EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 912 final KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus FI FI
KOMISSION KERTOMUS Suomi Perusamissopimuksen 126 ariklan 3 kohdan nojalla laadiu keromus 1. OIKEUDELLINEN TAUSTA Euroopan unionin oiminnasa ehdyn sopimuksen, jäljempänä SEUT-sopimus, 126 ariklassa määräään liiallisia alijäämiä koskevasa meneelysä. Meneelysä säädeään lisäksi liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn äyänöönpanon nopeuamisesa ja selkeyämisesä anneussa neuvoson aseuksessa (EY) N:o 1467/97 1, joka on osa vakaus- ja kasvusopimusa. Aseuksessa (EU) N:o 473/2013 2 on eriyissäännöksiä, joia sovelleaan euroalueen jäsenvalioihin, joka ova liiallisia alijäämiä koskevassa meneelyssä. SEUT-sopimuksen 126 ariklan 2 kohdan mukaan komission on arkaselava alousarvioa koskevan kurinalaisuuden noudaamisa seuraavilla kahdella arvioiniperuseella: a) yliääkö ennakoiu ai oeuunu julkisen alouden alijäämä suheessa BKT:hen määriellyn 3 prosenin viiearvon (paisi jos alijäämä on pienenyny merkiäväsi ja jakuvasi asolle, joka on lähellä viiearvoa, aikka jos viiearvon yliäminen on vain poikkeuksellisa ja väliaikaisa ja alijäämä on edelleen lähellä viiearvoa) ja b) yliääkö julkinen velka suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon (paisi jos velkasuhde pienenee riiäväsi ja lähesyy riiävän nopeasi viiearvoa). SEUT-sopimuksen 126 ariklan 3 kohdassa määräään, eä jos jäsenvalio ei äyä jommankumman ai kummankaan edellä mainiun arvioiniperuseen mukaisia vaaimuksia, komissio laaii asiasa keromuksen. Komissio voi laaia keromuksen silloinkin, kun arvioiniperuseiden mukaise vaaimukse äyyvä, jos se kasoo, eä jäsenvaliossa on liiallisen alijäämän vaara. Viimeksi mainiulla arkoieaan SEUT-sopimuksen 126 ariklan 2 kohdassa määrielyä ilannea. Keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina. Tässä keromuksessa, joka on liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn ensimmäinen vaihe, analysoidaan, noudaaako Suomi velkaa koskevaa SEUT-sopimuksen arvioiniperusea, oaen huomioon aloudellinen ausa ja muu merkiyksellise ekijä. Velkakrieerisä on vakaus- ja kasvusopimukseen vuonna 2011 ehdyillä muuoksilla ehy alijäämäkrieerin kanssa samanarvoinen, joa voidaan varmisaa, eä maissa, joissa velka suheessa BKT:hen yliää 60 prosenin viiearvon, velka supiseaan uon suhdeluvun alapuolelle (ai riiäväsi kohi siä). 1 2 EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6. Keromuksessa oeaan myös huomioon Vakaus- ja kasvusopimuksen äyänöönpanoa koskeva vaaimukse sekä vakaus- ja lähenymisohjelmien muooa ja sisälöä koskeva ohjee, joka on hyväksyy Ecofin-neuvosossa 3 päivänä syyskuua 2012. Saaavilla osoieessa hp://ec.europa.eu/economy_finance/economic_governance/sgp/legal_exs/index_en.hm. EUVL L 140, 27.5.2013, s. 11: Euroopan parlamenin ja neuvoson aseus (EU) N:o 473/2013 alusavien alousarviosuunnielmien seuranaa ja arvioinia sekä euroalueen jäsenvalioiden liiallisen alijäämän ilaneen korjaamisen varmisamisa koskevisa yheisisä säännöksisä. FI 2 FI
Komissiolle 15 päivänä lokakuua 2013 oimieun alusavan alousarviosuunnielman mukaan julkisen alouden alijäämän ennuseaan vuonna 2014 kasvavan 1,9 proseniin suheessa BKT:hen, ja bruovelkasuhde kasvaisi vuoden 2014 loppuun mennessä 60,7 proseniin eli yli 60 prosenin BKT-viiearvon. Komission syksyn 2013 alousennuseen mukaan velkasuhde kasvaisi 61,0 proseniin suheessa BKT:hen. Sekä komission ennuseessa eä vuoden 2014 alusavassa alousarviosuunnielmassa ennakoiu luku arjoaa velkakrieerin peruseella alusavaa näyöä siiä, eä Suomessa on vakaus- ja kasvusopimuksessa arkoieun liiallisen alijäämän vaara. Siksi komissio on laainu seuraavan keromuksen arvioidakseen kaavasi viiearvon yliymisen, joa voidaan odea, edellyääkö velkakrieerin rikkominen liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiamisa. Keromuksen 2 jaksossa arkasellaan velkakrieeriä ja velan määrän kehiymiseen vaikuavia merkiyksellisiä ekijöiä. Keromuksessa oeaan huomioon komission syksyn 2013 alousennuse, joka julkiseiin 5 päivänä marraskuua 2013. 2. VELKAKRITEERI Julkisen alouden bruovelkasuhde on kasvanu nopeasi viime vuosina. Vuonna 2010 se oli 48,7 prosenia suheessa BKT:hen, ja sen arvioidaan vuonna 2013 kasvavan 58,3 proseniin. Komission syksyn 2013 alousennuseen mukaan vuonna 2014 velka kasvaisi 61,0 proseniin. Suomen alusavassa alousarviosuunnielmassa sen ennuseaan vuonna 2014 kasvavan 60,7 proseniin. Ero johuu siiä, eä komissio ennusaa vuodeksi 2014 pienempää perusjäämää ja BKT:n kasvun vähäisempää posiiivisa vaikuusa. Velkasuheen ennuseaan kasvavan myös vuonna 2015, komission ennuseen mukaan 62,5 proseniin ja kansallisen ennuseen mukaan 62,0 proseniin. Taulukko 1: Velan kehiys 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Julkinen bruovelkasuhde 48,7 49,2 53,6 58,4 61,0 62,5 Velkasuheen muuos b (1 = 2+3+4) 5,1 0,6 4,3 4,8 2,6 1,5 Vaikuava ekijä: Perusjäämä (2) 1,4-0,4 0,7 1,2 1,3 1,1 Lumipallovaikuus (3) -0,5-1,4 0,0 0,2-0,5-1,1 josa: Korkomeno 1,1 1,1 1,0 1,0 1,0 1,0 Reaalisen BKT:n kasvu -1,4-1,3 0,4 0,3-0,3-0,9 Inflaaio (BKT-deflaaori) -0,1-1,3-1,4-1,2-1,2-1,2 Vira-varano-korjauserä (4) 4,2 2,4 3,6 3,5 1,9 1,6 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen. b BKT:hen suheueun bruovelan muuos voidaan eriellä seuraavasi: D Y D Y 1 1 = PD Y D + Y 1 1 i * 1 + y y + SF Y jossa on aikaindeksi, D on julkisen velan määrä, PD perusalijäämä, Y nimellinen BKT ja SF vira-varanokorjauserä; i on vieraan pääoman keskikusannus ja y nimellisen BKT:n kasvu. Suluissa oleva ermi kuvaa lumipallovaikuusa miaamalla korkomenojen ja alouskasvun yheisvaikuusa velkasuheeseen. Lähde : Eurosa ja komission syksyn 2013 alousennusee. FI 3 FI
3. MERKITYKSELLISET TEKIJÄT SEUT-sopimuksen 126 ariklan 3 kohdassa määräään, eä komission keromuksessa oeaan huomioon myös se, yliääkö julkisalouden alijäämä julkise invesoinimeno, sekä muu merkiyksellise ekijä, jäsenvalion keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne ja alousarvioilanne mukaan lueuina, joa voidaan pääää, edellyääkö arvioiniperuseen rikkominen liiallisia alijäämiä koskevan meneelyn aloiamisa kyseisen jäsenvalion osala. Näiä ekijöiä kuvaaan arkemmin neuvoson aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 3 kohdassa, jonka mukaan huomioon on oeava myös muu ekijä, joia kyseinen jäsenvalio piää merkiyksellisinä arvioiaessa kokonaisvalaisesi ja laadullisesi viiearvon yliysä ja joka jäsenvalio on oimianu komissiolle ja neuvosolle. Edellä odeun peruseella seuraavissa jaksoissa arkasellaan seuraavia ekijöiä: 1) keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne, 2) keskipikän aikavälin alousarvioilanne (julkise invesoinni mukaan lueuina), 3) julkisyheisöjen keskipikän aikavälin velkaasema, sen kehiys ja kesävyys, 4) muu jäsenvalion esiämä ekijä ja 5) muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä. 3.1. Keskipikän aikavälin aloudellinen ilanne Suhdanee ja poeniaalinen kasvu. Vuonna 2009 Suomen BKT supisui 8,5 prosenia, minkä jälkeen maan alous elpyi vuosina 2010 ja 2011 yydyävää vauhia. Vuosina 2012 ja 2013 koeiin kuienkin uusi aanuma. Kriisi on vaikuanu Suomen poeniaaliseen kasvuun negaiivisesi. Ennen kriisiä, vuonna 2007, poeniaalinen kasvu arvioiiin 2,3 proseniksi, mua se laski 0,4 proseniin vuonna 2012. Pääomanmuodosus on ainoa poeniaalisen uoannon kasvuun posiiivisesi vaikuava ekijä. Poeniaalisen kasvun ennuseaan kohenuvan vain vähän, 0,6 proseniin vuonna 2015. Reaalinen BKT supisui vuonna 2012, ja sen ennuseaan supisuvan myös vuonna 2013, mikä aiheuaa huomaavan uoanokuilun. Kasvun ennuseaan yliävän poeniaalisen kasvun vuosina 2014 15. Tämä ei riiä sulkemaan uoanokuilua, mua sen odoeaan kavenuvan vuodesa 2013, jolloin se oli 2,7 prosenia suheessa poeniaaliseen BKT:hen, 1,6 proseniin vuonna 2015. FI 4 FI
Taulukko 2: Makroalouden ja julkisen alouden kehiys a 2010 2011 2012 2013 2014 KOM KOM KOM KOM Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise Reaalinen BKT (muuos %) 3,4 2,7-0,8-0,6-0,5 0,6 1,2 Poeniaalinen BKT (muuos %) 0,4 0,5 0,4 0,3 0,3 Tuoanokuilu (% suheessa poeniaaliseen BKT:hen) -2,8-0,6-1,8-2,7-3,3-2,5-2,9 Julkisen alouden rahoiusasema -2,5-0,7-1,8-2,2-2,2-2,3-2,2 Perusjäämä -1,4 0,4-0,7-1,2-1,2-1,3-1,2 Keraluoneise ja muu väliaikaise oimenpiee -0,1-0,1-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Julkinen kiineän pääoman bruomuodosus 2,5 2,5 2,6 2,6 2,6 2,6 2,6 Suhdannekorjau rahoiusasema -1,0-0,4-0,8-0,8-0,5-1,0-0,5 Suhdannekorjau perusjäämä 0,0 0,7 0,2 0,2 0,5 0,1 0,5 Rakeneellinen rahoiusasema b -0,9-0,3-0,7-0,8-0,5-1,0-0,5 Rakeneellinen perusjäämä 0,1 0,8 0,3 0,2 0,5 0,1 0,5 Huom. a Prosenia suheessa BKT:hen, jollei oisin mainia. b Suhdannekorjau rahoiusasema, jossa ei ole oeu huomioon keraluoneisia eikä muia väliaikaisia oimenpieiä. Lähde : Eurosa ja komission syksyn 2013 alousennusee. Aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 1 a kohdassa säädeään, eä velkakrieerin mukaisessa vaaimuksessa on oeava huomioon suhdannekierron vaikuus velan supisamisvauhiin. Tässä suheessa näyää silä, eä viime vuosien negaiivisella suhdannekehiyksellä on ollu merkiävä vaikuus velkasuheeseen. Ise asiassa suhdannekorjauna viimeisen kolmen vuoden ajala velkasuhde pysyisi vuonna 2014 SEUT-sopimuksen viiearvon alapuolella. Taulukko 3. Julkisen alouden alijäämä ja velka (% suheessa BKT:hen) 3 2015 Kansallise viranomaise Alijäämäkrieeri Velkakrieeri 2010 2011 2012 KOM KOM 2013 2014 Kansallise viranomaise KOM Kansallise viranomaise Julkisen alouden rahoiusasema -2,5-0,7-1,8-2,2-2,2-2,3-1,9-2,0 X Julkisen alouden bruovelka 48,7 49,2 53,6 58,4 58,3 61,0 60,7 62,5 X Julkisen alouden bruovelka, suhdaneen vaikuukse poiseu 56,3 3 Suhdannekorjau velka laskeaan seuraavalla kaavalla B Y 3-vuoinen, korjau = Y 3 2 B h = 0 + (1 + 2 j = 0 ( C ) j po y )(1 + p jossa B on velka, Y on kiineähinainen BKT, ypo on poeniaalinen kasvu, p on BKT:n hinadeflaaori ja C on rahoiusaseman suhdannekomponeni. Suhdannekomponeni ja poeniaalinen kasvu laskeaan yheisesi soviuilla meneelmillä. h h ) FI 5 FI
Viimeaikaise rakenneuudisukse. Niiden uudisusoimien arvioini, joia Suomen viranomaise ova oeuanee vasaakseen alouspoliiikan EU-ohjausjakson yheydessä heinäkuussa 2012 anneuihin neuvoson suosiuksiin, oli yleisesi oaen myöneinen. Suomen kasoiin oeuaneen suunniellu julkisen alouden vakauamisoimenpiee. On valmiselu kunarakeneen ja sosiaali- ja erveydenhuollon palvelurakeneen kaavaa uudisamisa, on laajenneu nuorisoakuua, on kavenneu varhaisen eläkkeelle siirymisen väyliä, on uudiseu kilpailuviranomaisa ja on arjou ilapäisiä kannusimia T&K:n ja invesoinien ukemiseksi. Suomi uudisaa yheisöverojärjeselmää vuodesa 2014 lukien alenamalla yheisöverokanaa ja kirisämällä osinkoverousa. Tarkoiuksena on ehdä verojärjeselmäsä paremmin kasvua ukeva. Neuvoson anneua Suomelle heinäkuussa 2013 uusia suosiuksia hallius on hyväksyny laajan rakenneuudisusohjelman kasvun edellyysen paranamiseksi ja kesävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Hallius suunnielee oimenpieiä kunaalouden asapainoamiseksi, julkisen sekorin ehokkuuden lisäämiseksi, yöurien pidenämiseksi kahdella vuodella sekä kilpailun lisäämiseksi ja kilpailukyvyn paranamiseksi. Toeuuksen yksiyiskohdisa on vielä pääeävä, mua oimenpieillä voi olla keskipikällä aikavälillä huomaava myöneinen vaikuus julkiseen aloueen kasvun vauhdiumisen ja menojen vähenemisen kaua. 3.2. Keskipikän aikavälin alousarvioilanne Rakeneellinen alijäämä ja julkisen alouden vakauaminen. Talouden elpyessä vuosina 2009 2010 Suomi kohensi merkiäväsi rakeneellisa rahoiusasemaansa niin, eä se oli vuoden 2011 lopussa 0,3 prosenia suheessa BKT:hen. Talouskasvun hidasuessa vuosina 2012 2013 myös rakeneellinen rahoiusasema alkoi heikeä, ja vuonna 2012 se oli 0,7 prosenia. Suomen alijäämä on kaikkina vuosina ollu alle 3 prosenia suheessa BKT:hen, ja sen ennuseaan pysyvänkin sellaisena koko ennusejakson. Suomen keskipikän aikavälin avoie oli +0,5 prosenia vuoeen 2013, jolloin avoieeksi aseeiin 0,5 prosenia. Näin ollen Suomi ei saavuanu keskipikän aikavälin avoiea vuonna 2012, mua alusavan alousarviosuunnielman mukaan se suunnielee saavuavansa avoieen vuonna 2013. Suomen alusavassa alousarviosuunnielmassa rakeneellisa rahoiusasemaa pyriään kohenamaan hieman, kun alouden kasvun odoeaan jälleen alkavan vuonna 2014. Komission syksyn 2013 alousennuseen mukaan rakeneellinen rahoiusasema kuienkin heikkenee edelleen, ja vaarana on, eä poikkeama keskipikän aikavälin avoieesa on merkiävä. Aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 1 a kohdassa säädeään, eä velkakrieerin mukaisa vaaimusa kasoaan myös noudaeun, jos komission alousarvioennusee osoiava, eä vaadiu eron pieneneminen suheessa viiearvoon apahuu kolmen vuoden jakson aikana, johon sisälyvä siä viimeisä vuoa seuraava kaksi vuoa, jola iedo ova saaavilla. Komission ennusee sekä viranomaisen suunnielma ja ennusee osoiava, eä velka on ollu kasvussa ja sen odoeaan kasvavan koko ennusejakson. Velan sopeuamisa koskeva ennakoiva verailuarvo osoiaa sekä komission eä viranomaisen ämänhekisen ennuseiden peruseella, eä velkasuhde ei ule pienenemään riiäväsi, jos poliiikka pysyy muuumaomana. FI 6 FI
3.3. Julkisen alouden keskipikän aikavälin velka-asema Julkisen alouden pikän aikavälin kesävyys. Suomessa ei näyä lyhyellä aikavälillä olevan julkisen alouden rahoiuspaineen riskiä, mua keskipikällä aikavälillä kesävyysriski on keskisuuri ja pikällä aikavälillä suuri, mikä johuu väesön ikäänymisen vaikuuksesa julkiseen aloueen. Siksi olisi keskiyävä hillisemään ikäänymiseen liiyvien menojen kasvua edelleen, joa julkisen alouden kesävyys paranuisi keskipikällä ja pikällä aikavälillä. EU:n vuonna 2012 julkaiseman ikäänymisraporin viieskenaarion mukaan Suomen julkise erveydenhuolomeno kasvava vuoeen 2060 mennessä merkiäväsi, 6,0 prosenisa 7,0 proseniin suheessa BKT:hen. Monien ehdoeujen oimenpieiden joukossa on jo oeueavien uudisusoimien vahvisaminen esimerkiksi lisäämällä sairaalojen ehokkuua, paranamalla pikäaikaishoiopoilaiden jakohoidon arjonaa, joa näiden poilaiden arpeeon akuuihoiopalvelujen käyö vähenisi, paranamalla erveydenhuollon organisoinia ja johamisa ai oamalla järjeselmällisesi käyöön sairaanhoidon parhaia käyänöjä. Vira-varanokorjauserä. Vira-varanokorjauserällä on suuri vaikuus Suomen julkisen velan muuoksiin. Tämä johuu siiä, eä julkiseen sekoriin kuuluva yöeläkejärjeselmä on ennakkoon rahasoiva ja ylijäämäinen. Ylijäämä oli 2,5 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 2012, ja kansallise viranomaise ennusava sen olevan 2,1 prosenia vuosina 2013 ja 2014. Vaikka ylijäämä kohenavakin julkisen alouden rahoiusasemaa, ne eivä vähennä julkisen alouden velkaa. Eläkerahaso näkyvä rahoiusvarojen neokerymänä viravaranokorjauserässä. Näin ollen Suomen julkisyheisöjen neorahoiusvarojen ennuseaan olevan 47,1 prosenia suheessa BKT:hen vuonna 2014 4. Suomen neorahoiusasema on OECD-maiden parhaimpia. Valion akaama velkakana. Vuonna 2012 Suomen valion anamien akausen määrä oli 17,1 prosenia suheessa BKT:hen. Ainoasaan 0,5 prosenia akauksisa liiyi rahoiussekoriin. Näin ollen ehdollisiin vasuisiin, akauksiin, rahoiuslaiosen pelasusoperaaioihin ja velan siirämiseen liiyvä riski ova vähäisiä. 3.4. Muu jäsenvalion esiämä ekijä Suomi mainisi 8 päivänä marraskuua 2013 vasaanoeussa kirjeessä VM/2494/04.00.05.01/2013 solidaarisuusoimenpieiden roolin velkaanumisessa, Suomen ja komission kasvuennuseiden ero sekä elokuussa 2013 soviun halliuksen rakennepoliiisen ohjelman ekijöinä, joka olisi oeava huomioon. Solidaarisuusoimenpieiden vaikuuksia käsiellään 3.5 jaksossa. Viimeaikaisia rakenneuudisuksia ja rakennepoliiisa ohjelmaa käsiellään 3.1 jaksossa, ja kasvuennuseiden eroja käsiellään 2 jaksossa. Velkasuhde yliää viiearvon vuonna 2014 myös kansallisessa ennuseessa, vaikka kasvuskenaario on posiiivisempi. Näin ollen ennakoiu viiearvon yliyminen ei perusu pelkäsään komission negaiivisempaan kasvuennuseeseen. 3.5. Muu komission merkiyksellisinä piämä ekijä Rahoiuksenvakauusoperaaio. Niiden muiden ekijöiden joukossa, joia komissio piää merkiyksellisinä, kiinnieään huomioa eriyisesi rahoiusosuuksiin, joka on arkoieu kansainvälisen solidaarisuuden edisämiseen ja unionin poliiisen avoieiden saavuamiseen, jäsenvalioiden välisen kahden- ja monenvälisen uen muodossa 4 OECD Economic Oulook nro 93, liie, aulukko 33. FI 7 FI
rahoiusvakauden urvaamisen yheydessä synyneeseen velkaan sekä suuren rahoiuksellisen häiriöiden aikana oeueuihin rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvään velkaan (aseuksen (EY) N:o 1467/97 2 ariklan 3 koha). Euroalueen jäsenvalioille myönneyn rahoiusuen velkaa kasvaava vaikuus on oeu huomioon arvioiaessa velkakrieerin noudaamisa. Rahoiuksenvakausoperaaioihin osallisumisen kumulaiivinen vaikuus Suomen velkaan vuosina 2010 2012 on 2,9 prosenia suheessa BKT:hen (vuoden 2012 lopussa). Komission syksyn 2013 alousennuseen mukaan julkinen bruovelka olisi 58,1 prosenia vuonna 2014, jos rahoiuksenvakauusoperaaioihin liiyvää velkaa ei oea huomioon. 4. PÄÄTELMÄT Suunnielmien mukaan julkinen bruovelka nousee 60,7 proseniin vuonna 2014 eli se yliää suheessa BKT:hen määriellyn 60 prosenin viiearvon. Viiearvon yliymisriski vahviseaan komission syksyn 2013 alousennuseessa, jossa bruovelan ennuseaan olevan 61,0 prosenia suheessa BKT:hen. Velan supisamisa koskevan verailuarvon sovelaminen osoiaa, eä nykypoliiikalla velkasuhde ei ulevaisuudessa pienene riiäväsi. Viime vuosien negaiivinen suhdanneilanne on kuienkin vaikuanu merkiäväsi nykyiseen velkasuheeseen, ja jos velka korjaaan suhdanneekijöillä, velkasuhde jää alle SEUTsopimuksen viiearvon. Velan määrää on lisänny myös rahoiusuki jäsenvalioille rahoiusjärjeselmän vakauden urvaamiseksi euroalueella ja sosiaaliurvarahasojen miava rahoiusvarojen hankina. Keromuksessa esieyn analyysin peruseella voianeen arvioida, eä SEUT-sopimuksen velkakrieeri äyyy. FI 8 FI