Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa Päivitetty: 8.12.2017 Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus
Tenon lohella on laaja levinneisyysalue 1200 km lohen nousualuetta Pääuoma + sivujoet Latvat yli 350 km jokisuulta 2 Tenon seurannat
Tenojoen lohi moniosainen kokonaisuus! N. 30 lohikantaa! Pääuoma + sivujoet Teno pääuoma Yläosan sivujoet Ala- ja keskiosan sivujoet Inarijoki Utsjoki Kárášjohka ja Iešjohka Ala- ja keskiosan sivujoet Pulmankijoki Lähde: Vähä, J-P., Erkinaro, J., Falkegård, M., Orell, P. & Niemelä, E. 2017. Genetic stock identification of Atlantic salmon and its evaluation in a large population complex. Canadian Journal of Fisheries and aquatic Sciences 74, 327-338. 3 Tenon seurannat
Tenon lohella on monimuotoiset elinkiertopiirteet 5SW 4SW 4-5 merivuoden suurlohia esiintyy vain harvassa joessa! 3SW 2SW 1SW Kutukypsä koiraspoikanen Monipuoliset uudelleenkutijat 1S1, 2S1, 3S1, jne. 4 Tenon seurannat
Miksi Tenon lohikantoja seurataan? Teno on maailman merkittävimpiä lohen lisääntymisvesistöjä Teno on yksi maailman monimuotoisimmista lohijoista Tenon lohta kalastetaan laajalla alueella monin eri tavoin Tenon lohella ja sen kalastuksella on suurta taloudellista, sosiaalista ja kulttuurisista merkitystä Tenon lohikantojen hoito perustuu yksinomaan kalastuksen säätelyyn Useat kansainväliset sopimukset edellyttävät lohikantojen seurantaa ja tieteellisesti perusteltuja hoitotoimenpiteitä Tenon pääuomaan ja sivujokiin on määritetty kutukantatavoitteet, joiden täyttymistä pitää arvioida 5 Tenon seurannat
Tenon lohikantojen hoidon nykyongelmia Useat osakannat eivät saavuta kutukantatavoitteitaan Kutukalamäärä elinympäristön määrään nähden liian vähäinen Huom: ei tarkoita sukupuuttoon kuolemisen uhkaa! Merkittävimmät ongelmat Tenon latvajoissa Karasjohka, Iesjohka ja (Inarijoki) Isojen 3-4 merivuoden lohien määrä on laskenut pitkään Isot lohet menetyvät aiempaa huonommin Isoihin lohiin kohdistuu valikoiva kalastus Isoista lohista suurin osa on naaraskaloja Lohien sekakantakalastus merialueella ja Tenon pääuomassa Kalastus kohdistuu myös heikkoihin lohikantoihin 6 Tenon seurannat
Tenojoen lohikantojen hoidon perusteita Tavoitteellinen tietoon perustuva sopeutuva hoito Kutukantatavoitteet määritetty Tenon eri lohikannoille Lohikantojen hoito perustuu kalastuksen säätelyyn Kestävän lohenkalastuksen turvaaminen Edellyttää monipuolista seuranta- ja tutkimustietoa Edellyttää kantakohtaista seurantatietoa Edellyttää kaiken kerättävän tiedon tehokasta hyödyntämistä 7 Tenon seurannat
Tenojoen kutukantatavoitteet Tenon kutukantatavoitteet on päivitetty vuonna 2014 8 Tenon seurannat
Tenojoen kutukantatavoitteet Kutukantatavoite on sellainen kutukalojen määrä, joka tuottaa seuraavissa lohisukupolvissa joen tuotantokykyyn suhteutetun enimmäismäärän lohta Kutukantatavoitteen täyttyessä joen lohikanta tuottaa suuremman saaliin ja kestää huomattavasti voimakkaampaa kalastusta kuin tilanteessa, jossa kutukantatavoite ei täyty Tällä hetkellä Tenon kutukantatavoitteet on arvioitu Norjassa vuonna 2007 käyttöönotetulla menetelmällä, mutta uusia ja kunkin joen ominaispiirteet tarkemmin huomioon ottavia arviointimenetelmiä pyritään kehittämään tulevaisuudessa Kutukantatavoitteisiin pohjautuvia kannanhoitomenetelmiä käytetään jo useissa maissa ja niitä kohti mennään lähes kaikkialla 9 Tenon seurannat
Keskeiset tietotarpeet ja seurannat Tenon keskeiset seurantatietotarpeet Kantakohtainen lohikannan tilan arviointi Kantakohtainen kalastuskuolevuuden arviointi Poikastuotannon määrän arviointi (jokipoikaset ja smoltit) Tenon keskeiset seurantamenetelmät Kalastus- ja saalistilastointi Nousu- ja kutulohien kantakohtainen laskenta Saalisnäytteiden keruu ja analysointi (ikä ja genetiikka) Poikastiheyksien arviointi Kaikkia Tenon lohikantoja (30 kpl) ei voida aktiivisesti seurata! Tenon seurantoja kehittää suomalais-norjalainen Tenon seuranta- ja tutkimusryhmä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa 10 Tenon seurannat
Tenon lohikantojen seurannat: nyt ja tulevaisuudessa Kalastus- ja saalistilastointi on tärkeä osa seurantaohjelmaa Kalastuksen määrä alue-, sivujoki- ja kalastustapakohtaisesti Lohisaaliin määrä alue-, sivujoki- ja kalastustapakohtaisesti Lohien laskennat toteutetaan indeksijoissa vesistön eri osissa Tenon pääuoman kaikuluotaus Ala-Teno: Pulmankijoki Keski-Teno: Laksjohka ja Utsjoki Ylä-Teno: Karasjohka/Iesjohka, Inarijoki, Akujoki ja Nilijoki Kiertävät laskennat: Maskejohka, Vetsijoki, Valljohka ja Gossjohka Menetelmät: videokuvaus, kaikuluotaus ja pintasukellus * Tummennetulla korostettu seurannat, joita on jo toteutettu! 11 Tenon seurannat
Tenon lohikantojen seurannat: nyt ja tulevaisuudessa Tenon pääuoman sekakantakalastusta seurataan saalisnäytteillä Kerätään suomunäytteitä edustavasti kaikista kalastusmuodoista Selvitetään näytteistä ikä- ja alkuperätiedot sekä geneettinen kantakoostumus (GSI) Poikastuotantoa seurataan sähkökalastuksilla Vuosittaiset vakioalueet: Tenon pääuoma, Utsjoki ja Inarijoki Kiertävät alueet: keskeiset sivujoet * Tummennetulla korostettu seurannat, joita on jo toteutettu! 12 Tenon seurannat
Seurantojen lyhyet esittelyt 13 Tenon seurannat
Kalastus- ja saalistilastoinnit Kalastus- ja saalistilastointia on toteutettu vakioiduilla menetelmillä 1970-luvulta lähtien Kalastaja-, alue- ja pyyntitapakohtaisesti Saalistilastointi on keskeinen osa lohikantojen seurantaa Lohien laskennan ohella tarvitaan tietoa pyydetystä kalamäärästä! Saaliiden ilmoittaminen on kalastajan velvollisuus Ilmoittaminen on nykyään pakollista (v. 2017 kalastussääntö) 14 Tenon seurannat
Lohimääriä lasketaan useissa sivujoissa 15 Tenon seurannat
Videoseurannat - Utsjoki Teno Utsjoki Utsjoen nousulohimääriä on videoseurattu v. 2002 alkaen Suomen puolen tärkein laskenta-aineisto! Mahdollistaa kutukantatavoitteen täyttymisen arvioinnin 16 Tenon seurannat
Videoseurannat - Laksjohka Laksjohka Teno Laksjohkan nousulohimääriä on videoseurattu v. 2009 alkaen Norjan puolen tärkein laskenta-aineisto! Mahdollistaa kutukantatavoitteen täyttymisen arvioinnin 17 Tenon seurannat
Pintasukelluslaskennat Pulmanki- ja Akujoen kutulohimääriä on seurattu pintasukelluksin vuodesta 2003 alkaen Satunnaisesti kutulohimääriä seurataan myös muissa joissa Kustannustehokas menetelmä pieniin ja kirkkaisiin sivujokiin Mahdollistaa kutukantatavoitteen täyttymisen arvioinnin 18 Tenon seurannat
Kaikuluotaukset ja videoseurannat Teno Vetsijoki Kaikuluotauksin ja videoseurannoin on laskettu nousulohimääriä Karasjohka (2010, 2012, 2017), Valljohka (2015) ja Vetsijoki (2016) Kiertävä systeemi, lasketaan noin yksi Tenon sivujoki kaudessa Maskejohka, Vetsijoki, Valljohka ja Gossjohka 19 Tenon seurannat
Suomuanalyysit Lohen suomunäytteitä on kerätty 1970-luvulta lähtien Näytteistä tehdään ikä-, kasvu- ja alkuperäanalyysejä (villi/viljelty) Geneettinen kanta-analyysi on tehty vuosien 2006-2008 ja 2011-2012 suomunäytteille 20 Tenon seurannat
Sähkökalastukset lohen poikastiheydet Sähkökalastuksia on tehty vuodesta 1979 lähtien Vakioalueita Teno-, Uts- ja Inarijoen pääuomassa yhteensä 54 kpl Sivujokien poikastiheyksiä seurataan määräajoin/tarvittaessa 21 Tenon seurannat
Tenon pääuoman nousulohien laskenta Tenon pääuoman lohien laskenta käynnistyy kesällä 2018 Suomen puolen osallistuminen ja rahoitus varmistunut Norjan puolen osallistumiselle alustavaa vihreää valoa Haastava toteuttaa, verraten suuret kustannukset Ei vastaa suoraan kantakohtaiseen tietotarpeeseen Vaatii rinnalleen geneettisiä selvityksiä (kantakoostumus) Laskenta toteutetaan Ala-Tenolla, joen Norjan puoleisella osalla Pilottipaikaksi on valittu Pulmanjokisuun alue Alin paikka, jossa on kaikuluotaukseen soveltuva jokiuoman rakenne Laskennassa käytetään 2-3 kaikuluotausyksikköä 22 Tenon seurannat
23 Tenon seurannat
Yhteenveto Tenojoen vesistön lohikannat ovat maailman seuratuimpia ja tutkituimpia lohikantoja! Kaikkia Tenon lohikantoja ei kuitenkaan voida seurata Tenon seurantoja kehittää suomalais-norjalainen Tenon seurantaja tutkimusryhmä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Seurantaohjelmaa toteutetaan monipuolisilla menetelmillä vesistön eri osissa Seurannan rungon muodostavat nousulohimäärien laskennat, saalistilastoinnit, lohien ikä- ja alkuperäanalyysit, poikastiheyksien arvioinnit ja lohisaaliin kanta-alkuperän määrittäminen (genetiikka) Seurantojen päätavoitteena on tuottaa tietoa kutukantatavoitteiden täyttymisen ja lohikantojen hoitotarpeiden arvioimiseksi 24 Tenon seurannat
25 Tenon seurannat
26 Teppo Tutkija