja osaamispalveluista

Mitä TYPissä tapahtuu?

TE-palveluja alueellisesti

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työttömyysturvan muutokset. Jenni Korkeaoja , Tampere

Työttömyysturva ja aktiivimalli omaishoitotilanteessa

PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä Rauman kaupungin päätös jättäytyä pois työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliset (kuntavetoiset) kokeilut AJANKOHTAISKATSAUS

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Alueellinen työvoima- ja yrityspalvelukokeilu

Työttömyysetuuden saamisen vastikkeellisuus ja PL 19.2

Palkkatuki Uudenmaan TE-toimisto, Palkkatukiyksikkö

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa

Työelämäkokeilu. Porissa Jenni Ketonen, TYP-päällikkö

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Keski-Suomen TE-palvelut

Hallitusohjelman linjauksia työvoima- ja yrityspalveluihin (TE-palvelut)

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

KEMIN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSPALVELUT

Rovaniemellä [xx]. päivänä [yyy]kuuta 2017

Työllisyydenhoidon lakimuutokset Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Maakuntauudistus: Palvelut työnhakijoille ja yrittäjille. Tiedotustilaisuus Työministeri Jari Lindström

1. Ohjelmajohtaja. b. allekirjoittaa kaupungille palkkatuella palkattavien, yrityksiin edelleensijoitettavien, työsopimukset. 2.

Omavastuuaika Tampere Anu Turakainen Vastaava etuuskäsittelijä Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

VIRANOMAISYHTEISTYÖ RIKOSSEURAAMUSASIAKKAIDEN PROSESSEISSA LAPISSA SEMINAARI

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

TE-toimiston palvelut

Infotilaisuus Koskela Helena

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?

KASVUPALVELUT JA KUNTA-MAAKUNTA- VALTIO- YHTEISTYÖ Mikko Härkönen Elinvoimajohtaja

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiluonnos

Tähtäimessä työmarkkinat polkuja ja poteroita

Monialainen yhteispalvelu (TYP) ja työllisyyden kokeilut missä mennään?

Mitä uutta tavoitellaan työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisilla kokeiluilla?

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Kasvupalveluuudistuksesta. Nuori2017 tapahtuma , Tampere Erityisasiantuntija Hanna Liski-Wallentowitz

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Tilannekatsaus: kasvupalvelut syksy 2018

Monialaisen yhteispalvelun järjestäminen Kainuussa Anne Huotari Työllisyysasiantuntija, TYP-johtaja Kajaanin kaupunki, Kainuun TYP

Kasvupalvelut / TE-palvelut

Kasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Nuorten tulosperustaiset hankinnat

Vantaan työllisyyspalveluiden esittely. Timo Saari Työllisyyspalveluiden johtaja

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Kuntaliitto yhteistyön tukena

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

TYÖELÄMÄKOKEILU KUOPIOSSA

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Asia/

Työllisyyspoliittiset avustukset vuodelle 2019

Työllisyyspoliittisten avustusten infotilaisuus toimijoille

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

Maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksen vaikutukset työttömien palveluihin

Osaamisen kehittämispalveluina maakuntien tulisi järjestää kasvupalvelukoulutusta sekä ammatinvalinta- ja uraohjausta.

Työllisyyden Kuntakokeilu

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Työttömyysturvan muutokset 2017

Palkkatuki ja työkokeilu välityömarkkinoilla Salmenautio Sirpa

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) FT, PsL, erityisasiantuntija Patrik Tötterman TEM

Transkriptio:

Kemin kaupungin työllisyyspalvelut -yksikkö ASIAKKAAT: yli 300 päivää KELA:n työmarkkinatukea saaneet kemiläiset työttömät työnhakijat TYP-asiakkaat, yli 6 kk ( alle 25 v.) tai yli 12 kk (yli 25 v.) työttömänä olleet ja monialaista yhteispalvelua tarvitsevat Alueellisen kokeilun asiakkaana ovat 12 kk yhtäjaksoisesti työttömänä olleet TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT: toimii työllisyydenhoidon tuki-, asiantuntija- ja asiakaspalveluyksikkönä työnhakijoille, työnantajille ja sidosryhmille koordinoi, seuraa ja kehittää kaupungin työllisyyspalveluita vastaa työllisyyspalveluiden yhteensovittamisesta sidosryhmien työllisyydenhoidon palveluihin ja toimintoihin HENKILÖKUNTA: Hakala Riitta työllisyyspäällikkö Saarenpää Maija palveluohjaaja Viinikka Maria palveluohjaaja Kujala Katri sosiaaliohjaaja Pehkonen Pirkko sosiaaliohjaaja Turulin Eeva toimistosihteeri Lisäksi Seppo Marjamaa TE-asiantuntija Heli Poikela palveluohjaaja Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke etunimi.sukunimi@kemi.fi http://www.kemi.fi/palvelut/tyollisyyspalvelut/

Kemin kaupungin Työllisyyspalveluihin kuuluu Kaupungin työllistäminen - velvoitetyöllistäminen, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöt, pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Kaupungin aktivointipaikat; työkokeilu, kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta Kelan työmarkkinatuen kuntaosuus ja asiakkaiden aktivointisuunnitelmat Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (Kela, TE, kaupunki) Merivan ja kaupungin kumppanuussopimus Kemi-lisä yrityksille ja järjestöille Työnantajayhteistyö, työnetsintätoiminta Oppilaitos- ja muu sidosryhmäyhteistyö Hanketyö (mm. Kemin työllisyys- ja elinvoima hanke 2016-2018).

Kemin kaupungin työllisyyspalvelut -yksikkö Kaupunki- ja elinkeinostrategia Kaupungin työllisyyden,elinvoiman,yrittämisen ja hyvinvoinnin edistäminen Työllisyyspalvelut Talouspalvelut Kehittämispalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut Koordinointi, seuranta, kehittäminen Työllistymistä edistävät asiakaspalvelut Työllistäminen Työhönvalmennus Työhönkuntoutus Työnantaja- ja yritysyhteistyöpalvelut Elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäminen Työllisyydenhoidon kumppanuussopimukset ja kehittämishankkeet Kaupunkityöllistäminen Opiskelijoiden ja koululaisten kesätyöllistäminen Kuntouttava työtoiminta TYP Merivan palvelut Työnetsintä Työntekijävälitys- ja ohjaus Silpputyömallit Kemi-lisä "Uuden työn luominen Osuuskunta Meriva-sopimus Kansalaistalo Hankkeet Työllisyyttä edistävät hankinnat Meriva Sosiaali- ja terveyspalvelut KELA TE-toimisto Yritykset Oppilaitokset Järjestöt 3. sektori Hankkeet

Asiakkaat / asiakasmäärät Alueellinen työllisyyskokeilu Typin asiakasohjaus Kela-lista P T A Sosiaalityö TYP / monialainen yhteispalvelu Työkykyarvio Osaamisen kehittäminen Työllistyminen Oikeille asiakkaille, oikeita asioita, oikeaan aikaan, oikea määrä. PTA= palvelutarvearvio VÄLIARVIOT LOPPUARVIO ja jatkosuunnittelu

Kemin kaupungin työllisyyspalvelut -yksikkö ASIAKASPALVELUJEN KOKONAISUUS

Kemin työttömyysaste ( % ) v. 2013-2017

Yritys- ja työvoimapalvelujen alueellinen kokeilu Lapin alueellinen työllisyyskokeilu 1.8.2017-31.12.2018 Riitta Hakala

Kokeilun taustaa Hallituksen linjaus maakunnille siirrettävistä tehtävistä 5.4.2016 TE-toimistojen vastuulla olevien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy maakunnille ja niiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä-tuottaja-mallia. Maakunnat pääsääntöisesti sopivat TE-palvelujen tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajien kanssa.tepalveluissa palvelutuotantoa voidaan lailla tai laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopimuksella osoittaa riittävät voimavarat omaavalle kunnalle (kaupunki) sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoille. Haku toukokuussa 2016. Kokeiluun tuli 41 hakemusta 15 maakunnasta. Päätös kokeiluun hyväksyttävistä hakemuksista kesäkuussa 2016. Alueelliseen kokeiluun on valittu yhdeksän aluetta, joista kolme on maakunnallisia järjestäjä-tuottaja- mallin kokeiluja ja kuusi kahden tai useamman kunnan alueella toteutettavia asiakaslähtöisen palveluntuottamismallin kokeiluja, joista yksi on Lapin kokeilu. Työ- ja elinkeinoministeriön päätöksen (23.6.2016/TEM/763/00.02.01/2016) mukaisesti Rovaniemi, Kemi, Tornio, Kemijärvi ja Sodankylä ovat kokeilussa mukana yhdessä Lapin kokeiluna. Hakemus valmisteltiin yhdessä Lapin TE-toimiston ja ELY-keskuksen kanssa, mukana tiiviisti em. kunnissa toimivat työhönvalmennussäätiöt ja ammatilliset oppilaitokset sekä kehitysyhtiöt ja elinkeinopalvelut. Kokeilulaki Laki julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden alueellista tarjoamista ja työelämäkokeilua koskevasta kokeilusta (505/2017) on vahvistettu 10.7.2017

Kokeilun tavoitteet Kokeilussa mukana olevat kunnat vastaavat kokeilualueilla julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden tarjoamisesta kokeilun asiakaskohderyhmälle. Kokeilun tavoitteena on tukea siirtymistä maakuntamalliin vuonna 2020 sekä mahdollistaa tulevissa maakunnassa hyödynnettävien asiakaslähtöisten työllisyyttä edistävien palvelujen kehittäminen. Kokeilujen asiakaslähtöisyydellä ja toimintatapojen uudistamisella tavoitellaan nykyistä parempaa vaikuttavuutta työllisyyden edistämisessä ja kustannussäästöjä työttömyyden julkiselle taloudelle aiheuttamiin nykyisiin kokonaiskustannuksiin verrattuna. Kokeilun yhteiskunnallisena tavoitteena on vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä ja vaikuttaa työllisyysasteen nostamiseen esimerkiksi luomalla palvelujen tarjoamiseen toimintamalleja, joiden avulla työttömien osaamista ja ammatillisia valmiuksia voitaisiin nykyistä paremmin parantaa vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin.

Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena on myös parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja nuorten pääsyä työmarkkinoille. Kokeilujen tavoitteena on parantaa lähipalvelun ja kasvokkain annettavan palvelun saatavuutta kokeilukunnissa. Tavoitteena on nykyistä paremmin tavoittaa myös ne työttömät, jotka ovat osittain tai kokonaan luopuneet aktiivisesta työnhausta. Työllistymistä edistävien palvelujen sisällöllisen kehittämisen tavoitteena on saada tietoa siitä, millaisilla palveluilla tai palvelukokonaisuuksilla voitaisiin parhaiten edistää työttömän työllistymistä. Näin kokeilu osaltaan tukisi kasvupalveluuudistuksen tavoitetta vastata asiakkaiden erilaisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Tulevat maakunnat voisivat hyödyntää kokeilusta tuotettua tietoa maakunnallisten toimintamallien ja palveluhankintojen suunnittelussa. Kokeilun tavoitteena on tarjota kokeilussa mukana oleville kunnille mahdollisuus valmistautua tulevien kasvupalvelujen tuottajarakenteen muutokseen.

Henkilön kotikunta vastaa julkisten työvoimaja yrityspalveluiden tarjoamisesta: Lapin kokeilualueella niille yhtäjaksoisesti työttöminä työnhakijoina vähintään 12 kuukautta olleille, jotka eivät mainittuna aikana ole olleet työttömyysturvalain mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa. Kohderyhmän suuruus on noin 30 prosenttia kokeilualueen työttömistä (2800 henkilöä aluksi). Osa myös TYP-toiminnan asiakkaista. Kohderyhmä on dynaaminen, eli kuntien vastuulle siirtyisi koko kokeilun ajan uusia asiakkaita kohderyhmäkriteerien täyttyessä.

Lapin alueelliseen työvoima- ja yrityspalvelukokeiluun siirtyvä kohderyhmä TE-toimiston palvelulinjoittain ja kunnittain vuoden 2016 työnvälitystietojen pohjalta

Henkilön kotikunta vastaa julkisten työvoimaja yrityspalveluiden tarjoamisesta: Kunta vastaa asiakkaan palveluprosessista mukaan lukien asiakkaiden ohjaaminen palveluihin. Kunta arvioi yhdessä asiakkaan kanssa tämän palvelutarpeen. Kunnan tulee järjestää asiakkaalle työnhakijan haastattelu sekä laatia työllistymissuunnitelma. Asiakkaan palveluprosessista vastaaminen ulottuu kokeilualueilla myös työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseen, aktivointisuunnitteluun ja kotouttamiseen.

Kunnan tarjoamat julkiset työvoima- ja yrityspalvelut Työnvälitys Tieto- ja neuvontapalvelut, Ammatinvalinta- ja uraohjaus Asiantuntija-arvioinnit Valmennukset. Kokeilut Työvoimakoulutukset Palkkatuki Asiantuntija-arvioinnit, valmennukset, koulutuskokeilu ja työvoimakoulutus ovat pääsääntöisesti ostopalveluina hankittavia julkisia työvoima- ja yrityspalveluita

TE-toimisto vastaa edelleen Valtakunnallinen puhelinpalvelu Työttömyysturvalausunnot ja niihin liittyvät oikaisu- ja valitusprosessit. Palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea koskevat päätökset, joissa tuensaaja on kunta. Vuorotteluvapaata koskevat päätökset. Työvoimakoulutuksiin liittyvät opiskelijavalintaa sekä keskeyttämistä koskevat päätökset Työllisyyspoliittiset avustukset, päätökset ja yhteydenpito. Välityömarkkinayhteistyön koordinointi TEM:n linjausten mukaisesti. Työluvat ja EURES Työnantajapalvelujen puhelinpalvelut ja seurannat. Yrityspalvelut ml- ELY:n yrityspalvelut. Perehdyttäminen/työn opastus (kouluttautuminen, yhteiset tilaisuudet) Oikeudellinen neuvonta

Kemin kohderyhmäanalyysia 1.8.2017 Te-toimisto ilmoitti kaikille kohderyhmään kuuluville heinäkuussa henkilökohtaisella kirjeellä asiakkuuden siirtymisestä kokeiluun. Kaupunki sai nimilistan asiakkaista 11.8.2017. Asiakkaita siirtyi 448. Te-toimisto ilmoittaa kuukausittain uudet asiakkaat. Kokeiluun siirtyneiden asiakkaiden ikäjakauma: alle 25 v. 13 25-29 v. 21 30-39 v. 84 40-49 v. 60 50-54 v. 54 55-59 v. 54 60- v. 162

Arvio asiakkaiden sijoittumisesta kokeilun aikana Kaupunki- ja elinkeinostrategia Kaupungin työllisyyden,elinvoiman,yrittämisen ja hyvinvoinnin edistäminen Kemin kaupungin työllisyyspalvelut Keskusvirasto Työllisyyspalvelut Koordinointi, seuranta, kehittäminen Palvelutarvearvio: työhistoria, koulutus, sosiaalinen tilanne, työ- ja toimintakyky,toiveet,motivaatio, työmarkkinatilanne, n.440 henkilöä:. Talouspalvelut Kehittämispalvelut Henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut Yrittäjyys Avoimille työmarkkinoille töihin Yksilöohjaus /Työhönvalmennus Välityömarkkinoille töihin Opiskelu Työhönkuntoutus Työ- ja toimintakyvyn selvittely Kemin kaupungin Elinkeinopalvelut Digipolis Kemin Osaajien Osuuskunta Yritysyhteistyö Hankkeet mm. Kemin työllisyys- ja elinvoimahanke (ESR) TE-toimisto Järjestöt Meriva Kemin kaupunki Oppilaitokset Työvoimakoulutukset Meriva Työnantajat Koulutusneuvonta, esim. Lapin TNOhanke Valmennukset Sosiaali- ja terveyspalvelut KELA Työ- ja toimintakykyarvio TYP

Lähtötilanne kokeilulle Kemissä Toimintaympäristön ehdoilla ja tarpeilla Pitkäaikaistyöttömiä n. 450-500, rakennetyöttömiä n. 1000 Kunnan rooli on pitää huolta kaikista kuntalaisista, edistää hyvinvointia, terveyttä, elinvoimaa ja työllisyyttä, ehkäistä syrjäytymistä Tavoitteena Työllisyyspalvelujen toimintamallilla palvella myös kokeilun kohderyhmä kohdata aiemmin arvioida palvelutarve ohjata tarpeenmukaiselle polulle - kokeilu joustavoittaa joissakin tilanteissa palveluprosessia - Kaikki kontaktoidaan, face to face-palvelut - Tarpeenmukaiset palvelut ja oikealle etuudelle - Osaamisen kehittäminen - Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Merivan kanssa Yritysyhteistyö korostuu, elinkeinopalvelujen kanssa hyvä yhteistyö, Työllisyys- ja elinvoimahanke TE-toimistosta siirtyvä resurssi tuo osaamista koulutuspolkuihin ja malleihin yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa yhteistyö kuntien kanssa URA-tietojärjestelmä saatu kokonaisuudessaan käyttöön vasta loppuvuodesta 2017

Työllistämisvelvoite sekä kunnalle myönnettävä lisätuki 11 luku Kuntoutus-, koulutus- tai työntekomahdollisuuden järjestäminen Työttömälle työnhakijalle turvataan mahdollisuus työllistymistä edistävään kuntoutukseen tai työvoimakoulutukseen, jos hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan johdosta hänen täytettyään 57 vuotta, mutta ennen kuin hän täyttää 60 vuotta. (30.12.2014/1366) Työ- ja elinkeinotoimiston tulee järjestää 60 vuotta täyttäneelle työttömälle työnhakijalle mahdollisuus työttömyysturvalaissa tarkoitettuun työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön muun kuin kunnan palveluksessa ennen kuin hänen oikeutensa palkansaajan työttömyyspäivärahaan päättyy enimmäisajan takia. Työllistymistä edistävä palvelu tai palkkatuettu työ on järjestettävä kestoltaan vähintään sellaisena, että työnhakija täyttää työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon. (30.12.2014/1366) 2 momenttia sovelletaan 1.1.2017 alkaen. Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettu työtön työnhakija ei työllisty avoimille työmarkkinoille eikä hänelle voida järjestää soveltuvaa työttömyysturvalaissa tarkoitettua työllistymistä edistävää palvelua, kuntoutusta tai palkkatuettua työtä muun kuin kunnan palveluksessa 1 tai 2 momentissa tarkoitetulla tavalla, hänen kotikuntansa on työ- ja elinkeinotoimiston osoituksesta järjestettävä hänelle työntekomahdollisuus kuuden kuukauden ajaksi (työllistämisvelvoite). Kunnan on järjestettävä työntekomahdollisuus siten, että työllistettävä voi aloittaa työn työttömyyspäivärahan enimmäisajan täyttyessä. Kunnan oikeudesta saada palkkatukea niistä työntekijöistä, jotka se on työllistämisvelvoitteen nojalla työllistänyt, säädetään 7 luvun 9 :n 2 momentissa. (30.12.2014/1366) Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestettävän työn tulee olla alan säännöllisen työajan mukaista kokoaikatyötä. Työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä saavalle järjestetään hänen työkykyään vastaavaa työttömyyspäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täyttävää osa-aikatyötä. Työllistämisvelvoitteen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä ilmoituksista säädetään tarkemmin valtioneuvostonasetuksella. 2

1138/2017 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta, ns. aktiivimalli 6 luku Työttömyyspäivärahan määrä ja kesto 3 a Työttömyyspäivärahan maksaminen alennettuna Jos henkilö ei ole ajanjaksona, jolta hänelle on maksettu työttömyyspäivärahaa yhteensä 65 päivältä, ollut riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, maksetaan hänelle seuraavalta 65 päivältä työttömyyspäiväraha alennettuna. Alentaminen tehdään täyteen työttömyyspäivärahaan ja sen suuruus on 4,65 prosenttia.

Työttömyyspäivärahaa saadessaan henkilön katsotaan 65 päivän aikana olleen riittävästi työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa, jos hän on kyseisenä aikana: 1) työssä yhteensä niin paljon, että työ kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon; 18h/3 kk 2) ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia 5 luvun 7 :n 1 momentin mukaisesta yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta; v. 2018 241 3) viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa; 4) viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa; tai 5) viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta henkilölle maksetaan työttömyysetuutta; Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä toiminnan sisällöstä.

Henkilön työttömyyspäivärahaa ei alenneta 2 momentissa tarkoitetulla tavalla eikä hänen 3 momentissa tarkoitettua aktiivisuuttaan seurata, jos: 1) hänellä on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus; 2) hän työskentelee omais- tai perhehoitajana; 3) hän saa 4 luvun 7 :ssä tarkoitettua työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta; tai 4) hänen yhdenjaksoinen työttömyyspäivärahan saantinsa kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää.

Työttömyyspäivärahan 65 päivän tarkastelujakso alkaa, kun henkilölle työssäoloehdon täyttymisen perusteella maksetaan ensimmäisen kerran työttömyyspäivärahaa. Seuraavat tarkastelujaksot alkavat edellisen tarkastelujakson päättymisestä. Tarkastelujakso alkaa uudelleen alusta ja etuus maksetaan ilman 2 momentissa tarkoitettua alentamista, kun henkilö palaa työttömyyspäivärahan saajaksi: 1) työllistyttyään kokoaikatyössä yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan; 2) työllistyttyään päätoimisesti yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään yhdenjaksoisesti yli kahden viikon ajan; 3) sen jälkeen kun hänen työttömyyspäivärahansa on hylätty 4 luvun 3 tai 5 :n perusteella; tai 4) 2 a luvussa tarkoitetun korvauksettoman määräajan tai työssäolovelvoitteen jälkeen.