Lontoon sopimusta käsittelevän työryhmän loppuraportti Yhteenveto lausunnoista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 70/2009
Lontoon sopimusta käsittelevän työryhmän loppuraportti Yhteenveto lausunnoista Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 70/2009
Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 70/2009 Arbets- och näringsministeriets publikationer Koncernen 70/2009 MEE Publications Concern 70/2009 Tekijät Författare Authors Paula Laine Julkaisuaika Publiceringstid Date Marraskuu 2009 Toimeksiantaja(t) Uppdragsgivare Commissioned by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy Toimielimen asettamispäivä Organets tillsättningsdatum Date of appointment Julkaisun nimi Titel Title Lontoon sopimusta käsittelevän työryhmän loppuraportti yhteenveto lausunnoista Tiivistelmä Referat Abstract Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 26.8.2008 työryhmän käsittelemään Euroopan patenttisopimuksen (EPC) kehittämiseen liittyvää Lontoon sopimusta, jonka tarkoituksena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Lontoon sopimukseen liittyvät valtiot luopuvat tietyissä määrin vaatimasta myönnettyjen eurooppapatenttien kääntämistä viralliselle kielelleen Euroopan patenttisopimuksen 65 artiklan mukaisesti. Lontoon sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1.5.2008 ja siihen liittyminen on Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioille vapaaehtoista. Työryhmän tehtävänä oli selvittää Lontoon sopimukseen liittymisen vaikutukset ja tehdä esityksensä siitä, tuleeko Suomen liittyä Lontoon sopimukseen. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle 17.6.2009. Työryhmä esitti, että Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen. Suomen liittyminen Lontoon sopimukseen esitettiin toteutettavaksi siten, että patenttijulkaisusta ainoastaan sen ydinosa eli ns. vaatimukset käännettäisiin suomeksi. Patenttijulkaisun muu osa olisi käytettävissä englanniksi tai suomeksi. Tällä hetkellä eurooppapatentin voimaansaattaminen Suomessa edellyttää koko patenttijulkaisun kääntämistä suomeksi. Lisäksi työryhmä ehdotti, että patenttilakiin lisättäisiin uusi pykälä, joka koskisi tuomioistuimen mahdollisuutta velvoittaa käännöksen toimittamiseen patenttia koskevan tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä. Pykälää voisi soveltaa tilanteessa, jossa patenttiselitystä ei olisi saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Työryhmä käsitteli myös kansallisen patentin kieliregiimin muuttamista siten, että kansallinen patenttihakemus olisi mahdollista käsitellä englanninkielisenä koko hakemusprosessin ajan. Lisäksi työryhmä käsitteli Lontoon sopimuksesta riippumatonta yksittäistä muutosehdotusta, jolla patentti- ja hyödyllisyysmallihakemuksia koskevat päiväkirjat tehtäisiin salaisiksi kunnes itse hakemukset ovat tulleet julkisiksi. Työryhmän loppuraportti lähetettiin lausuntokierrokselle 26.6.2009. Lausunnon Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportista toimitti yhteensä 29 tahoa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Työelämä- ja markkinaosasto/paula Laine, puh. 010 604 7046 Asiasanat Nyckelord Key words IPR, aineeton oikeus, teollisoikeus, Euroopan patenttisopimus, EPC, eurooppapatentti ISSN 1797-3562 Kokonaissivumäärä Sidoantal Pages 53 Julkaisija Utgivare Published by Työ- ja elinkeinoministeriö Arbets- och näringsministeriet Ministry of Employment and the Economy ISBN 978-952-227-325-3 Kieli Språk Language Suomi, finska, finnish Vain sähköinen julkaisu Endast som elektronisk publikation Published in electronic format only
Esipuhe Työ- ja elinkeinoministeriö asetti 26.8.2008 työryhmän käsittelemään Euroopan patenttisopimuksen (EPC) kehittämiseen liittyvää Lontoon sopimusta, jonka tarkoituksena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Lontoon sopimukseen liittyvät valtiot luopuvat tietyissä määrin vaatimasta myönnettyjen eurooppapatenttien kääntämistä viralliselle kielelleen Euroopan patenttisopimuksen 65 artiklan mukaisesti. Lontoon sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 1.5.2008 ja siihen liittyminen on Euroopan patenttisopimuksen sopimusvaltioille vapaaehtoista. Työryhmän tehtävänä oli selvittää Lontoon sopimukseen liittymisen vaikutukset ja tehdä esityksensä siitä, tuleeko Suomen liittyä Lontoon sopimukseen. Työryhmä on luovuttanut loppuraporttinsa työ- ja elinkeinoministeriölle 17.6.2009. Työryhmä esittää, että Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen. Sopimuksen avulla eurooppalaiseen patenttijärjestelmään liittyviä kustannuksia alennetaan ja tehdään järjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyisempi. Työryhmä ehdottaa Lontoon sopimukseen liittymisen johdosta patenttilain 70 h :ää muutettavaksi siten, ettei eurooppapatentin voimaansaattamiseksi Suomessa vaadittaisi eurooppapatentin selityksestä käännöstä suomeksi. Jos käsittelykielenä Euroopan patenttivirastossa olisi ranska tai saksa, tulisi patentinhaltijan toimittaa patenttiselityksestä käännös Suomen patenttiviranomaiselle joko suomeksi tai englanniksi. Patentinhaltijan olisi kuitenkin toimitettava patenttivaatimuksista käännös suomeksi. Jos hakijan oma kieli olisi ruotsi, voisi hakija toimittaa edellä mainitut suomenkieliset käännökset ruotsinkielisinä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että patenttilain 9 lukuun lisättäisiin uusi 65 b, joka koskisi tuomioistuimen mahdollisuutta velvoittaa käännöksen toimittamiseen patenttia koskevan tuomioistuinkäsittelyn yhteydessä. Pykälää voisi soveltaa tilanteessa, jossa patenttiselitystä ei olisi saatavilla suomeksi tai ruotsiksi. Työryhmä käsitteli myös kansallisen patentin kieliregiimin muuttamista siten, että kansallisen patentin käännösvaatimuksia muutettaisiin yhdenmukaisemmiksi ehdotettujen eurooppapatentin käännösvaatimusten kanssa. Samalla mahdollistettaisiin kansallisen patentin käsittely Patentti- ja rekisterihallituksessa englanninkielisenä koko hakemusprosessin ajan. Ehdotuksista seuraa muutostarpeita patenttilain kansallista patenttia koskeviin säännöksiin. Työryhmän loppuraportti lähetettiin lausuntokierrokselle 26.6.2009. Lausunnonantajia pyydettiin ottamaan kantaa työryhmän loppuraporttiin sisältyviin ehdotuksiin Lontoon sopimukseen liittymisestä, mahdollisen siirtymäajan tarpeellisuudesta sekä liittymisen edellyttämistä lainsäädäntömuutoksista. Lisäksi pyydetään lausumaan kansallisen patentin kieliregiimin muutoksesta sekä päiväkirjojen julkisuutta koskevasta ehdotuksesta.
Lausunnon Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportista toimittivat seuraavat 29 tahoa: Oikeusministeriö Opetusministeriö Ulkoasiainministeriö Helsingin käräjäoikeus Helsingin hovioikeus Korkein hallinto-oikeus Markkinaoikeus Patentti- ja rekisterihallitus Helsingin yliopisto / oikeustieteellinen tiedekunta Elinkeinoelämän keskusliitto yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa IPR University Center Keksintösäätiö Keskuskauppakamari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Kotus) Kääntäjien ammattijärjestö (KAJ ry) Lääketeollisuus ry Nokia Oyj Patentti-Insinöörit ry Suomen AIPPI ry Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry Suomen käännöstoimistojen liitto (SKTOL) Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto Suomen patenttiasiamiesyhdistys ry Suomen teollisoikeudellinen yhdistys r.y. Suomen Yrittäjät ry Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) Työsuhdekeksintölautakunta Korkein oikeus ilmoitti, että käsiteltyään asian täysistunnossaan 19.8.2009 korkein oikeus on päättänyt, ettei asiassa anneta lausuntoa. Lapin yliopisto/oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto/oikeustieteellinen tiedekunta, Electronic Frontier Finland EFFI ry, Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, Suomen Asianajajaliitto, Suomen Lakimiesliitto sekä Suomen Teknologiakeskusten liitto TEKEL eivät lausuneet lainkaan loppuraportista. Tässä yhteenvedossa esitellään työryhmän loppuraporttia koskevat lausunnonantajien näkemykset ja muut huomiot. Saadut lausunnot on ryhmitelty aihealueittain, mutta muutoin ne on pyritty säilyttämään sisällöltään alkuperäisessä muodossaan. Myös lausunnoissa käytetyt väliotsikot on pyritty säilyttämään yhteenvedossa. Yhteenvedon on laatinut ylitarkastaja Paula Laine työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Sisältö Esipuhe... 5 Kysymys Lontoon sopimukseen liittymisestä... 9 Työryhmän Lontoon sopimusta koskevat toimenpide- ja lainsäädäntömuutosehdotukset... 26 Yleisiä kommentteja ja työryhmän ehdottama patenttilain 70 h... 26 Ehdotettu patenttilain 65 b (tuomioistuimen mahdollisuus velvoittaa käännöksen toimittamiseen)... 30 Vahingonkorvausta koskeva sääntely... 34 Eurooppapatentteja koskevien käännösten oikeudellinen merkitys. 36 Siirtymäaika... 37 Kansallisen patentin kieliregiimin muuttaminen... 41 Päiväkirjojen julkisuus... 48
Kysymys Lontoon sopimukseen liittymisestä Oikeusministeriö Loppuraportissa on esitetty hyviä perusteluja Lontoon sopimukseen liittymisen puolesta. Oikeusministeriö katsoo, että niiden valossa ehdotusta Suomen liittymiseksi Lontoon sopimukseen voidaan sinänsä pitää kannatettavana. Jos Lontoon sopimukseen liitytään, on kuitenkin tärkeää huolehtia sekä kielellisten että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien toteutumisesta. Tässä suhteessa oikeusministeriö katsoo, että jos Lontoon sopimukseen liitytään, liittyminen tulisi suorittaa loppuraportissa ehdotetulla tavalla (englannin nimeäminen Lontoon sopimuksen mukaiseksi kieleksi sekä lisäksi suomen- tai ruotsinkielisen käännöksen toimittamisen edellyttäminen eurooppapatentin patenttivaatimuksista saatettaessa eurooppapatentti voimaan Suomessa). Opetusministeriö Lontoon sopimuksen tavoitteena on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Liittymisen vaikutuksia selvittänyt työryhmä esittää, että Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen. Ehdotus on perusteltu ja liittymisen edellyttämät esitykset säädösmuutoksiksi vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta. Oman hallinnonalansa näkökulmasta opetusministeriöllä ei ole lausuttavaa. Ulkoasiainministeriö Lontoon sopimusta käsittelevän työryhmän raportissa todetaan, että aineettomia oikeuksia koskevan lainsäädännön mahdollisimman suuri globaali yhdenmukaisuus hyödyttää Suomea luoden edellytyksiä kansainväliselle kaupalle ja tehostaen aineettoman pääoman suojaamista. Ulkoasiainministeriö pitää johdonmukaisena sitä, että Suomi edistäisi tätä yhdenmukaistamista myös omilla toimillaan. Lontoon sopimuksen on katsottu kokonaisuutena parantavan eurooppalaisten ja osin myös suomalaisten yritysten kilpailukykyä lisäämällä eurooppalaisen patenttijärjestelmän kustannustehokkuutta. Suomen liittyminen sopimukseen osoittaisi osaltaan Suomen osallistuvan aktiivisesti kansainvälisen patenttijärjestelmän kehittämiseen. Edellä esitettyihin seikkoihin viitaten ulkoasiainministeriö puoltaa Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen. 9
Helsingin käräjäoikeus Helsingin käräjäoikeus pitää Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen suositeltavana eikä käräjäoikeudella ole huomauttamista lainmuutosehdotuksista. Helsingin hovioikeus Kysymyksessä on Euroopan patenttisopimuksen kehittämiseen liittyvä sopimus, jonka tavoite on alentaa eurooppapatentteihin liittyviä käännöskustannuksia. Sopimuksen mukaan siihen liittyvät valtiot luopuvat tietyissä määrin vaatimasta myönnettyjen eurooppapatenttien kääntämistä viralliselle kielelleen. Hovioikeus lausuu lähinnä sopimuksen mahdollisista vaikutuksista patenttioikeudenkäynteihin ja tähän liittyviin lainsäädäntömuutoksiin jättäen vähemmälle arviot siitä, että pitäisikö Suomen liittyä sopimukseen. Helsingin hovioikeuden lausunnossa todetaan myös, että Lontoon sopimuksen edut verrattuina sen haittoihin ovat todennäköisesti suuremmat ja Lontoon sopimus vie meidät lähemmäksi yhtenäisempää eurooppalaista oikeudenkäyntimenettelyä. Korkein hallinto-oikeus Korkein hallinto-oikeus toteaa eurooppapatentin olevan tärkeä hanke Euroopan kilpailukyvyn kannalta. Samalla korostetaan, että eurooppapatentti ja Lontoon sopimus kielisääntelyineen asettaa kansallisille tuomioistuimille yhä suurempia vaatimuksia, joihin on varauduttava niin lainsäädännössä kuin turvaamalla tuomioistuimille riittävät voimavarat ja resurssit. Ehdotusten arviointi KHO:ssa käsiteltävien patenttiasioiden kannalta Eurooppalaisen patenttijärjestelmän kehittäminen kustannustehokkaammaksi on työryhmän mukaan sekä suomalaisten että muidenkin eurooppalaisten yritysten etu. Työryhmä on myös viitannut kansalliseen IPR-strategiaan, jonka mukaan Suomi pienenä maana hyötyy aineettomia oikeuksia koskevan lainsäädännön mahdollisimman suuresta globaalisesta yhdenmukaisuudesta, joka luo edellytyksiä kansainväliselle kaupalle ja tehostaa aineettoman pääoman suojaamista. Luopuminen oikeudesta vaatia suomenkielistä käännöstä patenttiasiakirjoista kaventaa tosin suomen kielen käyttöalaa patentoinnissa. Haitallisia vaikutuksia vähentää kuitenkin se, että patenttivaatimukset tulisi edelleen kääntää suomeksi tai ruotsiksi ja ettei käännöksiä tälläkään hetkellä patenttiseurannassa juuri käytetä. Työryhmä ei ole myöskään pitänyt sopimukseen liittymisen haitallisia vaikutuksia kääntäjien tai patenttiasiamiesten toimialaan niin merkittävinä, että Suomen tulisi sillä perusteella jättäytyä sopimuksen ulkopuolelle. 10
Työryhmän edellä esitettyihin yleisiin näkemyksiin on helppo yhtyä. Niiden perusteella työryhmän ehdotusta, jonka mukaan Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen, on myös pidettävä kannatettavana. Korkeimman hallinto-oikeuden näkökulmasta työryhmän ehdottamat lainmuutokset ovat kuitenkin eräiltä osin ongelmallisia mitä tulee PRH-menettelyssä ja hallintolainkäytössä asianosaisina olevien kielellisiin ongelmiin. Ongelmat liittyvät erityisesti kansallisten patenttien kieliregimin muuttamista koskevaan ehdotukseen. Markkinaoikeus Tuomioistuimen toiminnan kannalta tarkastellen ei ole estettä työryhmän esittämälle Lontoon sopimukseen liittymiselle Patentti- ja rekisterihallitus Patentti- ja rekisterihallitus on ollut edustettuna Lontoon sopimusta käsittelevässä työryhmässä. Työryhmän loppuraportissa (kohta 4.4/Taloudelliset vaikutukset) on tuotu esille Lontoon sopimukseen liittymisestä aiheutuvat vaikutukset viraston toiminnalle joihin Patentti- ja rekisterihallitus lausunnossaan viittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikutukset viraston toimintaan liittyvät eurooppapatenttien voimaansaattamista koskeviin muodollisiin toimenpiteisiin, patenttiviranomaisen antamaan neuvontaan, voimaansaatettujen eurooppapatenttien määrään sekä tietojärjestelmän uudistamiseen. Taloudellisia vaikutuksia Lontoon sopimukseen liittymisellä ei paljon ole. Eurooppapatentteja saatettaisiin mahdollisesti voimaan kappalemäärältään noin 100 nykyistä enemmän, neuvontapalvelut toisaalta lisääntyisivät hieman ja eurooppapatenttien voimaansaattamista koskeva muodollinen tarkastus vähenisi myös hieman. Työryhmän loppuraportin kohdassa 4.4. viraston osalta tuodaan esille, että kansallisen hakemuksen käsittely tulisi koko hakemusprosessin ja patentin myöntämisen ajan voida tapahtua englannin kielellä. Tämä on tärkeää kansallisen patentin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi. Muussa tapauksessa kansallisten patenttien kysyntä erityisesti korkean teknologian aloilla vähenisi. Patentti- ja rekisterihallitus pitääkin edellytyksenä Lontoon sopimuksen liittymiselle, että kansalliset patenttihakemukset voidaan käsitellä englannin kielellä ja vain vaatimukset tulee kääntää joko suomeksi tai ruotsiksi ennen kuin hakemus hyväksytään. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus ry Suomen liittyminen Lontoon sopimukseen: Suomen tulee liittyä pikaisella aikataululla Elinkeinoelämän keskusliitto EK kannattaa Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen pikaisella aikataululla. Suomen liittyminen vähentää patentointiin liittyviä 11
kustannuksia ja parantaa eurooppalaisen patenttijärjestelmän kilpailukykyä globaalisti. Lontoon sopimukseen liittyminen on osa eurooppalaisen kustannustehokkaan patenttijärjestelmän kehittämisen edistämistä ja kansallisen IPR-strategian mukaista. Suomi voi liittymisellään edesauttaa sopimuksella saavutettavia suurempia kustannushyötyjä, sillä mitä useampi valtio sopimukseen liittyy sitä merkittävämmät taloudelliset hyödyt sopimuksesta saadaan. Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa Lontoon sopimukseen liittymisestä laaditun vaikutusarvioinnin yksi keskeinen johtopäätös, jonka mukaan patenttiseurantaa tehdään hyvin harvoin suomen kielellä ja käännösten myöhäinen toimittamisaika heikentää entisestään niiden käytännön hyödyntämistä. Merkittävä osa suomalaisista isoista ja pk-yrityksistä käyttää toiminta- ja dokumentointikielenä englantia, minkä johdosta suomenkielisille käännöksille ei ole tarvetta. IPR University Center Yleistä Lontoon sopimuksen tavoitteena on Euroopan patenttijärjestelmän kustannustehokkuuden lisääminen väljentämällä patenttihakemuksen selitysosan kääntämisvelvollisuutta. Kustannustehokkuus on hyväksyttävä tavoite ja se on erityisesti patenttisuojaa hakevien yritysten edun mukaista. Lontoon sopimusta koskeva kritiikki on kohdistunut ennen kaikkea oikeusvarmuuteen ja kielipolitiikkaan. Arvostelijat ovat katsoneet, että Suomen kansalaisilla ja suomalaisilla yrityksillä tulisi olla oikeus saada suomenkielistä informaatiota Suomessa voimassa olevista patenteista eli yritysten toiminnan rajoituksista ja toisten yritysten kielto-oikeuksista. Toiseksi on katsottu, että kielipoliittisesti ei olisi hyväksyttävää, että luovutaan vaatimasta käännöstä suomeksi englannin kielellä myönnetyn patentin selitysosasta. Patenttijärjestelmän kehittäminen IPR University Center pitää tärkeänä, että Euroopan patenttijärjestelmää (EPO) kehitetään alueellisena ja kilpailukykyisenä patentin rekisteröintijärjestelmänä. EPOn keihttäminen on erityisen tärkeää, koska yhteisöpatentin kohtalo on edelleen epäselvä. Suomessa vallitsee yksimielisyys siitä, että patenttijärjestelmän, olipa kysymys EPOsta tai yhteisöpatentista, kehittämistyössä kansallisen osaamisen säilyttäminen ja kehittäminen on Suomen edun mukaista. Tämä edellyttää Patentti- ja rekisterihallituksen aseman säilyttämistä tutkivana viranomaisena, joka turvataan parhaiten kehittämällä kansallisten ja EPOn työnjakoa ja yhteistyötä. Suomen kielen asema Käännösten merkitystä arvioidessaan työryhmän enemmistö on ottanut huomioon sen, että käännökset toimitetaan huomattavan myöhään verrattuna eurooppapatentin 12
hakemiseen. Lontoon sopimuksen vaikutuksista tehdyssä arviossa on lisäksi todettu, että patenttiseurannassa ei juurikaan käytetä suomenkielisiä käännöksiä. Suomen kääntäjien ja tulkkien ry on mietintöön liitetyssä eriävässä mielipiteessään tuonut esiin sen, että Lontoon sopimukseen liittyminen heikentää merkittävästi kääntäjien työllisyyttä. Suomen patenttiasiamiesyhdistys ry:n edustajan eriävässä mielipiteessä on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että patenttiammattilaisten (patenttiasiamiesten) koulutus tapahtuu pääosin patenttiasiamiestoimistojen toimesta ja kustannuksella. Käännösvaatimusten muuttaminen tulee vähentämään patenttiasiamiestoimistojen tuloja huomattavasti ja tämä vaikuttaa niiden mahdollisuuteen kouluttaa patenttiammattilaisia. Käännösvelvollisuuden supistaminen Lontoon sopimuksessa mahdollistetulla tavalla heijastuu suomen kieleen laajemminkin. Patenttien kääntäminen on ylläpitänyt teknologiaan ja patentteihin liittyvän kielen kehittämistä. IPR University Centerin näkemyksen mukaan on tärkeää, että suomen kieli edelleen säilyy elävänä patenttikielenä ja että suomenkielinen terminologia kehittyy. IPR University Center pitää patenttiasiamiesten ja kääntäjien esittämää huolta kielen köyhtymisestä ja koulutuksen kaventumisesta perusteltuna. Suomessa on ylläpidettävä elävää teknistä suomenkieltä. Eurooppapatenttien selitysosan pakollinen kääntämisvaatimus ei kuitenkaan instituutin käsityksen mukaan ole paras tapa pyrkiä tähän päämäärään. Sekä tieteellisessä tutkimuksessa että yritysten sovellutuksissa käytetään ensisijaisesti englannin kieltä. Patenttiasiakirjojen käännösvaatimukset ylläpitävät kääntäjien ammattitaitoa ja tarjoavat työtehtäviä, mutta se ei liene ainoa ja tehokkain tapa toteuttaa kielipoliittisia päämääriä. Käännösvaatimus koskee aina vain Suomessa voimaan saatettavia patentteja, ja usein tärkeitä ja teknologian terminologian kannalta keskeisiä patentteja jää sen ulkopuolelle, kun niitä joko ei haeta Suomessa tai saateta voimaan täällä. Patenttitietouden merkitys on useissa yhteyksissä tunnustettu. Tiedon saatavuus suomen kielellä olisi nimenomaan pk-yritysten edun mukaista. Tästä syystä tulisi kehittää uusia tapoja ylläpitää suomenkielistä patenttioikeudellista ja teknistä terminologiaa. Näitä voisivat olla esimerkiksi oppikirjat, julkaisut, jossa keskeiset patentit julkaistaan suomen kielellä sekä patentti- ja kielikurssit. Patenttiasiamiesten koulutus IPR University Center yhtyy Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry:n eriävässä mielipiteessä ilmaistuun huoleen siitä, että käännösten poistumisesta aiheutuva tulonmenetys saattaa heikentää patenttiasiamieskoulutusta. Osaava suomenkielinen patenttiasiamieskunta palvelee elinkeinoelämän etuja ja sen säilyminen tulee turvata. Osaaminen tulisi kuitenkin turvata ja varmistaa koulutuspoliittisin keinoin. Toimenpiteet IPR University Centerin käsityksen mukaan työryhmä on punninnut Lontoon sopimukseen liittymisen etuja ja haittoja tasapuolisesti. Liittymistä koskevan päätöksen 13
yhteydessä tulee kuitenkin turvata suomenkielen asema teknologiakielenä ja osaavan patenttiasiamieskunnan säilyminen. IPR University Center ehdottaakin, että samalla kun päätetään liittymisestä Lontoon sopimukseen, päätetään myös kielipoliittisesta toimenpidepaketista, jolla turvataan teknologisen ja patenttioikeudellisen terminologian säilyminen, ylläpitäminen ja kehitys suomen kielellä. Tämä vähentäisi liittymisestä esimerkiksi kääntäjille aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia, koska nämä toimet voisivat luoda korvaavia työtilaisuuksia kääntäjille ja heidän saavuttamansa asiantuntemus tulisi käyttöön. Samassa yhteydessä tulisi myös huolehtia siitä, että patenttiasiamiesten kouluttamisesta huolehditaan esimerkiksi siten, että Aalto korkeakouluun muodostetaan opintolinja, joka mahdollistaa patenttioikeuteen suuntautumisen ja jonka päämääränä olisi pätevöittää patenttiasiamiehen tehtäviin. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta yhtyy IPR University Centerin asiassa antamaan lausuntoon. Keksintösäätiö Keksintösäätiö kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen. Keskuskauppakamari Keskuskauppakamari kannattaa Lontoon sopimukseen liittymistä. Sopimukseen liittyminen alentaa patentointikustannuksia, mikä on yritysten edun mukaista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotimaisten kielten tutkimuslaitos on kielen asiantuntijalaitos. Otamme kantaa ehdotukseen siltä osin kuin katsomme sillä olevan vaikutusta suomen kielen asemaan tai kehitykseen. Kysymys patenttitekstien suomenkielisyydestä on paitsi käytännöllinen myös kielipoliittinen. Luopumalla suomen kielestä eurooppapatenttien selitysosissa ja kansallisissa patenttihakemuksissa kavennetaan suomen kielen käyttöalaa ja luovutetaan sitä englannille. Suomen kielen asema yhteiskunnan toimintaa ylläpitävänä kielenä on jo selvästi vaarantunut eräillä aloilla, mm. tekniikan kielessä, ja suomenkielisistä patenttiteksteistä luopuminen saattaa edistää tätä kehitystä. Patenttitekstit ovat erikoisalan tekstejä, ja ne vaikuttavat edustamansa alan uuden termistön vakiintumiseen. Lisäksi ne vaikuttavat välillisesti myös muiden alojen teksteihin (lähitieteenalat, tuotteiden markkinointi, populaarit tiedejulkaisut jne.), etenkin niissä käytettyyn termistöön. Viime kädessä vaikutus voi ulottua patentin sovelluskohteisiin, mm. laitteilta vaadittaviin käyttöohjeisiin ja varoituksiin. Yksiselitteisten, vakiintuneen termistön puute heikentää käyttöohjeiden, 14
varoitusten ja opasteiden käytettävyyttä, mikä voi pahimmillaan johtaa tuotteiden virheelliseen käyttöön. Koska patenttien kieli ei ole merkityksetön suomen kielen kehityksen, käyttökelpoisuuden ja aseman kannalta, katsomme, että eurooppapatenttien selitysosassa ja kansallisissa patenteissa ei tule luopua suomen kielestä. Kääntäjien ammattijärjestö (KAJ) Kääntäjien ammattijärjestö KAJ ei kannata Lontoon sopimukseen liittymistä. Jos Suomi liittyisi Lontoon sopimukseen, huomattava määrä patenttikäännöksiin erikoistuneita kääntäjiä jäisi joko työttömäksi tai heidän työmääränsä vähenisi merkittävästi, kuten työryhmän loppuraportista ja siihen liittyvästä selvityksestä (Määttä Keinänen) ilmenee. Jos sopimukseen liitytään, on huolehdittava tämän erikoisasiantuntijaryhmän työllistymisestä ja lisä- tai uudelleenkoulutuksesta. Kääntäjien ammattijärjestö ei hyväksy liittymistä myöskään kielipoliittisesta syystä. Kun luovutaan patenttiasiakirjojen suomentamisesta, kavennetaan suomen kielen käyttöalaa ja luovutetaan sitä englannille. KAJ tukee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen näkemystä siinä, että patenttiasiakirjojen kääntäminen kotimaisille kielille edesauttaa niiden teknologisen sanaston kehittymistä ja teknologisen informaation leviämistä. KAJ ei voi tukea Lontoon sopimukseen liittymistä myöskään siitä seikasta, että on yksilöiden oikeusturvan kannalta tärkeää, että oikeudellisesti sitovat tekstit ovat saatavilla heidän omilla kielillään. Lääketeollisuus ry Suomen liittyminen Lontoon sopimukseen Kannatamme työryhmän esitystä Suomen liittymisestä Lontoon sopimukseen. Sopimus tehostaa eurooppapatenttien hakumenettelyä ja vähentää hakijoille aiheutuvia kustannuksia. Lääketeollisuuden kannalta patenttisuojan saaminen uusille innovatiivisille lääkevalmisteille kaikissa Euroopan patenttisopimukseen liittyneissä maissa on olennaista, jolloin käännöskustannukset ovat muodostuneet vääjäämättä korkeiksi. Käännöskustannusten alentaminen parantaisi ennen kaikkea pienten ja keskisuurten lääkeyritysten mutta myös koko toimialan mahdollisuuksia suojata keksintönsä kaikissa strategisesti merkittävissä maissa. Tämä parantaa eurooppalaisen innovatiivisen lääketeollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Sopimukseen liittyminen on tärkeä osa kohti kustannustehokasta eurooppalaista patenttijärjestelmää, jonka puolesta Suomi on toistuvasti puhunut. Sopimukseen liittyminen on osoitus siitä, että Suomi toimii myös käytännössä yhteisten eurooppalaisten päämäärien mukaisesti, ja myös kansallisten IPR-strategian linjausten mukaista. 15
Lääkealan hakemukset ovat jo nyt pääsääntöisesti eurooppapatenttihakemuksia, jotka lähes aina saatetaan voimaan myös Suomessa. Sopimukseen liittyminen ei siten vaikuttaisi olennaisesti Suomessa voimassa olevien lääkepatenttien määrään. Lääkeainemolekyylien synteesimenetelmien ja lääkkeiden valmistusmenetelmien kuvaukset laaditaan pääsääntöisesti jollakin kansainvälisellä kielellä, enimmäkseen englanniksi. Käännöksistä aiheutuu ylimääräistä työtä, jonka hyödyt ovat varsin rajalliset. Alkuperäisten englanninkielisten asiakirjojen hyödyntäminen vähentäisi myös käännösvirheitä ja mahdollisia ristiriitoja alkuperäisten asiakirjojen ja käännösten välillä. Nopeasti kehittyvällä lääkealalla suomenkielisten käännösten merkitys on patenttiseurannan kannalta varsin pieni, sillä käännökset ilmestyvät hyvin myöhään verrattuna siihen, milloin EPO-kielinen hakemus on saatavilla. Kansainvälisissä yrityksissä patenttiasioista vastaavat henkilöt eivät yleensä edes osaa suomea tai ruotsia. Alan suomalaisissa yrityksissä toiminta- ja/tai dokumentointikielenä on joka tapauksessa ja myös pk-yrityksissä pitkälti englanti, kun mm. lääkkeen laaja myyntilupahakemusaineisto on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta englanninkielistä, joten alalla toimijoiden kannalta suomenkielisille käännöksille ei ole tarvetta. Myös mahdollisten patenttiloukkausten ja niihin liittyvien tuomioistuinkäsittelyjen osalta Lontoon sopimukseen liittyminen on perusteltua. Sopimukseen liittyminen vähentäisi virheellisiä tulkintoja riitatilanteissa, kun myös alkuperäiset, usein englanninkieliset asiakirjat olisivat (oikeuskäsittelyä varten mahdollisesti laadittujen kansallisten käännösten ohella) päätöksenteon tukena. Tuomioistuimissa viime aikoina käsiteltyjen riita-asioiden osalta riidan molemmat osapuolet ovat monissa tapauksissa olleet kansainvälisiä yrityksiä, joissa patenttiasioita hoidetaan EPO-kielellä, ei suomeksi. Patenttivaatimusten kääntämisen lisäksi ammattitaitoisten kääntäjien palveluita tarvitaan jatkossakin todennäköisesti juuri tuomioistuinkäsittelyjen yhteydessä. Nokia Oyj Nokia kannattaa Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen Työryhmä ehdottaa loppuraportissaan, että Suomen tulisi liittyä Lontoon sopimukseen. Nokia kannattaa tätä ehdotusta ja katsoo, että liittymisen tulisi tapahtua mahdollisimman pian ja mielellään ilman siirtymäaikaa. Patentointikustannusten alentaminen Euroopan patenttijärjestelmässä on Nokian ja monen muun kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavan teollisuusyrityksen näkökulmasta tärkeä ja kilpailukykyä lisäävä tavoite. Optimaalisessa tilanteessa Lontoon sopimuksen piiriin tulisi saattaa kaikki eurooppapatenttijärjestelmään liittyneet maat. Suomi voi osaltaan edistää tätä tavoitetta omalla liittymisellään. Patentti-Insinöörit ry Kannatamme Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen raportissa esitetyin lakimuutosehdotuksin ilman siirtymäaikaa. 16
Englanninkielinen selitysosa ei tuota ongelmaa patenttien kanssa tekemisiin joutuville. Tätä tukee myös työryhmän teettämä vaikutusarvio, josta tämä kävi selvästi esille. Yli puolet kyselyyn vastanneista (54%) oli sitä mieltä, että heillä ei olisi tarvetta käännättää patentin selitysosa suomeksi, jos se olisi saatavilla englanniksi. Huomattavaa on, että tätä tukivat suurelta osin myös pienet patentoijat (64%), joilla on vain vähän patenttihakemuksia. Suurista patentoijista tätä mieltä oli 85%. Vastaajat olivat siis sitä mieltä, että englannilla pärjätään. Vaikutusarviosta käy myös esille se, että validointien määrä Suomessa ei vastaajien mukaan tule nousemaan merkittävästi. 53% vastaajista oli sitä mieltä, että validointien määrä nousisi vain vähän. Tämä tukee täysin Patentti-insinöörit r.y.n käsitystä asiasta. Patenttisuojan ulottaminen tiettyihin maihin tehdään harkiten, ottaen huomioon patentoidun tuotteen/menetelmän suojapiiri, sen markkina-alue ja alalla toimivat kilpailijat, eikä sen perusteella, missä validointi on halpaa. Minkäänlaista EP-patenttien tulvaa Suomeen ei siis ole odotettavissa, vaikka Lontoon sopimukseen liityttäisiinkin. Tästä seuraa myös se, että patenttiloukkausten määrä Suomessa ei myöskään olennaisesti lisääntyisi. Tätä tukee myös vaikutusarvion tulos: 84% vastaajista oli sitä mieltä, että loukkausten määrä ei lisääntyisi tai lisääntyisi vain vähän. Lontoon sopimukseen liittyminen ei myöskään vaikuttaisi kansallisten patenttien määrään. Vaikutusarvion mukaan puolet vastaajista (49%) oli sitä mieltä, että kansallisten hakemusten määrä ei muuttuisi. Sen sijaan kieliregiimin muutos tulisi varmasti lisäämään kansallisten hakemusten määrää, tätä selvennämme enemmän myöhemmin. Suomen AIPPI ry Suomen AIPPI ry pitää Euroopan patenttisopimuksen kehittämiseen liittyvää Lontoon sopimusta hyvänä osoituksena keinosta, jolla immateriaalioikeussuojaa voidaan kehittää kansainvälisesti. Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry Suomen keksijäin Keskusliitto KEKE ry ei kannata Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen. Työryhmän käsityksen mukaan sopimukseen liittymisellä eurooppalaiseen patenttijärjestelmään liittyviä kustannuksia alennetaan ja tehdään järjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyisempi. Mielestämme sopimuksen käännöskustannusten säästämisestä hyötyvät vain ne suurimmat suomalaiset hakijat, joilla on jo valmiit liikeyhteydet ulkomailla, onhan liikeyhteyksien luominen ja varsinkin ylläpitäminen kalliimpaa kuin patenttihakemusten käännättäminen. Sen sijaan Suomeen haettavien ulkomaisten hakemusten määrän todennäköinen kasvu häiritsee kiusallisesti varsinkin suomalaisten pk-yritysten toimintaa, koska valvottavien kilpailijoiden määrä lisääntyy, pahimmillaan tuntuvasti. 17
On tärkeää, että suomalaiset voivat asioida myös patenttiviranomaisten kanssa perustuslain edellyttämästi äidinkielellään, suomeksi tai ruotsiksi, myös silloin, kun ulkomainen hakija on hakemassa patenttia Suomeen. Mahdollisissa oikeudenkäynneissä patenttivaatimusten lisäksi tutkitaan myös selitysosaa, joka olisi työryhmän esityksen mukaan englanninkielinen, eikä siten perustuslain mukainen. Suomen käännöstoimistojen liitto Suomen käännöstoimistojen liitto ei puolla Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen. Perustelut Näkemyksemme mukaan tasa-arvon nimissä kaikilla osapuolilla (kansalaisilla, patentinhakijoilla ja viranomaisilla) tulee olla mahdollisuus käsitellä asia omalla äidinkielellään. Mikäli hyväksytään, että tietyt asiakirjat voidaan toimittaa pelkästään vieraalla kielellä, on vaara, että samalla käynnistetään aluksi hidas mutta vähitellen ehkä kiihtyvä prosessi, jossa säästöjen nimissä käännösvaatimuksista tingitään myös muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Tämä saattaa johtaa suomen kielen köyhtymiseen, jolloin uusien ilmiöiden kuvaamiseen Suomessa ei enää ole keinoja ja kieli jää toisarvoiseksi valtakieliin nähden. Voidaan myös kysyä, onko Suomen viranomaisilla tarpeeksi kielitaitoa käsitellä erittäin monimutkaisia patenttihakemuksia muulla kuin äidinkielellään. Myös tästä näkökulmasta kieleen liittyvät ongelmat voivat heikentää osapuolten tasa-arvoista kohtelua. Käännösalan työllisyystilanteelle ehdotuksella on yksinomaan kielteisiä vaikutuksia siitä riippumatta, työskentelevätkö patenttitekstien kääntäjät itsenäisinä freelancer-kääntäjinä vai käännöstoimistojen palkkalistoilla. Lausunnon vaikutusarvioinnissa ehdotuksen hyötyjä epäillään ja muun muassa todetaan, että Toisaalta käännöskulujen väheneminen on hyvä suhteuttaa tutkimuksen ja tuotekehityksen aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin, ja tässä suhteessa säästöt jäävät varsin pieniksi. Näkemyksemme mukaan Lontoon sopimukseen liittymisestä kilpailukyvylle mahdollisesti aiheutuvia hyötyjä ei pystytä riittävän selkeästi osoittamaan, jotta niillä voitaisiin perustella asiasta seuraavia haittavaikutuksia. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä, jossa myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto (SKTL) oli edustettuna, on päätynyt esittämään Lontoon sopimukseen liittymistä. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto esitti eriävän mielipiteen loppuraporttiin. Liittyminen Lontoon sopimukseen liittymisellä pyritään saavuttamaan mm. huomattavia säästöjä patenttien kääntämiskustannuksiin. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ei 18
kannata sopimukseen liittymistä etenkään nykyisessä kireässä taloustilanteessa. Suomen tulisi seurata, miten liittyminen on esim. Ruotsissa ja Tanskassa vaikuttanut. Tehtyjen vaikutusarvioiden mukaan säästöjä syntyisi niin käännös- kuin patenttiasiamiesten kustannuksissa, mutta varsinaista näyttöä asiasta ei ole. Lontoon sopimukseen liittymisestä tehdyssä vaikutusarviossa (Määttä Keinänen) tai työryhmän loppuraportissa ei tule esiin mitään sellaisia hyötynäkökohtia, jotka puoltaisivat nopeaa liittymistä sopimukseen. Vaikutusarviossa todetaan, että Lontoon sopimukseen liittyminen olisi suurimmalle osalle suomalaisia yrityksiä kustannusneutraali toimenpide ja että yritykset ovat jo saaneet sopimuksen tuoman hyödyn, kun avainmarkkinamaat ovat siihen liittyneet. Sopimukseen on liittynyt vasta alle puolet kyseeseen tulevista maista (15 maata 34 mahdollisesta maasta), muutamat maat (Espanja, Italia, Portugali) ovat ilmoittaneet, etteivät liity sopimukseen. Muitten sopimukseen liittymättömien maitten tilannetta ja halukkuutta liittyä sopimukseen ei työryhmän toimesta tutkittu, joten on vaikea sanoa, miten tilanne tulee kehittymään. Jos sopimuksen ulkopuolelle jää suuri osa nyt liittymättömistä maista, Suomen liittyminen sopimukseen alentaisi liittymättömien maitten yritysten kustannuksia, kun ne hakevat patenttia Suomessa, suomalaiset yritykset taas joutuisivat mm. käännättämään kaikki patenttiasiakirjat hakiessaan patenttia näissä maissa. Suomalaisten yritysten kilpailuasema olisi tällaisessa tilanteessa huonompi. Tästäkin syystä Suomen tulisi vielä tarkkailla tilannetta ennen kuin se päättää liittymisestä. Sopimukseen liittyminen aiheuttaisi patenttikääntäjien, etenkin freelancereina toimivien, töitten huomattavan vähenemisen, moni menettäisi työnsä kokonaan. Suuri osa ammattitaitoisista ja patenttien kääntämiseen erikoistuneista kääntäjistä joutuisi kouluttautumaan uusiin tehtäviin ja siirtyisi pois patenttikääntämisestä. Kun alalla on tarjolla vain vähän töitä, tulevaisuudessa tulee olemaan vaikeaa saada ketään erikoistumaan alalle. Patenttien suomennoksista luopumisessa ei myöskään ole kyse vain säästöistä, vaan kuten Kotimaisten kielten tutkimuskeskuskin (Kotus) työryhmälle antamassaan lausunnossa 26.5.2009 toteaa, kysymys patenttitekstien suomentamisesta on kielipoliittinen. Kun luovutaan patenttitekstien suomentamisesta, luovutaan jälleen yhdestä alasta, jolla käytetään suomen kieltä. Kyse on suomen kielen asemasta suomalaisten pienenä kieliryhmänä tulee itse huolehtia siitä, että kieli pysyy elinvoimaisena kaikilla yhteiskunnan alueilla ja tasoilla. Suomen Patenttiasiamiesyhdistys ry (SPAY) SPAY:n käsityksen mukaan Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen tulee vielä harkita erittäin perusteellisesti. SPAY katsoo, että liittyminen ei tässä vaiheessa ole tarpeen eikä tuo Suomeen mitään todellista hyötyä. Tässä yhteydessä tulee erityisesti tarkastella tilannetta elinkeinoelämän kannalta kokonaisuutena, huomioiden niin pk-teollisuuden kuin muunkin elinkeinoelämän 19
toimijat. Tilannetta tulisi tässä vaiheessa seurata myös muiden EPC-jäsenvaltioiden suhtautumisen suhteen. Tällöin huomio tulee kiinnittää erityisesti siihen, mitä esimerkiksi Etelä-Euroopan ja Itä-Euroopan valtiot tekevät. Tuki Lontoon sopimusta käsittelevän työryhmän loppuraportin eriäville mielipiteille SPAY haluaa esittää vahvan tukensa loppuraportin liitteessä 6 esitetyille eriäville mielipiteille. Helkky Halme esitti Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry:n eriävän mielipiteen. SPAY yhtyy täysin siihen käsitykseen, että kääntäjien työmäärä vähenisi huomattavasti ja useat jäisivät työttömiksi. SPAY on kannassaan myös samaa mieltä siitä, että Suomella ei ole kiirettä liittyä Lontoon sopimukseen ja että sopimukseen liittymisessä ei saa olla kyse vain kustannussäästöistä vaan että mahdollinen liittyminen on mitä suurimmassa määrin myös kielipoliittinen kannanotto. SPAY tukee myös Halmeen esittämää kolmen (3) vuoden siirtymäaikaa. Veijo Kareinen esitti Suomen keksijäin keskusliiton Keke ry:n eriävän mielipiteen. SPAY tukee Keken käsitystä siitä, että Lontoon sopimus on ristiriitainen kielilain ja perustuslain hengen kanssa. Lisäksi Antti Peltonen esitti eriävän mielipiteen Suomen liittymisestä Lontoon sopimukseen. SPAY tukee täysin tätä eriävää mielipidettä ja täsmentää kantaansa vielä lausuntonsa muodossa. Hallituksen esitys Suomen liittymisestä EPC:hen Suomi liittyi Euroopan patenttisopimukseen vuonna 1996. Liittyminen edellytti lainsäädäntömuutoksia ja tätä varten annettiin vuonna 1995 hallituksen esitys 161/1995 (HE 161/1995). Esityksessä ehdotettiin patenttilain ja eräiden muiden siihen liittyvien lakien muuttamista. Ehdotetut muutokset perustuivat pääsääntöisesti Euroopan patenttisopimuksen säännöksiin. Muutokset lakeihin tehtiin seuraavana vuonna ja Suomi liittyi EPC:hen 1.3.1996. Esityksessä todetaan mm. että EPC:n mukaan jäsenvaltio voi vaatia, että eurooppapatentin oikeusvaikutus ei tule voimaan kyseisessä jäsenvaltiossa ennen kuin patenttiasiakirjat on hakijan toimesta käännetty jäsenvaltion viralliselle kielelle ja saatettu yleisesti saataville jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Tähän päädyttiin myös Suomessa, mitä perusteltiin esityksessä seuraavasti: Käännökset ovat tarpeellisia patenttiasiakirjoihin sisältyvän teknisen tietouden saattamiseksi kotimaisen teollisuuden, elinkeinoelämän ja keksijöiden tietoisuuteen. Edellä esitetyn perusteella ja patentti-informaation mahdollisimman laajaa tavoitettavuutta silmällä pitäen ehdotetaan, että edellä mainitut käännökset vaadittaisiin suomeksi. 20
Tämä tilanne ei ole ko. hallituksen esityksen jälkeen millään tavoin muuttunut, eli käännökset ovat edelleen tarpeellisia patenttiasiakirjoihin sisältyvän teknisen tietouden saattamiseksi kotimaisen teollisuuden, elinkeinoelämän ja keksijöiden tietoisuuteen. Patenttiselityksen merkitys Patenttiselityksellä on suuri merkitys patentissa. Käytännössä patenttiselitystä käytetään apuna patenttivaatimusten määrittelemää patentin suoja-alaa tulkittaessa. Sen lisäksi patenttiselityksessä annetaan suhteellisen perusteellinen kuvaus olemassa olevasta tekniikasta ja sen ongelmista. Lisäksi selityksessä on keksinnön yhteenveto sekä yksi tai useampi keksinnön edullinen sovellutusmuoto. Selityksellä on olennainen merkitys keksinnön hyväksikäytön kannalta. Suomen patenttilain mukaan selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Tämä perustuu siihen yleiseen perusajatukseen, jonka mukaan valtio myöntää yksinoikeuden ainoastaan sillä edellytyksellä, että keksintö on kuvattu niin tarkasti, että sitä voi kuvauksen perusteella hyödyntää. Keksintöjen kuvaamisen tarkoitus on mahdollistaa keksintöjen edelleenkehitys ja aikaansaada uusia keksintöjä. Patenttivaatimusten nostaminen erityisasemaan selitykseen nähden väärentää koko patenttijärjestelmän lähtökohtaista perusajatusta vaihtokaupasta tiedon ja suojan välillä. Lisäksi selitystä käytetään nykyään apuna uusien teknologioiden patentoitavuuden määrittelyssä. Bioalan keksintöjen osalta tulee teollinen käyttökelpoisuus osoittaa selityksessä ja esimerkiksi tietokoneisiin ja niiden ohjelmiin liittyvien keksintöjen osalta selityksessä tulee osoittaa jokin tekninen piirre, jonka perusteella patentin myöntäminen olisi perusteltua. Tässä yhteydessä viittaamme vielä Hanna Timosen ja Eila Järvenpään tekemään tutkimukseen Knowledge Acquisition Models of SMEs New Product Development Processes and the Role of Patent Information 1, jossa nimenomaan korostetaan patenttien merkitystä etenkin teknisen tiedon lähteenä PKT-sektorin NPD:ssä (new product development). Patent documents are thus a huge database that can be used as a knowledge source. As the patent document publication is a requisite for obtaining a patent, almost all the technical information relevant from a commercial point of view is available through patent documents. The European Patent Offices (EPO) estimates that 80% of the technical information contained in a patent document is never published anywhere else (Poynder 1998). Even if the same knowledge is published elsewhere, new patent documents usually contain knowledge that has not yet been published in other knowledge sources and patent information is thus the first source of knowledge (Choo 2000,150-156). Patent documents contain large amounts of relevant new knowledge for companies. This knowledge is especially important in NPD as it may be easily applied into various 1 Hanna Timonen, Eila Järvenpää, FRONTIERS OF E-BUSINESS RESEARCH 2005, s. 433-448 21
NPD activities. EPO suggests that the use of patent information can e.g. reduce the risk of reinventing the wheel and help companies to monitor their competitors research activities. The patent document has also been calculated to generate more savings when actually used in NPD than any other formal knowledge source: approximately 13 400 euros worth of saving per one patent document (Nelke 2000). Liittymisen oikeudelliset edellytykset Kun Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen harkitaan, tulisi ensin selvittää, salliiko perustuslaki nykymuodossaan, että Suomessa olisi oikeudellisia vaikutuksia asiakirjalla, joka ei ole kokonaisuudessaan yhdelläkään maan virallisista kielistä. Vaikka patenttivaatimukset määrittelevätkin patentin antaman suojan, niin selitystä voidaan käyttää hyväksi tämän suojan määrittelyssä, kuten yllä on todettu. Näin ollen myös patentin selityksellä on selkeä oikeudellinen vaikutus kolmansiin osapuoliin nähden eikä sen asema ole ainoastaan informatiivinen. Liittymisen vaikutukset - Käännökset eivät kokonaisvaltaisesti poistuisi Lontoon sopimukseen liittymisestä huolimatta patentin hakijoiden tulisi edelleen toimittaa eurooppapatentin myöntövaiheen vaatimuskäännökset kaikille Euroopan patenttiviraston virallisille kielille (englanti, saksa, ranska) huolimatta siitä haluaisiko hän saattaa patenttinsa voimaan kyseisissä maissa. Patentinhakijan tulisi toimittaa koko patentin käännös kaikkiin niihin Euroopan patenttisopimuksen jäsenmaihin, jotka eivät ole liittyneet Lontoon sopimukseen ja joissa hän haluaa saattaa patenttinsa voimaan. Koska vain pieni osa Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltioista on liittymässä Lontoon sopimukseen, sopimus ei merkittävästi vähentäisi käännöksiä Euroopan patenttisopimuksen jäsenmaissa niin, että suomalainen hakija siitä taloudellisesti hyötyisi toimiessaan kyseisellä alueella. Liittymisen vaikutukset - Taloudelliset vaikutukset Lontoon sopimuksen lähtökohtainen tarkoitus on vähentää käännöksistä aiheutuvia kustannuksia ja siten aikaansaada taloudellisia säästöjä. Näiden taloudellisten säästöjen tarkastelun tulisi siten olla etusijalla liittymistä harkittaessa. Sopimuksen mukaisilla taloudellisilla säästöillä tarkoitetaan nimenomaan patentin hakijoille koituvia taloudellisia säästöjä. Tämä on oleellisin epäkohta koko sopimuksessa, koska sen perusteluissa ei lainkaan oteta kantaa sopimuksen aiheuttamiin taloudellisiin kokonaisvaikutuksiin. Kun tarkastellaan Euroopan talousaluetta kokonaisuudessaan, niin käännösten poistuminen vähentäisi tuloja talousalueelta tai ainakaan se ei toisi säästöjä. Tällä hetkellä hieman yli puolet Euroopan patenttivirastossa haetuista patenteista on eieurooppalaiselle hakijoille. Koska käytännössä kaikki käännökset tehdään Euroopassa, niin tämä tarkoittaa sitä, että käännösten poistumisesta syntyvä säästö menee 22
suurilta osin Euroopan talousalueen ulkopuolelle. Esimerkkinä voidaan esittää seuraava laskelma. Mikäli käännöksien poistuminen vähentäisi vuosittain 300 miljoonaa euroa eurooppapatentin hakijoiden kuluja, niin tästä puolet, eli 150 miljoonaa euroa, eurooppalaiset hakijat säästäisivät, mutta samalla kääntäjät ja patenttitoimistot menettäisivät mainitun 300 miljoonaa euroa. Tällöin koko Euroopan talousalueen hyöty olisi -150 miljoonaa euroa eli menettäisimme huomattavan kassavirran Euroopan talousalueelle. Koska nyt on kyseessä Suomen mahdollinen liittyminen sopimukseen ja sen vaikutukset, niin edellä esitettyä päätelmää tulee harkita Suomen kannalta. Tällöin tulee vertailla suomalaisia ja ei-suomalaisia hakijoita, jotka saattavat eurooppapatentin voimaan Suomessa. Suomessa saatetaan nykyisin voimaan vuosittain vajaa 6000 eurooppapatenttia. Patentti ja rekisterihallitukselta saatujen tietojen mukaan näistä ainoastaan 150 on suomalaisten hakijoiden nimissä. Mainittujen 6000 patentin osalta selitysosan käännöksen poistuminen merkitsisi noin 12 miljoonan euron tulojen menetystä patenttitoimistoilta ja kääntäjiltä. Vastaavasti suomalaiset patentin hakijat säästäisivät vähemmän kuin 250 000 euroa. Suomen elinkeinoelämälle käännösten poistuminen olisi siis huomattavan tappiollista. Edellä esitetyn lisäksi voidaan todeta, että Lontoon sopimus alentaa nimenomaan patentin haltijan kustannuksia, muttei muiden samalla alalla kilpailevien yritysten kustannuksia, kuten esimerkiksi patenttiseurantaan liittyviä kustannuksia. Liittymisen vaikutukset - Vaikutukset patenttitoimistojen kykyyn kouluttaa uusia eurooppapatenttiasiamiehiä Suomessa uusien patenttiasiamiesten kouluttaminen tapahtuu täysin yksityisesti ja yksityisin varoin. Käytännössä kouluttaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset jäävät kokonaan patenttiasiamiestoimistojen maksettavaksi. Jokaisen uuden eurooppapatenttiasiamiehen ulkoiset koulutuskustannukset ovat noin 50.000 euroa (arvio perustuu pohjoismaisen not-for-profit -järjestön hintatasoon), eli koulutus vastaa jo ulkoisilta kuluiltaan kahta MBA-tutkintoa. Tämän lisäksi toimistojen kannettavaksi jää eurooppalaisen pätevöitymiskokeen eli EQE:n (European qualifying examination) suorittamisen edellyttämän 800 900 tunnin eli yli puolen vuoden opiskelun aiheuttama työajan menetys. Jos Lontoon sopimukseen liitytään, menettävät patenttiasiamiestoimistot erittäin merkittävän tulonlähteen. Tämä ei voi olla vaikuttamatta toimistojen kykyyn kouluttaa uusia asiamiehiä. Tilannetta ei mitenkään helpota se, että eurooppapatenttiasiamiestutkinto (EQE), jonka suorittaminen on edellytyksenä sille, että asiamies voi edustaa päämiestään Euroopan patenttivirastossa, on nykyistenkin resurssien ollessa käytössä äärimmäisen vaikea läpäistä. Todettakoon, että vuonna 2009 kyseisen tutkinnon läpäisi kaksi (2) suomalaista, joista toinen ei edes asu Suomessa. On täysin Suomen kansallisen innovaatiostrategian vastaista, että Suomen patenttiasiamieskunnan annetaan varojen tai julkisen koulutuksen puutteessa kuihtua. Jos Lontoon sopimukseen liitytään ja asiamiestoimistoilta viedään taloudelliset 23
mahdollisuudet kouluttaa uusia osaajia alalle, on vähintäänkin huolehdittava siitä, että riittävän siirtymäajan puitteissa luodaan esimerkiksi Aalto-yliopistoon suuntautumisvaihtoehto, joka valmentaa patenttiasiamiestehtäviin ja erityisesti eurooppapatenttiasiamiestehtäviin. SPAY:n käsityksen mukaan tarpeellinen siirtymäaika olisi kolme (3) vuotta, jotta koulutusjärjestelmä ehdittäisiin saada valmiiksi. Aalto-yliopiston lisäksi koulutustukea voisi kohdistaa koulutusta järjestäville tahoille kuten IPR University Centerille ja PRH:lle. Myös suora valtion tuki asiamiehiä kouluttaville asiamiesyrityksille olisi varteenotettava vaihtoehto. Liittymisen vaikutukset - Vaikutukset tekniseen informaatioon Sopimuksen vaikutus teknisen informaation välittämiseen on merkittävä. Tekninen informaatio ei olisi enää saatavilla maan virallisella kielellä ja näin ollen erityisesti suomalaisen pk-teollisuuden asema vaikeutuisi. Liittymisen seurauksena ulkomaankielisten patenttijulkaisujen merkitys korostuisi niin oikeudellisesti kuin informaatiovälitysmielessäkin. Tällöin myös erityisesti kotimarkkinoilla toimivien yritysten, jotka nykyään pitkälti selviävät kotimaisilla kielillä, kielitaitovaatimukset kasvaisivat. Liittymisen vaikutukset - Vaikutukset kielen kehittymiseen Muista sopimuksen vaikutuksista on mainitsemisen arvoista sen vaikutus kansallisten kielien asemaan. Patenttitiedon välitys kansallisilla kielillä vähenisi olennaisesti. Samalla suomenkielen asema heikentyisi ja jo köyhtymässä oleva tekninen sanasto tällä kielellä köyhtyisi entisestään. Näin toteaa myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskus näkemyksessään, jota on referoitu loppuraportin sivuilla 50 ja 51. Tämä olisi myös vastoin juuri hyväksyttyä EU:n perustuslaillista sopimusta, jonka artiklassa I-3 nimenomaan korostetaan, että Unioni kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä. Liittymisen vaikutukset - Muita vaikutuksia Sen lisäksi Lontoon sopimukseen liittymisellä saattaisi olla myös vaikutuksia tuomioistuinkäytäntöön. Lontoon sopimus todennäköisesti edistäisi vieraskielisen, keskitetyn tuomioistuinjärjestelmän luomista, millä taas voi olla haitallinen merkitys erityisesti pk-teollisuudelle, jos tuomioistuinkäsittely keskitettäisiin joihinkin lähinnä Keski-Euroopassa sijaitseviin erikoistuomioistuimiin. Suomen teollisoikeudellinen yhdistys ry (STY) Työryhmä on loppuraportissa päätynyt kannattamaan Suomen liittymistä Lontoon sopimukseen. Toisaalta loppuraporttiin sisältyy tältä osin myös kolme eriävää mielipidettä. STY:n jäsenkunta edustaa laajalti teollisuusoikeuksien alalla eri rooleissa toimivia yhteisöjä ja ammattilaisia. STY:n lausunnon valmistelun yhteydessä ilmeni, 24