PSYYKKINEN TYÖKYKY, SEN ARVIOINTI JA TYÖHÖN PALUU 29.8.2017 HELSINKI TYÖKYKYKOORDINAATTORIKOULUTUS PSYKIATRI, VAKUUTUSLÄÄKÄRI HELENA GALKIN-JOKINEN
Työikäisillä tavallisia mielenterveysoireita ja häiriöitä Psyykkinen kuormittuneisuus 17%, 14 % Työuupumus lievä 24%, 23%, vakava 3%, 2% Unihäiriöt 15%, 11% Masennus 7%, 4 % (perusterveydenhuollossa 10-15%) Ahdistushäiriöt 5 %, 4 % Alkoholiriippuvuus 2%, 7% 2
Psyykkiset oireet, sairaudet ja niiden vaikutus työkykyyn Oire Aloitekyvyttömyys Keskittymiskyvyn puute Uupuminen Stressinsiedon heikentyminen Paljon pieniä poissaoloja, sairastavuuden lisääntyminen Ongelmat työyhteisössä Ahdistuneisuus Eristäytyminen Ajatteluhäiriöt Päihteiden käytön lisääntyminen Vaikutukset työssä Työssä suoriutumisen heikentyminen Pitkittyvät työpäivät tai kesken työpäivän pois lähteminen Vaikeus selvitä haastavissa tilanteissa Jännittäminen esim. palavereissa tai muissa sosiaalisissa tilanteissa Kahvihuoneen välttely Riitely työyhteisössä Kiusaaminen tai sen kohteeksi joutuminen
Miten eri tavoin mielenterveyshäiriö voi heikentää toimintakykyä? Psykiatrinen työ- ja toimintakykyarvio -miksi, milloin ja miten? Duodecim 2012;128:2251 9. 1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen kuuluvat pysyviä tai pitkäaikaisia, esim. neuropsykiatrisia tai persoonallisuuspiirteitä. 2. Sairauden välittömät oireet -tilapäisesti voi heikentää toimintakykyä, yleensä hoito lievittää, oirehallintataidot auttaa 3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset -huomiotta voivat vakiintua haitallisiksi käyttäytymismalleiksi, joita täytyy tunnistaa ja purkaa. Esim välttäminen, itselääkintä 4. Sairaanrooliin liittyvät haitallinen sairaanrooli, avuttomuus, kapeutuminen, riippuvuus hoito- ja tukijärjestelmästä, turvan rakentuminen sairauden varaan, kuntoutusmotivaation, toivon ja pystyvyydentunteen menetys
Missä arvioidaan työikäisen psyykkistä työ-ja toimintakykyä Perustaso ensin -Työterv. huollossa kaikki, joilla on työterv. huolto (terveystarkastukset, vo. käynnit,esimiehen ohjaamana, muun terveydenhuollon ohjaamana) -Työttömät terveyskeskuksessa- TE ohjaa tarvittaessa, vaikeat työkykyarvioon Erikoistaso: -Vaikea dg, hoito,työkyvyttömyys 2 3kk(suositus) -erikoissairaanhoito, työterv. huollon erikoislääkärikonsultaatiot, yksityissektorin erik. lääk. -> verkostoyhteistyö työterveyshuollon kanssa! -Työttömien ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu työhallinnon kanssa (TE toimistot) Laajat ja vaativat työkykyarviot -kuntoutustutkimusyksiköt ja laitokset, erityiset psykiatrian yksiköt, Työterveyslaitos
Työnjako SV-lain muutos 2012 painottaa työterveyshuollon roolia eli 90pv. Jälkeen työterveyshuollon lausunto, arvio jäljellä olevasta työkyvystä Työsuhteessa olevien kannanotot ensisijaisesti työterveyshuollosta, avuksi psykiatrin konsultaatiovastaus, erillinen psykiatrin B-lausunto esim. pkl:lta ja verkostoyhteistyö Psykiatrinen hoitopaikka/hoitotiimi arvioi psyykkistä toimintakykyä, työterveyslääkäri työkykyä ja vakuutuslääkäri etuisuusperusteita
Työ-ja toimintakykyarvion perusteita Tarve, tavoite ja oikea-aikaisuus Tietoa toimintaympäristöstä Verkostoyhteistyö arviossa ja kuntoutussuunnittelussa Neutraali asiantuntijuus, objektiivisuus ja läpinäkyvyys Riittääkö toimintakyky työn vaatimuksiin? Voidaanko vaikuttaa toimintakykyyn tai työn vaatimuksiin? Liittyykö toimintakyvyn lasku todettuun sairauteen? Muuhun? Onko sairaus hoidettavissa, kuntoutusmahdollisuudet? Toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitteet, mihin riittää?
Psykiatrisen työ-ja toimintakykyarvion menetelmiä Pitäisi olla perusteellinen psykiatrinen tutkimus Psykiatriset haastattelut, strukturoidut diagnostiset menetelmät ja oiremittarit Suorat havainnot, statuslöydökset Potilasasiakirjat, muuta esim. työterv. huollon asiakirjat Kliininen seuranta: pkl-käynnit, päiväosastojakso, sairaalajakso, kotikäynti Lähiverkoston havaintojen keruu haastattelemalla, verkostoneuvottelussa (koti, työpaikka, koulu,muut läheiset). Työssä selviäminen, paluun mahdollisuudet Sosiaalisen tilanteen ja työhistorian kartoitus Toimintakyvyn tutkimus, ryhmämuotoinen hyödyllisin Psykologin ja / tai neuropsykologin tutkimus -> kognitiiviset toiminnot, psyykkinen oireenmuodostus, persoonallisuuden tarkempi tutkimus Subjektiivinen kokemus omasta toimintakyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, rajoitteet, vahvuudet, suhde työhön
Perusteellisesti tehtynä käytännössä: Lääkärin tapaamisia 3 Hoitajan tapaamisia 3 Sosiaalityöntekijä 2 Psykologi 3 Neuropsykologi 2-3 Toimintaterapeutti 3 Laboratoriotutkimukset (verenkuva, maksa-arvot, kilpirauhasarvot, valvottu huume-ja lääkeseula) Pään MRI tai varjoainetehosteinen kuvaus Neurologin konsultaatio Verkostoneuvottelu tai soitot esimiehelle ja työterv. lääkärille Läheistapaaminen tai soitto Yhteydenotto hoitopaikkaan tai terapeuttiin Loppuneuvottelu
Mitä havainnoidaan Orientaatio, realiteettitaju, ajatusvääristymät Harha-aistimukset, -luulot ja niiden vaikutukset Toiminnanohjaus, muisti-ja havaintotoiminnot Kyky havainnoida oma käytöstään ja omia ajatuksiaan Psykomotoriikka, vireystaso, aloitekyky, aktiivisuus Tunteiden säätely, impulssikontrolli Sosiaaliset- ja vuorovaikutuskyvyt, ymmärrys ja tilannetaju Selviytymiskeinot, sopeutuminen ja oirehallinta
Työkyvyttömyys KELA: sairauspäivärahaoikeus 300 arkipv. (+50 lisäpv. työhönpaluuyrityksen 30 pv. jälkeen) Määritelmä: sairaudesta johtuen ei pysty tavalliseen työhönsä tai siihen läheisesti verrattavaan työhön Osasairauspäivärahaoikeus:16-67v kokoaikaiselle työntekijälle tai yrittäjälle Työntekijän ja työnantajan suostumus tarvitaan Ei saa vaarantaa terveyttä tai toipumista 12-120 pv
työkyvyttömyyseläke KELA: Sairaus, vika tai vamma oltava 16-64v kykenemättömyys työhön, jota on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisena toimeentulon turvaajana Sokea, liikuntakyvytön, toisen avun varassa oleva Ei osatyökyvyttömyyseläkettä Työeläkepuolen asiakkaat: Työkyky on heikentynyt sairauden, vian tai vamman johdosta vähintään 2/5 (osa) tai 3/5 (täysi) yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan Huomioidaan työntekijän jäljellä oleva työkyky hankkia itselleen ansiotuloja(koulutus, ikä,asuinpaikka, kohtuullisuus huomioon ottaen) Ei nimen omaan omaan ammattiin paitsi julkinen puoli Kuntoutuksen ensisijaisuus Onko hoito-ja kuntoutuskeinot hyödynnetty riittävästi Jäljellä oleva työ-ja toimintakyky
Sairausloma mielenterveyshäiriöissä Perusteita: toimintakyky ei riitä työn vähimmäisvaatimuksiin joustojenkaan rajoissa Sairauden pahenemisen estäminen Epäonnistumiskokemusten välttäminen, ammattiroolin säilyminen Työturvallisuus, riskien hallinta, uhkaako työssäkäynti toipumista Uhkaako sairas työntekijä koko työyhteisöä, saa aikaan virheitä ym. Hoidolliset syyt (vrk rytmin palautus, lääkityksen aloitus, päiväosasto) Vaikeat mielenterveyden häiriöt Haittoja: Eristäytyminen, passivoituminen Vrk rytmin menetys, päihteiden käytön lisääntyminen (huom, päihteen käyttö yksistään ei oikeuta etuuksiin paitsi vieroituksen ajalta) Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys Pystyvyyden tunteen menetys, haitallinen sairaanidentiteetti Työhönpaluun kynnys nousee Työyhteisöongelmien pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan
Eri sairausryhmien vaikutus työkykyyn käytännön havaintoja Sairausryhmä Ahdistuneisuushäiriöt Masennus Toistuva masennus Psykoosi Psykoosisairaus Kaksisuuntainen mielialahäiriö Persoonallisuushäiriöt Päihdehäiriöt Vaikutus työkykyyn Lievä keskivaikea Lievä vaikea Lievä vaikea Keskivaikea vaikea Lievä vaikea Lievä vaikea Lievä keskivaikea Lievä vaikea
Työkyvyttömyyden riskitekijöitä huoli, ahdistus Masennus Heikko usko paranemiseen Epätietoisuus tulevaisuudesta Työkyvyttömyysajatukset Sairaan rooli Passiiviset selv. Strategiat Tehottomien hoitojen kierre Kokemus työn stressaavuudesta Heikko työtyytyväisyys Suuret fyysiset vaatimukset Työkykyä tukevia järjestelymahdollisuuksia Apuvälineet Työtehtävien rajaaminen Töiden järjestäminen uudelleen Työtahdin muuttaminen(esim. alemmat tavoitteet) Aikataulutuksen muuttaminen (esim. vain iltavuoroja) Toinen työpiste Keskittyminen niihin töihin, mitä pystyy tekemään etätyö
Riskitekijöitä Heikot vaikutusmahdollisuudet Heikot sos. Suhteet työssä Joustojen puute(toipumisen aikana) Ta:n vähäinen yhteyden pito Taloudelliset kysymykset Viivytykset (mm. hoitojonot, kiistat hakemuksista Työhönpaluun epäonnistumiset Sosiaalinen eristäytyneisyys Läheisten kielteinen asenne Järjestelymahdollisuuksia Ammatillinen kuntoutus Osa-aikatyöhön siirtyminen
Onnistunut työhön paluu tiimityötä Kuntoutuja itse Lähiesimies, työtoverit, HR, mahd. ohjaaja/perehdyttäjä Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat Työhallinnon urapalveluiden asiantuntijat, kuntoutusohjaajat, ammatinvalintapsykologit jne. Lähiverkosto, perhe, ystävät, vertaistuki Mielenterveysalan ammattilaiset konsultoiva psykiatri, tai muu psykiatrinen hoitotiimi, psykoterapeutti Muut kuntoutuspalveluiden tuottajat Vakuutuslaitoksen kuntoutuksen asiantuntijat Työhönpaluun ammattilaiset: Työkykykoordinaattorit, työhönvalmentajat
Kuntoutujan rooli Tarve hakea muutosta omaan tilanteeseen, valinnan vapaus Omien vahvuuksien ja rajoitteiden tunnistaminen ja hyväksyminen Motivaation etsiminen, oman tilanteen selvittely ja vaihtoehtojen jäsentäminen Palveluihin hakeutuminen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen rakentaminen, sitoutuminen yhteistyöhön Kuntoutustavoitteiden määrittely yhteistyössä terveydenhuollon palveluntuottajien (ja työhön paluussa myös esimiehen) kanssa Tavoitteiden seuranta, oman hyvinvoinnin asiantuntijuuden ja vastuun vahvistuminen, omien voimavarojen asteittainen haltuunotto
Esimiehen rooli huolehtia työturvallisuudesta ja sopivasta työkuormituksesta yhteistyössä (työterveyshuolto, työsuojelu) olla tukena ja antaa rakentavaa mutta avointa palautetta huomioida edistysaskeleet, osata nähdä työntekijän vahvuudet ja hyödyntää niitä mielekkäällä tavalla huomioida ongelmat työsuorituksessa, työturvallisuudessa ja ennakoida/ estää/korjata ongelmia työterveysyhteistyössä sopia paluuta edistävistä työjärjestelyistä ja terveydentilan edellyttämistä joustoista työterveysyhteistyössä tukea yksilön lisäksi työyhteisöä toimimaan kokonaisuutena, ja valmistaa työyhteisöä ottamaan kuntoutuja vastaan myönteisesti, yhteisenä tavoitteena onnistunut paluu. Yksilön ja työyhteisön tarpeiden yhteensovittaminen. Organisaation ohjeet ja säännöt tukevat/rajoittavat informoida työyhteisöä paluusta siten kuin on sovittu kuntoutujan kanssa työterveysneuvottelussa.
Esimiehen eri näkökulmia
Työterveyshuollon rooli 1. Lakisääteinen työterveyshuolto palkansaajilla. Työterveyshuollon piirissä 1.8 milj. työntekijää. Sairaanhoitosopimus 90%:lla työterveyshuolloista Työterveyshuollon erityispiirteenä on työolojen ja työn vaatimusten tuntemus, työkuormituksen ja työturvallisuuden arviointi, työoloihin vaikuttaminen ja työkyvyn tukeminen yhteistyössä työpaikan kanssa Yhteistyövelvoite: työterveyshuolto-työsuojelu-työnantajatyöntekijä Työpaikan työkyvyn tuen malli: Puheeksiottaminen, varhainen välittäminen, sairauspoissaolokäytännöt,- seuranta, työterv. neuvottelukäytännöt, kuntoutukseen ohjaamisen käytännöt, työhön paluun tukeminen, päihdeohjelma,hoitoonohjaus, toimintaohjeet epäas. Kohtelun ehkäisemiseksi
Työterveyshuollon rooli 2. Sairauspoissaolojen hallinta ja koordinaatio (SV laki: työterveyshuolto selvittää työssä jatkamisen mahdollisuudet ennen kuin 90 päivää täyttyy) Terveystarkastukset, mielenterveys- ja päihdeongelmien seulonta ja varhainen tuki Työperäisten/työhön liittyvien ja Työkykyyn vaikuttavien häiriöiden tunnistus ja hoito/hoitoon ohjaus, kuntoutukseen ohjaus Työkyvynarvio ja työssä jatkamisen tuki, kuntoutustarpeen selvitys Tuettu työssäkäynti ja työhön paluu osana hoitoa ja kuntoutusta
Työhallinnon rooli Riittävän ajoissa, ennen työkyvyn pysyvää menetystä Työ-ja toimintakyvyn tutkimus tarvittaessa Toipumisvaiheessa tai ennakoivasti Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelua Työllistymis- ja koulutusneuvontaa ja ohjaamista Työ- ja koulutuskokeiluja Valmentavaa ja ammatillista aikuiskoulutusta Työharjoittelu, työhönvalmennus Pitkäaikaissairauksissa, kun työllistyminen ajankohtaista kuntoutumisprosessissa Työolosuhteiden järjestelytuki työnantajalle Palkkatuki työllistävälle yritykselle, starttiraha Pitkäaikaisia elämänhallinnan ongelmia, sosiaalinen kuntoutus ensisijaista TYP: Kuntouttava työtoiminta
Kelan rooli Nuoret Työelämään vakiintumattomat Työelämästä pudonneet Vajaakuntoisuuden kriteerit täyttävät työttömät (sairaudesta johtuva työkyvyttömyyden uhka, ansiomahdollisuuksien olennainen heikentyminen, nuorilla sairaudesta johtuvat rajoitteet työn ja ammatin valinnassa Työ-ja koulutuskokeilut, työhönvalmennus, kuntoutustarveselvitys
Työeläkekuntoutus Vakiintunut yhteys työelämään Työkyvyttömyyden uhka seuraavan 5v aikana Ensisijainen työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden Työkokeilu Työhön valmennus Uudelleenkoulutus Palveluntuottajan käyttö
Asteittain, tuetusti takaisin työhön Sosiaaliturva: Osasairauspäiväraha Työkokeilu, lisäkoulutus, uudelleen koulutus, palvenluntuottajan palvelut Osakuntoutustuki Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä: Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua asia kerrallaan Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta Asteittain etenevät haasteet ja vastuu Esimiehen ja työyhteisön tuki Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty Valmistetaan työyhteisöä ottamaan vastaan työhönpalaaja, poissaolon syytä ei kerrota, tai kerrotaan sillä tarkkuudella kuin sovitaan työterveysneuvottelussa. Kuntoutuja tarvitsee onnistumiskokemuksia työstä, pienten voittojen ja edistysaskelien tunnistamista, 26 niistä rakennetaan
Erilaisia työn muokkauskeinoja Työajan lyhentäminen: osasairauspäiväraha (Kela), työkokeilu (eläkevakuutusyhtiö), osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke (oltava henkilön oma valinta, koska alentaa pysyvästi palkkatasoa) Työnkuvan keventäminen: valitaan helpompia työtehtäviä tai vähennetään työn määrää Oman työn korvaaminen helpommalla tai turvallisemmalla työtehtävällä määräajaksi tai kokonaan (korvaavan työn malli joissakin yrityksissä käytössä) Tukihenkilön nimeäminen Työyhteisön valmistaminen paluuseen Säännöllinen seuranta riittävän pitkään: esimiehen kanssa tapaamiset työterveyshuollossa sovitut käynnit muu tukihenkilö (esim. työkykykoordinaattori) Uudelleen kouluttaminen työnantajan tai eläkevakuutusyhtiön toimesta
Mikä edistää työhön paluuta tutkimusten mukaan? Vakituinen työsuhde, varmuus työn jatkuvuudesta Esimiehen yhteydenpito työntekijään sairausloman aikana Työtovereiden tuki: Työyhteisöllä voi olla myös kielteinen reaktio ja vaikutus: Kuormittuminen oman työmäärän lisääntymisestä, työhönpalaajan vamman kyseenalaistaminen ja harmistuminen tämän kevyemmästä työmäärästä -> työtovereiden kielteinen suhtautuminen voi kuormittaa, heikentää vointia. Sairauspoissaolojen koordinaatio työterveyshuollossa ja työkyvyn varhainen selvittely työterveyshuollossa, työterveysyhteistyössä. Työn muokkaus: esim tehtävien rajaus, sopivien valinta, tauotus, työtahdin väljennys, työpäivän lyhennys jne Lähteet: Joensuu ym. 2008, Johansson ja Lundberg 2005, Mc Eachen ym. 2011, Tjuln ym. 2011, Institute for Work and Health, Toronto 2007)
Mitkä kuntoutujaan liittyvät tekijät vaikuttavat työhön paluuseen? + Optimistinen näkemys omasta työhönpaluusta + Pystyvyyden tunne + Nuorempi ikä + Korkeampi koulutustaso - Oireiden koettu liittyvyys työhön - Oireiden vaikeus ja pitkittyminen - Useampi psykiatrinen sairaus ja päihdekäyttö - Työttömyys, irtisanomiset Lähteet: Blank ym. 2008, Cornelius 2010, Lagerveld ym. 2011, Martimo ym. 2010, Riihimäki 2014
Ammatillisen kuntoutuksen tuloksellisuus mielenterveyshäiriöissä Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään mt-potilailla Ammatillinen kuntoutus tukee työssä jatkamista, kun se toteutetaan läheisessä yhteydessä työhön ja työpaikkaan Suomessa tuloksellisuutta haittaa sopivien työpaikkojen puute Suomessa sch potilaiden työllisyysaste on heikompi 7% kuin yleensä Euroopan maissa 10-20%. Suomessa tkv eläkkeellä sch potilaista n 80%. Psykoosi: Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen keinoin psykoosipotilaista kolmannes työssä vuoden kuluttua Työpaikka+ työhön valmennuksen tuella työtaitoja ja valmiuksia. Mielialahäiriöt: Työkokeilun kautta 50-70% ajoituksesta riippuen Lähteitä: Burns ym. 2007, Bond ym. 2008, Crowther ym. 2010, Gould ym. 2008 ja 2012, Kivekäs ym. 2008, Penttilä ym. 2015, Sailas ym. 2007, Saari 2013, Saarnio 2012 28.8.2017
Mikä työssä kuormittaa? Suuret vaatimukset suhteessa suorituskykyyn (+vähäinen palkitsevuus) Vähäiset vaikutusmahdollisuudet (+suuri vastuu) Vähäinen työssä saatu sosiaalinen tuki (+suuri kuormittavuus) Huono työilmapiiri Kokemus kiusaamisesta tai epäoikeudenmukaisesta kohtelusta Työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta Jatkuvat keskeytykset tai häiritsevät esteet työssä Kohtuuton vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä Arvostuksen puute Epäselvät työn tavoitteet Epävarmuus työn jatkumisesta / 31
Medikalisaatioriski Ongelmat on syytä selvittää tuoreeltaan työpaikalla, kuulla kaikkia osapuolia, etsiä toimivia ratkaisuja enemminkin kuin syyllisiä tai yhtä oikeaa totuutta asiasta Kiusaamiskokemus voi johtaa työpaikan välttelyyn, sairausloman hakemiseen ilman perusteita, tai sen tarpeettomaan pitkittymiseen Työuupumusta ei pidä medikalisoida yksilön sairaudeksi, vaan kyseessä on epäsuhta työntekijän voimavarojen ja työn vaatimusten kesken. Vakavassa työuupumuksessa usein on mukana jo sairastavuutta. Työhönpaluun ongelmat eivät aina johdu sairaudesta, pitkittynyt työstä poissaolo tuo tullessaan muutakin kynnystä ja sopeutumishaastetta, sekä työyhteisöllisiä haasteita
APUVÄLINEITÄ JA TIETOLÄHTEITÄ
Toimia-suositus 2016: Työkyvyn heikkenemisen varhainen tunnistaminen Työntekijän työssä selviytymiseen vaikuttava toimintakyvyn heikkeneminen on tärkeää tunnistaa mahdollisimman varhain, jotta työkykyä tukevat toimenpiteet voidaan ajoittaa ja kohdistaa oikein Toiminta edellyttää neuvottelevaa ja kuntoutumista tukevaa otetta kaikilta työkyvyn ylläpitoon osallistuvilta tahoilta. Näitä ovat työterveyshuolto ja muu terveydenhuolto, yrityksen johto, henkilöstöhallinto ja esimiehet, luottamushenkilöt sekä työntekijä itse. Suosituksessa esitellään erilaisia toimintakyvyn heikkenemisen tunnistamista helpottavia työkaluja: oirekyselyt, mittarit ja toimintakyvyn arviointiasteikot
Toimintakykyarviointisuosituksia työikäisille mt-potilaille www.toimia.fi Mielenterveysongelmiin liittyvä toimintakyvyn arviointi Päihdeongelmaisen neurologisen ja kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työikäisten kognitiivisen toimintakyvyn hyvä arviointikäytäntö Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa: Huomioidaan jäljellä oleva työkyky, mihin työhön toimintakyky ja osaaminen voisivat riittää? miten niitä voisi vahvistaa? Toimintakykyä uhkaavat sairaudet tunnistetaan -> hoito, kuntoutus Työttömyys heikentää mielentervettä, työllistyminen vahvistaa 35
Työhön paluun tuki -suositus, Terveysportti Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön paluun mahdollisuutta koska: Työ tukee terveyttä ja työkykyä. Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Työtehtävien muokkaus toimintakyvyn mukaisesti edistää paluuta Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky HUOM. Työhönpaluuvalmiusarvio työkykyarvioon ja työhönpaluun valmisteluun
Työhön paluuvalmius (Lähde: Terveysportti) Valmius palata työhön Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 en lainkaan valmis täysin valmis Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1. 2. 3. Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta? 1. 2. 3.
MIKSI TYÖHÖN PALUUN TOTEUTTAMISEEN KANNATTAA PANOSTAA?
Työ on hyväksi mielenterveydelle Työssä käynti on tärkeää elämänlaadun, päivärytmin, toimintakyvyn, toipumisen, yhteiskuntaan osallistumisen, identiteetin rakentumisen, arvostuksen ja yhdenvertaisuuden kannalta Tuettu työssä käyminen vähentää psyykkisiä oireita ja parantaa elämänlaatua Työllä on paljon suotuisia terveys- ja hyvinvointivaikutuksia vajaakuntoisille. Koettu hyvinvointi työssäkäyvillä parempi sairauden vaikeusasteesta riippumatta. Työ kohentaa SCH-potilaiden itsetuntoa, vähentää eristäytymistä Meta-analyysi OEM 2014, 33 seurantatutkimusta: Työllistyminen vähentää masennusriskiä puoleen, vähentää hieman psyykkistä kuormittuneisuutta, suojaa psykiatrisilta sairauksilta, vähentää sairastavuutta ja edistää psyykkistä toipumista Lähteet: Black 2008, Jahoda 1982, van der Noord ym 2014, Uppal 2006, Waddell ym. 2008.
Sairauspoissaolon haittoja Eristäytyminen, passivoituminen Vuorokausirytmin menetys Sosiaalisen ympäristön ja tuen menetys Mielekkään toiminnan menetys Päihdeongelmien aktivoituminen Pystyvyydentunteen menetys Haitallinen sairaan identiteetti Työhönpaluukynnyksen nousu poissaolon pitkittyessä Työpaikkaongelmia pakeneminen ratkaisuyritysten sijaan Etäisyys tuo tilaa vääristyneille tulkinnoille Sairauslomalla on taipumus pitkittyä, joskus on helpointa hakea vain jatkoa... Saadakseen jatkoa potilaan on osoitettava olevansa yhtä sairas kuin sairausloman alkaessa -> vaikutus kuntoutusmotivaatioon ja hoitosuhteen laatuun
Työttömyys uhkaa mielenterveyttä Masennus ja ahdistusoireet kaksinkertaistuvat 1/2 vuoden työttömyyden aikana, mutta työllistyminen vähentää oireita ja palauttaa hyvinvoinnin Pelkkä terveysvalikoituminen ei selitä työttömien masennusoireiden lisääntymistä Pitkäaikaistyöttömyydessä kasautuvat pettymykset, pelot, itsetunnon ja elämänhallinnan heikentyminen heikentävät työllistymismotivaatiota Työttömyys on haitallisempaa mielenterveydelle kuin huonot työolot, paitsi jos useita kuormitustekijöitä kasautuu Lähteet: Butterworth ym 2011, Morrell ym 1994, Yin 1995, Montgomery ym. 1999, Ahlström ym. 2001, Nyman 2002, Kontula 2008, Kuvaja 2012, TEM 2008, OECD 2008, Pensola ym. 2006, Vuori 1998). Lähdetieto masterille
Työstä poissaolo uhkaa kuntoutumista Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä ilman yhteisesiintyvyyttä muiden psyykkisten sairauksien/oireiden kanssa, huonoja työoloja ja lähtötilanteen pitkää sairauspoissaoloa Pitkä sairauspoissaolo itsenäisenä tekijänä, sairauden vaikeusastekin huomioituna ennustaa työkyvyttömyyseläkettä Pitkä sairauspoissaolo käynnistää syrjäytymisprosessin Psykiatrisilla työkykyarviopotilailla työhön paluuseen vuoden seurannassa ei vaikuttanut diagnoosiryhmä, vaan lähtötason työtilanne: oliko työsuhde, ja oliko ollut työelämästä pois yli puoli vuotta Lähteet: Ahola ym. 2011, Hultin ym. 2012, Heikinheimo ja Tuisku 2014 Lähdetieto masterille
Työkyvynkolmiomalli (Duodecim 2012; 128:2251-9 ) Terveyden tila Toimintakyky Työkyky Työssä käyminen Yksilön voimavarat ja arvot Motivaatio, työrooli, Työtyytyväisyys Taidot, yhteensopivuus Työympäristö vaatimukset palkitsevuus