Lainvalmisteluosasto OM 78/43/2010

Transkriptio

1 LAUSUNTO Lainvalmisteluosasto OM 78/43/2010 Työ- ja elinkeinoministeriö Lausuntopyyntönne TEM/2652/070/2008 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LONTOON SOPIMUKSEN HYVÄKSYMISEKSI JA LAEIKSI SEN LAINSÄÄDÄNNÖN ALAAN KUULUVIEN MÄÄRÄYSTEN VOIMAANSAATTAMISEKSI SEKÄ PATENTTILAIN JA HYÖDYLLISYYSMALLIOIKEUDESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISEKSI Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikossa mainitusta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausuntopyynnössä lausunnonantajia on pyydetty erityisesti ottamaan kantaa kansallisen patentin kielijärjestelyn muuttamisen johdosta ehdotettuihin patenttilain muutoksiin. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavan. 1. Lausunnon lähtökohdista yleisesti Oikeusministeriö on hallinnonalansa tehtäväkentän mukaisesti tarkastellut lausunnossaan lausuntopyynnön kohteena olevaa luonnosta hallituksen esitykseksi erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien, oikeudenkäyntimenettelyn sääntelyn sekä kieli- ja julkisuuslainsäädännön näkökulmasta. Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Eteläesplanadi 10 PL 25 (09) (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO

2 2(14) 2. Lontoon sopimukseen liittyminen Lausuntopyynnön kohteena olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että Lontoon sopimukseen liittymisen johdosta patenttilakia muutettaisiin siten, että eurooppapatentin voimaansaattamiseksi Suomessa ei enää vaadittaisi eurooppapatentin selityksestä käännöstä suomeksi. Patenttivaatimuksista olisi kuitenkin toimitettava käännös suomeksi. Jos eurooppapatentin käsittelykielenä Euroopan patenttivirastossa on ollut ranska tai saksa, patentinhaltijan tulisi toimittaa käännös myös patentin selityksestä mahdollisine piirustuksineen joko suomeksi tai englanniksi. Jos patentinhaltijan oma kieli on ruotsi, hän voisi kuitenkin toimittaa edellä mainitut suomenkieliset käännökset ruotsinkielisinä. Oikeusministeriö on päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportista todennut, että jos Lontoon sopimukseen liitytään, on tärkeää huolehtia sekä kielellisten että oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien oikeuksien toteutumisesta. Edelleen oikeusministeriö on kiinnittänyt huomiota siihen, että jos Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraporttiin sisältyvät ehdotukset johtavat hallituksen esityksen laatimiseen, niin sanotussa yhteydessä olisi asianmukaista tarkastella Lontoon sopimukseen liittymisen osalta ehdotusten suhdetta perustuslakiin ja erityisesti sen 17 ja 21 :ään. Lausuntopyynnön kohteena olevan esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen jaksossa 5 käsitellään esityksen käsittelyjärjestystä. Lontoon sopimuksen liittymisen osalta esityksen suhdetta perustuslakiin käsitellään lähinnä jakson alajaksossa 5.1. Tältä osin oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että mainitussa yhteydessä ei käsitellä lainkaan esityksen suhdetta perustuslain 21 :n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaan säännökseen. Lähdettäessä siitä, että jo oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimus edellyttää, että tuomioistuimella on oltava aina mahdollisuus vaatia esittämään käännös koko patenttijulkaisusta suomeksi tai ruotsiksi (ks. oikeusministeriön mainittu lausunto , s. 5), oikeusministeriö katsoo, että esitysluonnoksen asianomaisessa yhteydessä olisi ollut asianmukaista kootusti käsitellä myös mainitun perustuslain vaatimuksen täyttymistä. Lisäksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, ettei esitysluonnoksessa lainkaan käsitellä esityksen suhdetta perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännökseen, vaikka esitys merkitsee ihmisten asettamista kielen perusteella eri asemaan. Esityksen mukaanhan patentinhaltijan olisi toimitettava edellä mainitut käännökset suomeksi. Jos patentinhaltijan oma kieli on ruotsi, hän voisi kuitenkin toimittaa vastaavat käännökset suomeksi tai ruotsiksi.

3 3(14) Vahingonkorvausta tai patentin loukkausta koskeva sääntely Lausuntopyynnön kohteena olevassa esitysluonnoksessa lähdetään siitä, ettei ole tarvetta antaa vahingonkorvausta koskevaa tai Lontoon sopimuksen 2 artiklan a alakohdan mukaista erityissääntelyä. Oikeusministeriö on edellä mainitussa päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle todennut, että siinä tapauksessa, että Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportti Lontoon sopimukseen liittymisen osalta johtaa jatkovalmisteluun, laadittavan hallituksen esityksen perustuslainmukaisuuden arviointi -jakson yhteydessä olisi syytä kiinnittää huomiota myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa valtioneuvoston kirjelmän Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksesta Euroopan unionin neuvoston asetukseksi yhteisöpatentista johdosta esitettyyn seuraavaan kannanottoon (PeVL 46/2000 vp U 54/2002 vp s. 2): Yhteisöpatentin oikeuksia ja velvollisuuksia luovan merkityksen vuoksi on pulmallista, ettei patenttiasiakirjoja välttämättä ole saatavilla unionin jäsenvaltioiden kaikilla virallisilla kielillä. Tämän vuoksi patentin loukkaustilanteessa oletetaan, että vilpittömässä mielessä toiminut mahdollinen loukkaaja ei ole tiennyt loukanneensa patenttia, jos patenttiasiakirjoja ei ole ollut saatavilla hänen kotivaltionsa virallisella kielellä. Tällöin loukkauksesta johtuvan vahingonkorvausvelvollisuuden katsotaan alkavan siitä, kun patentin käännös on annettu väitetylle loukkaajalle tiedoksi tämän kotivaltion sillä virallisella kielellä, jota hän osaa. Ehdotettua tiedoksiantoa on pidettävä vastaajana olevan oikeusturvan kannalta välttämättömänä vähimmäistoimena silloin, kun patenttiasiakirjoja ei ole vastaajan kotivaltion kielellä muuten saatavilla. Edellä mainitun esitysluonnoksen yleisperustelujen toteuttamisvaihtoehtoja koskevassa jaksossa 3.2 todetaan, että kyseisessä yhteisöpatenttiasetusehdotuksessa tilanne erosi Lontoon sopimukseen kielijärjestelyihin verrattuna siinä, että toisin kuin yhteisöpatenttiasetusehdotuksessa Lontoon sopimuksen mukaisesti patenttivaatimuksista voidaan vaatia käännös kyseisen valtion viralliselle kielelle. Patenttivaatimukset ovat patentin oikeudellisesti merkittävin osa, koska ne patenttilain 39 :n mukaisesti määräävät patenttisuojan laajuuden. Kun ehdotuksessa esitetään, että Lontoon sopimukseen liittymisen myötäkin olisi eurooppapatentin oikeusvaikutuksen saamisen edellytyksenä käännöksen toimittaminen patenttivaatimuksista suomeksi (tai ruotsiksi), ei tarvetta vahingonkorvauksen alkamisen kytkemiseen käännöksen toimittamisajankohtaan ole vastaavalla tavalla kuin edellä esitetyssä yhteisöpatenttiehdotuksessa. Tältä osin oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että perustuslakivaliokunta mainitussa lausunnossaan totesi, että [e]hdotettua tiedoksiantoa on pidettävä vastaajana olevan oikeusturvan kannalta välttämättömänä vähimmäistoimena silloin, kun patenttiasiakirjoja ei ole vastaajan kotivaltion

4 4(14) kielellä muuten saatavilla (kursivointi tässä). Kyseisen perustuslakivaliokunnan toteamuksen valossa edellä selostettu esitysluonnoksessa omaksuttu tulkinta vaikuttaa varsin suoraviivaiselta kannanotolta. Mainitun perustuslakivaliokunnan käyttämän monikkomuotoisen ilmauksen patenttiasiakirjoja valossa aivan yksiselitteisenä ei nimittäin välttämättä voida pitää sitä, että pelkkien patenttivaatimusten oleminen käännettyinä suomeksi tai ruotsiksi riittävää. Yksityiskohtaisia havaintoja ehdotettavista lainsäädäntömuutoksista Patenttilain 70 h Pykälän 1 momentin 1 virkkeessä ehdotetaan käännösvelvollisuuden kohteen osalta käytettäväksi ilmaisua momentin mukaista käännöstä siitä tekstistä, jolla Euroopan patenttivirasto on myöntänyt patentin - -. Esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälän sanamuotoa ehdotetaan muutettavaksi, jotta siinä käytetty käsitteistö vastaisi paremmin nykyisen Euroopan patenttisopimuksen 65 artiklassa käytettyä käsitteistöä. Kyseinen perustelu ei oikeusministeriön näkemyksen mukaan selitä sitä, minkä vuoksi mainitusta käännösvelvollisuuden kohteesta ehdotetaan käytettäväksi edellä selostetun kaltaista ilmausta. Huomattavasti yksinkertaisempaa (ja samalla myös yhteensopivampaa Euroopan patenttisopimuksen 65 artiklan kannalta) olisi viitata pelkästään 2 momentin mukaiseen käännökseen mainitusta eurooppapatentista. Lainkohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa on lisäksi kiinnitetty huomiota siihen, että vastaisuudessa 1 momentissa puhuttaisiin ainoastaan patentinhaltijasta (eikä enää hakijasta), koska käännös on toimitettava Euroopan patenttiviraston jo myöntämästä patentista. Tältä osin perusteluja voisi ehkä täsmentää lausumalla kyseisen toteamuksen liittymisestä nimenomaisesti asianomaisessa pykälässä tarkoitettuun velvollisuuteen. Patenttilain 70 n :n tarkoittamissa tilanteissahan käännös voi tulla toimitettavaksi jo ennen eurooppapatentin myöntämistä. Pykälän 2 momentin osalta oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että esitysehdotukseen sisältyvässä patenttilain muuttamista koskevassa lakiehdotuksessa lainkohdan ensimmäinen virke kuuluu: Patenttivaatimuksista on annettava käännös suomeksi. Liitteen 1 rinnakkaisteksteissä vastaava säännös kuuluu kuitenkin: Patenttivaatimuksista on aina annettava käännös suomeksi (kursivointi tässä). Pykälän 4 momenttiin sisältyvän säännöksen mukaan [p]atenttiviranomaisen on huolehdittava siitä, että eurooppapatentin patenttivaatimukset ovat tarvittaessa saatavilla suomen ja ruotsin kielellä (kursivointi tässä). Tältä osin oikeusministeriö toistaa edellä mainitussa päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle esittämänsä toteamuksen siitä, että ilmaisu tarvittaessa on väljä ja että lainsäädännön tarkkarajaisuuden vaatimuksesta johtuen kyseistä ilmaisua on siten pidettävä ongelmallisena. Il-

5 5(14) maisua ole käsitelty lainkaan myöskään esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa asianomaisen pykälän yhteydessä. Patenttilain 70 p Pykälän 1 momentin säännös koskisi sanamuotonsa mukaan ainoastaan riita-asioita. Kuten jo edellä todettu, mainitussa lainkohdassa suoritettavasta asiasta säätämisellä (= tuomioistuimen mahdollisuudesta vaatia esittämään käännös koko patenttijulkaisusta suomeksi tai ruotsiksi) on suora liityntä perustuslain 21 :ssä turvattuun oikeuteen oikeudenmukaisen oikeudenkäyntiin. Ottaen huomioon, että rikosasioiden osalta vaatimus oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeiden täyttymisen turvaamisesta erityisesti vastaajana olevan kannalta on vielä korostetummassa asemassa, oikeusministeriö ei pidä tyydyttävänä, että kyseisestä asiasta ei ehdoteta säädettäväksi lainkaan rikosasioiden osalta. Edellä mainitun lisäksi myös lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta olisi syytä kiinnittää vielä huomiota seuraaviin seikkoihin: - yksityiskohtaisissa perusteluissa voisi selkeämmin tuoda esiin lainkohdan kytkeytymisen yleisperusteluihin, ts. tuoda esiin sen, että tuomioistuimen mahdollisuus velvoittaa toimittamaan käännös koko patenttijulkaisusta suomeksi tai ruotsiksi on nähtävä suorastaan välttämättömäksi perustuslain 21 :n näkökulmasta, - voidaan pitää ainakin jossain määrin kyseenalaisena, onko lainkohta ymmärrettävissä ainakaan kaikilta osin pelkästään oikeustilaa selkeyttäväksi (vrt. käännökseen toimittamiseen velvollinen ja käännöksen toimittamatta jättämisestä ehdotettavat seuraamukset), - yksityiskohtaisissa perusteluissa patenttijulkaisu -ilmaisun käyttämistä perustellaan ainoastaan viittaamalla Ruotsissa omaksuttuun käytäntöön. Ainakin yhtä tärkeää olisi kuitenkin huomion kiinnittäminen patenttilain 21 :ään, jonka voi katsoa sisältävän [kansallisen patentin osalta] nimenomaisen patenttijulkaisun määritelmän. Patenttimääräysten 41 :n kumoaminen Lausuntopyynnön kohteena olevaan esitysehdotukseen sisältyvässä nykytilan kuvauksessa selostetaan muun ohella Patentti- ja rekisterihallituksen patenttimääräysten 41 :n sisältöä. Toisaalta esitysehdotuksessa tuodaan esiin se, että mainittu patenttimääräysten 41 tulisi kumota. Oikeusministeriö kiinnittää tältä osin huomiota siihen, ettei esitysehdotuksessa missään yhteydessä käsitellä lainkaan sitä, minkä vuoksi näin ehdotetaan meneteltäväksi.

6 6(14) 3. Kansallisen patentin kieliregiimin muuttaminen Lausuntopyynnön kohteena olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan kansallisen patentin osalta sen kieliregiimin muuttamista siten, että kansallinen patenttihakemus olisi jatkossa mahdollista käsitellä ja päätökset antaa myös englannin kielellä hakemusprosessin ajan Patentti- ja rekisterihallituksessa. Oikeusministeriö on päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportista todennut, että oikeusministeriön näkemyksen mukaan kysymykseen kansallisen patentin kieliregiimin muuttamisesta voi nähdä liittyvän paitsi jo periaatteellisessa mielessä niin myös perustuslain 17 :n näkökulmasta enemmän ongelmia kuin kysymykseen Lontoon sopimukseen liittymisestä. Ensinnäkään kansallisen patentin kieliregiimin muuttamiseen ei ole olemassa, vaikka Lontoon sopimukseen liityttäisiinkin, mitään velvoitetta. Toiseksi ainakin näin ennakolta on vaikea luotettavasti arvioida, mitä kansallisen patentin hakemusmäärille tulee todella tapahtumaan siinä mahdollisessa tilanteessa, että Suomi liittyisi Lontoon sopimukseen. Lisäksi kolmanneksi on huomattava se, että kun eurooppapatentin osalta patenttihakemuksen käsittely ja hakemuksen ratkaiseminen siihen mahdollisine liittyvine väiteprosesseineen kuuluu Euroopan patenttivirastolle, kansallisen patentin osalta vastaavat vaiheet kuuluvat PRH:lle. Lausunnossaan oikeusministeriö onkin katsonut, että kansallisen patentin kieliregiimin muuttamista koskevan kysymyksen osalta asia edellyttää vielä perusteellisesta jatkovalmistelua. Kysymystä kansallisen patentin kieliregiimin muuttamisesta on lausuntopyynnön kohteena olevassa esitysluonnoksessa käsitelty sinänsä huomattavasti perusteellisemmin kuin edellä mainitussa Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportissa. Hallituksen esityksen antamista ajatellen jatkovalmistelun olisi kuitenkin odottanut olevan vielä perusteellisempaa. Esitysluonnoksessa ei esimerkiksi lainkaan käsitellä kysymystä kieliregiimin muuttamisen merkityksestä viranomaistoiminnan kannalta yleisesti eikä myöskään tarkastella sen perusteellisemmin kysymystä Patentti- ja rekisterihallitun kyvystä todella suoriutua ratkaisutoiminnasta englanniksi. Myös edellä selostettujen oikeusministeriön päivätyssä lausunnossa esille nostettujen seikkojen osalta esitysluonnoksessa olisi odottanut pohdiskelevampaa otetta tarkasteluun. Tämän lisäksi esitysluonnokseen sisältyvät ehdotukset kieliregiimin muutoksen toteuttamiseen liittyvistä lainsäädäntömuutoksista kaipaisivat ainakin paikoitellen vielä lisäpohdintaa (ks. jäljempänä esitettäviä yksityiskohtaisempia kommentteja). Edellä mainitut seikat huomioon ottaen oikeusministeriö esittääkin harkittavaksi, olisiko parempi tässä vaiheessa edetä hallituksen esityksen antamiseen ainoastaan Lontoon sopimuksen liittymisen osalta ja siirtää kansallisen patentin kieliregiimin muuttamista koskeva asia vielä erilliseen jatkovalmisteluun. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, kansallisen patentin kieliregiimin muuttamista koskeva kysymys on kuitenkin täysin Lontoon

7 7(14) sopimukseen liittymisestä riippumaton asia, minkä lisäksi on huomattava, että jopa Tanskassakin, jossa kansallisen patentin osalta kieliregiimin muuttaminen on sinänsä suoritettu, mainittu muutos toteutettiin vasta sen jälkeen, kun Lontoon sopimukseen liittyminen oli tehty. Perustuslaista johtuvien vaatimusten käsittelystä esitysluonnoksessa Oikeusministeriö on edellä mainitussa päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle kiinnittänyt huomiota siihen, että jos Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraporttiin sisältyvät ehdotukset johtavat hallituksen esityksen laatimiseen, niin sanotussa yhteydessä olisi asianmukaista tarkastella kansallisen patentin kieliregiimin muuttamisen osalta ehdotusten suhdetta perustuslakiin ja erityisesti sen 17 ja 21 :ään. Lausuntopyynnön kohteena olevan esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen jaksossa 5 käsitellään esityksen käsittelyjärjestystä. Kansallisen patentin kieliregiimin muuttamisen osalta esityksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti sen 17 :ään käsitellään lähinnä jakson alajaksossa 5.2. Tältä osin oikeusministeriö katsoo, että esitysluonnoksessa olisi ollut siinä suoritettua perusteellisemmin paikallaan käsitellä esityksen suhdetta perustuslain 17 :n säännökseen erityisesti viranomaistoiminnassa käytettävien kielten kannalta. Oikeusministeriön käsityksen mukaan esitys toteutuessaan muodostaisi nimittäin ensimmäisen tapauksen, jossa viranomaisessa käsiteltävänä olevassa asiassa sekä käsittely- että päätöskielen muodostaisi pelkästään jokin muu kieli kuin suomi tai ruotsi. Lisäksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, ettei esitysluonnoksen asianomaisessa yhteydessä käsitellä lainkaan esityksen suhdetta perustuslain 21 :n oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin koskevaan säännökseen (ks. edellä Lontoon sopimukseen liittymisen osalta sekä jäljempänä säännösehdotusten yhteydessä lausuttua). Yleisiä havaintoja ehdotettavista ratkaisuista liittyen kansallisen patentin kieliregiimin muutoksen toteuttamiseen Hakemuskielten käsittely Oikeusministeriö katsoo, että mikäli ehdotettu kieliregiimin muutos aiotaan toteuttaa, tulisi suomen, ruotsin ja englannin käyttäminen hakemuskielinä säännellä ainakin lähtökohtaisesti keskenään samalla tavalla niin pitkälti kuin mahdollista. Lausuntopyynnön kohteena olevassa esitysluonnoksessa lähdetään kuitenkin siitä, että esimerkiksi patenttivaatimusten ja tiivistelmän käännösten toimittaminen olisi säännelty eri tavalla riippuen siitä, onko hakemus tehty

8 8(14) suomeksi tai ruotsiksi vai englanniksi (ks. patenttilain 8 :n 5 momentti). Erityisesti tältä osin oikeusministeriö ei pidä ehdotusta onnistuneena, sillä itse esitysluonnoksenkin valossa se näyttäisi merkitsevän, että englanniksi tehdyn patenttihakemuksen osalta käännökset suomeksi ja ruotsiksi eivät välttämättä olisikaan toimitettuina patenttilain 8 :n 5 momentin mukaisessa määräajassa (ks. 27 a :n yksityiskohtaiset perustelut s. 39 sekä 60 :n 2 momentti). Huomiota kiinnittää myös se, että patenttilain 21 :ssä ehdotetaan säänneltäväksi patenttijulkaisun sisältämien eri osien kielistä ainoastaan sitä tapausta silmällä pitäen, että hakemuksen hyväksymistä koskeva päätös on annettu englanniksi. Käännösten toimittaminen (eri käännösversiot ) Siinä tapauksessa, että patenttihakemus ja vastaavasti patenttijulkaisu on kokonaisuudessaan ainoastaan englanniksi, patentinhakijan ja vastaavasti patentinhaltijan velvollisuudesta / velvoittamisesta toimittamaan käännös (ns. hallinnollisen prosessin eri vaiheissa) suomeksi tai ruotsiksi ehdotetaan säädettäväksi patenttilain 8 d :n 2 momentissa, 24 :n 2 momentissa ja 27 a :ssä. Tältä osin oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että patenttiviranomaisen velvollisuus käännösten oikeellisuuden tarkastamisen suhteen näyttäisi säännellyn toisistaan poikkeavasti kaikissa edellä mainituissa yhteyksissä. Aivan erityisesti tässä suhteessa oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että muutoksenhakutilanteita silmällä pitäen käännöksen status (= se, onko sen vastaavuus alkuperäiskieleen nähden patenttiviranomaisen vahvistama vai ei) näyttäisi riippuvan yksinomaan siitä, missä vaiheessa käännöksen toimittaminen on aktualisoitunut (vrt. ehdotettavat patenttilain 24 :n 2 momentti ja 27 ). Muutoinkaan oikeusministeriön mielestä kovin onnistuneena ratkaisuna patenttijulkaisujen (käännökset mukaan luettuina) julkisen luotettavuuden kannalta ei voida pitää sitä, että jossakin tapauksissa käännös on mainitulla tavalla patenttiviranomaisen auktorisoima, mutta toisissa tapauksissa taas ei. Joka tapauksessa jos ehdotettavan patenttilain 24 :n 2 momentin kaltainen patenttiviranomaisen auktorisointi toteutetaan, oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että esitysehdotuksessa ei näytetä lainkaan pohditun mahdollisten näkemyserojen tilanteita ja niiden ratkaisemista. Välttämättä poissuljettuna ei voitane pitää sitä, että patentinhaltija ja patenttiviranomainen ovat jossain yksittäistapauksessa eri mieltä käännöksen vastaavuudesta. Näiden tilanteiden varalta patenttiviranomaisen vastaavuutta koskevasta ratkaisusta tulisikin olla järjestetty muutoksenhakumahdollisuus, kuten patenttiviranomaisen muidenkin ratkaisujen osalta on tehty.

9 9(14) Hallinnollisen muutoksenhakuprosessin sääntely Ns. hallinnollisen muutoksenhakuprosessin osalta ehdotettavat patenttilain 8 d, 24 :n 2 momentti ja 27 a sisältäisivät erityissäännöksiä niiden tilanteiden varalta, että patenttihakemus ja vastaavasti patenttijulkaisu on kokonaisuudessaan ainoastaan englanniksi. Patenttilain 24 :n 2 momentin ja 27 a :n mukaan patenttiviranomainen ja vastaavasti Patentti- ja rekisterihallituksen valituslautakunta voisi sakon uhalla velvoittaa patentinhaltijaa toimittamaan käännöksen suomeksi tai ruotsiksi. Tältä osin oikeusministeriö kiinnittää huomiota ensinnäkin siihen, että niissä tapauksissa, joissa patentinhaltija on valittajana, sakon uhkaan nähden enemmän patenttilaissa paitsi jo nykyisellään omaksutun, niin myös muutoin ehdotettavan (ks. ehdotettavat patenttilain 65 b ja 70 p ) sääntelyn kanssa ns. linjassa oleva ratkaisu (= uhka käännöksen toimittamisen laiminlyönnille) olisi valituksen jättäminen sillensä. Toiseksi oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, onko pelkkä sakon uhka muutoinkaan riittävä uhka. Ottaen huomioon, että suomen- tai ruotsinkielisen käännöksen olemassaolo ns. jatkomuutoksenhakuprosessia ajatellen on välttämättömyys, olisi paikallaan, että edellä mainituilla tahoilla olisi tarvittaessa mahdollisuus teettää käännös patentinhaltijan kustannuksella (kuten tuomioistuimella on vastaava mahdollisuus patenttilain 65 b ja 70 p :n tilanteissa). Edellä mainitun lisäksi oikeusministeriö esittää vielä harkittavaksi, onko ehdotettavassa 24 :n 2 momentissa olevan kahden kuukauden määräajan mainitsemiseen lain tasolla todella tarvetta. Patenttilain 8 d, 24 :n 2 momentti ja 27 a sisältävät lisäksi säännöksen suomen- tai ruotsinkielisen patenttijulkaisun olemisesta jatkokäsittelyn perustana. Tältä osin oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että puhuminen pelkästään mainitunkielisen patenttijulkaisun olemisesta jatkokäsittelyn perustana voi jättää tiettyä epätietoisuutta itse jatkoprosessin kielen suhteen, esimerkiksi sen suhteen, onko asianosaisten mahdollista käyttää muuta kuin mainittua patenttijulkaisun kieltä (mukaan luettuna patenttijulkaisun alkuperäiskieli englanti) valituskirjelmän laatimisessa. Hallinnollinen rajoittamismenettely Lausuntopyynnön kohteena olevassa esitysluonnoksessa ei käsitellä lainkaan patentin ns. rajoittamismenettelyä patenttiviranomaisessa. Vaikka kansallisen kieliregiimin muuttamisen ei tarkoitettaisikaan ulottavan vaikutustaan mainittuun menettelyyn, olisi asiasta ehkä paikallaan sisällyttää jonkinlainen nimenomainen maininta varsinaiseen hallituksen esitykseen siinä tapauksessa, että ehdotettu kieliregiimin muutos aiotaan toteuttaa.

10 10(14) Yksityiskohtaisempia havaintoja ehdotettavista lainsäädäntömuutoksista Patenttilain 8 Pykälän 5 momentin 3 ja 4 virkkeessä on säännökset siltä varalta, että patenttivaatimukset ja tiivistelmä on laadittu yhtäältä vain toisella kotimaisella kielellä tai toisaalta englanniksi. Mainituissa säännöksissä ei näytettäisi otetun huomioon sitä, että vaatimukset ja tiivistelmä on toimitettu joko suomeksi ja englanniksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Patenttilain 8 d Pykälän 1 momentin 2 virkkeen mukaan hakijan tulee kirjallisesti pyytää päätöskieleksi englantia patenttihakemusta tehtäessä, minkä lisäksi myös esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa nimenomaisesti lausutaan, [e]llei hakija ole kirjallisesti pyytänyt englantia hakemuksensa päätöskieleksi hakemusta tehtäessä, kaikki patenttiviranomaisen kanssa käytävä kirjeenvaihto tapahtuisi suomeksi tai ruotsiksi nykykäytännön mukaan (kursivoinnit tässä). Lainkohdan 3 ja 4 virkkeen mukaan hakijalla näyttäisi kuitenkin olevan mahdollisuus saada päätöskieleksi englanti, vaikka hän ei olisi esittänyt tätä tarkoittavaa pyyntöä hakemuksessaan vaan vasta välipäätöksen jälkeen. Mainitun lainkohdan 3 5 virkkeen säännöksissä ei näytettäisi puolestaan otetun huomioon sitä. että patenttihakemus on toimitettu joko suomeksi ja englanniksi tai ruotsiksi ja englanniksi. Pykälän 2 momentin mukaan, jos patenttiviranomainen havaitsee, ettei englanninkielisistä patenttivaatimuksesta ja tiivistelmästä annettu käännös vastaa sitä, mitä mainituissa englanninkielisissä asiakirjoissa on todettu, patenttiviranomaisen tulee antaa kehotus korjata käännöksen puutteet patenttiviranomaisen antamassa määräajassa. Lainkohdan sanamuodon valossa mainittua eroavaisuutta ei näytettäisi mitenkään kvalifioidun. Esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitulta osin puhutaan sen sijaan merkittävistä eroavaisuuksista (kursivointi tässä). Patenttilain 24 :n 2 momentti Lainkohdan mukaan [k]un patenttia koskeva selitys on 8 :n 5 momentin perusteella laadittu englannin kielellä, patentinhaltijan tulee väitteentekijän pyynnöstä toimittaa selityksestä käännös suomeksi tai ruotsiksi. Käännös on pyynnöstä toimitettava myös väiteaikana. Esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa lainkohtaan liittyen puolestaan lausutaan [v]äitteen tekemistä harkitseva voisi - -. Kuitenkin tällöin olisi mahdollisuus tarvittaessa pyytää käännöstä jo väiteaikana.

11 11(14) Mainittujen yksityiskohtaisten perustelujen valossa vaikuttaisi siltä, että muukin kuin väitteentekijä voisi (ilmeisesti kuitenkin ainoastaan väiteaikana) pyytää käännöksen toimittamista. Itse lainkohdan 2 virkkeen sanamuodosta tämä ei kuitenkaan käy mitenkään ilmi. Sen paremmin lainkohdasta kuin yksityiskohtaisista perusteluista ei käy myöskään ilmi, onko lainkohdan 1 virkkeessä tarkoitettu väitteentekijän oikeus saada käännös jotenkin ajallisesti rajattu. Käännöksen kielen määräytymisen osalta edellä selostettuun lainkohdan 1 virkkeeseen liittyen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan ainoastaan, että käännöksen kieli määräytyisi nykyisen kielisäädännön mukaan. Tämä tulee ilmeisesti ymmärtää siten, että ratkaisevaa on käännöstä koskevan pyynnön kieli. Näin ollen mikäli esimerkiksi väiteaikana kaksi eri henkilöä tekee pyynnön, toinen suomeksi ja toinen ruotsiksi, patentinhaltijan tulee toimittaa käännös molemmilla kielillä. Lainkohdan yksityiskohtaisten perustelujen osalta huomiota olisi syytä kiinnittää vielä seuraaviin seikkoihin: - yksityiskohtaisissa perusteluissa voisi selkeämmin tuoda esiin lainkohdan kytkeytymisen yleisperusteluihin ja tuoda esiin sen, että mahdollisuus velvoittaa toimittamaan käännös koko patenttijulkaisusta on nähtävä suorastaan välttämättömäksi perustuslain 21 :n näkökulmasta (eikä esitysluonnoksessa todetuin tavoin pelkästään jollakin tavalla perustelluksi kolmansien oikeusturvan kannalta), - yksityiskohtaisten perustelujen mukaan patenttiviranomaisen tulisi varata patentinhaltijan vastapuolelle eli väitteentekijälle tilaisuus ottaa kantaa käännökseen. Kyseinen ilmaisu jättää kokonaan ottamatta huomioon sen mahdollisuuden, että käännöstä pyydetään siinä vaiheessa, kun väitettä ei vielä ole tehty. Patenttilain 65 b Pykälän osalta oikeusministeriö viittaa lähtökohtaisesti soveltuvin osin edellä patenttilain 70 p :n yhteydessä lausuttuun. Tämän lisäksi oikeusministeriö katsoo, että ainakin yksityiskohtaisissa perusteluissa voisi selvyyden vuoksi mainita siitä, kenelle kuuluu valinnanmahdollisuus suomen ja ruotsin välillä käännöksen toimittamisessa. Patenttilain 65 c Pykälän 1 momentin osalta oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, pitäisikö mainittu säännös pykälän 2 momentin tavoin rajoittaa koskemaan vain tilanteita, joissa sen lisäksi, että patenttivaatimukset, selitys ja tiivistelmä on laadittu englanniksi, englanti on ollut myös myönnetyn patentin päätöskieli.

12 12(14) Edelleen oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittu lainkohta ei ehdotetun sanamuodon mukaan koskisi lainkaan niitä tapauksia, joissa Patentti- ja rekisterihallitus patenttilain 24 :n 2 momentin mukaisesti olisi vahvistanut käännöksen vastaavuuden. Vaikka lähtökohtaisesti voidaan pitää oletettavana, että mainituissa 24 :n 2 momentin tilanteissa vastaavuus on olemassa, oikeusministeriö pitää periaatteellisesti ongelmallisena, että tuomioistuin olisi sidottu Patentti- ja rekisterihallituksen suorittamaan arviointiin vastaavuudesta. Oikeusministeriö katsoo siten, että lainkohdan tulisi koskea myös niitä tilanteita, joissa Patentti- ja rekisterihallitus on 24 :n 2 momentin mukaisesti vahvistanut käännöksen. Pykälän 2 momentin säännöksen ja sen yksityiskohtaisten perustelujen osalta esitysluonnoksessa esitettyyn oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että säännöksen soveltumisalaa olisi ehkä syytä vielä täsmentää nimenomaisella toteamuksella siitä, että säännös koskee (luonnollisesti) vain tilanteita, joissa englannin kielellä myönnetty patentti on jäänyt kyseisen Patentti- ja rekisterihallituksen myöntämispäätöksen varaan (mutta että säännös ei sen sijaan koskisi tapauksia, joissa asianomaisesta Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksestä on aikoinaan haettu muutosta, mikä samalla on merkinnyt myös patentin myöntämiskielen vaihtumista suomeksi tai ruotsiksi). 4. Patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevien päiväkirjamerkintöjen salaiseksi tekeminen Lausuntopyynnön kohteena olevaan luonnokseen hallituksen esitykseksi sisältyy vielä patenttilakia ja vastaavasti hyödyllisyysmallioikeudesta annettua lakia koskeva muutosehdotus, jonka mukaan patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevat päiväkirjamerkinnät tehtäisiin salaisiksi, kunnes itse hakemus on tullut julkiseksi. Oikeusministeriö on päivätyssä lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraportista todennut, että loppuraportissa ei ole käsitelty lainkaan mainitun muutosehdotuksen suhdetta perustuslain säännöksiin, minkä vuoksi oikeusministeriö on katsonut yksityiskohtaisemman lausumisen ehdotuksesta voivan tapahtua vasta mahdollisesti tapahtuvan hallituksen esityksen laatimisen edellyttämän jatkovalmistelun jälkeen. Lausunnossaan oikeusministeriö on tuolloin vain esittänyt, että jatkovalmistelussa tulisi erityisesti kiinnittää huomiota siihen, onko perusoikeuksista poikkeamista tarkoittavien rajoitusten sallittavuutta koskevien vaatimusten kannalta pidettävä hyväksyttävänä sitä, että päiväkirjamerkinnät jäisivät salaisiksi pysyvästi, jos hakemus jätetään sillensä, peruutetaan tai hylätään ennen kuin se on tullut julkiseksi patenttilain tai vastaavasti hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain säännösten mukaisesti. Lausunnossaan oikeusministeriö on edelleen kiinnittänyt huomiota siihen, että jos Lontoon sopimusta käsitelleen työryhmän loppuraporttiin sisältyvät ehdotukset johtavat hallituksen esityksen laatimiseen, niin sanotussa yhteydessä olisi asianmukaista tarkastella patentti- ja vas-

13 13(14) taavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevien päiväkirjamerkintöjen salaiseksi tekemisen osalta ehdotuksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti sen 12 :ään. Lausuntopyynnön kohteena olevan esitysluonnoksen yksityiskohtaisten perustelujen jaksossa 5 käsitellään esityksen käsittelyjärjestystä. Lähinnä jakson alajaksoissa 5.2 ja 5.3 käsitellään patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevien päiväkirjamerkintöjen salaiseksi tekemisen osalta esityksen suhdetta perustuslakiin ja erityisesti sen 12 :ään. Perustuslain 12 :n 2 momentin mukaan viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut tallenteet ovat julkisia, jollei niiden julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta ja tallenteesta. Perusoikeuksista poikkeaminen on sallittu ainoastaan rajoituksilla, jotka täyttävät tietyt yleiset vaatimukset. Näitä vaatimuksia ovat esimerkiksi: rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määritettyjä, rajoitusten olennaisen sisällön tulee ilmetä laista sekä rajoitusten tulee olla hyväksyttäviä ja suhteellisuusvaatimuksen mukaisia. Rajoitusten tulee siten olla välttämättömiä hyväksyttävän tarkoituksen saavuttamiseksi, eivätkä rajoitukset saa mennä pidemmälle kuin on perusteltua ottaen huomioon niiden taustalla olevan yhteiskunnallisen intressin painavuus suhteessa rajoitettavaan oikeushyvään. Mainitussa esitysluonnoksessa lähdetään siitä, että patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevien päiväkirjamerkintöjen julkisuutta on välttämätöntä rajoittaa, jotta voidaan turvata patentin- ja vastaavasti hyödyllisyysmallinhakijoiden liike- ja ammattisalaisuuksien säilyminen sekä heidän suorittamansa tuotekehitystyö. Liike- ja ammattisalaisuuksien säilyttämisen sekä tuotekehitystyön tulosten salassa pysymisen turvaamisen voidaan sinänsä ajatella muodostavan hyväksyttävän perusteen julkisuudesta poikkeamiselle. Oikeusministeriö kiinnittää tässä yhteydessä kuitenkin huomiota siihen, että toisin kuin esimerkiksi esitysluonnoksessa viitatun perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 19/2010 vp HE 225/2008) kohteena olleessa hallituksessa esityksessä, jossa oli kysymys itse mallin rekisteröintiä koskevien hakemusasiakirjojen salassa pitämisestä, niin käsillä olevassa asiassa on kysymys patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemusta koskevien päiväkirjamerkintöjen salassa pitämisestä. Ottaen huomioon patenttiasetuksen 7 :ssä ja vastaavasti hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen 7 :ssä säädetty kustakin patentti- ja vastaavasti hyödyllisyysmallihakemuksesta päiväkirjaan merkittävistä tiedoista, oikeusministeriö pitää mainittujen tietojen luonteen valossa kyseenalaisena sitä, voidaanko päiväkirjamerkintöjen katsoa sisältävän sellaisia tietoja, että niiden julkisuuden rajoittaminen olisi todella välttämätöntä patentin- tai vastaavasti hyödyllisyysmallinhakijoiden liike- ja ammattisalai-

14 14(14) suuksien säilymisen sekä heidän suorittamansa tuotekehitystyön turvaamiseksi. Vielä kyseenalaisempana perusoikeuksista poikkeamista tarkoittavien rajoitusten sallittavuutta koskevien vaatimusten kannalta oikeusministeriö pitää esitysluonnokseen sisältyvää ehdotusta siitä, että päiväkirjamerkinnät jäisivät salaisiksi pysyvästi, jos hakemus jätetään sillensä, peruutetaan tai hylätään ennen kuin se on tullut julkiseksi patenttilain tai vastaavasti hyödyllisyysmallioikeudesta annetun lain säännösten mukaisesti. Oikeusministeriön näkemykseen mukaan voidaan nimittäin esittää, että mainituissa tapauksissa ensinnäkään intressi suojata patentin- tai vastaavasti hyödyllisyysmallinhakijan tekemää hakemusta ja sen sisältöä ei ole (enää) niin suuri kuin tapauksissa, joissa patentti- tai vastaavasti hyödyllisyysmallihakemus on vielä vireillä. Toiseksi on otettava huomioon, että mainituissa tapauksissa kysymys on huomattavasti pidemmälle menevästä rajoituksesta pääsääntönä olevaan julkisuuteen ja perusoikeuksista poikkeamiseen. 5. Esitysluonnoksessa käytetty terminologia Oikeusministeriö kiinnittää vielä lopuksi huomiota siihen, että esitysluonnoksessa (mukaan luettuna säännösehdotukset) käytetty terminologia ei ole yhdenmukainen patenttilaissa ja oikeudenkäymiskaaressa käytetyn terminologian kanssa. Oikeusministeriön havaintojen mukaan voimassa olevassa patenttilaissa ei käytetä lainkaan ilmaisua patenttivirasto, vaan puhutaan joko Patentti- ja rekisterihallituksesta tai patenttiviranomaisesta. Patenttilaissa ei näytettäisi käytettävän lainkaan myöskään ilmaisua patenttiasiakirja tai -asiakirjat, vaan puhuttavan joko patenttihakemuksesta tai myönnetyn patentin kohdalla patenttijulkaisusta. Esitysluonnoksessa käytettyjen ilmaisujen juttu ja vastaavasti riitajuttu sijaan tulisi käyttää ilmaisuja asia ja vastaavasti riita-asia. Ylijohtaja Pekka Nurmi Erityisasiantuntija Jussi Karttunen