TOIMEENTULOTUKI TOIMINTAOHJE 1.10.2012

1 TOIMEENTULOTUKI TOIMINTAOHJE 1.10.2012 PoSa johtokunta 25.9.2012, 93

2 1. YLEISTÄ... 5 1.1. Säännökset... 5 Hallintolaki 1.1.04 alkaen:... 5 1.2. Käsittely... 6 1.2.1 Hakeminen... 6 1.2.2. Hakemuksen käsittely... 6 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta... 7 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös... 7 1.2.5. Hakemuksen uusiminen... 7 1.2.6. Atk-kirjaus... 7 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus... 8 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku... 8 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 )... 9 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta... 9 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE... 10 2.1. Yleistä... 10 2.2. Perusosa ja alennettu perusosa... 10 2.3. Tulojen ja varallisuuden huomioiminen toimeentulotuessa... 11 2.3.1. Toistuvat tulot... 11 2.3.2. Omaisuus ja varallisuus... 13 2.3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat... 14 2.4. Menojen huomioiminen toimeentulotuessa... 14 2.4.1. Perustoimeentulotuki... 14 Asumismenot... 15 Asumisnormit... 15 Lämmityskulut... 16 Sähkölaskut... 16 Asuntolainojen korot... 16 Asumismenojen kohtuullistaminen... 16 Terveydenhuoltomenot... 17 Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) 18 Hammashoito ja hammasproteesit... 19 Lääkkeet... 19 Terveydenhuollon matkakulut... 20

3 Silmälasit...20 Käyttövarat... 21 2.4.2. Täydentävä toimeentulotuki... 21 Vuokravakuus... 21 Muuttokustannukset... 21 Työmatkat... 22 Päivähoito... 22 Hautauskustannukset... 22 Kodin hankinnat ja -perustamiskustannukset... 23 Lastenhoitoon liittyvät tarvikkeet... 24 Lasten harrastemenot... 24 Lapsen tapaamisoikeudesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut... 25 Elatusapumaksut... 25 Opiskelukustannukset... 25 Vaatetus... 25 Muut erityismenot... 26 2.4.3. Ehkäisevä toimeentulotuki... 26 Vuokrarästit... 27 2.4.4. Menoja, joita ei yleensä hyväksytä toimeentulotuessa... 27 Auton käytöstä aiheutuvat kulut... 27 Lähiomaisen hautajaiset... 27 Henkilöllisyystodistus, passi tai kansalaisuushakemus... 28 Lainojen lyhennykset, kulutusluotot, osamaksuvelat ja maksurästit... 28 Jäännösvero... 28 Vapaa-ajan matkakustannukset... 28 Opintolainojen korot... 28 Puhelin, digisovitin... 29 Ulosmittaus... 29 3. ERI RYHMIEN OIKEUS TOIMEENTULOTUKEEN... 29 Asevelvollisen toimeentulotuki... 29 Opiskelijan toimeentulotuki... 29 Muilla kuin opintoetuuksilla opiskelevat...30 Ulkomaalaisen toimeentulotuki... 31 Toimeentulotuen maksaminen ulkomailla oleskelun ajalta... 31 Vankilassa olevat ja vapautuvat... 31 Yrittäjät... 31

4 4. PERINTÄ (ToTuL 19 23 )... 32 5. KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA... 33 6. VÄLITYSTILI... 33 7. EDUNVALVONTA JA TOIMEENTULOTUKI... 33 8. VELKANEUVONTA... 33 9. VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 34

5 1. YLEISTÄ 1.1. Säännökset Laki toimeentulotuesta 30.12.1997/ 1412 Hallintolaki 6.6.2003/ 434 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/ 812 Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, ToTuL 1, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Sen avulla turvataan ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen 1.1.2006 alkaen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Valtio rahoittaa perustoimeentulotuesta aiheutuneista kustannuksista puolet. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta valtio osallistuu kustannuksiin entiseen tapaan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusjärjestelmän kautta. Oikeus toimeentulotukeen on jokaisella, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. ToTuL 2. Hallintolaki 1.1.04 alkaen: Hallintomenettelyssä saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Päämiehen on tultava henkilökohtaisesti paikalle, jos se on tarpeen asian selvittämiseksi. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muulla luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. 15 vuotta täyttäneellä alaikäisellä ja hänen huoltajallaan tai muulla laillisella edustajallaan on kummallakin oikeus erikseen käyttää puhevaltaa, joka koskee alaikäisen henkilöä tai henkilökohtaista etua tai oikeutta. Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen. Viranomaisen suostumuksella asian saa panna vireille myös suullisesti, Hallintolaki 19. Tiedot suullisesti esitetyistä vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun, on kirjattava asiakaskertomukseen tai muulla tavoin rekisteröitävä, Hallintolaki 42. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Asianomaisen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista. Asianomaisen on muutenkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämistä, Hallintolaki 31.

6 1.2. Käsittely 1.2.1 Hakeminen Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti hakemuksella tai suullisesti varatulla ajalla viranhaltijan luona. Hakemus toimeentulotuesta ja toimeentulotuen jatkohakemus on saatavissa kotikunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupisteistä. Uuden asiakkaan toimeentulotukihakemuksen liitteenä on erillinen liiteluettelo sekä esite toimeentulotuesta ja sen myöntämisestä. Toimeentulotukihakemus löytyy myös PoSan Internet-sivulta. Uusille asiakkaille pyritään varaamaan aika sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Uudet asiakkaat täyttävät laajemman toimeentulotukihakemuksen. Uudelleen toimeentulotukea hakevalle on suppeampi jatkohakemus. Kaikista tuloista ja menoista on esitettävä tositteet (asiakkaan tietojenantovelvollisuus ToTuL 17 ). Jos hakemus tai esitetyt tiedot ovat puutteelliset, pyydetään lisäselvitystä yhdellä kertaa kaikista puuttuvista tiedoista ja pyyntöön sisällytetään määräaika (vähintään kaksi viikkoa) sekä ilmoitetaan, että määräajan noudattamatta jättäminen ei estä päätöksentekoa (Hallintolaki 31, 32 ja 33). Selvityspyyntö: 1. Mistä erityisistä seikoista selvitystä on esitettävä (HaL 32 ) 2. Asianosaiselle aina asetettava määräaika (HaL 33 ) 3. Asianosaiselle on ilmoitettava, ettei määräajan noudattamatta jättäminen estä asian ratkaisemista (HaL 33 ) Jos sosiaaliviranomainen ei saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta, voidaan tehdä kirjallinen pyyntö rahalaitokselle. Ennen pyynnön tekemistä asiasta on tehtävä päätös. Sen saa tehdä sosiaalihuoltolain 6 :ssä tarkoitetun toimielimen määräämä sosiaalihuollon viranhaltija. Ennen pyynnön tekemistä siitä on annettava tieto asiakkaalle. PoSalla on tekninen yhteys Kansaneläkelaitokseen (Soky-yhteys), jonka avulla Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa, mikäli asiakas ei ole toimittanut niistä tositetta. 1.2.2. Hakemuksen käsittely 1.1.2008 alkaen ToTuL 14a :n mukaan toimeentulotukiasia tulee käsitellä viivytyksettä. Kiireelliseksi tapauksen arvioi sosiaalityöntekijä. Kiireelliset tapaukset käsitellään samana tai seuraavana työpäivänä käytettävissä olevien tietojen perusteella. Syynä kiireelliseen toimeentulotuen tarpeeseen voi olla esim. yllättävä sairastuminen ja lääkehoidon tarve tai matkalipun tarve kotipaikkakunnalle tai muu yllättävä elämäntilanne. Muut hakemukset käsitellään viivytyksettä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitystä ja niiden saapumisajankohdasta lasketaan käsittelyaika.

7 Jos asiakas haluaa keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa, häntä opastetaan soittamaan puhelinaikana ja työntekijä varaa tarvittaessa ajan, jos puhelinneuvonta ei riitä. Mikäli hakemus kohdistuu seuraavaan kuukauteen ja se on jätetty seitsemän arkipäivää ennen kuukauden loppua, se tulee käsitellä ja panna käytäntöön tulevan kuukauden 1. arkipäivänä. 1.2.3. Toimeentulotuen päätösvalta Toimeentulotukipäätöksen tekee asiaa käsittelevä sosiaalityöntekijä, palveluohjaaja tai etuuskäsittelijä lakia ja voimassa olevia soveltamisohjeita noudattaen. Soveltamisohjeet kirjataan yhteiseen asiakirjaan. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiseen liittyvistä kysymyksistä ja yleisistä toimeentulotukeen liittyvistä linjauksista voidaan keskustella aikuispalvelujen palaverissa. 1.2.4. Päätöksenteko ja päätös Päätös tehdään kaikkiin hakemuksiin aina kirjallisena ja siihen liitetään normilaskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeeton. Tietoja ei anneta puhelimitse. Päätös luovutetaan asiakkaalle tai lähetetään postitse. Tiedoksiantotapa ja -päivämäärä merkitään ATK-ohjelmaan. Päätöksentekijä on vastuussa siitä, että päätös on lainmukainen ja että hakijoita käsitellään yhdenvertaisesti. Päätös sisältää aina muutoksenhakuohjeen. 1.2.5. Hakemuksen uusiminen Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa, tulee tukea hakea pääsääntöisesti kuukausittain. Hakemukseen tulee liittää tositteet tuloista ja menoista. Tulojen ja menojen ollessa muuttumattomat, voidaan asiakkaalle tehdä enintään 3 kk voimassa oleva päätös, mikäli vuokrasopimus ja asumistuki ovat voimassa sen ajan. Tällöin asiakas käy esittämässä kuukausittain tositteen vuokranmaksusta kotikunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelupisteessä. Voimassaoloaika ilmenee päätöksestä. Kirjataan yli 1 kk voimassa olevaan päätökseen asiakkaan velvollisuus ilmoittaa tiedoissa tapahtuneista muutoksista ToTuL 17 :n mukaisesti. 1.2.6. Atk-kirjaus Toimeentulotukihakemuksen (kirjallinen tai suullinen) vastaanottaja kirjaa asian vireille järjestelmään. Uuden asiakkaan kohdalla vireillepano tehdään sen jälkeen, kun asiakkaalle on ensin tehty ohjelman Navigaattorilta selvitys, päiväkirjanäytöltä palvelupäätös, josta toimeenpano ja selvityksen siirto toimeenpanoon. Seuraavilla kerroilla tehdään aina Päiväkirjanäytöltä asiakkaan kohdalta Vireillepano. Käsittelijä huolehtii siitä, että perhetiedot, osoite- ja pankkitiedot sekä sosioekonominen asema (dynaaminen lomake) ovat atk-järjestelmässä

8 oikeat. Erityisesti aikuistuvien lasten tilanteen muutokset on muistettava tarkistaa 18-vuotispäivästä alkaen. Perheenjäsenten kohdalla tapahtuvia muutoksia voi palvelun aloittamisen jälkeen käydä muuttamassa valitsemalla päiväkirjanäytöltä rivin Palvelu Toimeentulotuki aloitettu kaksoisklikkaamalla ja avautuvalla näytöllä voi lisätä ja poistaa jäseniä. Muutokset tallennetaan. Perhenäytön tilanne tulee myös laittaa ajan tasalle. Ohjelman käyttöohjeet on jaettu erikseen. PoSan ulkopuolisen henkilön kirjaaminen tulee aloittaa henkilö-näytöltä valitsemalla uusi ja näppäilemällä henkilön tiedot vaadituille kohdille. Viitehenkilön sosioekonominen asema tulee merkitä dynaamiselle lomakkeelle kaikilla uusilla asiakkailla ja tarkistettava vuoden vaihtuessa jatkuvilla asiakkuuksillakin. Dynaamisen lomakkeen löytää laskelmanäytöltä ja navigaattorilta. Marraskuu on Stakesin tilastointikuukausi. Silloin täytetään dynaamisen lomakkeen kohdat kuukauden tulolähteistä ja toiminnasta sekä tarkistetaan sosioekonominen asema. 1.2.7. Toimeentulotuen maksatus Tuen maksatuksen käytännöt päätetään PoSassa. Pääsääntöisesti asiakas hoitaa itse laskujensa maksun ja esittää niistä tositteet, jolloin toimeentulotuki maksetaan asiakkaan tilille. Niissä tapauksissa, joissa asiakas ei kykene hoitamaan asioitaan ja esim. häätö tai sähkönkatkaisu uhkaisi, voidaan laskut maksaa suoraan vastaanottajalle. Aikuissosiaalityöhön kuuluu oleellisena osana se, että seurataan asiakkaan/ perheen välttämättömien menojen maksamista, jotta asuminen ja palvelujen saanti olisi turvattua. Toimeentulotukea ei pääsääntöisesti makseta takautuvasti. Takautuvalla maksamisella tulee aina olla perusteltu syy, ToTuL 15. Toimeentulotuki tai osa siitä voidaan erityisestä syystä myöntää yleensä enintään kolme kuukautta takautuvasti toteennäytettyjen toimeentulotukeen oikeuttavien menojen maksamiseen. 1.2.8. Viranhaltijan oikaisupäätös ja muutoksenhaku Jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi korjata virheellisen päätöksen ratkaisemalla asian uudelleen (HaL 50 1 mom.). Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä (HaL 50 2 mom). Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe. Virhettä ei saa korjata, jos korjaaminen johtaa asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen eikä virhe ole aiheutettu asianosaisen omasta menettelystä (HaL 51 ).

9 Viranomainen voi käsitellä korjaamisasian omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta (HaL 52 ). Jos asiakas on tyytymätön saamaansa päätökseen eikä asiavirhettä ole tapahtunut, hän voi tehdä oikaisuvaatimuksen PoSan oikaisuvaatimuslautakunnalle 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin päätös saatettiin asianomaiselle tiedoksi. Postitse lähetettynä päätös katsotaan saadun tiedoksi 7.päivänä lähetyspäivästä. Asiakkaalle luovutettu, asiakkaan allekirjoittama päätös katsotaan saadun tiedoksi luovutuspäivänä. Tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan määräaikaa laskettaessa. 1.2.9. Perhe (ToTuL 3 ) Avoliitossa asuvien katsotaan muodostavan perheen. Avopuolison tuloilla katetaan koko perheen elantoa. Yhdessä asuvat sisarukset eivät ole perhe, vaan molemmille tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Perusosa on kuitenkin toisen kanssa asuvan mukainen. Jos asiakkaan ja käsittelijän näkemykset siitä, keitä perheeseen kuuluu, eroavat, on asiakkaalle tarvittaessa varattava tilaisuus esittää selvityksensä talouden erillisyydestä (ToTuL 17.2 ). Lapsen tulot huomioidaan vain hänen omien menojensa osalta (lähinnä perusosa ja asumismenot). 18 vuotta täyttäneelle vanhempansa luona asuvalle nuorelle tehdään oma päätös 18-vuotispäivästä alkaen. 1.2.10. Vakinainen oleskelukunta Toimeentulotuen myöntää henkilön vakinainen oleskelukunta (tosiasiallinen asunto ja koti). Tämä koskee myös asumispalveluissa toisella paikkakunnalla asuvien toimeentulotukea. Ensisijaisesti on tarkistettava asumispalvelun asiakaspalvelumaksu. Asiakkaan tulee tarvittaessa kyetä todistamaan vakinainen oleskelunsa. Todisteena käy esim. sen henkilön allekirjoittama tosite/todiste, jonka luona vakituisesti oleskelee. Sillä ei ole merkitystä, missä kunnassa hakija on kirjoilla. Kiireellistä toimeentulotukea myöntää kunta, jossa hakija oleskelee hakemusta tehtäessä. Päättävä viranhaltija sopii maksuista hakijan kotikunnan kanssa. Eräpäivä-teoria: Menot huomioidaan siinä kunnassa, jossa ne erääntyvät maksettaviksi (vuokravakuus, muuttokustannukset, vanhan asunnon sähkölasku, uuden asunnon vuokra jne.). Jos vakinaisia oleskelukuntia on useita, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa menot ovat syntyneet. KHO 18.12.2000/ 3248 KHO 5.12.2001/ 3032 KHO 11.7.2006/1767

10 2. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE 2.1. Yleistä Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Tukea myönnetään yleensä kuukaudeksi kerrallaan ja se lasketaan asiakkaan välttämättömien menojen mukaan. Tukea maksetaan se määrä, jolla asiakkaan tukeen oikeuttavat menot ylittävät hänen tulonsa ja varansa. Toimeentulotuki jaetaan: 1) perustoimeentulotukeen, 2) täydentävään toimeentulotukeen ja 3) ehkäisevään toimeentulotukeen. Valtionosuusjärjestelmän muutoksen vuoksi laskelmat ja päätökset tehdään erikseen kunnittain. PoSan on pystyttävä kirjanpidossaan eriyttämään eri tukimuotojen menot kunnittain. Samalle asiakkaalle voidaan tehdä yhden kuukauden aikana kolmenlaisia toimeentulotukilaskelmia ja -päätöksiä. 2.2. Perusosa ja alennettu perusosa Perusosat määräytyvät ToTuL 9 :n mukaan. Perusosa määritellään vuosittain valtakunnallisesti kansaneläkeindeksin mukaan. Perusosa määräytyy sen mukaan, millainen henkilö tai perhe on kyseessä. Yksilön perusosa lasketaan yksin asuvalle ja yksinhuoltajalle. Lasten perusosat määräytyvät iän ja lasten lukumäärän mukaan. Jos samassa taloudessa asuu useita aikuisia eli henkilö ei asu yksin, lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Poste Restantessa-asuvalle lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Pyydetään todiste siitä, että oleskelee vakituisesti paikkakunnalla. Samaa sukupuolta oleville suhteensa rekisteröineille lasketaan yhdessä asuvan perusosa. Vanhempansa luona asuvan yli 18-vuotiaan hakiessa toimeentulotukea on selvitettävä tosiasiallinen tilanne. Nuori voi saada toimeentulonsa ToTuL 2 :n mukaisesti muulla tavalla silloin, kun hän tosiasiassa saa elatuksensa vanhemmiltaan (nuori asuu kotona ja hän saa siellä ruoan ja muut perusosaan sisältyvät menonsa katetaan kotoa). Jos vanhemmat ovat toimeentulotuen saajia, voidaan tulottomalle nuorelle myöntää toimeentulotukea omalla päätöksellä 18-vuotispäivästä alkaen. Mikäli nuori osallistuu perheen menoihin omista tuloistaan tai varoistaan, on maksetuista menoista esitettävä pankin tosite. Jos perhe on toimeentulotuen saajana, asumiskustannukset pidetään vanhempien normissa. KHO 14.11.2000/ 2909 ja 26.8.2004/ 2013 Jos aikuinen lapsi asuu vanhempansa kanssa samassa kiinteistössä, mutta omassa erillisessä, täysin varustellussa asunnossa omassa taloudessaan, hänelle huomioidaan yksin asuvan perusosa. Asia on selvitettävä erikseen. Perusosan kattamat menot on lueteltu ToTuL 7 :ssä ja niitä ei oteta huomioon erityismenoina. Sellaisia ovat mm.: sauna-, pesutupa- ja pesulamaksut, hygieniamenot, kaapeliverkkoon liittymis- ja käyttökulut ja muut informaatiomenot, kuten sanomalehdet ja TV.

11 Jos erityistilanteissa myönnetään tukea pelkkään ravintoon, myönnetään 49 % perusosasta/ päivän perusosa (STM Opas toimeentulotukilain soveltajille 2007:11). Jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä tai sellaisesta työvoimapoliittisesta toimenpiteestä, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa tai jos hän laiminlyönnillään on aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota, perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %:lla. Alentaminen tehdään korkeintaan 2 kk kerrallaan ja se edellyttää perusteltua päätöstä ja sosiaalityön suunnitelmaa (mikäli mahdollista yhdessä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa ToTuL 10 ). Tilapäisissä työvoimapoliittisiin päätöksiin perustuvissa alle 2 kk:n kestoisissa työmarkkinatuen maksun katkeamisissa, esim. unohtuneen ilmoittautumisen vuoksi ei tehdä alennusta. Kahden kuukauden sisällä asiakas kutsutaan vastaanotolle, jolloin tehdään tai tarkistetaan palvelusuunnitelma. Perusosan alentamista tulee harkita tarkoin, jotta se ei olisi asiakkaan tilanteeseen nähden kohtuuton. 20 %:n alentaminen edellyttää: henkilö on kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai henkilö on alle 25-vuotias, joka on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän tällä perusteella ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. henkilö on kieltäytynyt työvoimapoliittisesta toimenpiteestä (koulutus, harjoittelu, ei ole hakeutunut koulutukseen yhteishaussa/työvoimatoimikunnan päätös) tai henkilö on omalla laiminlyönnillään aiheuttanut sen, että työtä tai työvoimapoliittista toimenpidettä ei ole voitu tarjota (ei ole hakenut työtä tai harjoittelupaikkaa, ei ilmoittautunut työnhakijaksi, työssäoloehto) Jos kieltäytyminen on toistuvaa, perusosaa voidaan alentaa yli 20 %:lla, enintään kuitenkin 40 %:lla. Vähennys voidaan tehdä, jos: kieltäytyminen/laiminlyönti on toistuvaa on tehty 20 %:n alennus ja suunnitelma, ja henkilö edelleen kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei sellaista voida tarjota ja lisäksi kieltäytyy suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta 40 %:n alennusta voidaan jatkaa 2 kk:n jaksoissa niin kauan kunnes hakija noudattaa sovittua suunnitelmaa, jonka jälkeen perusosaa ei enää alenneta. 2.3. Tulojen ja varallisuuden huomioiminen toimeentulotuessa 2.3.1. Toistuvat tulot Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotuen ulkopuolelle jätettävät tulot on lueteltu toimeentulotukilain 11 :ssä. Vähäiseksi katsottava yhteenlaskettuna alle 50 euron suuruinen

12 satunnainen avustus tai ansiotulo jätetään tulona huomioimatta (Laki toimeentulotuesta 11 2 mom. 1. kohta). Työntekijä tarkistaa tulot ja varmistaa, että ne vastaavat henkilön elämäntilannetta, verotustietoja ja saatavissa olevia sosiaalietuuksia. Työntekijä ohjaa asiakasta ja huolehtii siitä, että asiakas hakee hänelle kuuluvat ensisijaiset etuudet. Jos opiskelija ei nosta opintolainaa, vaikka hänellä olisi siihen oikeus, otetaan opintolaina kuitenkin tulona huomioon myös kesä- ja heinäkuulla. KHO 30.11.1999/ 3854. Tulot lasketaan sen kuukauden tuloksi, jolloin ne ovat käytettävissä. Esimerkiksi kuukauden viimeisen päivän tulo lasketaan seuraavan kuukauden tuloksi. KHO 13.2.2007/293 ja 5.7.2007/1800. Palkkatulosta tulee selvityksenä olla palkkaerittely, josta näkyy palkasta tehdyt pidätykset (esim. ennakot ja ulosmittaus). Kuukauden tai kahden viikon tilierittelyä on verrattava pidemmän aikavälin (esim. vuoden alusta) ansioihin. Jos työ on osaaikaista, on selvitettävä mahdollisuus soviteltuun työttömyyspäivärahaan. Palkkatulosta vähennetään työnantajan korvaamat matkakulut. ToTuL 11 :n 3 mom. mukaan jätetään ansiotuloista huomioimatta vähintään 20 %, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Kyseinen käytäntö on väliaikaisesti voimassa 31.12.2014 saakka. Kokeilun tarkoituksena on edistää toimeentulotukea saavien työllistymistä. KHO:n päätös 3.4.2001/674: ulosmitattu tulo ei ole käytettävissä elantoon, joten sitä ei saa ottaa tulona huomioon. Jos tulo on maksettu asiakkaan tilille ja asiakas on vapaaehtoisella maksusuorituksella maksanut ulosottoon, on tulo ollut asiakkaan käytettävissä. Kelan maksamat etuudet voidaan tarkistaa Soky-ohjelmasta. Tarvittaessa pyydetään nähtäväksi asiakkaalle tullut etuuspäätös. Tarkistetaan tiedoista, että veronalaisesta tulosta on maksettu kohtuullinen ennakkovero. Ohjataan hakemaan muutosta ennakkoveroon, jos ennakonpidätys ei ole oikean suuruinen. Yksityispanot, yksityishenkilöiden avustukset ja lainat ovat pääsääntöisesti käytettävissä olevaa tuloa. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus tehdä selvitys tililleen tehdyistä yksityispanoista. Esim. vanhemman opiskelevalle, yli 18-vuotiaalle lapselleen antamaa ns. lainaa ei oleteta maksettavan takaisin niin kauan kuin nuori opiskelee. KHO 20.12.2001/ 3187. Pitkäaikaistyöttömillä työttömyyspäiväraha lasketaan 20 päivän maksatuksen mukaisesti siihen saakka, kunnes päiväraha tulee kaksi kertaa (20 pv:n suuruisena) samassa kuussa. Sen kuukauden laskelmasta alkaen päiväraha huomioidaan 21,5 päivän suuruisena. Päivärahan maksatuksen näkee joko hakijan tiliotteelta tai Kelan tiedoista. Sairauspäiväraha maksetaan 25 päivältä/kk. Jos henkilöllä ei ole ollut tuloja, sairauspäivärahaa voi saada vasta 55 yhtäjaksoisen sairauspäivän jälkeen.

13 Jos asiakas hakee Kelasta asumistukea eikä hänellä ole muita tuloja kuin toimeentulotukea, Kela voi vaatia asiakasta esittämään selvityksen toimeentulostaan. Tositteena käy edellisen kuukauden toimeentulotukipäätös. Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona, jos niitä on oikeus saada. Jos elatusvelvollinen ei maksa elatusapumaksujaan, opastetaan asiakasta hakemaan elatustukea, joka on toimeentulotukeen nähden ensisijainen tulomuoto. Erotilanteessa tulee kiirehtiä elatussopimuksen laatimista (lapsen oikeus elatukseen). Avioerotilanteissa on huomioitava, että nykyisen elatusturvalain mukaan elatustukeen tulee oikeus vasta sen kuukauden alusta lukien, kun elatussopimus tai oikeuden päätös elatusavusta on voimassa. Veronpalautukset otetaan huomioon tulona maksukuukautena. Ulosmittauksesta on toimitettava tosite. Veronpalautuksesta huomioidaan täysimääräisesti tulona. Jos palautus on huomattava, siitä aiheutuva normiylitys huomioidaan enintään helmikuun laskelmaan saakka. On varmistettava myös lasten tulot, erityisesti 17-vuotiaiden (esim. opintotuki ja - laina, työtulo). Alle 18-vuotiaan tuloja ei huomioida siltä osin kuin ne ylittävät hänen huomioon otettavat menonsa. Opiskelijan tuloiksi otetaan huomioon opintoraha, asumislisä ja opintolaina mahdollisten muiden tulojen lisäksi. Yrittäjän tulojen selvittämiseksi pyydetään kirjanpitäjän todistus siitä, kuinka paljon yrittäjän hyödyksi on tullut yrityksestä esim. puolen vuoden ajalta. Selvitetään mahdollisesti km-korvauksina ja päivärahoina yli verotuksessa huomioitavien tulojen osuus. Ylisuurina maksetut kulukorvaukset voidaan huomioida tulona. Uudenmaa läänioikeus, tapaus 15.10.96/2602/4010/96, KHO 20.6.2001/1472 ja 4.6.04/1344. Jos uusi asiakas on ilmoituksensa mukaan ollut tulottomana pitkään eikä ole kuitenkaan hakenut ensisijaisia etuuksia eikä myöskään toimeentulotukea, on selvitettävä, millä asiakas on tullut toimeen. Jos muuta selvitystä ei saada, pyydetään allekirjoituksella varustettu oma kirjallinen selvitys. 2.3.2. Omaisuus ja varallisuus Omaisuus ja varallisuus, lukuun ottamatta työvälineitä ja asuntoa, ovat lain mukaan realisoitavissa olevia toimeentulotukeen nähden. Huomioon otettavaa varallisuutta (varat, jotka ovat muutettavissa rahaksi) ovat esim. kesäasunto, arvopaperit, osakkeet ja arvokkaat kulkuvälineet. Varat otetaan huomioon silloin, kun ne ovat tosiasiallisesti realisoitavissa. Käytetään harkintaa tilapäisen toimeentulotuen tarpeen kyseessä ollessa. Realisoinnille annetaan määräaika ja jos toimeentulotuen tarve on tilapäistä, omaisuuden realisointia ei välttämättä edellytetä. Tarpeen mukaan voidaan tehdä takaisinperintäpäätös realisoitavasta omaisuudesta. Päätöksessä tulee mainita perintäkohde, esim. kesäasunto. ToTuL 20 :n mukainen takaisinperintä edellyttää hallinto-oikeuden päätöstä, jotta perintä olisi ulosottokelpoinen. Hallinto-oikeudelta haetaan takaisinperintäpäätös,

14 jonka perusteella PoSa voi hakea käräjäoikeudelta ulosottovelkojana pesäjaon, kun kyseessä on esim. kuolinpesän jakaminen. Ulosotto on haettava viiden vuoden kuluessa päätöksenteosta. KHO 16.2.2001/ 279. 2.3.3. Tulojen jaksottaminen ja takautuvat laskelmat Kun uuden asiakkaan toimeentulotuen hakeminen perustuu hakijan/perheen tulotason selvään alenemiseen, voidaan tehdä edellisen kuukauden takautuva laskelma. Takautuvan laskelman mahdollinen normiylitys katsotaan käytettävissä olevaksi tuloksi hakemuskuukaudelle. Takautuvassa normilaskelmassa voidaan ottaa huomioon sellaisia tavanomaiseen elämään kuuluvia tarpeellisia suoritettuja menoja, joita ei yleensä huomioida, esim. osamaksut, lainalyhennykset. Jos ylijäämä on huomattava ja tulojen alentuminen on sellainen, että voidaan kohtuudella edellyttää, että asiakas on voinut siihen varautua, otetaan ylitys huomioon varsinaisen hakemuskuukauden tulona. Jos uudella asiakkaalla on rästiin jääneitä menoja, kuten vuokra, sähkö, julkinen terveydenhuolto ja jos takautuva laskelma osoittaa normivajetta, voidaan ToTuL 15 :n mukaisesti myöntää takautuvaa toimeentulotukea. Lain mukaan takautuvan toimeentulotuen maksamiseen täytyy olla erityinen syy, menojen on oltava toteennäytettyjä ja toimeentulotukeen oikeuttavia. Tukea myönnetään yleensä enintään kolme kuukautta takautuvasti. Laki ei edellytä, että takautuvat toimeentulotukeen oikeuttavat menot ovat maksamatta. Perusosaa ei yleensä makseta takautuvasti; ei myöskään silloin, jos asiakas jättää joltain kuukaudelta jatkohakemuslomakkeen palauttamatta ja hakee tukea jälkikäteen. Mikäli asiakas on saanut normaalituloihin verrattuna huomattavan kertaluonteisen tulon viimeisen vuoden aikana, esim. eroraha, perintö, vakuutuskorvaus tai vastaava, voidaan korvaus jakaa niin monelle kk:lle, kuin on tulon saamisen ja hakemuskuukauden välillä eli jaksotetaan tulo näille kuukausille. ToTuL 15 :n 3 mom. mukaan ansiotulo voidaan ottaa myös jälkikäteen tulona huomioon, jos ansiotulo ei ole ollut tiedossa toimeentulotuesta päätettäessä. Tämä edellyttää sitä, että toimeentulotukea haetaan päätöstä seuraavien kahden ensimmäisen kalenterikuukauden aikana, jollei sitä voida pitää kohtuuttomana. Tukea myönnettäessä on tuen hakijalle ilmoitettava mahdollisuudesta ottaa kyseessä oleva tulo huomioon taannehtivasti. KHO 28.2.2003/ 444. 2.4. Menojen huomioiminen toimeentulotuessa 2.4.1. Perustoimeentulotuki Perustoimeentulotukeen on sisällytetty pääosa toimeentulotuella katettavista menoista. Niitä ovat: asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu ja

15 vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Asumismenot Asumismenot huomioidaan kohtuullisen suuruisina vain siihen asuntoon, jossa hakija tai tosiasiallisesti asuu. Asuntona huomioidaan omistus-, asumisoikeus- tai vuokra-asunto. Asumismenoiksi lasketaan: vuokra/ yhtiövastike lämmityskulut sähkölaskut (kohtuulliset) vesi- ja jätevesimaksut (kohtuulliset) jätehuoltokulut koti- ja palovakuutus (erittely vakuutuksesta oltava tositteen lisäksi) kohtuulliset asuntolainan korot (EI lyhennys) kiinteistövero tontin vuokra nuohous Asumisnormit Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen suuruutta, eikä tarkoituksena ole tukea vähimmäistoimeentulon ylittävää asumismukavuutta tai väljyyttä. PoSan johtokunta vahvistaa asumismenojen enimmäisnormit. Normiin lasketaan asumistukilaissa tarkoitetut asumismenot. Asumisen enimmäisnormit ovat: Henkilöluku m2(asumistuessa hyv.) asumisnormi 1 37 380 euroa 2 57 470 euroa 3 77 545 euroa 4 90 660 euroa 5 tai yli 115 746 euroa Määrät kirjataan laskelmaan todellisen suuruisina haettu -sarakkeeseen ja hyväksytty -sarakkeeseen merkitään enintään asumisnormin mukaiset määrät. Jos asumismenot ylittävät selvästi Kelan asumistuen maksimirajat ja tuen tarve on pitkäaikainen, on mietittävä asumismenojen kohtuullisuutta. Kohtuullisuusharkinnassa on otettava huomioon toimeentulotukea hakevan elämäntilanne ja mahdollisuus tosiasiassa saada halvempi/pienempi asunto. Asumistuki otetaan tulona huomioon. Työntekijän tulee opastaa asiakasta hakemaan asumistukea Kelasta. Jos asumistukea ei myönnetä tai päätös viivästyy kohtuuttomasti, voidaan toimeentulotukipäätös tehdä ennakkoetuusperinnällä, jolloin asumistuki peritään Kelasta hakemuskuukaudelta. Jos kaikki asunnossa asuvat eivät ole toimeentulotuen hakijoita, lasketaan hakijalle pääluvun tai hänen perheensä koon mukainen osuus asumiskuluista, esim. yhteisasuminen, työssä käyvän 18-vuotiaan nuoren asumiskulut jne.

16 KHO 31.12.1999/ 4312, 23.5.2000/ 936 ja 25.7.2003/ 1698 Lämmityskulut Jos asunnossa on puulämmitys, kohtuullisena kulutuksena pidetään 1 motti/kk halkoja. Halkojen hinnat vaihtelevat 30 50 euroa/m3 puun laadusta riippuen. Tärkeätä on huomioida puita hankittaessa, sisältyykö kuljetus hintaan. Polttopuihin voidaan myöntää maksusitoumus tai maksaa toimeentulotuki tositetta vastaan. Lämmitysöljyä voi hankkia osamaksulla, joten ohjataan asiakasta pyytämään lasku kuukausikohtaisena menona. Sähkölaskut Lämmityssähkön osuus on 60 % laskusta sähkölämmitysasunnoissa ja taloussähkön osuus 40 % kokonaissähkölaskusta. Taloussähköllä tarkoitetaan muuta kuin asunnon lämmitykseen kotitaloudessa käytettävää sähköä. Jos asunnossa on osaksi sähkölämmitystä ja/tai sähkösauna ja sähkölaskut ovat normaalia suuremmat, lasketaan lämmityssähkön osuudeksi 40 % laskusta. Normaalina taloussähkön kulutuksena voidaan pitää 45 euroa/kk yksinasuvalla, 55 euroa kaksinasuvalla ja 70 euroa/kk kolmella tai useammalla perheenjäsenellä. Jos vuokraan sisältyy taloussähkö, se erotetaan vuokrasta. Laskujen viivästyskuluja ei huomioida laskelmassa menona. Lämmityssähköä sisältävät laskut erottaa parhaiten laskutusjaksojen tai merkinnän ohjattu kausisähkö avulla. Lämmityssähkön laskutus tapahtuu yleensä 2 kk:n jaksoissa, kun muu taloussähkölaskutus on 2-3 kk:n jaksoissa. Asiakasta tulee opastaa pyytämään sähkölaskutus tasaisissa kuukausierissä vuoden ajalle. Asuntolainojen korot Asuntolainojen korot huomioidaan toimeentulotuessa kokonaan, jos ne ovat kohtuulliset. Velkaisessa omistusasumisessa on aina arvioitava myös perheen kyky suoriutua pitkällä aikavälillä lyhennyksistä. Jos toimeentulotukea haetaan vain korkojen erääntymiskuukautena, tehdään takautuva normilaskelma seuraavan kuun alusta alkaen, kun korot edellisen kerran ovat olleet maksussa, eli yleensä 6 kk:n laskelma (aravalainan korot). Korot voidaan jättää myös kokonaan huomioon ottamatta tai ottaa huomioon lyhyemmän ajan (esim. 3 kk), jos asunnon hankinta on alun perin ollut perheen tulotasoon nähden epärealistinen ja kohtuuton eikä perheellä/hakijalla jatkossakaan näytä olevan edellytyksiä selviytyä lainan aiheuttamista velvoitteista. Myös asunnon koon on oltava kohtuullinen suhteessa perhekokoon. Asumismenojen kohtuullistaminen Asumismenojen kohtuullistaminen todellisten kulujen sijasta edellyttää aina yksilöllistä hakijan olosuhteet ja vallitsevan vuokratason huomioon ottavaa harkintaa.

17 Kun asumismenoja kohtuullistetaan, annetaan määräaika, minkä ajan asumismenot otetaan huomioon todellisina ja hakijan edellytetään tänä aikana etsivän kohtuuhintaisen asunnon (kirjattava päätökseen, määräaika vähintään 3 kk). Asumismenot otetaan huomioon todellisina tämänkin jälkeen, jos asiakas todistettavasti on hakenut kohtuuhintaista asuntoa, mutta ei ole sitä saanut. Päätöksen yhteydessä hakijaa opastetaan hakemaan asuntoa PoSan alueen kunnista tai yksityisten välitystoimistojen kautta. Kohtuullisuusharkintaa käytetään mm. seuraavissa tapauksissa: asumismenot ylittävät selvästi asumistuen enimmäismäärät, eikä tuen tarve ole lyhytaikainen asunto on kooltaan kohtuuttoman suuri (huoneluku asukasmäärään nähden), eikä siihen ole perusteltua syytä. Perusteltu syy voi olla esim. perheen hajoaminen, lasten poismuutto, puolison kuolema jne toimeentulotukea haetaan tulotason alenemisen takia, mutta hakija ei aikaisemminkaan ole pystynyt huolehtimaan asumismenoistaan, kuten esim. lainojen koroista ja lyhennyksistä kyse on uuden, kalliimman asunnon vuokraamisesta/ hankkimisesta TTTasiakkuuden aikana asunnon kustannukset ja asumistaso ovat olleet hankkimisajankohtana kohtuuttoman suuret suhteessa tuloihin asuntolainan korkoja ei voida pitää kohtuullisina tai ne on otettu huomioon jo 6 kk:n ajan tai perheellä ei ole edellytyksiä selviytyä asuntolainoihin liittyvistä velvoitteista jatkossa omistusasumisen kustannukset ylittävät selvästi perheen kokoon nähden kohtuulliset vuokra-asumisen kustannukset Vuokraa kohtuullistettaessa käytetään kiinteää euromäärää, joka vahvistettu asumisnormina. Terveydenhuoltomenot Vähäisinä terveydenhuoltomenoina on lakiesityksen perusteella arvioitu olevan noin 11 euroa kuukaudessa. Näiden katsotaan sisältyvän perusosaan. Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot tulee huomioida kokonaan (HE 164/2005). Terveydenhuoltomenoissa edellytetään ensisijaisesti julkisten palvelujen käyttöä. Laskelmassa huomioidaan kulloinkin voimassa olevat taksat. Taksat 1.1.2012 alkaen asiakasmaksuasetuksen mukaan: sairaalan hoitopäivämaksu 32,60 euroa/vrk psykiatrinen sairaanhoito 15,10 euroa/vrk päivystyspoliklinikkamaksu 18,90 euroa/ kerta poliklinikkamaksu 27,50 euroa/ kerta

18 terveyskeskusmaksu 27,50 euroa/vuosi tai 13,80 e/ käynti fysioterapia tk:ssa 7,50 euroa/ kerta Terveydenhuollon hoitomaksuissa sovelletaan maksukattoa, jonka täyttymisen jälkeen sairaalan hoitopäivämaksu laskutetaan alennettuna. Asiakas maksaa itse maksukattoon oikeuttavat maksut, joista esittää kuitit vapaakortin myöntäjälle. Sairaalalaskujen puhelinkuluista vastaa asiakas itse. Sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen omavastuussa ja sairausvakuutuskorvattavissa lääkkeissä noudatetaan vuotuista omavastuuta. Tiedot saa Kelasta. Kela korvaa ylittävän osuuden kokonaan. Paljon terveyskeskuspalveluja käyttävää asiakasta opastetaan vuoden alussa maksamaan terveyskeskusvuosimaksu. Lääkärintodistusmaksujen katsotaan sisältyvän perusosaan, joten niitä ei erikseen huomioida menona. Todistus haetaan yleensä jonkin etuuden myöntämistä varten. Yksityislääkäreiden palkkiot ja lääkäriasemamaksut voidaan hyväksyä vain perustelluista syistä. Näitä ovat erikoishoidon tarve, hoito vaatii kiireellisyyttä tai jos hoitosuhde on jatkunut pitkään. Toimeentulotuessa hyväksytään tällöin sairausvakuutuskorvauksen ylittävä osuus kustannuksista. Kiireettömiä yksityisen terveydenhuollon maksuja ei tarvitse huomioida lainkaan KHO:n tekemien ratkaisujen perusteella. KHO 27.8.2004/ 2011 ja 2076. Fysikaalinen hoito on pyrittävä järjestämään terveyskeskuksen kuntoutuksen kautta. Maksusitoumus yksityiseen hoitolaitokseen voidaan myöntää silloin, kun on ensin selvitetty, että hoito on kiireellistä ja välttämätöntä tai perusteltua, esim. työhön paluun nopeuttamiseksi, eikä terveydenhuolto perustellusta syystä voi järjestää sitä itse. Terveydenhuoltokustannusten kohdalla on aina varmistettava samaan tarkoitukseen tulevat mahdolliset muut etuudet kuten Kelan tai vakuutusyhtiön kautta tulevat korvaukset. KHO 16.12.1999/ 4143, 1812.2000/3247, 13.2.2001/ 247 ja 27.8.2004/ 2011. Sairaala- ja laitoshoidon maksut (myös päihdehuollon asiakasmaksu) Lyhytaikaisen hoidon maksu 32,60 euroa/vrk otetaan menona huomioon. Perusosaa voidaan alentaa, jos hoito on jatkunut pitkään (yli kuukauden) ja alentaminen on henkilölle kohtuullista. Perusosana käytetään 99 euroa/kk, joka on pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan perusosa. Jos henkilölle on määrätty laitos- ja sairaalahoidosta pitkäaikaishoidon maksu (tulojen mukainen ylläpitomaksu), ei henkilölle synny toimeentulotuen tarvetta. Hoito sisältää kaikki välttämättömät menot. Jos pitkäaikaishoito näyttää jatkuvan pitkään, tulee menojen alentamiseksi harkita mahdollisesta omistus- tai vuokra-asunnosta luopumisesta. Laitoshoidon aikana on asuminen turvattu muulla tavoin. Annetaan sopivaksi katsottava määräaika asian järjestämiseksi tapauskohtaisesti.

19 Hammashoito ja hammasproteesit Hammashoidossa käytetään ensisijaisesti julkisen terveydenhuollon palveluja. Yksityinen palvelu voidaan huomioida, jos hoidon tarve on kiireellinen tai sitä ei voida antaa julkisena palveluna. KHO 27.8.2004/ 2001. Harkittaessa toimeentulotuen myöntämistä hammashoitoon on otettava huomioon hakijan tulotaso ja olosuhteet ennen toimeentulotukiasiakkuutta ja hammashoidon tarpeen kiireellisyys asiakkuuden aikana. Jos toimeentulotuen tarve on lyhytaikainen ja henkilön aikaisemmat tulot ovat olleet kohtuulliset, edellytetään pääsääntöisesti, että hammashoito kustannetaan omin varoin. Asiakas ohjataan ensin varaamaan aika terveyskeskuksen hammashoitolasta kustannusarvion tekemiseksi välttämättömästä hammashoidosta. Isommissa hammashoidon toimenpiteissä kustannukset voidaan jaksottaa esim. 3 kk:lle. Akuutin hammashoidon laskut ja vähäiset julkisen hammashoidon menot voidaan huomioida asiakkaan toimeentulotukilaskelmassa. Laskuista ei huomioida peruuttamattomia aikoja. Jos asiakkaalla on jatkuva hoitosuhde, laskut voi pyytää esim. kuukauden välein. Yksityisen hammashoidon edellytyksenä voi olla pitkäaikainen hammaslääkärisuhde tai jo aloitettu hammashoito yksityisellä. Asiakkaalle voidaan antaa aikaa saattaa välttämätön hoito yksityisellä loppuun ennen siirtymistä kaupungin hammashoitolaan. Yksityisen hammashoidon kustannukset ovat vertailussa olleet n. 25-30% kalliimmat Kelan korvauksen jälkeenkin. KHO 27.8.2004/ 2011. Hammasproteesit hankitaan hammasteknikon kautta, koska hinnat ovat edullisimmat, 450-500 euroa/ proteesi. Hammashoitolan kustannusarviota arvioitaessa huomioidaan mahdollisten proteesien hinta erikseen muusta perushammashoidosta. Toimeentulotuen saamiseksi uuteen hammasproteesiin tulee olla perusteltu syy ennen uuden päätöksen tekoa esim. sairaudesta johtuva laihtuminen/ lihominen, muutokset leukaluussa, proteesin rikkoutuminen niin ettei voi korjata. Lääkkeet Käsikauppalääkkeet, lääkinnälliset tarvikkeet ja muut pienehköt terveydenhuoltomenot sisältyvät perusosaan. Lääkärin reseptillä määräämät lääkkeet myönnetään toimeentulotukena, jos ne aikaansaavat normivajeen. Asiakkaan tulee esittää voimassa olevat reseptit tai ostamistaan lääkkeistä resepti ja siihen kuuluva tosite tai apteekin selvitys ostetuista/ lunastamatta olevista lääkkeistä. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin määrittämä edullisin vaihtoehto, jos lääkäri ei ole kieltänyt lääkkeen vaihtoa. Samalla tulisi suosia sv-korvattavia lääkkeitä, jotka kerryttävät vuosittaista Kelan lääkekattoa. Asiakkaan lääkeostojen kertymän voi tarkistaa Kelan tiedoista (Soky-yhteys). Maksusitoumuksessa on muistutus, että Kela-kortti on esitettävä apteekissa. Toimeentulotuella voidaan maksaa lääkkeiden halvin vaihtoehto lääkkeiden hintaputken mukaan.

20 Mikäli tukea haetaan laihdutus-, tupakanvieroitus- tai potenssilääkkeisiin, ei niihin pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea. Toimeentulotuen hakijalta edellytetään, että hän toimittaa lääkärin lausunnon lääkkeen tai hoidon tarpeellisuudesta. KHO 11.8.2006/1887 ja 1889 Terveydenhuollon matkakulut Kela korvaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluista 9,25 euroa ylittävän osuuden (yhteen suuntaan). Kun itse maksetut osuudet ylittävät matkojen maksukaton kalenterivuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Toimeentulotuen menona huomioidaan terveydenhuollon matkojen omavastuuosuudet maksukattoon saakka. Silmälasit Silmälasien tarve yleensä ilmenee, kun näkökyky heikkenee +- 0,75-0,80, tulee kaksiteholasien tarve, taittovika, sairaus tai ajokorttia varten pitää hankkia lasit (ajokortti välttämätön esim. työn takia). Silmälaseja varten myönnetään maksusitoumus ja ennen sen myöntämistä on hankittava optikolta/silmälääkäriltä lausunto lasien hankinnan välttämättömyydestä ja kustannusarvio. Jos asiakas tarvitsee erityisen vahvat tai muuten poikkeavat lasit, joita ei saa perushintaisina, pyydetään palveluntuottajalta lisäselvitystä. Lasien kustannusten tulee olla kohtuulliset. Asiakasta kehotetaan etsimään edullisin vaihtoehto. Erikoislasien (esim. sangat porataan linsseihin) kustannusarviosta hyväksytään normaalilasien vastaava enimmäismäärä menona. Optikkoliikkeen antaman selvityksen mukaan linssivahvuuksia, jotka ovat voimakkaammat kuin + tai -4, voidaan pitää jo niin vahvana, että ne edellyttävät linssien hiontaa. Hiottavat linssit tuodaan maahan valmiiksi pinnoitettuina. Uudet lasit voidaan huomioida menoksi n. 4 vuoden välein, ellei harkinnan perusteena ole näkökyvyn oleellinen muutos. Muutoksesta on hankittava kirjallinen optikon tai silmälääkärin selvitys. Piilolasit voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityisiä perusteita: työolot, lääkärin määräys. Piilolasinesteet sisältyvät perusosaan. Eläkeläiselle, joka hakee toimeentulotukea vain silmälaseihin, lasketaan 2 kk:n normi ja jos varat riittävät lasien hankintaan, toimeentulotukea ei myönnetä. Jo maksetut lasit voidaan hyväksyä takautuvasti enintään edellisen kuukauden ajalta normilaskelmassa perustelluista syistä harkinnan mukaan kohtuuhintaisina. Lapsen silmälasien hankinnassa käytetään harkintaa tapauskohtaisesti esim. lapsen ikä huomioiden. Lasien tulee olla normaalia kestävämmät. Erikoislasien (esim. sangat porataan linsseihin) kustannusarviosta huomioidaan normaalilasien vastaava enimmäismäärä menoksi. Kehyksen hinta enintään 85. Silmälasien peruskustannukset ovat vaihdelleet yksiteholaseissa 68-130 euroa, kaksitehoissa 180 220 euroa ja monitehoissa 168 250 euroa. Näöntarkastus saattaa sisältyä lasien hintaan tai siitä veloitetaan 15 25 euroa. Asiakas voi asioida itse valitsemassaan optikkoliikkeessä.