Päätös UUDELY/11875/2017 01.02.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Valio Oy Sijainti Lohjan kaupunki, Saukkola Hyvelänraitti 6 Kiinteistötunnus 444-550-1-24 Omistaja Mikko Griinari ja Anna-Liisa Lundell Asian vireilletulo Entisen meijerimuseon kiinteistöllä paljastui piharakennustöiden yhteydessä vanha jätetäyttö. Aluksi jätteitä seulottiin erilleen maa-aineksesta. 6.11.2017 paljastui mahdollisesti pilaantunutta maa-ainesta. Seulonta lopetettiin ja jätetäytön laajuutta selvitettiin tutkimuksin. Maaperätutkimusten yhteydessä todettiin jätetäyttöä (mm. tiiliä, betonia, muovia, metallia, terästä, lasia ja polyuretaania) ja pilaantuneita maa-aineksia. Maaperästä löytyi mm. ruostuneita öljyastioita, joissa oli osin öljyä sisällä, lisäksi paikoin todettiin erittäin voimakasta pistävää liuotintyyppistä hajua. Tutkimusten jälkeen maarakennustyö alueella keskeytettiin ja aloitettiin pilaantuneen maaperän kunnostussuunnittelu. Alueelle on asennettu pressu, jotta sadevesi ei pääse huuhtelemaan pilaantuneita maa-aineksia ennen kunnostustöiden aloittamista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 18.1.2018. Ilmoitusta täydennettiin kiinteistön omistaja suostumukseen liittyvillä tiedoilla 24.1.2018. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/11875/2017 2/16 Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Kiinteistöltä toimi meijeri 1900-luvun alusta noin vuoteen 1985 saakka. Vuonna 1919 rakennettu meijerin sikala muutettiin myöhemmin korjaamo- ja autotallirakennukseksi. Juustoa valmistettiin meijerillä vuosina 1918 1928 ja osittain jo luhistuneet juustokellarit purettiin vuonna 1936. Valio Oy osti kiinteistön vuonna 1986 meijerimuseokäyttöön. Meijeri on palanut vuosina 1912 ja 1987. Oletettavasti alueelta löytyneet rakennusjätteet ovat peräisin juustolan purusta ja tulipalojen jälkeisistä raivaus- ja korjaustöistä sekä öljy ja erilaiset autonosat meijerin autojen korjaamotoiminnasta. Valio Oy:n omistusaikana kiinteistöllä on ollut ainoastaan museotoimintaa. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Lohjan Saukkolassa osoitteessa Hyvelänraitti 6. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistö sijaitsee Saukkolan taajamassa noin 150 metriä tien 110 pohjoispuolella. Jätetäyttöalue sijaitsee ison kiinteistön koillisosassa ja rajautuu itäosastaan Nummenjokeen. Nummenjoessa elää harvinainen vuollejokisimpukka. Kiinteistö on merkitty Nummi-Pusulan kunnanvaltuuston 13.5.1991 hyväksymässä rakennuskaavassa liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa museotiloja (kaavamerkintä K). Nummi- Pusula on liitetty Lohjan kaupunkiin vuoden 2013 alussa. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maaperä jätetäyttöalueella on sekalaista täyttömaata, jonka alapuolella on savikerros. Täyttökerroksen paksuus on 0,5 3 metriä ja laajuus noin 400 m 2. Jätetäyttöalueen ulkopuolella maa-aines on pääosin savea. Kiinteistö sijaitsee Saukkolan pohjavesialueella (0154003, muu vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue). Pohjaveden pinnantaso alueella on todennäköisesti Nummenjoessa virtaavan veden pinnantasolla. Jätetäyttöalueen läheisyydessä, rakennuksen vieressä on kaivo, jonka käyttötarkoitus ei ole tiedossa. Korkeuskäyrien perusteella maan pinnantaso alueella on noin + 38 m mpy ja joenpinta noin kolme metriä matalammalla.
UUDELY/11875/2017 3/16 Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset - Maaperätutkimus 7.11.2017, Saukkolan entisen meijerimuseon jätetäyttö. Envimetria Oy, 16.1.2018. - Maaperän kunnostussuunnitelma: Valio Oy:n Saukkolan entinen meijerimuseo. Envimetria Oy, 16.1.2018. Jätetäyttöalueen laajuuden, syvyyden ja haitta-ainepitoisuuksien tutkimiseksi tehtiin alueelle 7.11.2017 yhteensä 12 koekuoppaa (MEI1 MEI12), joista jokaisesta otettiin yksi näyte. Lisäksi otettiin yksi näyte seulotusta maakasasta (MEI13). Rakennuksen vieressä, koekuopan MEI3 läheisyydessä sijaitsevasta kaivosta otettiin vesinäyte. Näytepisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Laboratoriossa analysoitiin kaikista maanäytteistä öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40) sekä metallien- ja puolimetallien (As, Cd, Co, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn) pitoisuudet. Lisäksi kolmesta näytteestä analysoitiin haihtuvien ja kloorattujen yhdisteiden sekä PAH-yhdisteiden pitoisuudet. Vesinäytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40) pitoisuudet. Näytteessä MEI1 todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä (410 mg/kg) ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus arseenia (26 mg/kg). Näytteessä MEI2 todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet raskaita öljyjakeita (3 500 mg/kg), sinkkiä (780 mg/kg) ja kuparia (550 mg/kg), alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet lyijyä (510 mg/kg) ja antimonia (14 mg/kg) sekä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia (11 mg/kg) ja kadmiumia (5,3 mg/kg). Näytteessä MEI5 todettiin alemmat ohjearvot ylittävät pitoisuudet arseenia (60 mg/kg), antimonia (21 mg/kg) ja sinkkiä (270 mg/kg) sekä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet nikkeliä (51 mg/kg) ja lyijyä (84 mg/kg). Näytteessä MEI8 todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia (5,7 mg/kg) ja sinkkiä (240 mg/kg). Näytteessä MEI10 todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet raskaita öljyjakeita (3 100 mg/kg), bentseeniä (140 mg/kg), tolueenia (38 mg/kg), ksyleeniä (2 100 mg/kg), fenantreenia (70 mg/kg), fluoranteenia (67 mg/kg), bentso (a)pyreeniä (21 mg/kg), lyijyä (1 700 mg/kg) ja sinkkiä (970 mg/kg). Lisäksi PAH-yhdisteiden summapitoisuus (380 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvon. Alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina todettiin bensiinijakeita (270 mg/kg), antraseenia (15 mg/kg),
UUDELY/11875/2017 4/16 bentso(k)fluoranteenia (8,9 mg/kg) ja antimonia (35 mg/kg) sekä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina arseenia (7,9 mg/kg) ja kadmiumia (1,8 mg/kg). Näytteessä MEI11 todettiin ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyjakeita (13 000 mg/kg) ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä (470 mg/kg). Kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todettiin bensiinijakeita (30 mg/kg), bentseeniä (0,17 mg/kg), bentso(a)pyreeniä (0,46 mg/kg), sinkkiä (230 mg/kg) ja arseenia (5,2 mg/kg). Näytteessä MEI12 todettiin ylemmät ohjearvot ylittävät pitoisuudet sinkkiä (2 000 mg/kg) ja kuparia (450 mg/kg), alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä (230 mg/kg) sekä kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia (10 mg/kg), kadmiumia (2,1 mg/kg) ja antimonia (5 mg/kg). Näytteessä MEI13 (kasa) todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bensiinijakeita (30 mg/kg), fluoranteenia (1,5 mg/kg), bentso(a)pyreeniä (0,51 mg/kg), lyijyä (68 mg/kg) ja arseenia (7,3 mg/kg). Muissa maanäytteissä ei todettu tutkittuja haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Vesinäytteessä öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, jossa on huomioitu maaperässä todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä alueen käyttö ja ympäristöolosuhteet. Pilaantumista aiheuttanut jätetäyttö sekä pilaantuneet maa-ainekset poistetaan. Riskinarvioinnin perusteella alueelle sopivaksi kunnostustavoitteeksi on katsottu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi ohjearvotaso. Täällä pitoisuustasolla maa-aineksista ei pitäisi aiheutua haitta alueen pohjavedelle, Nummenjoelle eikä aluetta käyttäville ihmisille. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kunnostuksen tavoitepitoisuudeksi esitetään maaperässä todetuille haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjä alempia ohjearvopitoisuuksia. Mikäli kaikkea haitta-ainepitoisuuksiltaan kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta ei saada poistettua alueelta, tehdään riskinarvio maa-ainesten jättämisestä paikalleen.
UUDELY/11875/2017 5/16 Jätetäytön poiskaivaminen aloitetaan voimakkaimmin pilaantuneeksi todetuista kohdista (MEI10 ja MEI11) kaivamalla maat perusmaahan asti. Sen jälkeen kaivamista jatketaan etenemällä alueen luoteispuolelta joen suuntaisesti kohti alueen kaakkoiskulmaa. Mikäli kaivamisen yhteydessä todetaan, että haitta-aineita on syvemmällä perusmaassa ja kaivamista joudutaan jatkamaan vieressä kulkevan joen pinnantason alapuolelle, keskeytetään kaivu ja suunnitellaan ja toteutetaan kaivannon suojaksi ponttiseinä estämään jokiveden tulo kaivantoon. Kunnostuksen edetessä tarkkaillaan viereisen jokiveden sameutta silmämääräisesti. Kunnostus pyritään tekemään mahdollisimman kuivana aikana, jotta sadevesiä ei pääse kunnostusalueelta suoraan jokeen. Kunnostus toteutetaan vuonna 2018 kevään/kesän aikana. Puhdistustyön kestoksi arvioidaan kolme viikkoa. Työn aikainen näytteenotto Kunnostustyön valvontaan ja näytteenottoon nimetään henkilö, jolla on Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönäytteenottajan sertifikaatti (pätevyysalue: näytteet maaperästä ja kiinteästä jätteestä). Kaivun edetessä maa-aineksista tehdään aistinvaraisia havaintoja (haju, väri, kosteus, jne.). Kaivun ohjaamiseksi otetaan näytteitä ja tehdään sopiviksi katsotuissa vaiheissa kenttämittauksia ja laboratorioanalyysejä. Näytteet otetaan kaasutiiviisiin Rislan-pusseihin ja niitä säilytetään pimeässä ja viileässä (kylmälaukku). Kenttämittareina käytetään öljyhiilivedyille PetroFlag-kenttätestejä, haihtuvilla yhdisteille PID-mittaria ja metalleille XRF-mittaria. Öljyhiilivetyjen kenttätesteistä vähintään joka kymmenes varmennetaan laboratorioanalyysillä. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan kuorma-autoilla asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Jatkokäsittelyn luonne määräytyy haitta-ainepitoisuuksien mukaan. Kuljetuksista laaditaan siirtoasiakirjat, joissa on esitetty jäteasetuksen 179/2012 mukaiset tiedot. Kunnostustyön sujuvoittamiseksi ja alueen tilanpuutteen vuoksi pyritään siihen, että suurin osa jätteistä seulotaan vasta vastaanottokohteessa, mikäli se on mahdollista. Kiinteät jätteet, jotka seulotaan paikalla, toimitetaan sellaiseen jatkokäsittelyyn, ettei niistä aiheudu vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Pilaantuneen veden käsittely Jos kaivun aikana kaivantoihin kertyy vettä, joka on mahdollisesti pilaantunutta, pumpataan se erilliseen säiliöön jatkokäsittelyä varten tai tyhjennetään kaivanto tarpeen mukaan imuautolla. Kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan tarvittaessa näyte.
UUDELY/11875/2017 6/16 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostusalue varustetaan pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Alueella työskenneltäessä noudatetaan normaaleja maarakennuksen ja rakennustyömaiden työsuojelukäytäntöjä ja käytetään asianmukaisia suojavarusteita. Voimakkaimmin pilaantuneita alueita kaivettaessa kaivannon vieressä työskentelevän ja kunnostusta ohjaavan henkilön on suositeltavaa käyttää hengityssuojainta. Alueella käytetään aktiivihiilellä varustettuja puolimaskeja, mikäli työskentely-ympäristössä on suuria pitoisuuksia haihtuvia hiilivetyjä. Hiilivetyjen määrää tarkkaillaan PID-mittarilla. Lisäksi huolehditaan siitä, ettei muille alueella toimiville aiheudu vaaraa kunnostustyöstä. Kuljetuskalusto on sellainen, ettei pilaantuneita maa-aineksia pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana esim. tiiviit lavat ja kuormat peitetään pressulla. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Odottamattomia tilanteita voivat olla poistettavan massamäärän huomattava muuttuminen, uusien haitta-aineiden löytyminen tai onnettomuudet työmaalla. Mikäli pilaantunut massamäärä on huomattavasti suurempi kuin arvioitu, pilaantuminen on levinnyt arvioitua laajemmalle tai alueelta löytyy uusia haitta-aineita, ilmoitetaan kyseisistä asioista välittömästi ympäristöviranomaisille sekä työn tilaajalle. Tämän jälkeen sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta ilmoitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan ympäristövalvontaan ennen kunnostustyön alkamista. Samoin ilmoitetaan kunnostuksen päättymisestä. Kunnostuksen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti kiinteistön omistajalle ja viranomaisille. Kunnostuksen aikana pidetään työmaapäiväkirjaa, jossa esitetään mm. tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta), tiedot näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteen sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset), tiedot maaperään jäävistä massoista (haitta-ainepitoisuus ja sijainti), tiedot työskentelyolosuhteista, erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt poikkeamiin. Kirjanpidosta vastaa kunnostuksesta vastaava henkilö. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. Kunnostuksen päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään mm. vastuuhenkilöt ja muut hankkeeseen osallistuneet tahot, yhteenveto työn suorittamisesta, käytetyt tutkimus- ja työskentelymenetelmät, siirrettyjen
UUDELY/11875/2017 7/16 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet massojen määrä, pilaantumisen aste ja loppusijoituspaikka, mahdollisuuksien mukaan työn kokonaiskustannukset sekä kartta kunnostetusta alueesta. Loppuraportti toimitetaan viimeistään kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Valio Oy ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Lohjalla osoitteessa Hyvelänraitti 6 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 444-550-1-24, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden metallien ja/tai puolimetallien, bensiinijakeiden (C 5 C 10), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40), BTEX-yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) ja/tai PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot. Lisäksi on poistettava maaperää mahdollisesti pilaavat jätejakeet. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea määräyksen 1.1. mukaiset kunnostuksen tavoitetasot ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. 1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
UUDELY/11875/2017 8/16 Pohjavesitarkkailu 2. Kunnostusalueen läheisyydessä sijaitsevasta kaivosta on otettava vesinäyte ennen kunnostustöiden aloittamista siten, että veden tarkkailutulos on tiedossa kunnostuksen alkaessa. Lisäksi on otettava näyte kunnostuksen päätyttyä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kunnostusalueen maaperässä todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pohjaveden tarkkailutulosten sekä maaperänkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava pohjaveden jatkotarkkailutarve. Yhteenveto tarkkailutuloksista ja selvitys mahdollisesta pohjaveden tarkkailutarpeesta on liitettävä määräyksen 10.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 4.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Erityisesti on huomioitava, ettei kunnostuksesta aiheudu Nummenjokeen samentumista eikä rantapenkereen sortumista. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen sekä mahdollisen esikäsittelyn ja välivarastoinnin aikana.
UUDELY/11875/2017 9/16 Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseiseen jätteen käsittely. Esikäsittely ja välivarastointi 8. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa esikäsitellä esim. välppäämällä tai seulomalla ja välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Esikäsiteltävät maa-ainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Esikäsittelyn ja välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Esikäsittely ja välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperä pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa.
UUDELY/11875/2017 10/16 Pilaantuneen veden käsittely 9. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 10.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 10.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 10.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä kiinteistön omistajalle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
UUDELY/11875/2017 11/16 Päätöksen perustelut Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia metalleja ja puolimetalleja, bensiini- ja öljyhiilivetyjä, BTEX-yhdisteitä (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) sekä PAH-yhdisteitä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haitta-aineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti:
UUDELY/11875/2017 12/16 Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Kevyet öljyjakeet (>C 10 C 21) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40) 600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40) 300 Bensiinijakeet (>C 5 C 10) 100 500 Bentseeni 0,02 0,2 1 Tolueeni 5 25 Etyylibentseeni 10 50 Ksyleenit 10 50 TEX-yhdisteet 1 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Elohopea 0,5 2 5 Kadmium 1 10 20 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Kupari 100 150 200 Lyijy 60 200 750 Nikkeli 50 100 150 Sinkki 200 250 400 Vanadiini 100 150 250 Antraseeni 1 5 15 Bentso(a)antraseeni 1 5 15 Bentso(a)pyreeni 0,2 5 15 Bentso(k)fuoranteeni 1 5 15 Fenantreeni 1 5 15 Fluoranteeni 1 5 15 Naftaleeni 1 5 15 PAH-summapitoisuus 15 30 100 Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi metalleille ja puolimetalleille, bensiini- ja öljyhiilivedyille, BTEX-yhdisteille sekä PAH-yhdisteille ilmoituksessa esitetyn mukaisesti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
UUDELY/11875/2017 13/16 Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuudet ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haittaaineita sisältävän alueen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.4.) Päätöksessä on edellytetty otettavaksi vesinäytteet kunnostusalueen läheisyydessä olevasta kaivosta ennen kunnostuksen aloittamista ja sen päätyttyä. Kaivosta on otettu vesinäyte marraskuussa 2017. Tällöin näytteestä analysoitiin vain öljyhiilivetyjen pitoisuudet, muttei muiden alueen maaperässä todettujen haitta-aineiden pitoisuuksia. Pohjavesitarkkailulla selvitetään maaperäkunnostuksen mahdollisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Tarkkailutulosten ja kunnostuksen aikana saatujen tietojen perusteella arvioidaan pohjaveden jatkotarkkailutarve. (Määräys 2.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 3.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Vuollejokisimpukoiden suojelemiseksi haittavaikutuksilta ei kunnostamisesta saa aiheutua Nummenjoen samentumista eikä rantapenkereen sortumista. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haittaainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
UUDELY/11875/2017 14/16 Sovelletut oikeusohjeet Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. ja 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten esikäsittely ja välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei kyseisistä toiminnoista aiheudu ympäristötai terveyshaittaa. (Määräys 8.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 9.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 10.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 10.2. ja 10.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
UUDELY/11875/2017 15/16 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Valio Oy ympäristöpäällikkö Janne Sahlstein (sähköisesti) Mikko Griinari ja Anna-Liisa Lundell Envimetria Oy, Elisa Rauta (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Lohjan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään/päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.
UUDELY/11875/2017 16/16 Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/11875/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/11875/2017 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa 31.01.2018 15:12 Esittelijä Valkeapää Hanna 31.01.2018 14:59
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 30-tammi-2018 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 14 060 0,7 0 0,35 0,7 km ETRS-TM35FIN
LIITE 2.
VALITUSOSOITUS LIITE 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15