Sastamalan Opisto Pas Kattoen! Sastamalan Opiston tiedotuslehti Suunnittelijan kynästä Kevät ja Opiston lukuvuosi ovat ehtineet jo pitkälle. Lukuvuoden etenemisen huomaa paitsi opin karttumisesta ja töiden edistymisestä, myös valon määrästä. Vielä hetki sitten kurssille sai lähteä pimeässä, mutta nyt maaliskuun alussa samalta kurssilta ehtii päivänvalolla jo kotiinkin. Päivä pitenee kiihtyvällä vauhdilla tällä hetkellä saamme lisää valoa reilut viisi minuuttia joka päivä. Opiston kurssit tuovat monelle valoa vuoden pimeimpään aikaan. Kodin hämärään jäämisen sijaan viikoittainen oppitunti saa talviunisimmankin oppijan aktivoitumaan ja lähtemään muiden kurssilaisten innostavaan seuraan. Kursseille voi tulla oppimaan jotain aivan uutta tai kehittämään jo aiemmin hankittuja tietoja sekä taitoja. Kursseilla elämänkokemusta enemmältikin kartuttanut oppija saa olla uudelleen utelias pikkutyttö tai - poika, kuten kuukauden tähtioppilaana tässä numerossa esiteltävä Eero Mäkinen osuvasti sanoo. Olipa kyseessä sitten portugalin alkeet, polymeerimassakorut tai filosofinen ihmettelypiiri, saa kurssilla kokeilla ja oppia yritysten ja erehdysten kautta turvallisessa ympäristössä, epäonnistumista pelkäämättä. Suurin osa lukuvuoden mittaisista kursseista päättyy huhtikuun loppuun mennessä. Opisto tarjoaa kevätlukukauden jatkoksi lyhyempiä kursseja toukokuusta juhannukseen ulottuvalla kesäkaudella. Toukokuussa voi esimerkiksi valmistautua kesälomamatkaan intensiivisellä italian keskustelukurssilla. Myös muita kesäkauteen sopivia kursseja on luvassa. Tiedotteita kesäkursseista julkaistaan Opiston nettisivuilla ja Pas Kattoen tiedotuslehden seuraavissa numeroissa. Oppimisen iloa, sivistymisen valoa! Sini- Mari Lepistö Suunnittelijaopettaja, kokeileva oppija 2/2015 Sisältö Suunnittelijan kynästä Kuuminta hottia! Sastamalassa juhlitaan Akseli Gallen- Kallelaa Sivistys Sastamalan Opistossa s. 1 s. 2 s. 5 s. 6 Kuukauden tähtioppilas s. 7 Ajankohtaista Opiston syksyn 2015 kurssisuunnittelu on avattu! Käy ehdottamassa omaa kurssiasi tulevan syksyn ohjelmaan Opiston nettisivuilla tai lähetä suunnitelmasi aihealueestasi vastaavalle suunnittelijalle. Muistathan myös uudenlaiset kurssit (moduuli-, HH- & kotikurssit) perinteisten lukuvuoden kestävien kurssien lisäksi. KÄY TYKKÄÄMÄSSÄ Sastamalan Opiston sivusta Facebookissa.
Kuuminta hottia! 9999001 Luova muistelutyö - eletty elämä näkyväksi Kurssilla tehdään muisteluprosessin tuloksena oma muistorasia. Muistelutyön avulla tehdään eletty elämä luovalla tavalla eläväksi ja näkyväksi. Ryhmään voi osallistua kuka tahansa luovan muistelutyön menetelmistä kiinnostunut eikä ikärajaa kurssille ole. Jaatsilla 28.3.2015-9.5.2015, 20 oppituntia. Kurssimaksu: 31,00. Supermessut Pirkkahallissa 18.4.2015 Supermessut järjestettiin viimeksi keväällä 2014. Iloinen tapahtuma keräsi paikan päälle viikonlopun aikana yli 20 000 messukävijää Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen. Tapahtumakokonaisuus kokosi saman katon alle 450 näytteilleasettajaa, 270 esiintyjää ja 150 tuntia ohjelmaa. Samaan aikaan messukeskuksessa on Puutarha-, Kotimaan matkailu-, OutdoorErä- ja Keräilymessut, mihin pääsee tutustumaan samalla lipulla. Lähtö Pehulasta klo 8.10, Kiikan, Opistotalon 8:30, Häijään 9:00 kautta Pirkkalaan. Messuilta lähdemme kotiinpäin klo 15:30. Matkan hinta 23 sisältäen pääsymaksun. Yhteistyössä Bussimatkat H. Mäkelä. Ilmoittaudu viimeistään 11.4. mennessä Sari Rossi-Ollila 050 3566440/ sari@sastamalanopisto.fi tai Hannu Mäkelä 050 5651546.
Kevätretki Fiskarsiin torstaina 28.5.2015 7.30 Lähtö Häijään Nesteeltä Karkun kautta Opistotalolle 8.00 Opistotalo Sastamalassa, Kiikan ja Äetsän kautta kohti Halikkoa n.9.45 Desing Hill, sisustus- ja designtuotteiden myymälä Halikossa. Kahvio n. 11.15 Fiskarssin ruukkimiljöö Näyttelyitä: Puun lumous, Fiskarsin osuuskunnan järjestämä näyttely Säilyttämisen arvoinen (Ajatuksia teollisen kulttuuriperinnön vaalimisesta) Fiskars 1649 -näyttely kertoo ruukin teollisuushistoriasta Museorakennuksia Paljon käsityöläisten putiikkeja 12.30 Lounas Ravintola Kuparipajassa Fiskarsissa 14.30 Lähtö Fiskarsista Forssaan n. 16.00 Finlaysonin tehtaanmyymälä, Forssa 17.00 Humppila, kahvio ja myymälöitä n. 19.00 Kotona Sastamalassa Matkan hinta 45-50 riippuen lähtijöiden määrästä. Sisältää bussimatkan, lounaan ja näyttelyn pääsylipun. Ilmoittautumiset Sari Rossi-Ollilalle 20.5. mennessä 050-3566440 tai sari@sastamalanopisto.fi Bussimatkat H. Mäkelä
OPI TEKEMÄÄN OMIA TAIDETEOKSIA LINO- JA PUUPIIRROSTEKNIIKOILLA! Lino- ja puupiirroksen alkeet 21.-22.3.2015 la-su klo 10.00-16.00 Mouhijärven yhteiskoulu, kuvataideluokka. Järjestää Sastamalan opisto. Opettajana Ilona Raipala. Kurssimaksu 31 (-myös aktiivikortti käy!) Ilmoittautumiset netissä www.sastamalanopisto.fi Kurssilla tutustutaan linopiirroksen ja puupiirroksen kiehtoviin tekniikoihin, jotka sopivat pienin hankinnoin kotona työskentelyyn. Kurssin aikana kaiverretaan omat laatat ja painetaan niistä vedoksia käsin hiertämällä. Harjoitellaan talttojen teroittamista. Tarvikemaksu 10 maksetaan opettajalle kurssin alussa. Maksuun sisältyvät laatat, painovärit ja paperit. Käytössä yhteiset välineet, mutta omiakin välineitä voi ottaa mukaan. Opettaja vastaa tiedusteluhin numerossa 046-6151872.
Sastamalassa juhlitaan Akseli Gallen- Kallelaa Akseli Gallen- Kallelan syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta ja myös Sastamalassa on aihetta juhlaan. Kansallistaiteilijamme on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa Tyrväällä, nykyisessä Sastamalassa. Seutu teki nuoreen taiteilijaan lähtemättömän vaikutuksen ja Tyrväällä vietetty aika on vaikuttanut merkittävällä tavalla hänen uransa vaiheisiin ja tuotantoon. Esimerkiksi yksi Gallen- Kallelan kuuluisimmista teoksista, Poika ja varis, on syntynyt hänen viettäessään viimeistä Tyrvään kesää. Sastamalan kaupungin kulttuuripalvelut koordinoi hanketta Akseli Gallen- Kallelan juhlavuosi 2015 Sastamalassa. Juhlavuosi on valtakunnallinen ja se näkyy myös hankkeen ohjelmistossa. Sastamalassa järjestetään kolme merkittävää Gallen- Kallela- näyttelyä. Sastamalan kulttuuritalolla, Gallen- Kallelan lapsuuden kodissa, Jaatsilla aukeaa näyttely Ritareita, kirahveja ja kotipihan elämää - nuori taiteilija Akseli Gallen- Kallela. Gallen- Kallela museosta lainaan saadut teokset esittelevät Gallen- Kallelan harvinaisia lapsuuden ajan piirustustöitä. Näyttelyn tilaajana toimii Sastamalan kaupunki ja sen toteutuksesta vastaa Sastamalan Seudun Museo, yhteistyössä on mukana Vammalan seudun Taideyhdistys ry. Piirustustöiden lisäksi Sastamalassa pääsee tutustumaan Gallen- Kallelan lapsuuteen myös valokuvien välityksellä, sillä Sastamalan Seudun Museossa juhlavuotta vietetään näyttelyllä Kotipiha ja lapsuuden maisemat - valokuvia Akseli Gallen- Kallelan Tyrväältä. Galleria Akseliin on puolestaan suunnitteilla syksyksi näyttely Axel Gallén - Tyrväältä Pariisiin, jossa on esillä Gallen- Kallelan maalaustaidetta. Jaatsilla on juhlavuonna tiedossa näyttelyn lisäksi myös muuta ohjelmaa, sillä siellä vietetään Akselin syntymäpäiväjuhlia ja patsaspuiston avajaisia. Juhlavuotta varten suunniteltu, Sastamalan oppaiden tekemä, Akselin saappaissa - opaskierros kulkee Gallen- Kallelan jalanjäljillä lapsuudenkodin maisemista tutuille maalauspaikoille. Juhlavuoden toimintoihin kuuluu myös koululaisnäytelmä Kaksi poikaa ja varis, jonka kirjantekijä, lehtori Marko Vesterbacka on käsikirjoittanut. Omien tuotantojen lisäksi Sastamalan kulttuuripalvelut toimii myös muiden toimijoiden, kuten yhdistysten ja yritysten, projektien yhdyssiteenä ja yhteismarkkinoijana. Juhlavuosi on otettu Sastamalassa innostuneesti vastaan ja luvassa on rajapinnat ylittävää toimintaa. Lisäksi juhlavuoden merkeissä tehdään laajempaa yhteistyötä muun muassa Gallen- Kallelan museon ja Satakunnan museon kanssa.
Sivistys Sastamalan Opistossa Osallistuin sivistysdebattiin perjantaina 20.2.2015. Tilaisuus oli samalla pamfletin 'Vapaa, vallaton ja vangittu sivistystyö' julkaisutilaisuus. Kirjan ovat toimittaneet Jenni Pätäri, Annika Turunen ja Ari Sivenius ja se on luettavissa osoitteessa http:// www.vapausjavastuu.fi/. Seuraavassa kommentoin keskustelua ja kirjaa omasta näkökulmastani Sastamalan opiston rehtorina. Ensimmäiseksi keskustelun kohteeksi nousi sivistyksen käsite. Sivistys voidaan johtaa filosofien kirjoituksista tai sitten toisessa ääripäässä se voi olla ns. sydämen sivistystä. Sivistyskäsitys muuttuu ajan myötä. Sivistys on nykyisenä aikana erilaista kuin esimerkiksi 50 vuotta sitten. Aikaisemmin sivistyneen ihmisen tuli osata latinankielisiä fraaseja: 'Alea iacta est' yms. Nykyään ei tarvitse nykyään on hyvä osata käyttää internetiä, mutta riittääkö se? Onko nykyinen kaupallinen kulttuuri sivistyksen vastakohta vai mitä sivistys on? Joku panelisti kertoi, että jos 3000 opiskelijan opiston kurssisuunnittelussa otettaisiin huomioon vahvat eettiset normit, niin paikalle saataisiin 30 opiskelijaa. Ilmeisesti hän ajatteli suurinta osaa opetuksesta toimintana, joka ei ole eettisesti kestävää tai opiskelijat eivät ole kiinnostuneet kursseista, jotka ovat eettisesti oikeita. Olen painottanut kansalaisopiston opinnoissa sosiaalisen pääoman merkitystä, jopa niin, että näen sen tärkeämpänä kuin tiedollisen oppimisen. Mielestäni sosiaalisen pääoman kartuttaminen on osa sivistystä. Opistossa luodaan kontakteja, saadaan ystäviä jne. Erityisesti ikäihmisillä yhteistyö muiden kanssa auttaa selviytymään arjesta ja varautumaan vanhuuteen. Erilaiset järjestelmät ohjaavat ihmisiä tekemään asioita kysymättä ihmisten omaa mielipidettä. Kansalaisopistossa ihmiset tekevät vapaan päätöksen siitä tulevatko opinto- tai harrastepiireihin vai ei. Kansalaisella on mahdollisuus olla oman elämänsä subjekti. Tämä on vastakohta esimerkiksi peruskoululle, jossa oppilailla on velvollisuus oppia. Nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan niin hyvä kuin se onkin ongelma on siinä, että monissa tapauksissa viran puolesta on joku, joka on tietävinään sen, mikä minulle on hyväksi. Kurssien eettisyyttä miettiessäni koin ylpeyttä jokaisesta kurssista, jokaisesta opettajasta ja jokaisesta kurssilaisesta, jotka tekevät Sastamalan Opistosta yhteisön, jossa opitaan ja muodostetaan sosiaalista pääomaa. Joka vuosi noin 150000 kertaa ihmiset lähtevät kotoaan oppitunnille oppiakseen ja viettääkseen aikaa toisten ihmisten kanssa. Sivistykseen ei voi pakottaa eikä sitä ehkä voi opettaakaan, mutta opisto voi tarjota tilaisuuksia, joissa yhdessä muiden ihmisten kanssa voi sivistyä. Kari Kotiranta
Kuukauden tähtioppilas Tällä palstalla esittelemme Opiston opiskelijoita, kurssilaisia tai - ryhmiä. Tämä kuun tähtioppilaaksi valittiin pitkän linjan opistolainen, Eero Mäkinen, jonka Kolme vuosikymmentä - näyttely on avoinna Opistolla maaliskuun ajan. Avajaiset 5.3. klo 17. Millainen merkitys Opistolla on ollut elämässäsi? Juuret opiskeluuni opistossa löytyvät rakkaimmista lapsuusmuistoistani. Oli turvallista touhuta äidin ja isän räätälinverstaassa. Isä Ville istui pöydällä ihan oikeassa räätälin asennossa jalat ristissä ja äiti Kaisa neuloi poljettavalla Singerillä. Minä istuin pöydän päässä ja tein omia käsitöitäni. Muovailin Viljasen Jaakolta samastani savesta peikkoja ja kaiken maailman ötököitä. Sadan metrin säteellä oli kaksi huonekalutehdasta ja kaksi puuesineitä valmistavaa verstasta. Hakalan Paavo teki pienessä verstaassaan puuveistoksia, joita kävin usein ihmettelemässä. Olin siis itsekin innostunut käsin tekemisestä, vaikka 1. luokan syyslukukauden todistuksen käsitöiden arvosana, välttävä 5, ei paljon luvannut. Kotini oli ja on edelleen Tyrvään/Vammalan/Sastamalan Nälkälänmäessä, todellisessa kädentaitajien kylässä. Lapsuusiän jälkeen peikkojen muovaamiset ja muut kädentaitojen harrastukset jäivät kuitenkin vuosikymmeniksi unholaan. Päällimmäiseksi harrastukseksi tuli urheilu. Ensin yksin ja myöhemmin oman perheen kanssa. 40 vuoden iässä ne peikkojen muovailuajat palautuivat voimakkaina mieleen ja rohkenin lähteä Vammalan Opistoon Anja Levorannan maalauskurssille. Tästä alkoi edelleen jatkuva kuvataiteiden ja kädentaitojen opiskelu taitavien ja innostavien opettajien ohjauksessa. Ja aina vaan tulee ohjelmaani uusia kursseja, kaikki kuvataiteisiin ja kädentaitoihin liittyviä. Opistossa saan olla uudelleen se räätälinverstaassa touhunnut pikkupoika ja oppia aina uutta ja uutta. Mille kursseille muistat osallistuneesi kolmenkymmenen vuoden kuluessa? Maalauskursseilla käymiset aloitin vuonna 1979. Opettajina ovat olleet Anja Levoranta, Raimo Viitala, Heikki Mäkinen sekä Heli Innala. Vuonna 1985 alkoi harrastus, josta on tullut ykkösjuttuni; kuvanveistokurssit Ari Virtasen ohjauksessa. Ari piti jonain vuonna myös puupiirroskurssin sekä Exlibris- kurssin, joilla molemmilla olin mukana.
Puutyöpiireissä olen sahannut ja höylännyt puolivalmisteita ja sitten tehnyt ne valmiiksi pienessä kotiverstaassani. Opettajinani ovat olleet Arto Halmetoja, Juha Oksanen, Eila Turunen, Mauri Mäkelä, Hannu Koskela sekä Tom Nylund. Kahtena lukuvuonna tein puukkoja ja talttoja Ilari Mehtosen pitämillä kursseilla. Mikko Siltalan ohjaamalla tuohityökurssilla olin yhden lukuvuoden. Jatkaisin tätä harrastusta edelleen, mutta tuohityöt sattuivat samalle illalle kuvanveiston kanssa. Vuoden 2014 syksyllä menin kirjansidonnan viikonloppukurssille ja niin kävi, että tämäkin harrastus vei mukanaan. Päätyöni on tällä hetkellä Seitsemän veljestä - kirjan korjaaminen. Isäni sai sen lahjaksi Tyrvään Kisan voimistelijoilta vuonna 1921. Vilkas Eero- poika tärveli sen surkeaan kuntoon 40- luvulla ja nyt Eero- vanhuksella on tarkoitus tehdä siitä kirjahyllyn komein kapistus Tarja Rajakankaan ohjauksessa. Tietokonetta vierastin, mutta kun näin kuluvan vuoden ohjelmasta, että Ilari Mehtonen pitää kuvankäsittelykurssit, lähdin mukaan. Olin kahdella Ilarin kurssilla ja Henri Kiutun pitämällä Tietokone tutuksi - kurssilla. Ja niin kävi, että omistan nyt läppärin ja koen melkoisia ahaa- elämyksiä painellessani Picasa- kuvankäsittelyohjelman nappuloita. Tänä keväänä opiston ohjelmaan on tullut yhden illan lyhytkursseja. Osallistuin Antti Lehdon pitämälle saksien ja veitsien teroituskurssille. Opin monia niksejä yhden illan aikana. Mikä on paras opistokokemuksesi? Paras opistokokemukseni on ollut Ari Virtasen kuvanveistokurssit kolmen vuosikymmenen aikana. Veistosten tekeminen on pitkäjännitteistä puurtamista. Varsinaisen taiteellisen työn, savesta muovaamisen jälkeen on useita teknisiä työvaiheita: Kipsimuotin teko, muotin purkaminen, saven poistaminen ja muotin puhdistaminen, rungon valmistaminen veistoksen sisään kuparilangasta, muotin eristäminen ja sulkeminen, valaminen ja lopuksi muotin rikkominen taltalla. Loppuhuipennuksena on patinointi. Näin toimitaan kipsiin valettavissa töissä. Kirjasinmetalliin ja juotosbetoniin valettavissa töissä on myös muita vaiheita. Lisäksi eteen tulee aina tapauskohtaisia ongelmia ratkaistaviksi. Pronssiveistosten työvaiheet ovat vallan omaa luokkaansa. Niiden lopullisessa valamisessa on asiantuntijana ollut Ilari Mehtonen. Omalla kohdallani huipentuma tässä harrastuksessa on saamani kutsu järjestää veistosnäyttely Opiston 60- vuotisjuhlan puitteissa. Tästä olen erittäin kiitollinen kaikille asiaan vaikuttaneille. Näyttely Kolme vuosikymmentä opistolaisena, Eero Mäkisen veistoksia, on avoinna opistotalolla 5.3.- 1.4. klo 9-15. Avajaiset ovat 5.3. kello 17.
Kuvanveisto on pitkän linjan opistolaisen, Eero Mäkisen kuningaslaji.