KAUPUNKIEN KEHITYSTRENDIT JA KOTKAN TULEVAISUUS MUUTOKSESSA Asiantuntija VTT Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI @timoaro
En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala mitä seuraavaksi? - Charles Bukowski -
SISÄLTÖ 1. Kaupunkien kehitystrendit 2. Kukoistavan kaupungin viitekehys ja Kotka
1. Kaupunkien kehitystrendit
VANHAN MAAILMAN ALUERAKENNE JA KAUPUNGIT UUDEN MAAILMAN ALUERAKENNE JA KAUPUNGIT Menneisyys ja nykyisyys Kansallinen kilpailu Hallinnolliset aluejaot Rajat Suljettu talous, eheys Hallintolähtöisyys Kilometrietäisyys/matkaetäisyys Organisaatiot ja hierarkiat Ylhäältä alas mallit Vahva valtio Valtio avausten tekijänä Pieni ja suuri aluepolitiikka Koheesio ja kilpailukyky Hallinto-ohjaus Ohjelmallisuus TASAPÄISTÄMINEN? Nykyisyys ja tulevaisuus Globaali kilpailu Toiminnalliset aluejaot, vyöhykkeet Rajattomuus Avoin talous, mosaiikkimaisuus Toimijalähtöisyys Minuuttietäisyys/aikaetäisyys Ihmiset, toimijat ja verkostot Alhaalta ylös mallit Vahvat kaupungit ja kaupunkiseudut Kaupungit ja yritykset avausten tekijöinä Kaupunki- ja elinvoimapolitiikka Kilpailukyky ja koheesio Itseohjautuvuus Sopimuksellisuus EROTTAUTUMINEN?
Alue- ja väestörakenteen muutostrendit pähkinänkuoressa 1. Kaupungistumiset 2. Sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet 3. Alueliikkuvuus 4. Demografinen käänne 5. Alueellinen eriytyminen ja erilaistuminen 6. Alueiden (r)evoluutio ja suurten reformien läpivieminen 7. Monipaikkaisuus ja vastavirrat 8. Digitalisaatio.
1.Mitä alue- ja väestörakenteen muutostrendit tarkoittavat Kotkan kehityksen kannalta vuoteen 2025 mennessä? 2.Mihin tekijöihin Kotka voi itse vaikuttaa ja missä tekijöissä Kotka on riippuvainen muiden tekemistä päätöksistä?
Mistä me oikein puhumme, kun puhumme kaupungistumisista?
1. Kaupunkien ja kaupunkialueiden jatkuvasta kasvusta ja laajenemisesta 2. Sujuvista ja nopeista liikenneyhteyksistä kaupunkiseutujen sisällä ja niiden välillä 3. Asumiseen, työhön, liikkumiseen ja monimuotoisuuteen liittyvistä muutoksista 4. Työn ulkopuolella olevan elämän ja vapaaajan korostumisesta sekä elämäntyylien, arvojen, asenteiden ja preferenssien muuttumisesta 5. Kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä kasvun, hyvinvoinnin, tiedon ja koulutuksen näkökulmista
Lähteet: Tilastokeskus, väestö; työssäkäynti; kansantalous; koulutus; rakentaminen; Analyysi ja luokittelu: Timo Aro 2018 Kaupunkiseutujen merkitys: Esimerkkinä C21 kaupungit ja kaupunkiseudut 74,9 % väestöstä 2016 77,9 % työpaikoista 2015 79,7 % arvonlisäyksestä 2015 88,0 % akateemisista 2016 88,5 % uusista asunnoista 2014-2016 88,7 % vieraskielisistä 2016 *Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun, Vaasan, Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut
1. AALTO 70-80 : SUURI MUUTTO 2. AALTO 90-00 : TIETO JA OSAA- MINEN 3. AALTO 10- : UUSI SUURI MUUTTO
Finanssikriisi käännekohtana Osaamis-, innovaatio-, jakamis-, kierto- ja elämystalous muutosajureina: sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys ja vastuullisuus korostuvat Smart & Clean & Eventification KAUPUNGISTUMISEN KOLMAS AALTO 10 : Uusi Suuri muutto Aito kansainvälistyminen ja lisääntyvä maahanmuutto Nuorten ja nuorten aikuisten muuttuviin elämäntyyleihin, arvoihin, asenteisiin ja preferensseihin vastaaminen Kovat ja pehmeät vetovoimatekijät yhdistyvät alueiden kilpailukykytekijänä Kaupunkien nousu: metropolisaatio ja Nurmijärviilmiöstä Järvenpää-ilmiöön
Mutta
Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu
Maakuntalähtöisyys versus kaupunkiseutulähtöisyys
MAAKUNTALÄHTÖISYYS versus KAUPUNKISEUTULÄHTÖISYYS MAAKUNNAT: Uusimaa > 1,6 miljoonaa asukasta MAAKUNTA- LÄHTÖISYYS Suuret maakunnat > 400 000 asukasta: Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan (3) Suuret keskisuuret maakunnat > 200 000 asukasta: Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Päijät- Hämeen (4) Keskisuuret maakunnat > 100 000 asukasta: Ete-lä- Pohjanmaan, Pohjanmaan, Lapin, Kymenlaakson, Kanta-Hämeen, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Etelä- Karjalan (8) Alle 100 000 asukkaan maakunnat: Kainuun, Keski- Pohjanmaan ja Ahvenanmaan (3)
KAUPUNKISEUTULÄHTÖISYYS versus MAAKUNTALÄHTÖISYYS KAUPUNKISEUDUT: KAUPUNKISEUTU- LÄHTÖISYYS Metropolialue >1,5 miljoonaa: Helsingin seutu (1) Suuret kaupunkiseudut >250 000 asukasta: Tampereen, Turun ja Oulun seudut (3) Suuret keskisuuret kaupunkiseudut > 100 000: Lahden, Jyväskylän, Kuopion, Porin, Seinäjoen, Joensuun ja Vaasan seudut (7) Keskisuuret kaupunkiseudut > 50 000: Hämeenlinnan, Kouvolan, Lappeenrannan, Kotkan-Haminan, Mikkelin, Rovaniemen, Salon ja Porvoon seudut (8) Alle 50 000 asukkaan kaupunkiseudut: Pienet kaupunkiseudut ns. seutukaupunkien ympärillä (T51)
2. Kukoistavan kaupungin viitekehys ja Kotka
KUKOISTAVAN KAUPUNGIN VIITEKEHYS KIPINÄTEKIJÄT Yhteinen tekeminen Tahto Tulevaisuususko Tunne VETO-, PITO- JA VALOVOIMAISUUS Vetovoima: muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima Pitovoima: hyvinvointi, tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus jne. Valovoima: erottautuminen, paikalliset erityispiirteet ja vahvuudet Kasvu ja kilpailukyky ELINVOIMAISUUS Uusiutumiskyky
Elinvoimaisuus Kasvu, kilpailu- ja uusiutumiskyky
Jokaisen alueen menestyminen perustuu kasvuun!
KASVUN OSATEKIJÄT 1. Väestömäärä ja väestölisäys 2. Muuttovetovoima 3. Rakentaminen, asuntotuotanto 4. Työpaikkojen määrä ja työpaikkalisäys 5. Yritysperustanta 6. Yrityskannan määrä ja lisäys 7. Alueen arvonlisäys ja viennin määrä 8. Investointien ja pääomien kohdentuminen alueelle 9. Matkailu-, tapahtuma- ja vierailijakävijöiden määrä ja lisäys 10.Osaamistason nousu, opiskelijoiden määrä ja lisäys
Kasvun osatekijät ja Kotka 2010-luvulla? 1. VÄESTÖMÄÄRÄ, VÄESTÖNLISÄYS Väestömäärä 54 824 (2010) ja 53 380 (2018/2) = väestönlisäys -1 444 hlöä 2. MUUTTOVETOVOIMA 3. ASUNTOTUOTANTO, RAKENTAMINEN 4. TYÖPAIKKAMÄÄRÄ, TYÖPAIKKALISÄYS 5. YRITYSPERUSTANTA 6. YRITYSKANTA, YRITYSKANNAN LISÄYS 7. ARVONLISÄYS, VIENNIN MÄÄRÄ 8. YKSITYISET JA JULKISET INVESTOINNIT 9. MATKAILU-, TAPAHTUMA- JA VIERAILIJA- JA KÄVIJÄVIRRAT 10. OPISKELIJAT, OPISKELIJALISÄYS Kuntien välinen nettomuutto -2238 ja nettomaahanmuutto +2601 (2010-2017) =kokonaisnettomuutto +363 Valmistuneet asunnot 933, joista kerrostaloasuntoja 605 vuosina 2010-2016 Kaikki työpaikat -2300, joista avoin sektori -1678 ja julkinen -622 (2010-2015) Aloittaneet yritykset 835, lopettaneet 860 =yritysperustanta -35 (2013-2016) 2599 toimivaa yritystä 2017/1, 48 yritystä 1000 asukasta kohden (67 koko maa) Kotkan-Haminan seudun arvonlisäysindeksi 144,3 (2015) (100=vuosi 2000)?? Toisen asteen opiskelijat +658 (2010-2016), amk-opiskelijat +543 (2010-2016) 11. VILLIT KORTIT
Miten Kotka pääsee elinvoiman onnenpyörään vuoteen 2025 mennessä?
Vetovoimaisuus Muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima
TÄRKEÄÄ erottaa toisistaan 1. Muuttovetovoima: paikkaan liittyvä muuttohalukkuus, kiinnostavuus ja houkuttelevuus, joka vetää puoleensa muuttajatai paluumuuttajavirtoja 2. Sijaintivetovoima: paikan fyysinen ja logistinen sijainti solmupisteenä tai suhteessa solmupisteisin, sujuvat ja nopeat liikenneyhteydet, aikaetäisyys suurimpiin kasvukeskuksiin, joka vetää puoleensa liikenne-, tavara-, investointi- ja pääomavirtoja 3. Paikkavetovoima: paikan tapahtumiin, elämyksiin, vetovoimapalveluihin, ilmapiiriin, luontoon ja ympäristöön liittyvät vetovoimatekijät, joka vetävää puoleensa matkailija-, tapahtuma-, vierailija- ja kävijävirtoja
Tärkeimmät tekijät nykyistä asuinpaikkaa valittaessa ja jos nyt muuttaisi Tärkeimmät tekijät nykyistä asuinpaikkakuntaa valittaessa 2016 Tärkeimmät tekijät jos nyt muuttaisi 2016 Työpaikka 44 Viihtyisä asuinympäristö 46 Sijainti 35 Sijainti 42 Viihtyisä asuinympäristö 34 Työpaikka 42 Hyvät liikenneyhteydet 28 Hyvät liikenneyhteydet 41 Lähellä alkuperäistä kotiseutua 27 Asuntojen hinnat 39 Sukulaiset ja tuttavat lähellä 26 Hyvät kunnalliset palvelut 37 Asuntojen hinnat 25 Hyvät harrastusmahdollisuudet 30 Hyvä kasvuympäristö lapsille Hyvät kunnalliset palvelut Hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvät opiskelumahdollisuudet Puolison asuinpaikka Kehittyvä talousalue Monipuolinen kulttuuritarjonta Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus Ei vastausta % 25 22 20 19 19 9 9 6 21 N =3 648 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Sukulaiset ja tuttavat lähellä Hyvä kasvuympäristö lapsille Lähellä alkuperäistä kotiseutua Monipuolinen kulttuuritarjonta Puolison asuinpaikka Hyvät opiskelumahdollisuudet Kehittyvä talousalue Tonttien saatavuus/vetovoimaisuus Ei vastausta % 27 25 19 18 17 16 15 8 21 N =3 648 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
Tampere Jyväskylä Turku 26 25 23 23 Espoo Helsinki Hämeenlinna Kuopio VETOVOIMA Kaupungit, joihin voisi ajatella muuttavansa (37 kaupunkia) Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Hyvinkää 13 13 13 12 12 12 11 10 10 10 Lappeenranta Rovaniemi Joensuu Järvenpää Vaasa Savonlinna Kerava Mikkeli Seinäjoki Kotka Pori Kajaani Kokkola Lohja Rauma Iisalmi Imatra Kemi Kouvola Pietarsaari Salo Tornio Raahe Varkaus 35 28 N =3 648 19 18 18 18 17 17 9 9 8 8 8 8 7 7 6 6 6 6 6 4 4 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
Tampere Turku Jyväskylä Hämeenlinna Kuopio Espoo Naantali Porvoo Vantaa Lahti Oulu Helsinki Hyvinkää Lappeenranta Vaasa Savonlinna Järvenpää Mikkeli Rovaniemi Seinäjoki Kotka Pori Kerava Kokkola Lohja Rauma Joensuu Salo Kouvola Pietarsaari Tornio Raahe Kajaani Varkaus Iisalmi Imatra Kemi N =3 648 31 31 VETOVOIMA Kaupungit, joihin ei muuttaisi missään nimessä (37 kaupunkia) 32 32 32 33 33 33 35 38 38 38 38 39 39 40 40 40 40 41 41 41 41 42 42 43 43 45 45 46 46 47 47 47 25 26 20 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
Pitovoimaisuus Tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus, yhteisöllisyys, leikkisyys, lähestyttävyys, avoimuus
Tampere Turku Jyväskylä Kuopio Helsinki Oulu Naantali PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina (37 kaupunkia) Espoo Hämeenlinna Porvoo Lahti Lappeenranta Vantaa Rovaniemi Vaasa Savonlinna Joensuu Mikkeli Seinäjoki Kotka Hyvinkää Järvenpää Pori Rauma Kokkola Lohja Salo Kajaani Kerava Kouvola Tornio Pietarsaari Imatra Iisalmi Raahe Kemi Varkaus Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot Kaupunkien keskiarvo 6,88 8,07 7,73 7,64 7,5 7,42 7,4 7,3 7,25 7,22 7,22 7,03 7 6,96 6,92 6,9 6,85 6,76 6,71 6,71 6,64 6,6 6,59 6,58 6,57 6,56 6,38 6,29 6,28 6,27 6,26 6,23 6,22 6,22 6,12 6,04 5,99 5,95 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
SUOSITTELUINDEKSI Kaikkien vastanneiden henkilöiden suosittelu kaupungista asuinpaikkana Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Tampere Turku Helsinki Jyväskylä Espoo Kuopio Oulu Naantali Hämeenlinna Porvoo Vantaa Lappeenranta Lahti Vaasa Kaupunkien Rovaniemi Joensuu Savonlinna Seinäjoki Hyvinkää 38 24 30 23 24 21 19 14 11 11 11 12 9 13 12 9 11 6 8 7 47 49 51 46 42 47 39 39 42 37 47 38 39 51 37 52 41 45 46 45 17 25 33 26 35 33 35 39 40 38 43 46 44 48 48 48 52 47 54 55 21 0-3 -3-12 -12-16 -24-28 -28-32 -34-35 -35-36 -39-40 -41-46 -48 Järvenpää Mikkeli Kotka Rauma Pori Kokkola Lohja Kajaani Kerava Tornio Salo Pietarsaari Iisalmi Imatra Kouvola Kemi Raahe Varkaus 7 8 5 5 4 5 4 4 5 3 3 2 4 3 2 2 2 2 39 36 39 38 38 34 33 33 32 34 31 34 28 29 30 29 24 25 55 56 56 57 58 61 63 63 63 63 66 65 68 68 68 70 74 73-48 -48-52 -53-54 -55-58 -59-59 -60-62 -63-64 -65-66 -68-71 -71 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, 20-39 hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos
PITOVOIMA Kokonaismielikuvat kaupungeista asuinpaikkoina, joissa asuu nyt tai on asunut aikaisemmin Naantali* Tampere Helsinki Seinäjoki Rovaniemi Kuopio Espoo Vaasa Jyväskylä Kokkola Turku Oulu Hämeenlinna Lohja Järvenpää Joensuu Lappeenranta Tornio* Vantaa Mikkeli Iisalmi Hyvinkää Rauma Lahti Varkaus Kajaani Kerava Imatra Kouvola Kotka Porvoo Raahe* Pori Salo Kemi Pietarsaari* Savonlinna Yleisarvosanat: kouluarvosana-asteikko 10 4 (10 = erinomainen, 4 = huono) 9,17 Annetuista arvosanoista on laskettu kaupunkikohtaiset keskiarvot 8,98 8,85 Kaupunkien keskiarvo 8,50 8,71 8,67 8,66 8,66 8,63 8,59 8,59 8,57 8,55 8,53 8,42 8,4 8,36 8,34 8,34 8,24 8,24 8,24 8,17 8,12 8,11 8,08 8,03 8,02 8,01 7,98 7,95 7,92 7,84 7,78 7,74 7,74 7,64 7,59 Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016
SUOSITTELUINDEKSI Asuu nyt tai on asunut aiemmin kaupungissa Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Suosittelijat (9-10) Passiiviset (7-8) Kriitikot (0-6) NSI Naantali* 84 5 11 73 Mikkeli 27 44 29-2 Tampere Jyväskylä Seinäjoki Espoo Hämeenlinna Oulu Helsinki Kuopio 45 40 46 44 43 45 45 65 45 54 39 43 43 40 39 26 8 10 6 16 13 13 15 16 57 34 34 30 30 30 29 29 Järvenpää Savonlinna Lahti Lohja Raahe* Vantaa Kokkola 27 20 20 26 25 20 26 42 57 53 41 43 53 40 30 23 26 33 32 27 34-3 -3-6 -7-7 -7-8 Turku 41 45 14 27 Iisalmi 30 31 39-9 Vaasa 45 34 21 24 Pori 20 50 30-10 Kaupunkien Lappeenranta Joensuu Hyvinkää Porvoo Rovaniemi Kerava Kotka 37 34 34 25 31 29 33 26 55 42 47 36 47 43 50 48 20 17 18 20 27 24 32 27 18 17 16 5 5 5 1 0 Varkaus Tornio* Salo Pietarsaari* Imatra Kajaani Kouvola 17 15 18 18 12 14 10 50 53 45 44 54 49 53 33 32 37 38 35 37 37-16 -17-18 -19-23 -23-26 Rauma 23 54 23 0 Kemi 8 40 52-44 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Lähde: Taloustutkimus Oy, Muuttohalukkuustutkimus 2016 Tulkintaohje NSI: 40 + erinomainen, 20-39 hyvä, 0-19 tyydyttävä ja alle 0 heikko tulos
Valovoimaisuus Erottautuminen, Wau-efektit, tarinat, fiilis, ilmapiiri ja tunnelma, paikan henki
Kipinätekijät Yhteinen tekeminen, tahto, tulevaisuususko ja tunne
X haluaa tarjota vetovoimaisen kaupungin uusille asukkaille ja yrityksille. Kilpailemme Suomen suurimpien kaupunkikeskusten kanssa ja siinä liigassa pärjäämiseen tarvitaan huippusuorituksia. Emme ole hidastamassa kasvuamme, vaan päinvastoin haluamme lisää vauhtia. Tavoite on nousta Suomen kolmen elinvoimaisimman kaupungin joukkoon - Kaupunginjohtaja x.x. 21.1.2018 -
Salo on joka päivä parempi!
MITEN KOTKAN STRATEGIAN 2025 TAVOITTEET JA PAINOPISTEET SOPIVAT KUKOISTAVAN KAUPUNGIN VIITEKEHYKSEEN? KIPINÄTEKIJÄT Yhteinen tekeminen Tahto Tulevaisuususko Tunne VETO-, PITO- JA VALOVOIMAISUUS Vetovoima: muutto-, sijainti- ja paikkavetovoima Pitovoima: hyvinvointi, tyytyväisyys, viihtyvyys, mukavuus jne. Valovoima: erottautuminen, paikalliset erityispiirteet ja vahvuudet Kasvu ja kilpailukyky ELINVOIMAISUUS Uusiutumiskyky
Ne alueet, jotka eivät ota riskiä, eivät voita! - Ibon Areson, Bilbaon pormestari -
Oli ilo! mdi.fi @MDIfriends MDIfriends Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI