Asumisen uudenlaiset ratkaisut Kymenlaaksossa seminaari 9.2.2018 Uudenlaiset asumisen ratkaisut Case Päijät-Häme Anu Olkkonen-Nikula, muutosagentti, kehitysjohtaja
Taustaa YM asumisen kehittämisohjelmasta Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä ja Lahden kaupunki olivat mukana Ympäristöministeriön ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa, mikä toteutettiin vuosina 2013 2017 Ohjelmassa pyrittiin vaikuttamaan sekä ikääntyneiden itsensä että kuntien ja asunto- ja rakennusalan toimintaan Ikääntyneiden kohderyhmänä ohjelmassa olivat 65 vuotta täyttäneet henkilöt Ohjelman ennakointiin ja varautumiseen liittyvissä toimenpiteissä kohderyhmänä ovat olleet myös tätä nuoremmat (+ 55 vuotta) väestöryhmät. Ikääntyneiden asumisen kehittäminen koskettaa suurta väestöryhmää ja sen erilaisia tarpeita 2 Anu Olkkonen-Nikula
Taustaa YM asumisen kehittämisohjelmasta, 2 Painopisteet vuosille 2016 2017 olivat ennakointi ja varautuminen esteettömyyden parantaminen ja asuntojen korjaaminen asuntojen laatu ja asumisratkaisujen monipuolisuus sekä asumisen, palvelujen ja elinympäristöjen kokonaisuus Vuosina 2016 2017 ohjelma keskittyi vaikuttamaan laajaalaisesti siihen, että ikääntyvän väestön asumisen kehittämistarpeet otetaan huomioon asuntopoliittisissa toimenpiteissä, kuntien suunnitelmissa sekä asuntoja rakennusalan toiminnassa 3 Anu Olkkonen-Nikula
Taustaa
Väestöosuudet 1.1.2017 Väestömäärä 212 548 henkilöä Anu Olkkonen-Nikula
Väestöennuste 75 + ikäryhmän osuus väestöstä
Yli 65- ja yli 75-vuotiaiden väestön sijoittuminen 7 Anu Olkkonen-Nikula
Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja varautuminen Kehittämisohjelman tuloksia Päijät-Hämeessä Tutkimustulokset Owalgroup Oy
Ikääntyvien kokonaismäärät ja väestöennusteet vuodelle 2030 Alue 75-84 vuotiaita 2015 75-84 vuotiaita 2030 Yli 85 vuotiaat 2015 Yli 85 vuotiaat 2030 Päijät-Häme 17 016 23 323 6605 8691 n. 6 000 n. 2 000 9
KYSELYYN VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Hankkeessa toteutettiin kysely Päijät-Hämeen ikääntyville. Kyselyllä haluttiin kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Päijät-Hämeestä saatiin vastauksia yhteensä 719 kpl. Kyselyyn vastanneiden taustatietoja: Kyselyyn vastanneista 50 % (N=352) asuu Lahdessa Enemmistö (74 %) vastaajista oli naisia ja noin neljännes (26 %) oli miehiä. Vastaajista 41 % asui omakotitalossa, 17 % rivi- tai paritalossa ja 42 % kerrostalossa. Enemmistö (80 %) asui omistusasunnossa, 16 % asui vuokraasunnossa ja noin 4 % asumisoikeusasunnossa. Yli 70 vuotiaista lähes 90 % vastanneista asuu omistusasunnossa. Asunnossa on asuttu keskimäärin 16 vuotta. (vaihteluväli 0-50 vuotta) 10
Tuloksia Kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto Erillispientalossa eli omakotitalossa tai paritaloissa asuvien osuus pienenee kohti vanhempia ikäluokkia, mutta on Päijät-Hämeessä yleisempää kuin ikääntyneillä keskimäärin. Yli 85-vuotiasitakin vielä 32 % asuu pientalossa. Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin Valtakunnallisesti yli 65 -vuotiaat ovat olleet aliedustettuja uusissa kerros- ja rivitaloasunnoissa Päijät-Hämeen maakunnassa ikääntyneiden osuus on suhteellisen korkea ja heidän osuus uusissa kerros- ja rivitaloissa on myös korkea 11
Nostoja Ikääntyneiden keskimääräinen asumisväljyys oli vuonna 2014 Päijät-Hämeessä 55 m 2 /hlö, mikä on 2 m 2 enemmän kuin koko maan yli 65-vuotiailla. Koko väestön asumisväljyys oli 40 m 2 /hlö, joten ikääntyneet asuvat keskimääräistä väljemmin Hissittömissä kerrostaloissa asui vuonna 2014 9 % ikääntyneistä (koko maassa 25 %) Ikääntyneiden muuttoalttius on matala muihin ikäluokkiin verrattuna Valtaosa väestöstä ikääntyy paikallaan tutussa asuinympäristössä ja asunnossa, jossa on asunut jo pitkään 12
Kyselyn tuloksia Päijät-Hämeen ikäihmiset ovat pääosin tyytyväisiä nykyiseen asuntoon Enemmistö haluaisi asua mahdollisimman pitkään nykyisessä asunnossa Avovastausten perusteella omassa kodissa viihdytään hyvin. Suuremmat puutteet liittyvät kodin remonttitarpeeseen, joukkoliikenteeseen ja ruokakauppoihin (yksittäisiä vastauksia). Omakotitalossa asuvista ikäihmisistä neljännes ilmoitti, että taloa tulisi remontoida lähivuosien aikana. Enemmistöllä ei ole suurempia remonttitarpeita. Suurin osa (67 %) vastaajista näkee itsensä asuvan nykyisessä asunnossa seuraavien 5-10 vuoden aikana Yli 66-vuotiaista reilu kolmannes haluaisi asua nykyisessä asunnossa, mutta asunto ei sovellu pidemmällä aikavälillä ja muutto on väistämätön. 13
Kyselyn tuloksia Noin 40 % ikääntyvistä olisi kiinnostunut muuttamaan nykyisestä asunnosta, jos se olisi taloudellisesti mahdollista Keskimäärin kolmannes on harkinnut muuttoa toiseen asuntoon seuraavan viiden vuoden sisällä Miksi olet harkinnut tai olet muuttamassa? Talo ei sovellu pidemmällä aikavälillä mm. seuraavista syistä johtuen: Nykyisessä asunnossa/talossa on liian paljon vaivaa. Joukkoliikenne on huono. Nykyinen asunto on liian suuri yhdelle tai kahdelle hengelle. Nykyinen asunto on liian kallis. Osa vastaajista haluaa lähelle keskustaa ja palveluja. 14
Kyselyn tuloksia Yli puolet (60 %) ikääntyvistä jäisi todennäköisesti nykyiselle asuinalueelle asumaan, jos siellä olisi esim. senioriasumista Ikäihmisistä 38 % (yli 66 v.) asuu keskustassa ja noin kolmannes vastaajista haluaisi muuttaa lähemmäksi keskustaa Yli 66 vuotiaista enemmistö (70 %) haluaisi asua keskustassa tai kerrostalovaltaisella alueella seuraavien vuosien aikana. Vastaajien näkemykset muuttuvat ikääntyessä Hissi puuttuu noin neljännekseltä kyselyyn vastanneista (yli 66 v). Muut liikkumista estävät tai haittaavat tekijät ovat melko yleisiä Valtaosa ikäihmisistä muuttaisi alle 70 neliöiseen asuntoon Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta asunnosta Vanhemmat (yli 66 v) ovat hieman kiinnostuneempia asumaan yhteisöllisessä asumismuodossa 15
Kyselyn tuloksia Ruokakauppa, julkiset liikenneyhteydet, luonto ja terveyspalvelut koetaan tärkeimmiksi asioiksi asumista ajatellen. Kyselyn vastausten mukaan enemmistö (58 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. Vastauksissa tuotiin esiin, että ikäihmiset eivät halua asua vanhuskortteleissa ja monisukupolvisuutta pidetään tärkeänä. Vastaajissa on erotettavissa ryhmä, joka ei pidä yhteisöllisyydestä Useimmin ollaan valmiita maksamaan riittävistä varastotiloista, panostuksista sisäpihaan ja kuntosalista Enemmistö ikäihmisistä toivoo lisää vanhusten palveluasumista, uudenlaisia asumiskonsepteja ja uusia keskusta-asuntoja palveluiden äärelle. 16
Skenaario -tyyppistä yhteenvetoa Päijät- Hämeen ikäihmisten asumisesta vuonna 2030 Henkilöistä 53 % haluaisi asua keskustassa, 16 % kerrostalovaltaisella alueella, 17 % pientalovaltaisella alueella ja 12 % maaseudulla seuraavien vuosien aikana. Enemmistö haluaisi asua nykyisessä asunnossa mainituista esteellisyystekijöistä huolimatta Päijät-Hämeessä n. 57 000 yli 65 vuotiasta Noin kolmannes on harkinnut muuttoa, koska nykyinen asunto ei sovellu itselle pidemmällä aikavälillä. Enemmistö (57 %) ikäihmisistä olisi kiinnostuneita palvelu/hyvinvointikorttelista tarpeen vaatiessa, reilu viidennes myös ilman varsinaista tarvetta. Enemmistö aikoo asua omistusasunnossa myös jatkossa. Valtaosa on valmis maksamaan alle 200 000 euroa seuraavasta omistusasunnosta. 17
Kyselyyn on vastattu ja skenaariot olemassa mitä sitten?
Kehitetään ikäihmisten asumista ja etsitään vaihtoehtoja tehostetulle palveluasumiselle Päijät-Hämeen tavoite; 95 % yli 75-vuotiaista asuu omissa kodeissaan Jotta tavoite voi toteutua, tarvitaan uudenlaisia Ikäystävällisiä asuinalueita ja palvelukortteleita Haaste kunnille, kaavoitukseen ja rakentamisen mahdollistamiseen Tarvitaan Esteettömiä koteja, joissa on mahdollisuus asua elämän loppuun saakka Turvallisia ympäristöjä, jossa yhteisöllisyys mahdollistuu ja palvelut ovat saavutettavissa 19
PÄIJÄT-HÄMEEN VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET IKÄIHMISTEN ASUMISEN ENNAKOINTI- JA VARAUSTUMISTYÖSSÄ Kuntakierros keväällä 2018 ennakointi, viestintä Maakunnallinen asuntostrategia Seuraavien seniori- / monisukupolvikorttelien kartoitus ja suunnittelu 20
TAVOITTEENA MONIPUOLISET SENIORIKORTTELIT Luovat turvallista asumista 24 / 7 Alueellinen palvelutarve lähtökohtana aina alueen ominaispiirteet ja muu kehittäminen. Ei samanlaisia ratkaisuja joka alueelle / kuntaan Eri asteista ja eri muotoista asumista: tehostettu palveluasuminen, yhteisöllinen asuminen ja senioriasuminen (vuokra, omistus ja asumisoikeus) Keskuksen ydin tehostetun palveluasumisen ympärivuorokautinen yksikkö Kotihoidon palvelut integroituna Palveluja: ateria, liikunta, hyvinvointipalvelut, päivätoiminta Mahdollisuus integroida muita palveluja, kirjasto jne Keskuksen tulisi houkutella myös ympäristössä asuvia toimimaan Liikkuvat lääkäri ja kotisairaalapalvelut Profiloituminen: esim. kulttuuri- tai liikuntapainotteinen Tilaa uusille ideoille ESTEETÖN ASUNTO JA ASUINYMPÄRISTÖ Ari Juhanila
Esteetön ja ikäystävällinen asunto
Mitä asioita tulisi huomioida toimivassa ja ikäystävällisessä kodissa Esteettömyys, kynnyksettömyys Materiaalivalinnat ja kontrastit mm. lattioissa Pistorasioiden sijoittelu, korkeus ja väri Pistorasiat asetetaan perinteisesti lattianrajaan, valokytkimet valkoisia Valaistus (varjot ja heijastukset) + valon väri Yleisten tilojen akustiikka 24 24 Anu Olkkonen-Nikula
Mitä asioita tulisi huomioida toimivassa ja ikäystävällisessä kodissa (2) Saniteettitilojen turvallisuus Lattiakaadot / kallistukset Tukikahvat Kaapistot (laatikostot) Wc- istuimen korkeus vakiokorkeutta (450 mm) korkeampi kontrastit 25 25 Anu Olkkonen-Nikula
Keittiön toimivuus Keittiöt kalustetaan usein ns. perusmallin mukaan Haasteet perinteinen uuni mikroaaltouunille varattu tila usein liian korkealla korkeat yläkaapit alakaappien toimimattomuus (kaappimalli) 26 26
Toimivammat ratkaisut eivät ole juurikaan kalliimpia saavutettuun hyötyyn nähden Korotettu uuni ja mikro Erillinen liesi Nostettu astianpesukone Vetolaatikot 27 27
Pienillä asioilla on suuri merkitys Eletään koko elämä! Vaikka ikäystävällisen ympäristön ja asuntojen rakentaminen saattaa olla hieman ns. perinteistä rakentamista kalliimpaa, niin pitkällä tähtäimellä kustannukset säästyvät mm. sote-menoissa 28
Kiitos! Anu Olkkonen-Nikula anu.olkkonen-nikula@phsotey.fi stm.fi/io #ikiomat #kärkihanke Twitter: @OlkkonenAnu