Vuosikertomus 2011
POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on johtanut poliisia vuodesta 2008 lähtien. Vuosikertomus 2011 Toimittaja: Aija Tiainen-Broms www.poliisi.fi www.poliisiradio.fi www.facebook.com/suomenpoliisi www.youtube.com/suomenpoliisi www.twitter.com/suomenpoliisi www.twitter.com/poliisiradio www.poliisi.fi/irc-galleria Kuvat: Ulkoasu: Esko Jämsä, Jari Kangasniemi, Antti Kokkola, Polamk, Interpol, Tommi Penttinen Kannen kuva: Poliisit-televisiosarja (Jyväskylä) Jussi Ekberg / Kopijyvä Oy Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio 2012 2 Poliisi 2011
Poliisin työmäärä kasvoi, huoli tulevaisuudesta varjosti loppuvuotta Vuosi 2011 oli poliisille vilkas ja työteliäs. Henkilöstön määrä laski edellisestä vuodesta yli 250:llä, josta poliisimiehiä noin 200. Samaan aikaan työmäärä kuitenkin kasvoi. Huoli tulevaisuudesta varjosti varsinkin loppuvuotta. Onneksi kuitenkin pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin, kun hallitus päätti lisätä poliisin määrärahoja kehysneuvotteluissaan vuoden 2012 maaliskuussa. Useiden satojen poliisien vähentämiseen ei siis tarvitse ryhtyä. Poliisihallinnon rakenne tullaan käymään jälleen tarkasti lävitse maaliskuussa käynnistetyssä Poliisihallinnon rakenneuudistuksessa (Pora 3). Tällä tavoitellaan 35 miljoonan säästöjä. Vähennyksiltä ei siis jatkossakaan vältytä. Poliisin tehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden 1 030 000 tehtävästä 1 064 000 tehtävään eli kasvua oli kolmisen %. Lukumääräisesti suurin kasvu kohdistui yksilön suojaan kohdistuviin tehtäviin, jotka lisääntyvät noin 13 000 tehtävällä. Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna 2011. Siinä myös onnistuttiin. Poliisin keskimääräinen toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna noin puoli minuuttia. Liikenneturvallisuudessa viime vuosien myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi huonompaan suuntaan. Myös liikenteestä tavattujen rattijuoppojen määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta. Vuoden 2011 aikana poliisi selvitti aiempaa enemmän rikoksia, mutta rikosten selvitysasteet heikkenivät parilla prosentilla. Rikosten keskimääräinen tutkinta-aika sen sijaan lyheni hiukan. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 951 000 rikosta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä kasvoi vajaat 3 %. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kun luvusta poistetaan liikennerikokset, määrä kasvoi vielä prosenttiyksikön enemmän. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi lähes 20 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen tai työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi. Muutos on johtanut siihen, että nämä. rikokset kirjautuvat entistä useammin. Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja käynnistettiin poliisin päivänä syksyllä 2011. Tiedotuskampanjan keskeinen tavoite oli saada kansalaiset havahtumaan harmaan talouden vaikutuksista ja siitä, miten harmaata taloutta voidaan tehokkaasti arjessa torjua. Poliisi onnistui talousrikostorjunnassa varsin hyvin - sekä selvitettyjen talousrikosten määrä että erityisesti takaisinsaatu rikoshyöty kohosivat selvästi edellisvuotta korkeammalle. Organisaatiouudistukset ovat mahdollistaneet uusien ja tehokkaiden rikostorjunnallisten toimien käyttöönoton. Uudentyyppinen rikollisuus, liikkuvat ulkomaalaiset rikollisryhmät, on edellyttänyt toimintatapojen pohtimista ja nykyinen organisaatiomalli onkin helpottanut tiedustelu- ja tarkkailutoimista sekä sarjajuttujen tutkintajärjestelyistä sopimisen. Poliisihallinnon organisaation kehittämisen osalta keskityttiin edelleen vakiinnuttamaan hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa, mutta toisaalta alettiin ennakoida jo tulevaa muutostarvetta. Poliisihallitus asettikin vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jonka määräaika on vuoden 2012 loppuun. Hankkeen tavoitteena on lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Samassa yhteydessä tullaan päivittämään poliisin henkilöstöstrategia. Vaikeasta vuodesta huolimatta olen optimistinen poliisin tulevaisuuden suhteen. Yhdessä lisärahoituksen, hallintorakenteen uudistuksen ja meneillään olevan poliisitoiminnan kehittämishankkeen myötä meillä on hyvät edellytykset rakentaa uutta tulevaisuuden poliisia. Mikko Paatero poliisiylijohtaja Sisältö Poliisiylijohtajan katsaus 3 Valvonta ja hälytys 4 Rikostorjunta 8 Lupapalvelut 12 Kansainvälinen yhteistyö 14 Henkilöstö ja koulutus 16 Talous, tekniikka ja toimitilat 19 Sisäinen valvonta, turvallisuus ja viestintä 22 Sammandrag på svenska 24 Poliisi 2010 2011 3
Valvonta ja hälytys Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopistealue vuonna 2011. Poliisin toimintavalmiusaika paranikin puolisen minuuttia edelliseen vuoteen nähden. Poliisin tehtävien kokonaismäärä lisääntyi edellisen vuoden 1 030 000 tehtävästä 1 064 000 tehtävään eli kasvua oli noin 3 %. Lukumääräisesti suurin kasvu kohdistui yksilön suojaan kohdistuviin tehtäviin, jotka lisääntyvät noin 13 000 tehtävällä. Päihtyneiden henkilöiden aiheuttamat tehtävät pysyivät edellisen vuoden tasolla. Häiriökäyttäytyminen ja ilkivaltatehtävien määrä lisääntyi noin 8 %. Saman verran kasvoi myös liikennejuopumustehtävien määrä. Kotihälytysten kokonaismäärä nousi noin 2 %. Perheväkivaltaa sisältävien kotihälytystehtävien määrä nousi noin 8 %. Kasvu kertoo ensisijaisesti siitä, että perheväkivaltailmiö tunnistetaan aiempaa paremmin. Taustalla on myös vuoden 2010 lakimuutos, jossa lähisuhteessa tapahtuvat lievätkin pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Katuturvallisuus heikkeni yli 10% Vuonna 2011 katuturvallisuusindeksin arvo heikkeni tarkasteluajanjakson heikoimpaan lukemaan. Edellisenä vuonna arvo oli 91,3 ja vuonna 2011 pudottiin arvoon 78,65. Muutos johtuu pahoinpitelyrikosten määrän voimakkaasta kasvusta. Katuturvallisuusindeksi koostuu ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetusta lukumäärästä suhteutettuna väestömäärään. Toimintavalmiusaika parani Hälytystehtävien hoitaminen oli poliisitoiminnan tärkein painopiste vuonna 2011. Siinä myös onnistuttiin. Poliisin toimintavalmiusaika parani edelliseen vuoteen verrattuna noin puoli minuuttia. 4 Poliisi 2011
Kaikkein kiireellisimmissä eli A-kiireellisyysluokan tehtävissä aika oli vuonna 2011 10,1 minuuttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,5 minuuttia. AB-kiireellisyysluokassa eli kiireellisten ja viipymättä hoidettavien tehtävien luokassa vastaavat luvut olivat vuonna 2011 16,9 minuuttia ja vuonna 2010 17,4 minuuttia. Poliisin toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajoajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. Liikenneturvallisuuden myönteinen kehitys pysähtyi Liikenneturvallisuudessa viime vuosien myönteinen kehitys pysähtyi ja kääntyi huonompaan suuntaan. Ennakkotietojen mukaan tieliikenneonnettomuuksissa kuoli 292 henkilöä, mikä on 22 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui lähes 6 397, mikä on noin 350 enemmän kuin vuonna 2010. Myös liikenteestä tavattujen rattijuoppojen määrä lisääntyi hieman edellisestä vuodesta ja oli nyt noin 23 300 tapausta. Nousu oli suurempaa törkeiden rattijuopumusten osalta. Poliisin suorittaman rattijuopumusvalvonnan määrässä ei ollut mainittavaa muutosta. Seuraamusten määrä lisääntyi automaattisessa liikenteenvalvonnassa Poliisilla on käytössään 90 valvontakameraa ja kameravalvottuja teitä on koko maassa noin 3 000 kilometriä. Kameravalvontaa ei kuluneena vuonna pystytty laajentamaan, mutta valvontatekniikkaa kehitettiin muulla tavoin, esimerkiksi kehitettiin langattoman tiedonsiirron mahdollisuuksia. Automaattisen liikenteenvalvonnan perusteella annettujen seuraamusten määrä lisääntyi noin 10 000 tapauksella, jolloin seuraamusten määrä nousi noin 425 000:een. Seuraamusten määrissä suurin nousu tapahtui rikesakkojen ja rangaistusvaatimusten osalta. Tämä antaa viitteitä siihen, että ajonopeudet olisivat kasvaneet. Kuitenkin suuret, yli 41 km/t nopeuden ylitykset, ovat edelleen vähentyneet. Lähipoliisitoiminta on ennalta estävän työn kivijalkana Poliisi on jo pitkään tehnyt yhteistyötä eri viranomaisten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. Poliisin lähipoliisitoiminnasta käyttämät nimikkeet ovat vaihdelleet vuosikymmenten aikana - käytössä on ollut mm. nuoriso-, kortteli- ja aluepoliisinimikkeet. Lähipoliisitoiminnasta on ollut kysymys myös kyläpoliisijärjestelmän aikana. Lähipoliisiidea juontaa juurensa jo 1970-luvulle. Lähipoliisitoiminnan ensimmäinen strategia julkaistiin 2007 ja seuraava 2010. Ennalta estävä toiminta on poliisitoiminnan ensisijainen toimintamalli ja lähipoliisitoiminta on ennalta estävän työn tärkeä väline. Lähipoliisitoiminnan tavoitteena on tuottaa turvallisuutta ja pitää yllä turvallisuuden tunnetta sekä ehkäistä ja vähentää rikollisuutta ja järjestyshäiriöitä. Lähipoliisitoiminta ei ole irrallista toimintaa, jota toteuttavat vain nimetyt lähipoliisit, vaan turvallisuutta tuottavan ja ennalta estävän poliisitoiminnan toiminta-ajatus. Lähipoliisitoiminta on kiinteässä yhteydessä myös paikalliseen turvallisuussuunnitteluun. Lähipoliisitoiminnan välineinä ovat mm. varhainen puuttuminen, monialaiset työryhmät, yhteistyö koulujen kanssa, koulutus, tutkimus ja kansainvälinen yhteistyö. Koulupoliisitoimintaa arvostetaan Lähipoliisitoiminnan tärkeällä osalla, koulupoliisitoiminnalla, on pitkät perinteet. Työ tunnetaan ja sitä arvostetaan myös sidosryhmissä. Liikenne-, laillisuus- ja päihdeteemat ovat koulupoliisien perinteisiä opetusaiheita. Koulupoliisit ovat nykyisin vahvasti mukana myös sosiaalisessa mediassa. Koulupoliisitoiminta onkin keskeinen väline mm. kouluampumisten estämisessä. Tavoitteena on myös edelleen kehittää vuoropuhelua maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Lähipoliisitoiminnan keskiössä on sidosryhmäyhteistyö, jota tehdään mm. päivähoidon, sosiaali-, nuoriso- ja koulutoimen sekä alueen asukkaiden kanssa. Poliisin tavoitteena on saada jokaiseen poliisilaitokseen sosiaalityöntekijä, jolloin yhteistyö olisi saumatonta ja jatkuvaa vuoropuhelua. Lastensuojelujärjestöt ovat myös merkittäviä sidosryhmiä poliisin kannalta. Poliisi lisäsi näkyvää toimintaansa sosiaalisessa mediassa Poliisi lisäsi näkyvää toimintaa sosiaalisessa mediassa aloittamalla laajan pilotin keväällä 2011. Aiemman muutaman henkilön panostuksen lisäksi mukaan tuli useita poliisilaitoksia ja kymmenkunta uutta poliisimiestä. Pilotin tarkoituksena oli selvittää sosiaalisen median käyttöä työkaluna erilaisissa poliisin tehtävissä. Pääkanavana toiminnassa oli Facebook, jossa uudet poliisimiehet hankkivat nopeasti runsaasti kavereita. Toiminnan laajentaminen arvioidaan erillisessä selvityksessä, jonka perusteella päätetään, mitä tulevaisuudessa tehdään. Sosiaalinen media tarjoaa poliisille hyvän työkalun tavoittaa useita ihmisiä nopeasti ja tehokkaasti. Kansalaisten kannalta sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden viestiä poliisin suuntaan ja näin parantaa kansalaisen osallistumismahdollisuuksia turvallisuusasioiden hoitamisessa. Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma päättyi, uusi valmisteilla Kaksivuotinen laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma saatiin vuoden lopussa päätökseen. Tämän Poliisi 2010 2011 5
Poliisi sai vuonna 2011 yli miljoona tehtävää. (Kuva: Poliisit-televisiosarja, Helsinki ) toimintaohjelman johtavana ajatuksena on, että laitonta maahantuloa voitaisiin torjua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta säästyttäisiin kalliilta jälkikäteisiltä toimenpiteiltä. Toisena tärkeänä painopisteenä toimintaohjelmassa oli sisämaan ulkomaalaisvalvonnan kehittäminen. Toimintaohjelma sisälsi eri viranomaisille noin 30 toimenpidesuositusta, joista lähes kaikki saatiin toteutettua toimintaohjelman voimassaolon aikana. Tämän ensimmäisen poikkihallinnollisen laittoman maahantulon vastaisen toimintaohjelman tulokset olivat niin hyviä, että sen pohjalta tullaan laatimaan kevään 2012 aikana uusi useamman vuoden kattava toimenpideohjelma laittoman maahantulon torjumiseksi. Poliisi vastaa pääsääntöisesti sisämaan ulkomaalaisvalvonnasta. Laitonta maahantuloa ja - maassaoloa torjuttiin sisämaassa ulkomaalaisvalvontaa lisäämällä sekä tiiviillä kansallisella ja kansainvälisellä viranomaisyhteistyöllä. Myös lupahallinnolla on merkittävä rooli laittoman maahantulon torjunnassa. Suomeen laittomasti maahan tulleista huomattavan suuri osa saapui Euroopan unionin sisärajojen kautta. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni selvästi Vuonna 2011 turvapaikkaa haki 3 086 henkilöä, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 4 018 ja vuonna 2009 peräti 5 988. Eniten turvapaikanhakijoita tuli Irakista (588), Somaliasta (365), Venäjältä (294) ja Afganistanista (292). Vuoden aikana Pohjois-Afrikassa tapahtuneet suuret levottomuudet eivät näkyneet turvapaikkaa Suomesta hakeneiden määrissä. Poliisi on kehittänyt edelleen turvapaikkamenettelyn prosesseja tarkoituksenaan saada erilaiset prosessin viiveet niin lyhyiksi kuin mahdollista. Yhteistyö Maahanmuuttoviraston kanssa on ollut tiivistä ja poliisi on mm. antanut Maahanmuuttovirastolle virka-apua EU-maista tulleiden turvapaikanhakijoiden vainon perusteiden selvittämisessä. Maasta poistettiin yli 2 200 henkilöä Tehokas ja nopea laittomasti maassa oleskelevien ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistaminen on myös tärkeä osa onnistunutta laittoman maahantulon torjuntaa. Poliisi poisti maasta yli 2 200 henkilöä, joista noin puolet oli kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita. Suomen poliisi jatkoi yhteistyötä Euroopan rajaturvallisuusviraston kanssa mm. osallistumalla sen koordinoimille yhteispalautuslennoille. n 6 Poliisi 2011
Poliisin tehtävät 2007 2008 2009 2010 2011 Hengen ja terveyden suojaan kohdistuva tehtävä 58 862 55 025 50 026 48 096 51 457 Omaisuuden suojaan kohdistuva tehtävä 130 606 124 188 117 535 114 240 121 101 Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä aiheutuva tehtävä 232 350 221 531 202 609 229 993 242 445 Yksilön suojaan kohdistuva tehtävä 331 792 319 754 303 154 301 190 314 353 Onnettomuus tai vaarallinen tilanne 28 321 35 174 34 367 39 760 45 900 Erityistehtävät 200 582 196 578 192 081 191 459 183 859 Perus- ja valvontatehtävä sekä ennalta ehkäisevä 109 707 103 845 100 408 102 161 103 313 toiminta Sairaankuljetus- ja ensihoitotehtävät 6 850 1 288 699 395 294 Sosiaalitehtävät 1 003 658 352 947 1 300 Yhteensä 1 100 000 1 058 000 1 001 000 1 028 000 1 064 022 Tietyt tehtävät tarkemmin 2007 2008 2009 2010 2011 Päihtynyt henkilö 100 683 91 642 81 960 77 520 77 415 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta 106 925 106 369 102 457 104 678 112 983 Juopumus liikenteessä 52 706 46 608 41 688 39 768 43 027 Vahingonteko 23 750 21 617 18 241 16 264 16 948 Kotihälytys 89 364 86 172 83 873 82 142 83 758 Kotihälytys: perheväkivalta 18 548 18 962 19 786 19 463 21 077 Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2007 2008 2009 2010 2011 (Poliisin näkökulma) A-kiireellisyysluokka 10,0 9,8 9,6 10,5 10,1 AB-kiireellisyysluokka 13,9 14,4 17,3 17,4 16,9 Toimintavalmiusaika sisältää tehtävän odotusajan, partion viiveajan ja minimiajo-ajan tehtäväpaikalle. Hätäkeskustoiminnassa tehtävän käsittelyyn kuluvaa aikaa ei lasketa tähän mukaan. K Toimintavalmiusaika, keskiarvo minuuttia 2007 2008 2009 2010 2011 (Asiakkaan näkökulma) A-kiireellisyysluokka 12,9 12,3 12,4 13,7 13,2 AB-kiireellisyysluokka 22,9 22,2 22,5 22,6 22,0 Toimintavalmiusaika (asiakasnäkökulma) mittaa aikaa kansalaisen hätäpuheluun vastaamisesta kaikkine viiveineen siihen saakka kun poliisin partio saapuu tehtäväpaikalle ( kohteessa ). Asiakasnäkökulmassa toimintavalmiusaikaan sisältyy hätäkeskuspäivystäjän puhelun käsittelyaika, tehtävän mahdollinen odotusaika, partion viiveaika ja partion minimiajoaika kohteeseen. Katuturvallisuusindeksi 2007 2008 2009 2010 2011 82,9 83,0 90,0 91,3 78,7 Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus. Automaattinen liikenteenvalvonta 2009 2010 2011 Nopeusrajoitusten ylitykset, lukumäärä 6-10 65 704 202 880 196 213 11-15 127 294 137 958 145 864 16-20 81 496 49 014 54 270 21-30 40 826 21 559 25 080 31-40 4 201 2 174 2 473 41-1 787 1 433 1 182 Yhteensä 321 308 415 018 425 082 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi 2010 2011 7
RIKOSTORJUNTA Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli yhteensä lähes 951 000 rikosta. Kuvassa Milla Kynkäänniemi ja Sakri Taskila Oulun poliisilaitoksesta tutkimassa Tyrnävällä maaliskuussa tapahtunutta murhapolttoa. Vuoden 2011 aikana poliisi selvitti aiempaa enemmän rikoksia, mutta rikosten selvitysasteet heikkenivät vajaat 2 %. Rikosten keskimääräinen tutkinta-aika sen sijaan lyheni hiukan. Vuonna 2011 poliisin tietoon tuli kaikkiaan noin 951 000 rikosta. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä kasvoi vajaat 3 %. Rikoslakirikosten määrä kasvoi 5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kun luvusta poistetaan liikennerikokset, määrä kasvoi vielä prosenttiyksikön enemmän. Omaisuusrikoksia poliisin tietoon tuli 5 % edellistä vuotta enemmän, erityisesti vapaa-ajan asuntoihin ja liikkeisiin kohdistuneiden rikosten määrä oli selvästi kasvanut. Moottoriajoneuvojen käyttövarkauksien määrä kasvoi runsaat 8 % edellisvuodesta ja automurtojen määrä runsaat 1,5 %. Asuntomurtojen määrän kasvu näyttäisi sen sijaan taittuneen - vuonna 2011 poliisin tietoon tuli prosentin verran vähemmän rikoksia kuin vuonna 2010. Lakimuutos nosti henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrää Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä kasvoi lähes 20 prosentilla vuoteen 2010 verrattuna. Vuoden 2011 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka johdosta perhe- ja lähisuhteessa tapahtuneet, alle 18-vuotiaaseen tai työtehtäväänsä hoitavaan kohdistuneet lievät pahoinpitelyt muuttuivat virallisen syytteen alaisiksi. Muutos on johtanut siihen, että nämä rikokset kirjautuvat entistä useammin. Lievien pahoinpitelyjen määrä kasvoikin yli 15 %, mutta tavallisten pahoinpitelyjen 24 %. Lakimuutoksen vaikutusten voidaan kuitenkin olettaa ulottuvan kaikkeen pahoinpitelyrikollisuuteen. Erityisen voimakkaasti ovat lisääntyneet yksityisasunnoissa tapahtuneet pahoinpitelyt. Edellisvuoteen verrattuna näitä poliisin tietoon tuli 35 % enemmän. Yleisellä paikalla tapahtuneet pahoinpitelyt lisääntyivät 14 %, näistä erityisesti muulla yleisellä paikalla tapahtuneet. Ravintoloissa tapahtuneeksi kirjattiin 9 % enemmän pahoinpitelyjä kuin vuonna 2010. Henkirikosten määrä nousi hiukan Henkirikoksia poliisin tietoon tuli noin prosenttiyksikkö vuotta 2010 enemmän. Vain kuolemaan johtaneita henkirikoksia tarkasteltaessa määrä oli neljä kappaletta vuotta 2010 suurempi. Rasistisiksi luokiteltujen rikosten määrä jäi vuonna 2011 yli 13 % vuotta 2010 pienemmäksi. Kaikkien huumausainerikosten määrä pysyi jokseenkin edellisvuoden tasolla. Törkeitä huumausainerikoksia poliisin tietoon sen sijaan tuli selvästi vähemmän - poliisin omalla toiminnallaan paljastamien juttujen määrä näyttäisi erityisesti vähenevän merkittävästi (-20 %). Harmaata taloutta torjuttiin kampanjalla Harmaa talous - musta tulevaisuus -kampanja käynnistettiin poliisin päivänä syksyllä 2011. Tiedotuskampanjan keskeinen tavoite oli saada kansalaiset havahtumaan harmaan talouden vaikutuksista ja siitä, miten harmaata taloutta voidaan tehokkaasti arjessa torjua. Kampanjan ensisijaisena kohderyhmänä olivat työelä- 8 Poliisi 2011
mään siirtymässä olevat nuoret. Viestinnässä hyödynnettiin kohderyhmän kannalta keskeisiä välineitä, muun muassa kaupallista radiota, ulkomainontaa ja verkkomediaa (esimerkiksi Facebook, Spotify ja Google -hakusanamainonta). Harmaan talouden torjuntakampanja onnistui herättämään väestön ajatuksia aiheesta. Selvityksen mukaan kampanja koetaan erittäin tarpeelliseksi ja tärkeäksi. Harmaa talous nähdään ongelmallisena ja toimenpiteitä sen estämiseksi tulee ehdottomasti lisätä. Erityisesti kampanja herätti tietoisuuden ja ymmärryksen siitä, että harmaa talous vaikuttaa monella eri tasolla ja että se on suuri ongelma kansantaloudelle. Kampanjassa on mukana mittava yhteistyörintama, jossa torjuntaviranomaiset, sidosryhmät, elinkeinoelämän ja ammattijärjestöjen edustus ovat kaikki yhdessä mukana. Takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi Poliisi onnistui talousrikostorjunnassa varsin hyvin. Selvitettyjen talousrikosten määrä pysyi korkeana ja haltuun saadun omaisuuden määrä kohosi selvästi edellistä vuotta korkeammalle. Rikoksella hankittua omaisuutta poliisi sai haltuun 21 % vuotta 2010 enemmän ja rikoksella saavutettua hyötyä kirjattiin 38 % enemmän. Vuonna 2011 poliisille ilmoitettiin 6 % vähemmän talousrikoksia kuin vuonna 2010. Päätettyjä talousrikoskokonaisuuksia oli 40 kappaletta enemmän kuin edellisenä vuonna. Avoinna olevien talousrikosten määrä pysyi jokseenkin ennallaan. Merkillepantavaa vuodelle 2011 oli maksukorttien kopioimisen eli ns. skimmaamisen voimakas kasvu. Kun vuonna 2010 poliisi kirjasi noin kymmenen rikosilmoitusta, jossa termi esiintyi, oli määrä vuonna 2011 viisinkertainen. Yleisin näihin liittyvä rikosnimike on maksuvälinepetos, joiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoteen 2010 verrattuna. Erityisen voimakasta kasvu on ollut vuoden 2011 syyspuolella. Myös sekä huumausainerikollisuudesta että muusta rikollisuudesta takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi merkittävästi. Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen rikoskokonaisuuksien määrä jäi lähes neljänneksen vuotta 2010 pienemmäksi. Baltian maista ja Venäjältä tulleiden epäiltyjen määrä kasvoi Omaisuusrikosten osalta ulkomaalaisten rikoksesta epäiltyjen määrä oli vuonna 2011 noin 2,5 % edellisvuotta korkeampi. Suomalaisten rikoksesta epäiltyjen määrän kasvoi hieman tuota enemmän. Baltian maista sekä Venäjältä tulleiden epäiltyjen määrä kasvoi selvästi, sen sijaan sekä Romaniasta että Bulgariasta kotoisin olevien määrä jäi vuotta 2010 pienemmäksi. Rikosten selvitysasteet heikkenivät, vaikka selvitettyjen rikosten määrä kasvoikin hieman. Vuonna 2011 poliisi selvitti noin 79 % kaikista tietoon tulleista rikoksista. Edellisvuoteen verrattuna heikennystä oli hieman alle 2 %. Kun arvioidaan poliisin palvelukykyä, yleisesti käytetty kokonaisuus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selviä jo valmiiksi. Rikoslakirikoksista (liikennerikokset eivät mukana) selvitettiin vuonna 2011 50,0 % kun luku vuonna 2010 oli 52,6 %. Henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista selvitettiin 75,3 % ja omaisuusrikoksista 38,3 %. Rikosten selvitysprosentteja 2007 2008 2009 2010 2011 Omaisuusrikokset 38,5 38,5 38,9 40,9 38,2 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 77,1 82,1 86,9 82 77,5 Rikoslakirikokset 67,6 65,9 65,8 66,6 63,8 Rikoslakirikokset (pl liikennerikokset) 49,5 49,3 50,4 52,6 49,7 Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin 2007 2008 2009 2010 2011 Rikoksesta epäiltyjen tekemien rikosten määrä, kappaletta Alle 15-vuotiaat 13 162 15 022 13 529 13 125 14 325 15-17 vuotiaat 41 237 43 147 43 503 45 368 46 558 18-20 vuotiaat 67 908 69 192 67 569 67 006 69 568 Yli 21-vuotiaat 573 168 613 281 662 690 702 930 681 820 Yhteensä 695 475 740 642 787 291 828 429 812 271 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Poliisi 2010 2011 9
Talousrikosten tutkinnassa käytetään apuna myös poliisikoiria. Rahakoirien avulla on löydetty satojatuhansia euroja rikollista rahaa. Kuvassa harjoittelemassa vanhempi konstaapeli Pauli Svedin ja Belgian paimenkoira Aapo Helsingin poliisilaitoksesta. Uusia rikostorjunnan keinoja käyttöön Organisaatiouudistukset ovat mahdollistaneet uusien ja tehokkaiden rikostorjunnallisten toimien käyttöönoton. Uudentyyppinen rikollisuus, liikkuvat ulkomaalaiset rikollisryhmät, on edellyttänyt toimintatapojen pohtimista ja nykyinen organisaatiomalli onkin helpottanut tiedustelu- ja tarkkailutoimista sekä sarjajuttujen tutkintajärjestelyistä sopimisen. Kahtena edellisenä kesänä toteutettiin ulkomaalaisiin liikkuviin rikollisryhmiin kohdistettu projekti, jossa tehokkaalla etukäteistiedustelulla, tiedonvaihdolla viranomaisten välillä ja selkeillä tutkintavastuilla useamman poliisiyksikön alueella toimineisiin rikollisryhmiin päästiin hyvin käsiksi. Poliisi, Tulli ja Rajavartiolaitos toimivat niin sanotussa PTR-yhteistyössä. Viime vuosien aikana kehitetty kohdetorjuntamenettely on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi järjestäytyneen ja muun vakavimman rikollisuuden torjunnassa. Kohdetorjuntaa suoritetaan poliisijohtoisesti yhteistyössä PTR -viranomaisten ja syyttäjän kanssa. Kohdetorjunnan perustana on viranomaisten yhteisen analyysitoiminnon ylläpitämä reaaliaikainen valtakunnallinen tilannekuva vakavimmasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kansainvälistä rikostorjuntayhteistyötä Kansainvälisessä rikostorjuntayhteistyössä yhteisten eri maiden esitutkintaviranomaisten kesken perustettujen tutkinta- ja tiedusteluryhmien (JIT ja JAT) määrä on lisääntynyt. Erityisesti lähialueyhteistyössä (Venäjä, Baltian maat ja Ruotsi) yhteiset ryhmät ovat olleet tuloksellisia mm. huumausaineisiin ja ihmiskauppaan liittyvissä esitutkinnoissa. Yhteisten tutkintaryhmien yhtenä keskeisenä tavoitteena on rikosvastuun toteuttaminen tekijän kotimaassa, jolloin suomalaisiin vankiloihin ei syntyisi ulkomaalaisten ammattirikollisten koulukuntaa ja heidän kotiutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan vaikeutetaan. Poliisi on kiinnittänyt aiempaa selvemmin huomiota haavoittuviin ryhmiin kohdistuvien väkivaltarikosten tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Viharikollisuus lienee jos ei pysyvä niin pitkään esillä oleva ilmiö. Rasistisiin sekä muihin viharikoksiin on puututtu matalalla kynnyksellä ja henkilöstöä on koulutettu tunnistamaan ja tutkimaan niitä. Vaikka rasistinen rikollisuus onkin voimakkaimmin esillä mediassa, on perhe- ja lähisuhdeväkivalta selvästi laajempi ongelma. Poliisi osallistuukin poikkihallinnolliseen Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmaan. Tietotekniikkarikollisuus haastavammaksi Poliisi on käynnistänyt tietotekniikkatutkinnan, tietoverkkotiedustelun ja poliisin toiminnan sosiaalisessa mediassa yhdenmukaistamisen ja ohjaamisen. Rikostiedusteluun tietoverkoissa osallistuu entistä enemmän henkilöstöä. Meneillään on asiaa koskeva valtakunnallinen selvitys. Tietoverkoissa tapahtuva sekä tieto- ja informaatioteknologiaa hyödyntävä rikollisuus on muuttunut entistä haastavammaksi. Lisäksi tietoteknistä tutkintaa tarvitaan yhä useamman tavanomaisen rikoksen tutkinnassa. Vaativimpien tietotekniikka- ja tietoverkkorikosten tutkintajärjestelyjä ja -vastuita koskeva valtakunnallinen selvitys on aloitettu. n 10 Poliisi 2011
Rikosten määrä lajeittain 2007 2008 2009 2010 2011 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Kaikki rikokset Omaisuusrikokset Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) Väkivaltarikosten määrä 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Selvitetyt Ilmoitetut 2007 2008 2009 2010 2011 Poliisin tietoon tullut rikollisuus, kappaletta 2007 2008 2009 2010 2011 Rikoslakirikokset 551 320 539 323 522 853 499 790 525 725 Rikoslakirikokset (pl. liikennerikokset) 344 837 355 542 351 456 345 720 369 023 Omaisuusrikokset 251 385 256 958 254 543 246 537 259 300 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 3 621 3 657 3 234 3 231 3 497 Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) 1 781 1 880 2 280 2 246 2 139 Huumausainerikokset 15 466 15 506 17 483 18 725 19 006 Törkeät huumausainerikokset 882 790 784 930 880 liikennerikokset 206 483 183 781 171 397 154 070 156 702 Rattijuopumukset 12 516 12 036 10 941 9 801 9 954 Törkeät rattijuopumukset 15 034 13 783 12 272 11 218 11 379 Kaikki rikokset 815 192 876 873 919 840 925 233 950 737 Järjestäytyneeksi rikollisuudeksi luokiteltujen 2007 2008 2009 2010 2011 juttujen määrä (ei rikosten määrä) Ilmoitettu, kappaletta 568 477 537 684 530 Avoinna, kappaletta 319 414 442 507 399 Väkivaltarikokset, kappaletta 2007 2008 2009 2010 2011 Ilmoitettu 35 905 36 277 34 104 34 386 41 707 Selvitetty 26 886 28 199 27 046 26 786 30 835 lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä POlIISI 2010 2011 11
LUPAPALVELUT Uusia ajolupia myönnettiin vuonna 2011 yli 365 000 kappaletta. Kuvassa tarkastaja Hannele Juusela ja tuore kuljettaja Anni Broms Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Tikkurilan lupakansliassa. Poliisi myönsi lähes 1,2 miljoonaa lupaa vuonna 2011. Kokonaismäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli 81 000 kappaletta eli yli 7 %. Kasvu kohdistui määrällisesti eniten passeihin ja henkilökortteihin. Passeja myönnettiin yli 40 000 kappaletta enemmän kuin vuonna 2010. Kasvua selittää vuoden 2006 passilain uudistus, jossa passi-asiakirjan voimassaoloaika lyheni kymmenestä vuodesta viiteen vuoteen. Henkilökorttien kysyntä lisääntyi edellisvuoteen nähden yli 32 % eli vajaa 26 000 kappaletta. Sähköistä asiointia kehitettiin voimakkaasti Vuoden 2011 aikana poliisin lupahallinnon yksi keskeinen painopiste oli toiminnan kehittämisessä. Lupahallinnon menettelyitä uudistettiin ja yhdenmukaistettiin muun muassa sähköistä asiointia, asianhallintaa ja ajanvarausta kehittämällä. Passikuvan sähköisen toimittamisen valokuvaliikkeestä poliisille mahdollistava Luppa-sovellus toteutui lähes käyttöönottoasteelle. Nykyisen ajanvarausjärjestelmän uudistaminen eteni muun muassa selvittämällä ajanvarauksen laajaa käyttöä poliisilaitosten pilottihankkeilla. Lupavirkailijoiden työvälineeksi tarkoitetun sähköisen lupaohjeiston valmistelu eteni myös vuonna 2011. Lisäksi poliisi otti käyttöön Maahanmuuttoviraston ulkomaalaisasioiden UMA-tietojärjestelmän, jonka myötä ulkomaalaisasioiden lupakäytännöt uudistuivat. Liikenteeseen liittyviä ohjeita ja menettelyitä kehitettiin ajokorttilain ensimmäisen vaiheen tultua voimaan kesäkuussa 2011. Uusi passi kilpailutettiin Poliisi kiinnitti erityistä huomiota henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavan tunnistamiseen sisäasiainministeriön Identiteettihankkeen linjausten mukaisesti. Henkilökortti- ja passirekisteriin tallennettujen biometristen tunnisteiden käytettävyys asiakirjaa myönnettäessä tehostui, kun ns. 1:1 -sormenjälkivertailu tuli käyttöön. Vuoden aikana kilpailutettiin uusi Suomen passi, joka otetaan käyttöön elokuussa 2012. Passin ulko-asu 12 Poliisi 2011
ja turvatekijät sekä luovutusmenettely tulevat uusiutumaan uuden passikirjan käyttöönoton yhteydessä. Vuonna 2011 sisäasiainministeriön poliisiosasto asetti yhteistyössä Poliisihallituksen kanssa lupahallintostrategian laatimista koskevan hankkeen, jonka tarkoituksena oli määritellä poliisin lupahallinnon ydintehtävät, asiakaspalvelun tarjoamisen tavat ja tulevien vuosien keskeiset kehittämiskohteet. Poliisin lupahallinnolle ei ole aikaisemmin laadittu kattavaa strategiaa. Sisäasiainministeriö julkaisee strategian kevään 2012 aikana. Aselupia myönnettiin entistä vähemmän Aselupia myönnettiin vuonna 2011 yhteensä 67 076 kappaletta, mikä oli yli 4 % vähemmän kuin vuonna 2010. Asevalvonnassa hallussapitolupiin kohdistuvien peruutusten ja varoitusten määrä oli yhteensä 3 290 kappaletta. Asehallinnossa käsiteltiin vuonna 2011 yhteensä 896 asealan elinkeinonharjoittamiseen liittyvää lupaasiaa. Erityisen vaarallisiin ampuma-aseisiin sekä asekeräilijäksi hyväksymiseen liittyviä asioita käsiteltiin yhteensä 141 kpl. Asehallinnon maksuttomien suoritteiden määrä oli noin 2 400 kpl. lisäksi asehallinnon aseteknisellä puolella tarkastettiin vuonna 2011 yhteensä 59 518 ampuma-asetta. Asehuutokauppoja pidettiin kuusi kertaa. Muutettu ampuma-aselaki tuli voimaan 13.6.2011. Keskeisimmät muutokset olivat hallussapitolupaan liittyvän soveltuvuustestin käyttöönotto, lääkärien ilmoitusvelvollisuutta koskeva sääntely, luvanvaraisten ampuma-aseiden osien määrän lisääminen sekä ampuma-asekouluttajaksi hyväksymisen menettelyn säätäminen. Rahapelitoiminnan tietoteknistä valvontaa kehitettiin Arpajaishallinto toteutti Veikkaus Oy:n pelitoiminnan tietoteknisen valvontajärjestelmän päivityksen samanaikaisesti uusien pelien aloituksen kanssa. RAY:n nopearytmisten pelien tietoteknisen valvontajärjestelmän toinen vaihe käynnistettiin. Fintoto Oy:n tietoteknisen valvontajärjestelmän suunnittelua jatkettiin. Valmistautuminen arpajaislain toisen vaiheen uusiin tehtäviin toteutettiin suunnitellulla tavalla ja osittain yhteistyössä sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden sidosryhmien kanssa. Vuoden 2010 alusta valtakunnalliset rahankeräys-, tavara-arpajais-, arvauskilpailu- ja bingoluvat on käsitelty Poliisihallituksessa. Tästä aiheutunutta ruuhkaa on purettu työtehtävien uudelleen järjestelyillä, tiedottamalla ja perehdyttämällä luvanhakijoita lupahakemuksiin liittyvissä menettelyissä. Vuoden 2011 aikana käsittelyajat on saatu normaaleiksi. Yhteistyötä jatkettiin turvallisuusalan valvonnassa Järjestäytyneen rikollisuuden soluttautumista yksityiselle turvallisuusalalle pyrittiin minimoimaan ylläpitämällä viranomaisten välistä yhteistyötä. Vartioimisliikkeiden tarkastuksissa ja niiden kohdentamisissa otettiin erityisesti huomioon rikostorjunnalliset näkökohdat. Poliisilaitoksissa tehtävien yksityistä turvallisuusalaa koskevien lupapäätösten yhdenmukaisuutta parannettiin koulutusta sekä Poliisihallituksen ja poliisilaitosten välistä vuorovaikutusta lisäämällä. Poliisilaitosten tekemän lupavalvonnan aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota. n Myönnetyt luvat, kappaletta 2007 2008 2009 2010 2011 Poliisin myöntämät luvat yhteensä 986 325 1 095 953 1 086 761 1 101 137 1 185 394 Passit 374 375 433 522 427 580 459 416 505 295 Henkilökortit 51 207 71 347 77 666 80 242 106 134 Ajoluvat 336 835 357 091 366 952 343416 365 003 Aseluvat 85 409 82 629 71 515 70 164 67 096 Ulkomaalaisluvat 51 894 60 140 60 460 60 414 66 005 Muut luvat 86 605 91 224 82 588 87 485 75 861 lupavalvonnalliset toimenpiteet, kappaletta 2008 2009 2010 2011 Aseiden hallussapitolupiin kohdistuvat peruutukset ja 2 510 3 125 4 220 3 290 varoitukset Ajo-oikeuspäätökset 68 359 65 974 68 946 69 059 POlIISI 2010 2011 13
KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Rikosylitarkastaja Sanna Palo (5. oikealta) valittiin 3.11.2011 ensimmäisenä suomalaisena Interpolin toimeenpanevan komitean jäseneksi järjestön Hanoissa pidetyssä yleiskokouksessa. Kansainvälisyys poliisityön arjessa näkyi erityisesti järjestäytyneiden, ammattitaitoisten ja aktiivisten liikkuvien EU:n alueelta operoivien rikollisryhmien toimintana koko valtakunnan alueella. Toisaalta kansainvälisyys lisääntyy kaikkialla rajojen yli tapahtuvan liikenteen kasvaessa voimakkaasti. EU tehostaa rajat ylittävän ja vaarallisimmaksi arvioitujen rikosten torjuntaa jäsenvaltioiden ja EU:n lainvalvontavirastojen kesken käynnistämällä prosessin, jossa Europolin järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhka-arvion pohjalta poliittisen tason painopisteiden asettamisen jälkeen konkreettiset torjuntatoimenpiteet ovat entistä tehokkaampia. Kahdenkeskinen poliisiyhteistyö tiivistyi Kiinan ja Venäjän kanssa Poliisiyhteistyötä Kiinan kanssa aktivoitiin osallistumalla Kiinan ja EU:n väliseen, vuonna 2012 alkavan yhteiseen koulutusprojektin suunnitteluun. Poliisiammattikorkeakoulu osallistuu koulutuksen järjestämiseen. Kaksi Kiinan poliisin delegaatiota vieraili Poliisihallituksessa tutustumassa johtamisjärjestelmiin ja liikenneturvallisuustyöhön. Venäjän Tutkintakomitean kanssa päivitettiin yhteistyösopimus ja jatkettiin alueellista yhteistyötä sopimalla ja allekirjoittamalla Petroskoin ja Muurmanskin sisäasiain päähallintojen kanssa rikostorjunnan ja liikenneturvallisuuden yhteistyöohjelmat. Myös Venäjän Turvallisuuspalvelun varajohtaja vieraili Suomessa. Vuosittaisessa rikostorjuntayhteistyökokouksessa Venäjän Turvallisuuspalvelun ja Suomen PTR viranomaisten kanssa päivitettiin rikollisuustilannetta ja suunniteltiin yhteistyötä. Ryhmä venäläisiä toimittajia vieraili Suomessa aiheena poliisin ja kansalaisten suhteet sekä poliisin toiminta mediassa. Pohjoismaisessa yhteistyössä pidettiin perinteisten monenkeskisten tapaamisten lisäksi ensimmäinen Suomen ja Ruotsin poliisin yhteistyötapaaminen. Tapaamisessa sovittiin useiden yhteistyöprojektien käynnistämisestä. Itämeren alueen yhteistyötä jatkettiin Itämeren alueen toimintaryhmä (Baltic Sea Task Force) jatkoi alueellisen yhteistoiminnan kehittämistä vuosille 2010-2014 laaditun strategiansa mukaisesti. Suomen ja Liettuan koordinoiman EU:n Itämeri-strategian prioriteettialue 15:n avulla saatiin BSTF:n operatiivisen toiminnan tukemiseen 133 000 euron tuki. Ensimmäisiä yhteisiä operaatioita käynnisteltiin vuoden 2011 lopulla. Operaatiot keskittyvät Europolin Itämeren alueen 14 Poliisi 2011
järjestäytyneen, rajat ylittävää rikollisuuden uhka-arviossa havaittuihin tärkeimpiin rikosalueisiin. Suomen maa-arviot ja EU:n lainvalvontaviranomaisten tietohallintostrategia Suomen Schengen arvioinnit poliisiyhteistyön, ilma-, maa- ja merirajojen sekä tietosuojan osalta toteutettiin vuoden 2011 aikana. Arviointien tulokset olivat positiivisia, ja erityistä kiitosta sai PTR - yhteistyö. Suomen talousrikostutkintaa koskevassa arvioinnissa 2. - 6.5.2011 kuultiin 52 asiantuntijaa 19 eri ministeriöstä ja virastosta. Arviointiraportti käsitellään huhtikuussa 2012. Suomi on aktiivisesti mukana EU:n lainvalvontaviranomaisten tietohallintostrategian toimeenpanossa ja luomassa EU:n lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihdolle tavoitearkkitehtuuria. Tavoitearkkitehtuurin luominen jatkuu tulevien puheenjohtajakausien aikana. Europol sai uuden toimitalon Europolin uusi toimitalo otettiin käyttöön kesäkuussa 2011. Europolin kansallisena keskuksena toimii Keskusrikospoliisi. Vuonna 2011 Suomen toimesta avattiin 170 uutta juttua Europol-kanavalla. Suurin osa 170:stä vuoden 2011 uudesta, Suomen avaamasta jutusta liittyi edelleen huumausainerikollisuuteen. Ryöstöjen ja omaisuusrikosten määrä on edelleen ollut kasvussa muun muassa liikkuvien rikollisryhmien sekä hit and run tyyppisten omaisuusrikosten vuoksi. Europol on tukenut Suomen johtamaa tutkintaa merkittävissä kansainvälisissä juttukokonaisuuksissa, jotka liittyvät edellä mainittujen rikoslajien lisäksi myös mm. ihmiskauppaan ja kansainväliseen urheiluvedonlyöntiin liittyvään petos- ja rahanpesurikollisuuteen. Poliisin yhdysmiestoiminta on vakiintunut tukemaan kahden - ja monenvälistä lainvalvontaviranomaisten yhteistyötä. Liikennevalvonnan yhteistyötä yli rajojen Suomi osallistui Euroopan liikennepoliisiverkoston (TIS- POL) toimintaan ja toimii puheenjohtajana kaudella 2011 2012. TISPOL toteuttaa Euroopan komission rahoittamia liikenneturvallisuusprojekteja, välittää ja tunnistaa liikenne- ja kuljetusturvallisuuden parhaita käytäntöjä sekä pyrkii tekemään yhteistyötä eri EU-toimielimien kanssa turvallisemman liikenteen toteutumiseksi koko Euroopassa. Pohjoismaista yhteistyötä jatkettiin SANT - työryhmässä Liikkuva poliisi jatkoi raskaan liikenteen turvallisuuteen liittyvän C.A.S.H.-projektin (Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region) toimeenpanoa valvojien koulutuksen, valvontavälineistön kehittämisen sekä rajat ylittävään yhteistyön kehittämiseksi. Rikosylitarkastaja Sanna Palo Interpolin toimeenpanevaan komiteaan Interpoliin hyväksyttiin kolme uutta jäsenvaltiota, joten jäsenmäärä nyt 190 valtiota. Yhteistyötä lainvalvonnan muiden toimijoiden kanssa tiivistettiin erilaisin sopimusjärjestelyin. Erityisesti yhteistyö Europolin kanssa on korostunut. Keskusrikospoliisin kansainvälisen osaston päällikkö, rikosylitarkastaja Sanna Palo valittiin järjestön toimeenpanevan komitean jäseneksi ensimmäisenä suomalaisena. Toimeenpaneva komitea on Interpolin ylin strateginen elin kerran vuodessa kokoontuvan yleiskokouksen ohella. Sen päätehtävänä on järjestön toimintapolitiikka ja ohjaus. Suomi mukana korruption vastaisessa toiminnassa Suomen poliisi osallistuu Euroopan Neuvoston korruption vastaisen komitean GRECOn toimintaan ja on osallistunut sen Suomea koskevien avoinna olevien suositusten valmisteluun. Suomi on toimeenpannut saamistaan 17 suosituksesta 16 täysin ja 1 osittain. Raportti hyväksyttiin. YK:n piirissä Suomi osallistuu sekä korruption vastaisen yleissopimuksen (UNCAC) että kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen yleissopimuksen (UNTOC) seurantaa koskevan järjestelmän ja vertaisarviointijärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. UNCAC:n osalta Suomea koskeva vertaisarviointi suoritettiin helmikuussa 2011. Raportti hyväksyttiin kesällä 2011. Runsaasti poliiseja mukana siviilikriisinhallinnassa Suomen osallistumistaso siviilikriisinhallinnassa on vakiintunut 150 asiantuntijan vuositasolle. Poliisit ovat edelleen suurin yksittäinen asiantuntijoiden ammattiryhmä. Suomalaisia poliisimiehiä on ollut kansainvälisissä siviilikriisinhallinnan poliisitehtävissä Afganistanissa (n. 20), Kosovossa (n. 30), Bosnia-Hertsegovinassa (6), Palestiinalaisalueilla (5) ja Georgiassa, Kirgisiassa, Kongossa ja Sudanissa. Siviilikriisinhallinnan osallistumisen painopistettä ollaan siirtämässä Kosovosta Afganistaniin. Poliisimiehet ovat toimineet mm. tarkkailijoina, mentoreina, neuvonantajina, kouluttajina ja mm. sotarikostutkijoina. Siviilikriisinhallinnan poliisitehtäviin valmentavaa koulutusta on Suomessa järjestetty kahdella kurssilla. Suomalainen poliisi on toiminut afrikkalaisella siviilipoliisikurssilla kouluttajana Pohjoismaisen yhteistyön puitteissa. Poliisimiehiä on osallistunut myös sotilaallisen kriisinhallinnan tehtäviin. n Poliisi 2010 2011 15
HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Fobbana tunnettu nettipoliisi Marko Forss valittiin Vuoden poliisiksi vuonna 2011. Hän aloitti näkyvän poliisitoiminnan IRC-Galleriassa vuonna 2008. Toiminta on levinnyt myös muihin palveluihin kuten Facebookiin. Poliisin henkilöstön määrä laski edellisesti vuodesta yhteensä 262 henkilötyövuoden verran, jos opiskelijoiden määrää ei oteta huomioon. Poliisimiesten määrä laski 202 henkilötyövuotta. Vuonna 2011 koko poliisihallinnon henkilöstöstä naisia on ollut noin 28 % ja poliiseista 14 %. Naisten osuus alipäällystö-, päällystö- ja päällikkötasolla on ollut viimeisten vuosien ajan hieman kasvussa (vuonna 2011 naisia 8,5 %, kasvua vuodesta 2009 on ollut 1,2 %). Vakinaisen henkilöstön osuus laski 1,7 % edellisestä vuodesta (163 henkilöä) ja määräaikaisten osuus nousi 3,9 % (52 henkilöä). Kokoaikaisten osuus pysyi lähes edellisen vuoden tasolla (-0,9 %), osa-aikaisen henkilöstön määrässä puolestaan oli hieman laskua (-4,4 %). Poliisin organisaation kehittäminen jatkuu Poliisihallinnon organisaation kehittämisen osalta keskityttiin edelleen vakiinnuttamaan hallintorakenneuudistuksen toimeenpanoa, mutta toisaalta alettiin ennakoida jo tulevaa muutostarvetta. Poliisihallitus asettikin vuonna 2011 poliisitoiminnan kehittämishankkeen, jonka määräaika on vuoden 2012 loppuun. Hankkeen tavoitteena on lisätä poliisitoiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta uusiin toimintatapoihin ja rakenteisiin liittyvien innovaatioiden avulla. Samassa yhteydessä tullaan päivittämään poliisin henkilöstöstrategia. Poliisin resurssisuunnittelu käyntiin Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2011 työryhmän määrittelemään esitystä poliisin pitkän aikavälin resurssisuunnitelmasta, jonka pohjalta hallitus linjaa poliisin henkilöstötason tulevalla kehyskaudella. Työryhmä antoi esityksen keväällä 2012. Poliisihallinnossa kehitettiin vuonna 2011 henkilöstöresurssisuunnittelua vahvistamalla valtakunnallisten yksiköiden resurssinjakomallit. Lisäksi valtion tuottavuusohjelman mukaisia vähennystavoitteita toteutettiin. 16 Poliisi 2011
esitys poliisin eroamisiästä Sisäasiainministeriö asetti vuonna 2010 poliisimiesvirkojen eroamisikää koskevan selvityshankkeen, jonka loppuraportti annettiin vuonna 2011. Työryhmä esitti, että poliisimiehiä koskevista eroamisikäsäännöksistä luovutaan siirtymäajan jälkeen ja koko poliisihallinnon henkilöstöön sovelletaan valtion virkamieslain mukaista virkamiesten yleistä 68-vuoden eroamisikää. Eroamisiällä tarkoitetaan ikää, jolloin henkilön on viimeistään jäätävä eläkkeelle työnantajan palveluksesta. Asiaa koskeva lainsäädäntöhanke käynnistyy vuonna 2012. Valtion matkustusstrategia ohjaa virkamatkustusta Valtion matkustusstrategian mukaisesti valtion virastojen tuli vähentää vuoden 2011 loppuun mennessä matkakustannuksiaan vuoden 2008 tasosta 8 % tarkastelemalla kriittisesti matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineiden valintoja ja matkustus- ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta hyödyntämällä puhelin-, video- ja muita etäyhteyksiä. Virkamatkustusta ohjaava matkustusohje laadittiin vuonna 2011 ja lisäksi kehitettiin matkakustannusten seurantaa. Toimintamenojen osalta matkakustannuksia vähennettiin poliisihallinnossa vuoden 2008 tasoon nähden 7,1 %. Vuoden 2011 aikana valmisteltiin valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän Kiekun käyttöönottoa ja prosessien muutostarpeiden määrittelyä poliisissa, mutta muun sisäasiainministeriön hallinnonalan virastojen käyttöönoton siirtymisen vuoksi myös poliisin käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2014 alkuun. nettipoliisi Fobbasta Vuoden Poliisi Vuoden Poliisiksi 2011 valittiin helsinkiläinen ylikonstaapeli Marko Forss. Nettipoliisi Fobbana tunnettu Forss työskentelee Helsingin poliisilaitoksen kolmihenkisen virtuaalisen lähipoliisiryhmän ryhmänjohtajana. Marko Forss aloitti näkyvän poliisitoiminnan IRC- Galleriassa syyskuussa 2008. Tämän jälkeen toiminta on levinnyt myös muihin palveluihin kuten Facebookiin ja toimintaan on tullut mukaan lisää poliiseja eri puolilta Suomea. Poliisikoulutukseen aiempaa vähemmän hakijoita Poliisin perustutkintoon haki vuoden 2011 hakujaksoilla yhteensä 1 757 henkilöä eli selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina. Edellisvuosien hakijaryntäyksen tasoittuminen oli kuitenkin odotettavissa. Poliisikoulutuksen suosion laskun taustalla on valtionhallinnon säästötoimien vaikutus poliisien työllisyystilanteeseen. Myös aloituspaikkamäärän vähentäminen vaikuttanee hakijamääriin. Vuonna 2011 aloituspaikkoja oli 240 ja vuonna 2012 niitä on 100. Aiempina vuosina aloituspaikkoja oli enimmillään 408. Hakijamäärien pienenemisen takia kaikkia aloituspaikkoja ei saatu täytettyä. Koulutukseen valittujen taso halutaan pitää korkealla, joten hyväksymisraja pysyi aiemmalla tasolla. Vuonna 2011 koulutuksen aloitti 228 poliisikokelasta. Ruotsinkieliseen perustutkintokoulutukseen oli toimintavuonna 89 hakijaa, joista koulutukseen valittiin 16. Poliisin perustutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 165 opiskelijaa. Valmistuneista 11 suoritti ruotsinkielisen perustutkinnon. Alipäällystökoulutukseen haki toimintavuonna 246 henkilöä, joista valittiin 46 keväällä 2012 alkavaan koulutukseen. Alipäällystötutkinnon suoritti vuonna 2011 yhteensä 45 opiskelijaa, joista yksi suoritti ruotsinkielisen koulutuksen. Päällystökoulutukseen oli 70 hakijaa, ja koulutuksen aloitti 25 opiskelijaa. Poliisipäällystön tutkinnon (poliisialan ammattikorkeakoulututkinnon) suoritti toimintavuonna 18 henkilöä. Tutkinnon A-osan suoritti 16 henkilöä. Poliisin erikoistumisopinnot suoritti vuonna 2011 yhteensä 29 henkilöä. Uusia poliisikoiranohjaajia valmistui 16. Poliisiammattikorkeakoulussa järjestettiin noin 180 täydennyskoulutustilaisuutta. Kursseille ja seminaareihin osallistui vuoden aikana noin 5 900 henkilöä. Tutkittua tietoa poliisialalta Poliisiammattikorkeakoulussa tehdään riippumatonta yhteiskunta- ja käyttäytymistieteellistä poliisialan tutkimusta. Tutkimuksissa tarkastellaan poliisin toimintaa ja sen organisointia sekä poliisin toimintaympäristöä ja sen muutoksia. Tutkimus on jaettu viiteen tutkimusalueeseen: huumausainerikollisuuteen, kokonaisrikollisuuteen, poliisihallintoon, poliisitoimintaan ja talousrikollisuuteen. Tutkimustoiminnan keskeisimpiä teemoja vuonna 2011 olivat muun muassa poliisikoulutuksen vaikuttavuus, työkyky ja työssä jaksaminen poliisissa, kansalaisten ja poliisin suhteet, korruptiorikollisuus, toimintaympäristöanalyysi sekä viharikokset ja maahanmuuttokysymykset. Toimintavuonna julkaistiin yhteensä 66 tutkimusta, raporttia ja artikkelia. Poliisimuseossa yli 15 000 kävijää Osana Poliisiammattikorkeakoulua toimii valtakunnallinen Poliisimuseo, joka esittelee Suomen poliisin historiaa ja tekee poliisin toimintaa tunnetuksi. Museoon tutustui toimintavuonna noin 15 300 vierailijaa. POlIISI 2010 2011 17
Hämeenlinnassa sijaitseva poliisikoiralaitos on osa Poliisiammattikorkeakoulua. Poliisikoiralaitos kouluttaa kaikki Suomen poliisikoiranohjaajat ja hankkii koirat poliisin käyttöön. Poliisimuseo osallistui Euroopan vuoden museo -kilpailuun, ja kansainvälinen tuomaristo valitsi sen yhdeksi vuoden 2011 palkintoehdokkaista. Poliisimuseon perusnäyttely 900 vuotta poliisin historiaa Suomessa tuo ensimmäistä kertaa yleisön nähtäville kotimaisen poliisitoimen historian yhtenäisenä esityksenä. Näyttely kertoo Suomen poliisin kehittymisestä aina keskiaikaisesta Ruotsin maakunnasta nykypoliisin erilaisiin toiminta-alueisiin. Perusnäyttelyn lisäksi museossa on vaihtuvia erikoisnäyttelyitä. Keväällä 2011 avautunut erikoisnäyttely Ohranasta Supoon valtiolliset turvallisuuspoliisit Suomessa on esillä syksyyn 2012 asti. Näyttely esittelee valtiollisten turvallisuuspoliisien kehitystä ja tehtäviä Suomessa 1800-luvulta nykyaikaan. n Poliisin henkilöstö, henkilötyövuodet 2007 2008 2009 2010 2011 Ero edelliseen vuoteen Päälliköt 143 130 113 111 104-7 Päällystö 670 670 691 708 697-11 Alipäällystö 2 339 2 229 2 220 2 173 2 102-71 Miehistö 4 427 4 517 4 754 4 833 4 722-111 Opiskelijat 524 482 340 252 415 163 Vartijat 401 391 381 380 378-2 Toimistotyöntekijät 1 430 1 529 1 500 1 512 1 472-40 Muut 839 718 705 710 691-19 Yhteensä 10 773 10 666 10 703 10 679 10 580-99 Poliisimiehet 2007 2008 2009 2010 2011 (ilman opiskelijoita) 7 579 7 546 7 778 7 826 7 624-201 18 Poliisi 2011
Talous, tekniikka JA toimitilat Poliisilla on käytössään noin 1 700 autoa, joilla ajetaan vuosittain noin 53 miljoonaa kilometriä.(kuva: Poliisit televisiosarja, Helsinki) Vuonna 2011 poliisitoimen menoihin myönnettiin 696,9 miljoonaa euroa, josta lisätalousarviossa saatiin 9,86 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käytössään edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa 23,7 miljoonaa euroa, josta 0,4 miljoonaa euroa oli Poliisin tekniikkakeskuksen (PTK) siirtomäärärahaa. Tästä kokonaisrahoituksesta jaettiin sisäasiainministeriön poliisiosaston käyttöön 550 000 euroa ja Ahvenanmaalle Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden rahoitukseen 53 900 euroa. Poliisin kokonaisrahoitukseksi muodostui 719,6 miljoonaa euroa (ilman PTK:ta). Poliisilla oli omien määrärahojen ja tuottojen lisäksi 3,5 miljoonan euron osalta käyttöoikeus arviomäärärahamomentille, joka kohdistuu maastapoistamis- ja noutokuljetuksiin. Käyttöä tälle momentille kertyi 3,44 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi poliisilla oli käyttöoikeus työvoimapolitiikan momentille, jolle käyttöä kertyi 4,6 miljoonalla sekä muille momenteille noin 0,3 miljoonalla eurolla. Poliisitoimen käyttömenoihin (sisältävät investoinnit) budjetoitiin vuonna 2011 kaikkiaan 780,8 miljoonaa euroa ja käyttö oli 769 miljoonaa euroa. Tuottoja poliisille ilman Poliisin tekniikkakeskuksen tuottoja kertyi kaikkiaan 62,2 miljoonaa euroa, joista lupatuottoja oli 50,5 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot 561,8 miljoonaa euroa Poliisin henkilöstömenot olivat vuonna 2011 yhteensä 561,8 miljoonaa euroa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 8,4 miljoonaa euroa. Henkilöstömenojen osuus oli noin 73 % poliisin menoista. Palvelujen ostojen ja vuokrien osuudet ovat kasvaneet vuosittain. Vuonna 2011 palvelujen ostoihin kohdistui 12 % ja vuokriin 8 % määrärahan käytöstä. Poliisin investoinnit olivat 11,1 miljoonaa euroa. Suurin osa investoinneista, 8,7 miljoonaa euroa, kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Investointien määrä väheni edellisestä vuodesta 3,4 miljoonaa euroa. Suurin vähennys, 2,1 miljoonaa euroa, kohdistui kuljetusvälineiden hankintoihin. Poliisitoimen kokonaiskustannukset 773,1 miljoonaa euroa Poliisitoimen kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä 773,1 miljoonaa euroa. Vähennystä edellisen vuoden kokonaiskäyttöön verrattuna oli noin 740 000 euroa. Poliisin tulosalueista rikostorjunnan osuus poliisitoi- Poliisi Poliisi 2010 2011 19 19
men kokonaiskustannuksista oli suurin eli 43,5 %. Rikostorjunnan kokonaiskustannukset olivat vuonna 2011 noin 336 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna kustannukset rikostorjunnan osalta vähenivät noin 4 miljoonalla eurolla. Valvonnan osuus pysyi edellisten vuosien tasolla ollen 31,4 % kokonaiskuluista ja kustannuksia kohdistui valvontaan noin 242,4 miljoonalla eurolla. Valvonnan kustannukset vähenivät noin 0,3 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Hälytystoiminnan kustannukset jatkoivat kasvuaan ja olivat kaikkiaan 10,1 % kokonaiskuluista. Kustannuksia kertyi hälytystoimintaan kaikkiaan 78,2 miljoonalla eurolla, jossa oli lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna 5,8 miljoonaa euroa. Lupapalvelujen kustannukset olivat 7,7 % kokonaiskustannuksista ja noin 59,9 miljoonaa euroa, jossa oli vähennystä edellisestä vuodesta noin 0,8 miljoonaa euroa. Muiden tehtävien kustannukset olivat 7,3 % kokonaiskustannuksista ja kaikkiaan 56,7 miljoonaa euroa. Vähennystä näiden tehtävien osalta oli 1,5 miljoonaa edelliseen vuoteen verrattuna. Poliisitoiminnan kokonaiskustannukset asukasta kohden vuonna 2011 olivat 144 euroa, kun vuonna 2010 vastaava luku oli 145 euroa. Pietarsaareen ja Seinäjoelle uudet poliisitalot Pietarsaaren uusi poliisi- ja virastotalorakennus otettiin käyttöön vuoden 2011 maaliskuussa. Reilun 6 000 neliömetrin kiinteistöstä tuli poliisin käyttöön noin 3 500 neliötä. Taloon sijoittuvat myös ulosotto, oikeusapu, maistraatti, käräjäoikeus ja syyttäjä. Uusi talo sijaitsee Kanavapuistikossa lähellä kaupungin keskustaa. Seinäjoelle valmistuneeseen uuteen valtion virastotaloon poliisi muutti toukokuussa 2011. Uudessa virastotalossa toimivat Etelä-Pohjanmaan poliisilaitoksen ja Liikkuvan poliisin Seinäjoen yksikön lisäksi syyttäjä, ulosotto, maistraatti, oikeusapu, sovittelutoimisto ja Hallinnon Tietotekniikkakeskus HALTIK. Toimitilaa virastotalosta löytyy yhteensä 18 338 neliötä, joista valtaosa on poliisin käytössä. Hämeenlinnaan Hattelmalantien varteen rakennetaan Kanta-Hämeen poliisilaitoksen pääpoliisiasema, joka valmistunee keväällä 2012. Kotkan poliisitalon ja Joensuun poliisi- ja oikeustalojen suunnittelut etenevät, ja niiden rakentaminen aloitetaan näillä näkymin vuoden 2013 aikana. Poliisitaloja suunnitellaan konseptin avulla yleisempiä. Autot kehittyvät monipuolisiksi työvälineiksi. Tietohallinto tarjoaa mahdollisuuden riippumattomuuteen fyysisestä tilasta. Yhä suurempi osa työstä voidaan tehdä siellä, missä verkot ja järjestelmät toimivat. Poliisitalo tulee kuitenkin edelleen olemaan paikka, joka tukee ydintoimintaa, henkilöstön hyvinvointia ja asiakaspalvelua. Poliisitalokonseptin kehittämisen tarkoituksena on ollut löytää ne ratkaisut, joita poliisin työympäristö tulevaisuudessa tarvitsee. Konseptoinnilla saadaan yhdenmukaisia ratkaisuja, tasalaatuista asiakaspalvelua ja helpotetaan tilamuutosten paikallista toteutusta. Poliisille lisää 121 poliisiautoa, 9 moottoripyörää ja 6 moottorikelkkaa Poliisilla on käytössään noin 1 700 autoa, joilla ajetaan vuositasolla noin 53 miljoonaa kilometriä. Poliisiauton elinkaari on käytöstä riippuen 3-10 vuotta. Vuonna 2011 uusittiin 121 poliisiautoa, joista suurin osa oli miehistönkuljetusautoja. Lisäksi 9 moottoripyörää sekä 6 moottorikelkkaa korvattiin uusilla. Poliisin autokalusto koostuu miehistönkuljetusautoista (maijat), tunnuksilla varustetuista henkilöautoista sekä siviilimallisista ilman poliisin ulkoisia tunnuksia olevista autoista. Tunnuksettomista autoista tunnetaan parhaiten rikospoliisin ja liikenteen valvontaan käytettävät poliisiautot. Poliisilla on käytössään myös erikoiskalustoa, esimerkiksi automaattiseen liikennevalvontaan osallistuvia kamera-autoja, teknisen rikostutkinnan käyttämiä rikostutkimusautoja, toimistoautoja sekä koirapoliisien käyttämiä koirapoliisiautoja. Kausiluonteisesti käytetään myös poliisimoottoriveneitä, moottoripyöriä, skoottereita ja moottorikelkkoja. Tietojärjestelmien kokonaisuudistus etenee Poliisin operatiivisten tietojärjestelmien kokonaisuudistus eteni suunnitellusti. Uuden aserekisterin käyttöönottoa on jouduttu viivästyttämään, koska tietokonversio nykyisestä järjestelmästä on osoittautunut merkittävästi suunniteltua haasteellisemmaksi. Rahankeräys-, bingo-, tavara-arpajais- ja turvallisuusalan valvontarekisterin toteutus on meneillään. Poliisitoiminnan tietojärjestelmien uudistushanke Vitja on edennyt suunnitellussa aikataulussa ja hankkeen toteutus yhteistyössä Hallinnon Tietotekniikkakeskus HAL- TIKin kanssa on käynnistynyt vuoden 2011 alussa. n Uusien toimitilojen toteuttamisen tueksi on yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa laadittu ns. poliisitalokonsepti ja sitä tukevat suunnitteluohjeet. Poliisin työympäristö on muuttumassa, koska sähköinen asiointi ja liikkuva palvelu ovat tulevaisuudessa yhä 20 Poliisi 2011