Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Loppuraportti Karjalainen Kauppamies Kansainvälistyy teollisuuden vireä tulevaisuus 1.1.2015 31.12.2017 Hannu Räsänen 27.12.2017
Sisällys 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ... 1 2. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ... 4 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN... 6 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET... 8 5. PROJEKTIN TULOKSET... 8 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET... 18 8. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN... 18 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT... 18 10. TOIMINNON JATKUVUUS... 19 11. PROJEKTIN RAHOITUS... 19 12. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA... 21 13. AINEISTON SÄILYTYS... 21
Sivu: 1 (21) 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Oy osatoteuttajana yhdessä Joensuun Tiedepuisto Oy:n Asiantuntijapalvelut hallinnoijana toteutti, Karjalainen Kauppamies kansainvälistyy teollisuuden vireä tulevaisuus ohjelman yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Oy:n kanssa. Hankeaika toteutui vuosina 2015-2017. Hankkeen käytännön toteutus aloitettiin PIKES:ssä helmikuussa 2015 hankkeeseen vetäjäksi valitun yritysasiantuntijan toimesta. Hankkeen henkilöresurssina PIKES:ssä oli yksi yritysasiantuntija ja muissa kehittämisyhtiöissä kussakin yksi hankepäällikkö sekä yksi hankepäällikkö Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä. Lisäksi resursseina oli puolipäiväinen ohjelmajohtaja Joensuun Tiedepuisto Oy:ssä. Ohjelman tavoitteena oli päästä entistä syvemmälle kohdeyritysten kehittämiseen, yritysten myynnin ja markkinointiosaamisen lisäämiseen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Hankkeen vahvuutena oli maakunnallinen kattavuus ja keskeisten kehittämisyhtiöiden sitoutuminen yhdessä hankkeen toteuttamiseen. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että eri alueilla tarvittiin yritysrajapinnassa toimivia henkilöitä. Taustana hankkeen hakemiselle ja sen käynnistymiselle oli kaupallisten kansainvälistymiskykyisten yritysten vaje Pohjois-Karjalassa. Alueella oli ja on yhä varsin vähän vientiä harjoittavia yrityksiä. Hanketta suunniteltaessa tuli esille, että maakunnan yrityksissä oli havaittavissa myös intohimovajetta (unelmat, sitoutuminen ja pitkäjänteisyys), jonka seurauksena yrityksissä ei ollut asetettu aitoja ja kunnianhimoisia kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Myös asiakasosaamisessa nähtiin yrityksissä olevan puutteita, minkä seurauksena menestymistavoitteet olivat liian vaatimattomat, ja vaikuttivat siten yritysten hitaaseen kasvuun ja myynnin kehitykseen. Yrityksissä asiakkaiden tarpeita ei tiedostettu riittävästi, eivätkä ne olleet siirtyneet tuote- ja palvelukehityksen kautta tuotteisiin, joten tuotteet eivät välttämättä olleet kilpailukykyisiä asiakastarpeisiin peilattuna. Omien tuotteiden ja palvelujen vähäisyydestä johtuen taloussyklien heilahtelut vaikuttivat voimakkaasti pk-yritysten tilauskantaan ja kannattavuuteen alueella. Hankkeessa haluttiin laajentaa yritysten omaa tuotesalkkua ja tuotekehitysmahdollisuuksia, jolloin yritysten vientiedellytykset paranevat. Kansainvälisessä liiketoimintaympäristössä menestyäkseen yritysten tulee nopeuttaa ja ajanmukaistaa tuotekehityksen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen prosesseja. Projektissa aktivoitiin, suunniteltiin ja etsittiin lisäresursseja yritysten markkinointiin, myynnin edistämiseen ja kansainvälistymiseen, niihin liittyvien kehittämistoimenpiteiden ja -projektien kautta. Hankkeessa haluttiin lisäksi tunnistaa yritysten tarpeet hyödyntää Team Finlandin ja Finpron laajaa asiantuntijaverkostoa globaalisti. Samoin haluttiin hyödyntää yritysten verkostoitumista erilaisiin kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviin toimijoihin, palveluihin ja rahoituskanaviin kuten ELY-keskuksen avustusja tukirahoitustuotteisiin, TEKES:n instrumentteihin, Finnvera Oyj:n rahoituspalveluihin sekä muihin TEAM
Sivu: 2 (21) Finlandin tukipalveluihin. Hanke toimi alueellisena kumppanina Team Finland verkostossa ja hoiti osaltaan käytännön asiakastyötä täydentäen muiden tarjoamia tukipalveluja. Yhteistyö ja verkottuminen käynnistyivät ohjelman yritysrajapintatyöskentelyn tuloksena. Hankkeessa toimittiin sillanrakentajana pk-yritysten ja erilaisten palvelutuottajien välillä. Tärkein toimintatapa oli aktivoida yrityksiä jalkautumalla yrityksiin ja lisätä niiden tietämystä ja myös hyödyntää yhteistyökumppaneiden, kuten Finpro, kauppakamarit ja muut Team Finland -toimijat, kehityspalveluita, jotka liittyivät yritysten kehittämiseen, kansainvälisen liiketoiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen. Hanke toimi mm. edellisten toimijoiden jalkautuvana yhteistyökumppanina pk-yritysten suuntaan. 1.1. Hankkeen pääkokonaisuudet Hankkeen pääkokonaisuudet teemoittain yritysten kokonaisvaltaisessa kehittämisessä olivat: Mukavuusalueelta markkinoimaan ja maailmalle Yhteistyöstä savolaisten kanssa kilpailuetua Kehitä ja kehity - suunnittele ja toteuta 1.2. Hankkeen kohderyhmät Hankkeessa mukana ja sen kohderyhmänä olivat tuotannolliset ja niitä palvelevat pk-yritykset Pohjois- Karjalan maakunnassa ja Pielisen Karjalan alueella: Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Lisättynä edellisiin kohderyhmänä olivat myös kansainvälistymistä ja kasvua tavoittelevat pohjois-karjalaiset ja Pielisen Karjalan rakennus- ja maanrakennustuotantoa harjoittavat yritykset verkostoineen. Tämä ryhmän osalta tavoitteissa oli luoda yrityksille mahdollisuuksia Barentsin alueen kehittymisessä. Erityinen huomio kuitenkin kiinnitettiin kansainvälistymistä suunnitteleviin ja aloittaviin mikro- ja pk-yrityksiin. Kohderyhmässä painotus oli yrityksissä: jotka tavoittelevat kasvua ja / tai kansainvälistymistä suunnitelmallisesti joilla on tarve kokonaisvaltaisesti suunnitella ja kehittää markkinointia ja myyntiä sekä asiakkuuden hallintaa jotka tavoittelevat merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia tai markkinoita jotka ovat tai tulevat olemaan sisäisistä tai ulkoisista muutostekijöistä johtuen murrostilanteissa jotka haluavat kehittää sisäisiä toimintojaan tuotannon, teknologian ja talouden osalta jotka haluavat parantaa ja kehittää johtamista, työhyvinvointia ja liiketoimintaosaamista.
Sivu: 3 (21) Hankkeen välillisinä kohderyhminä olivat: tuotannollisten alojen työntekijät lisääntyvien työpaikkojen ansiosta maakunnan nykyiset ja mahdollisesti tänne sijoittuvat uudet kansainväliset kärkiyritykset, jotka hyötyvät projektista välillisesti kehittyneemmän toimittajaverkoston kautta muualla Suomessa toimivat yritykset, jotka toimivat Pohjois-Karjalan yritysten arvoverkostoissa kohdeyritysten sidosorganisaatiot, kuten koulutusorganisaatiot, tutkimuslaitokset, kauppakamarit, asiantuntijat, konsultit jne., jotka ovat osaltaan toteuttamassa yritysten kehittämistoimenpiteitä tämän hankkeen vaikutuksesta maakunnan kunnat lisääntyvien verotulojen muodossa Viestinnän, tiedotuksen ja koulutuksen näkökulmasta kohderyhmänä ovat Pielisen Karjalan alueen yritykset ja asukkaat. 1.3. Hankkeen perustiedot, toteutus- ja raportointikausi Hanke käynnistyi toteutuksen osalta Pielisen Karjalan Kehittämiskeskuksessa 9.2.2015. Projektin toteutusaika 1.1.2015-31.12.2017 Raportointikausi 9.2.2015-31.12.2017 (PIKESillä käynnistynyt toiminta) PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: Karjalainen kauppamies kansainvälistyy teollisuuden vireä tulevaisuus 2015 2017 Projektikoodi: A70171 Ohjelma: Itä-Suomi EAKR toimenpideohjelma 2014 2020 Toimintalinja: 2. Erityistavoite: 5.1. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen Kustannusmalli: Flat rate 24 % Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aloituspäivämäärä: 1.11.2015 Päättymispäivämäärä: 31.12.2017
Sivu: 4 (21) 2. HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Karjalainen kauppamies kansainvälistyy teollisuuden vireä tulevaisuus -hanke toteutettiin hyväksyttyä projektisuunnitelmaa noudattaen. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Oy yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Oy:n kanssa osatoteuttajina toteuttivat hankkeen Joensuun Tiedepuisto Oy:n hallinnoijana kanssa vuosina 2015-2017. Hankkeen käytännön toteutus aloitettiin PIKES:ssä helmikuussa 2015 hankkeeseen vetäjäksi valitun yritysasiantuntijan toimesta. Hankkeen keskeisimpinä numeerisina tavoitteina Pielisen Karjalassa oli myötävaikuttaa Pielisen Karjalaisissa yrityksissä: Teollisuusaloittain: Tavoitteet Pielisen Karjalassa Teknologiateollisuus Elintarviketeollisuus Puu- ja puutuoteteollisuus + Suunnittelu-, kunnossapito-, yms. muut tuotannollista toimintaa tukevat alan yritykset sekä rakennusteollisuus 60 yritystä mukana Pielisen Karjalan alueelta (200 Pohjois- Karjalasta) Myötävaikuttaa 20 uuden työpaikan syntymiseen (100 työpaikkaa Pohjois-Karjalassa) Yritysten kansainvälinen liiketoiminta-alue laajenee (6 yritystä) T&K&I -toiminta lisääntyy tutkimuslaitosten kanssa (3 yritystä) Yrityksiin syntyy uusia tai parannettuja tuotteita (8 tuotetta)
Sivu: 5 (21) 2.1. Mukavuusalueelta markkinoimaan ja maailmalle Hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten myynti- ja markkinointitointa siten, että: - yritykset innostuvat liiketoiminnan uudistamiseen, tukemalla yrityksiä tavoitteissaan niin, että niille syntyy kasvua ja / tai kansainvälistymistä tukeva strateginen suunnitelma sekä selkeä ymmärrys markkinoista ja asiakkaista - asiakasrajapintatyöskentely lisääntyy ja siten asiakastarpeet saadaan kartoitettua ja siirrettyä tuote- ja palvelukehityksen kautta omiin tai yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettaviin tuotteisiin niiden kilpailukyvyn takaamiseksi - kansainvälistymisprosessien hallinta ja kontaktipintojen avautuminen kv-verkostoihin (mm. Team Finland) siten, että maakunnan yritysten vientiedellytykset paranevat ja hankintalogistiikka kehittyy - markkinointi-, myynti- ja kv-valmiuksia muokkautuvat kilpailukykyisemmiksi markkinointi-, myynti- ja kv-strategiaa ja -prosesseja kehittämällä - toimintaedellytykset pohjois-karjalaisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksille Barentsin alueen mittavissa ja monipuolisissa investointiprojekteissa paranee, avata keskustelu- ja neuvotteluyhteydet toimijoihin ja päättäjiin sekä rakentaa toimintamalli alueen investointeihin osallistumiseksi. 2.2. Yhteistyöstä savolaisten kanssa kilpailuetua Hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten ja yrityskehittäjien yhteistyötä Pohjois-Karjalan, Pohjois- ja Etelä-Savon alueilla. Tavoitteena on myös ylimaakunnallinen yritysten kv-toimintojen kehittäminen sekä yritysten hankinta- ja jakeluverkostojen kehittäminen. 2.3. Kehitä ja kehity - suunnittele ja toteuta Hankkeen tavoitteena oli kehittää yritysten: - valmiutta ennakoida ja reagoida joustavasti toimintaympäristön muutoksiin ja selviytyä hallitusti erilaisissa muutos- ja murrostilanteissa. Tavoitteena oli etupainotteisesti selvittää ja viestittää yrityksille toimintaympäristössä tapahtuvia uusia kehityssuuntia ja vaatimuksia
Sivu: 6 (21) - tuotekehityksen ja tuotteistamisen sopeuttamista vientikelpoiseksi ja kilpailukykyisemmäksi hyödyntämällä modernia ja puhdasta teknologiaa - tutkimuslaitos- ja korkeakouluyhteistyötä, jolla saadaan paikallisten yritysten raaka-aineita, tuotteita, prosesseja ja menetelmiä entistä kilpailukykyisemmiksi ottaen huomioon myös toimi- ja tieteenalojen rajapinnat - tiivistää yhteystyötä Biotalous INKA -ohjelman ja Luonnonvarakeskuksen kanssa siten, että yhteistyössä keskitytään teollisuuden käyttöön tulevien uusien raaka-aineiden hyödyntämiseen ja asiakastarpeista lähtevien innovatiivisten tuoteratkaisujen kehittämiseen ja kaupallistamiseen maakunnan tuotannollisissa yrityksissä. 3. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Tiedotuksessa on toimittu Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n tiedotus- ja markkinointi-suunnitelman ja -ohjeen mukaisesti sekä yhteistyössä Joensuun Tiedepuiston, hallinnoijan soveltamaa Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -hankkeen viestintäsuunnitelmaa. Tiedotusvälineviestinnässä on toteutettu totuus- eli uutisviestintää. Viestinnän pääkohderyhminä ovat olleet: julkinen media, Pielisen Karjalan alueen tuotannolliset yritykset ja sidosryhmistä: asiakkaat, yritysten henkilöstö, viranomaiset, rahoittajat ja yritysjärjestöt. Yritysviestinnässä keskeisenä vaikuttamisen välineenä ja aktivointikäyntien yhteydessä oli viestintä, jossa kerrottiin: - mitä Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -ohjelma voi tarjota yritystoimintaan juuri tähän hetkeen ja arjen eri tilanteisiin - kuinka ohjelma voi auttaa yrityksiä käytännössä - miksi yrityksen kannattaa olla mukana - mitä vaille se jää, ellei osallistu - mitä hyötyä yritys tästä voi saada tulevaisuudessa Hankkeen nimissä on tiedotettu Pielisen Karjalassa: Nyt Norjaan 20.5.2015 Info-tilaisuudesta Joensuussa Match INDUSTRY -teollisuuden kontaktitapahtumasta 11.6.2015 Porissa
Sivu: 7 (21) Industry Forum of East Finland Program INTERNATIONAL TECHNOLOGY SEMINAR 18/9 2015 (Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy järjestäjänä) Alihankinta 2015 messuista 15. - 17.9.2015 Tampereella yhteisosastolla, jossa oli mukana kuusi yritystä Pielisen Karjalasta. Palvelutarjontaa Pielisen Karjalan alueen teollisuudelle -tilaisuudet 27.10.2015 (esupplie ja Mivalor esittäytyminen) Nyt Ruotsiin 24.11.2015 Info-tilaisuudesta Joensuussa INFO Muotoiluklinikka startti Lieksassa ja Nurmeksessa tiistaina 15.12.2015 Suurhankkeita Suomessa, hyviä mahdollisuuksia yrityksille! 12/2015 Info Petroskoi markkinaselvitysmatka 15. -16.2.2016 (Rosatom) Pietarin Tekniset messut 15. - 17.3.2016 markkinaselvitysmatkasta Pietariin Hannover Messe 25. 29.4.2016 messuista Hannoverissa, Saksassa yhteisosastolla, jossa mukana oli yksi yritys Pielisen Karjalasta Itä-Suomen Teollisuusfoorumi seminaari 11.5.2016 Joensuussa Ruotsi markkina-alueena -tilaisuus 25.5.2016 klo 15 Nurmeksessa Petroskoi markkinaselvitysmatka 6. 8.6.2016 (Rosatom & MB Barbell) Alihankinta 2016 messut 27. 29.9.2016 Tampereella yhteisosastolla, jossa mukana kolme yritystä Älykkäät koneet ja digitalisaatio: SMACC-VIIKKO Tampereella 10. 13.10.2016 SIAL elintarvikealan messutapahtuma ja markkinaselvitysmatka Pariisi, Ranska 17. - 20.10.2016 Ryhmämatka Euroblech -messuille 24. - 27.10.2016 (Ylä-Savon kehitys järjestäjänä) ELMIA Subcontracting messut 8. 10.11.2016 Jönköping Ruotsi, jossa yhteisosastolla yksi yritys Pielisen Karjalasta IPR-teemaklinikka Joensuussa 29.11.2016 Teollisuus uudistuu robotiikalla tulevaisuuden lupaavat näkymät -tilaisuus Joensuussa (Joensuun Tiedepuisto) 20.12.2016 Hannover messu- ja markkinaselvitysmatka 24. 26.4.2017 Saksaan Ruotsin markkinoilleko? infotilaisuus Lieksassa 9.5.2017 Nyt Saksaan! -infotilaisuus Joensuussa 30.5.2017 (Joensuun Tiedepuisto) Alihankinta 2017 messut 26. -28.9.2017 Tampereella yhteisosastolla, jossa mukana kolme yritystä Anuga 2017 elintarviketeollisuuden messu- ja markkinaselvitysmatka Köln, Saksa 8. 11.10.2017 Bygg Reis Deg messu- ja markkinaselvitysmatka Oslo, Norja 17. 19.10.2017
Sivu: 8 (21) ELMIA Subcontracting messut 14. -17.11.2017 Jönköping, Ruotsi Digitaalisuus 14.12.2017 Nurmes, Suomi 4. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen toteutuksen aikana todettiin kuinka merkittävää alueellinen viestintä on PIKESin tunnettavuudelle ja sitä kautta myös PIKESin toteuttamien hankkeiden tunnettavuudelle. Karjalainen kauppamies kansainvälistyy -ohjelman viestinnässä, todettiin kuinka vaikeata on saada maakunnan tai valtakunnan tasolla hankkeen tuloksia esille. Viestinnän esille nostattamista vaikeutti yritysten haluttomuus tulla esille. Tulevissa vastaavissa hankkeissa alueellisen viestinnän merkitys tulee nostaa voimakkaammin esille, mutta alueen yritykset on saatava myös sitoutettua tähän mukaan. Hankkeen toteutuksen myötä esille tulivat myös seuraavat uudet tarpeet: Saavutetuista tuloksista huolimatta yritysten omien kansainvälistymiseen liittyvien tuotteiden ja toimintojen kehittäminen on jäänyt odotettua vähemmälle. Aloituksia on ollut, mutta niitä ei ole vielä ehditty viedä päätökseen. Alueella on nykyisten ja uusien tuotteiden kehittämiseen liittyen potentiaalia, jonka realisoituminen ainakin osittain edellyttää jatkossa ulkopuolista kehittämisapua ja yrittäjien sparraamista. Lisäksi palveluliiketoimintojen kehittäminen on jäänyt vähäisemmäksi kuin hankkeen suunnitteluvaiheessa oli tavoiteltu. Hankkeen asiakkaiden antamassa palautteessa ja heidän odotuksissaan on ollut, että näiden ja vastaavien hankkeiden palveluille olisi tarvetta myös jatkossa. Tärkeänä pidetään, että kehittämisapu jalkautetaan yrityksiin ja se toteutetaan henkilökohtaisessa kontaktissa. Yrityksissä kaivataan myös enemmän ja ajantasaista tietoa saatavissa olevista palveluista ja henkilöistä niiden takana. Yritysten näkökulmasta niiden suurimmat kehittämistarpeet ovat tuottavuuden kasvattamisessa. Myös kehittämistoimia myynnissä ja markkinoinnissa, teknologiaosaamisessa sekä liiketoimintaosaamisessa pidetään kohtuullisen tärkeinä jatkossa. Sidosryhmien suunnalla yritysten kansainvälistyminen ja viennin kehittäminen nostetaan suurimmaksi kehittämistarpeeksi. 5. PROJEKTIN TULOKSET Tuotannollisten alojen uusiutumisohjelmalle asetetut tavoitteet ja tulokset ovat toteutuneet. Hanke on saavuttanut sille asetetut laadulliset sekä numeeriset tavoitteet. TK-Eval toteutti hankkeen puolivälissä arvioinnin ja haastatteli mukana olleita yrityksiä ja yrittäjiä.
Sivu: 9 (21) Yhteistyökumppanit totesivat haastatteluissa ykskantaan, että Karjalainen kauppamies kansainvälistyy hankkeen tavoitteet, ovat oikein valittuja ja ajankohtaisia. Hankkeen koetaan myös olevan Pohjois- Karjalassa keskeisessä roolissa oman kehittämisteemansa edistäjänä. Verrattuna Kasvuohjelmaan tilanne on tässä suhteessa samanlainen. Hankkeen todettiin tavoittelevan niitä asioita, mitkä ovat tavoitteena koko maassa, eli hanke on hyvin viritetty valtakunnalliseenkin viitekehykseen. Alueelle pitäisi saada lisää kansainvälistä kauppaa tekeviä yrityksiä ja kasvuyrityksiä ja nykyisiä vahvistettua ja kasvatettua suuremmiksi. Yrityksiä pitää saada kehittymään entistä teknologisemmiksi ja osaavammiksi, mikä myös auttaa niitä suuntautumaan kansainväliseen bisnekseen. (TK Eval, 2016, 8) Pielisen Karjala (Marraskuu / 2017) Tavoite Toteutunut Hankkeessa mukana olleet yritykset 60 47 Hankkeen toimenpiteiden tuloksena on yrityksissä syntynyt uusia työpaikkoja 20 31 (lisäysvaikutus) T&K&I toimintaa tutkimuslaitosten kanssa 3 0 Kansainvälinen liiketoiminta on laajentunut 6 8 Uusia tai parannettuja tuotteita on syntynyt 8 8 Toimenpiteet / Yhteydenotot - 528
Sivu: 10 (21) 1. Työpaikkojen synty Hanke on myötävaikuttanut työpaikkojen syntymiseen ja pysymiseen Pielisen Karjalan alueella, mutta tosiasiallisesti hankkeen suoranaisesti synnyttämien työpaikkojen määrää ei voida vahvistaa. Tulostavoitteena oli 20 uutta työpaikkaa ja yritysten kanssa suunniteltujen investointien ja kehittämistoimenpiteiden tuloksena yrityksissä olisi syntymässä 43 uutta työpaikkaa hankkeen ja hankkeen päättymisen jälkeen kuluvien kahden vuoden aikana. 2. T&K&I toiminta T&K&I toiminnan käynnistyminen tutkimuslaitosyhteistyönä ei ole ollut hedelmällistä. Hankkeen kautta ei ole käynnistynyt yhtään toimenpidettä tutkimuslaitosyhteistyöhön liittyen. Tutkimuslaitosyhteistyön käynnistyminen edellyttää yrityksiltä vahvaa panostusta tuotekehitykseen ja uutta luovan innovatiivisen toiminnan käynnistämiseen. Tällaisia hankkeita tai projekteja ei ole onnistuttu löytämään hankkeen aikana. 3. Kansainvälistyminen Kansainvälinen liiketoiminta on laajentunut alueen yrityksissä ja tietoisuus kansainvälisyydestä ja sen tarpeesta on kasvanut. Hankkeessa asetettuihin tulostavoitteisiin on päästy. Yrityksissä käynnistettiin kehittämistoimenpiteitä, joilla tähdätään kansainvälisille markkinoille ja yritykset olivat myös kiinnostuneita markkinaselvitysmatkoista ja osallistumisesta kansainvälisille messuille hankkeen kautta järjestettynä. Yritykset myös suunnittelivat kansainvälistymistä niissä hankkeen kautta tuettujen investointi- ja kehittämissuunnitelmien sisällöissä. Kohdissa Myynti ja Markkinointi sekä Kansainvälistyminen on tuotu esille niitä toimenpiteitä, joihin yritykset ovat osallistuneet ja myös onnistuneet kansainvälistymisen ja markkinoinnin alueella. 4. Uudet tai parannetut tuotteet Hankkeen myötävaikutuksella syntyi alueen yrityksissä uusia tai parannettuja tuotteita. Näiden osalta myös tulostavoitteisiin päästiin. Uusien tuotteiden alueella yrityksille haettiin asiantuntijaosaajia ja rahoitusta CE-merkinnän toteuttamiseen uusien ja nykyisten tuotteiden osalta. a. Timmat -muovinpaalauskone yritysryhmän (6 yritystä mukana yritysryhmässä) yhteistyönä
Sivu: 11 (21) Kuva 1: Timmat - muovinpaalauskone - yritysryhmä b. Innovatiivinen kokeilu taimenistutuslaitteen prototyypin valmistamisesta ja sen jatkokehittäminen jatkuu PIKES yritysneuvonnan tukemana vuonna 2018 c. Innovatiivinen kokeilu ja yrityksen perustamistuki voimaharjoitteluun suunnitellun asusteen kehittämisestä ja kaupallistamisesta (backrgrip ) d. Innovatiivinen kokeilu vasikan suoja- ja kuljetushäkistä e. Innovatiivinen kokeilu metsästäjien käyttöön soveltuvan koiran jäljityslaitteen kotelon kokeilusarjan valmistamisesta ja sen kaupallistamisesta f. Innovatiivinen kokeilu digitaalisesta nimikyltistä. Testisarjan valmistus ja kaupallistamisen käynnistyminen g. TEKES Innovaatiosetelin käyttö digitalisoidun A-pukin markkinamahdollisuuksien kartoittamiseen
Sivu: 12 (21) h. Elintarviketeollisuuden alalla kaksi uutta tuotetta, jotka eivät ole vielä julkistettu, on tuoteja kuluttajatestauksessa 5. Myynti ja Markkinointi: a. osallistuttiin Alihankinta 2015 messuille Tampereella yhteisosastolla, jossa oli mukana kuusi (6) yritystä Pielisen Karjalasta. Osallistuttiin myös yhteisosastolle vuosina 2016 (3 yritystä osastolla) ja 2017 (2 yritystä osastolla). Alihankinta 2015 messuilla oli vahvasti esillä Valtimon ja Nurmeksen alueen Metallinyrkki yritysverkosto. 6. Kansainvälistyminen: Kuva 2:Alihankinta 2015 messuosasto Tampere
Sivu: 13 (21) a. osallistuminen markkinaselvitysmatkalle Petroskoi, Venäjä helmikuussa 2015 ja kesäkuussa 2015. Vierailukohteina Rosatomin toimittaja Petrozavodsmash ja ulkokuntoilulaitteita valmistava MB Barbell. (Kaksi yritystä Pielisen Karjalasta Nurmes ja Lieksa) Kuva 3: Petroskoi markkinaselvitysmatka 2016 b. osallistuttiin messu- ja markkinaselvitysmatkalle Pietarin Teknisille messuille 2016 (Yksi yritys Pielisen Karjalasta - Lieksa) Kuva 4: Pietarin Tekniset Messut 2016
Sivu: 14 (21) c. osallistuttiin Hannover Messe 2016 yhteisosastolle (Yksi yritys Pielisen Karjalasta - Valtimo) Kuva 5: Hannover Messe messuosasto 2016 ja markkinaselvitysmatkalla Hannover Messe 2017 tapahtumaan. Kuva 6: Hannover Messe markkinaselvitysmatka 2017
Sivu: 15 (21) d. osallistuttiin ELMIA Subcontracting 2016 messuille Ruotsin Jönköpingissä (Yksi yritys Pielisen Karjalasta Valtimo) Kuva 7: ELMIA Subcontracting messuosasto 2016 e. Elintarviketeollisuuden kanssa yhdessä SIAL Paris markkinaselvitysmatka 2016 ja Anuga 2017 markkinaselvitysmatka Kölniin (6 yritystä Pielisen Karjalasta) Kuva 8: SIAL Paris - Suomen osasto 2016
Sivu: 16 (21) f. Tarjottiin yrityksille kohdennettuja markkina-alueelle suunnattuja seminaaritilaisuuksia: Nyt Norjaan 2015, Nyt Ruotsiin 2015 ja Nyt Saksaan 2017 ja tarjottiin myös mahdollisuuksia osallistua muiden järjestämiin Venäjä INFO tilaisuuksiin 2016 ja 2017. 7. Verkostoituminen Kuva 9: Anuga 2017 Köln - Luomutuotekauppa messuilla Yhteistyö Itä-Suomen alueella oli onnistunutta. Hankkeessa toteutettiin markkinaselvitysmatkoja, messuosallistumisia ja seminaaritilaisuuksia, joissa mahdollistettiin yrityksille myös verkostoitumista Pielisen Karjalan alueen ulkopuolisten yritysten kanssa. Tässä onnistuttiin niin kansainvälisten markkinaselvitysmatkojen järjestelyjen yhteydessä kuin kansainvälisten messujen yhteisosasto-osallistumisien kautta ja eri seminaaritilaisuuksien yhteydessä. Yhteistyötä oli seuraavien toimijoiden kanssa: SavoGrow kehittämisyhtiö (Kuopio), Iisalmen Teollisuuskylä Oy, Navitas yrityspalvelut (Varkaus) ja Miksei Oy (Mikkeli) kanssa. Näiden tahojen kanssa pidettiin yhteyttä IFEF -foorumin kautta (Industrial Forum of Eastern Finland) ja Kuva 10: IFEF - Koli 2016
Sivu: 17 (21) suunniteltiin yhteisiä verkostoitumismatkoja ja -tapahtumia (Koli 2016 verkostoituminen, Siilinjärvi 2016 teollisuusfoorumi, Varkaus 2016 verkostoituminen, Itä-Suomen teollisuusfoorumi Joensuu 2016). MATCH Industry 2015 ja 2016 tapahtuma Porissa, jossa mukana yrityksiä niin Pielisen Karjalasta kuin muualta Pohjois-Karjalasta. ByggReisDeg markkinaselvitysmatka Norjaan rakennusalanmessutapahtumaan yhdessä Viexpon järjestämänä. Matkalla mukana oli yrityksiä ja edustajia Vaasasta ja Kokkolasta sekä Pohjois- Karjalasta. Kuva 11: ByggReisDeg - Nordic Innovation tapaaminen Hankkeella on pystytty eniten vaikuttamaan yritysten liiketoiminnan uudistamiseen, koneiden ja laitteiden uudistumiseen ja kehittymiseen sekä tuotannon kehittymiseen. Vähiten vaikutusta on ollut yritysten yhteistoimintaverkoston laajentumiseen Etelä-tai Pohjois-Savoon. (TK-Eval, 2016, 19) 8. Menetelmäkehitys Hankkeen kautta on myötävaikutettu alueen yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ja tulevaisuuden näkymiin: a. Hankkeessa laadittiin alueen yrityksiin puhtaasti uusia liiketoimintasuunnitelmia ja talouslaskelmia yritysten strategisen kehittämisen tueksi b. Hankkeessa tuettiin yritystä ISO-9001 laatusertifioinnin saamiseksi ja välillisesti tuettiin siten yrityksen uusasiakashankintaa c. TEKES Innovaatiosetelin tuella on toteutettu kahdessa yrityksessä valmennusta innovaatioiden kaupallistamiseksi ja CE-merkinnän antamiseen koneturvallisuusdirektiivin vaatimusten täyttämiseksi.
Sivu: 18 (21) 9. Investointi- ja Kehittämisrahoitus Hanke on toiminut yhdessä yritysten investointi- ja kehittämisprojektien rahoitus- ja projektisuunnittelussa sekä rahoitushakemusten ja niihin liittyvien tulos- ja rahoitussuunnitelmien laadinnassa: Toteutetut toimenpiteet Marraskuu 2017 Kehittämiseen, investointeihin sekä muihin tukiin kohdistuneiden rahoitushakemusten rahallinen määrä on yhteensä: 4 752 000,00 joista hyväksytyt päätökset 3 832 000,00 (80 %) Yritykset ovat toteuttaneet: 2 845 000,00 (60 %) 7. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Kaikessa viestinnässä ja yhteistyössä eri tahojen kanssa olemme painottaneet ja tuoneet esille, että tuotannollisten alojen teollisuusyritykset tarvitsevat myös naisia ja nuoria alalle ja se sopii tasapuolisesti niin miehille kuin naisille. 8. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankkeen viestinnässä on huomioitu, että suomalaiset tuotannollisten alojen teollisuusyritykset ottavat huomioon toiminnassaan kestävän kehityksen vaatimukset ja odotukset. Yritysprojektien yhteydessä huomioitiin jo suunnitteluvaiheessa millaisia vaikutuksia suunnitelluilla investointi- ja kehittämistoimenpiteillä on ympäristöön ja jatkuvaan kehitykseen. 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Hankkeen hyvinä käytäntöinä voidaan pitää käytännönlähtöistä suoraa yhteistoimintaa alueen tuotannollisten alojen teollisuusyritysten, muun elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa.
Sivu: 19 (21) Tällainen toiminta luo luontaisia verkostoja ratkaisemaan yhteisiä mahdollisuuksia. Tällainen toiminta on erittäin tärkeää erityisesti yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden käynnistämisessä sekä uusien yritysten perustamiseen liittyvissä asioissa, koska kaiken, päätöksistä toimintaan, pitää tapahtua nopeasti. Hyvinä käytäntöinä voidaan pitää myös rohkeaa ja avointa toimintaa, asioiden niin vaatiessa, toimintaa paikallistasolta maakunta- ja maakuntarajojen ulkopuolella ilman välikäsiä. 10. TOIMINNON JATKUVUUS Projektin jatkuvuus toteutuu kehittyneiden yritysverkostojen. Hankkeen projektihenkilöstöltä, hankkeen päätyttyä, on siirtynyt tietoa kehittämisyhtiön yritysneuvojille ja he voivat jakaa tätä siirtynyttä osaamista omassa neuvontatyössään. Hankkeen päättyessä on osallistuttu uusien yrityksiä tukevien toimenpiteiden kehittämistyöhön ja suunnitteluun huomioiden yrittäjien ja muiden sidosryhmien odotukset tulevilta kehittämistoimenpiteiltä. (Digikarjalasta kajahtaa 2018-2020) Hankkeen toiminnassa olisi perusteltua panostaa nykyistä enemmän siihen, että asiakasyritykset saataisiin tutustumaan uusiin rahoitusmuotoihin ja yritykset lähtisivät verkostoitumaan myyntiin ja markkinointiin liittyvissä asioissa. Myös digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä on alueen ja sen yritysten menestymisen kannalta oleellista päästä eteenpäin. (TK-Eval, 2016, 9) 11. PROJEKTIN RAHOITUS Hankkeen kustannusarvio on esitetty alla, huomioiden vuoden 2017 keväällä tehty muutos PIKESin osalta ostopalveluihin. Muutos toteutettiin siten, että osa palkkakustannuksista, jotka eivät olisi hankkeessa toteutuneet, siirrettiin ostopalveluihin käytettäviksi. Hankkeessa noudatettiin kustannusmallia - Flat rate 24 % palkkakustannuksista. Hankkeen kustannuksista arvonlisävero ei jäänyt hakijan lopulliseksi kustannukseksi, joten kustannukset raportoitiin ja ilmoitettiin verottomina.
Sivu: 20 (21) Kustannukset, kirjanpito Budjetti 2015-2017 Alkuperäinen Toteuma Toteuma 2015 2016 Toteuma 10/2017 Suunnitelma 2017 Yhteensä 2015-2017 Tot. % koko hanke Palkka 210 000,00 60 845,14 66 256,92 46 300,48 66 256,00 161 153,09 76,7 % kustannukset Ostopalvelut 68 000,00 16 188,91 27 386,41 21 646,81 24 000,00 65 222,13 95,6 % Flat rate 24 % 50 400,00 14 602,83 15 901,66 11 112,07 15 901,44 - - Yhteensä 328 400,00 91 636,88 109 544,99 126 158,00 - - Kustannukset, kirjanpito Budjetti 2015-2017 Tilanne hyväksyttyjen muutosten 5/2017 jälkeen Toteuma Toteuma Toteuma Suunnitelma 2015 2016 11/2017 2017 Yhteensä 2015-2017 Tot.% koko hanke Palkka 190 500,00 60 845,14 66 256,92 46 300,48 66 256,00 161 153,09 84,6 % kustannukset Ostopalvelut 92 180,00 16 188,91 27 386,41 42053,37 48 180,00 87194,16 94,5 % Flat rate 24 % 45 720,00 14 602,83 15 901,66 11 112,07 15 901,44 - - Yhteensä 328 400,00 91 636,88 109 544,99 126 158,00 - - Rahoitus, kirjanpito Budjetti 2015-2017 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Tilanne 2017 (10) Yhteensä 2015-2017 Tot. % koko hanke EAKR 65 % (MKL) 213 460,00 53 405,27 68 972,74 66 476,67 188 854,68 88,47 % PIKES kuntaraha 30 % 98 520,00 17 440,49 22 242,89 20 531,95 60 215,33 61,1 % Yritysrahoitus 5 % 16 420,00 5 287,50 8 787,50 2 961,60 17 036,50 103,7 % Yhteensä 328 400,00 76 133,26 100 003,13 89 970,22 266 106,61 81,0 %
Sivu: 21 (21) 12. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Projekti toteutettiin hyväksytyn projektisuunnitelman mukaisesti verkostoperiaatteita noudattaen. Hankkeen tavoitteena on ollut konkreettisten palvelu- ja toimintaverkostojen synnyttäminen Pielisen Karjalan alueen teollisuusyrityksille. Jo syksyllä 2008 alkanut ja vielä projektin käynnistysvaiheessa 2015 jatkunut kansainvälinen talouskriisi on vaikuttanut hankkeen painotuksiin. Tästä huolimatta Pielisen Karjalan alueen yritykset ovat investoineet kehittämiseen ja tuotanto-teknologiaan merkittävästi ja kyenneet ylläpitämään työllisyyttä alueella. Projektia toteutettiin erittäin käytännönlähtöisesti ns. kenttätyönä. Käynnistysvaihetta nopeutti merkittävästi hankkeeseen valitun yritysasiantuntijan aiempi kokemus alueen teollisuusyrityksistä ja niiden yrittäjistä. Investoinnin ja kehittämiskohteet ovat jakautuneet alueellisesti niiden tarjoamien teollisuustyö-paikkojen mukaan varsin tasaisesti. Lieksassa on ollut suurimmat investoinnit euromääräisesti mitattuna. Hanke on saavuttanut sille asetetut tulokset ja tavoitteet. 13. AINEISTON SÄILYTYS Aineisto säilytetään Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy:n tiloissa Kauppatori 1 LH6, 75500 Nurmes.