Vuosikertomus säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto r.y.

Vuosikertomus säveltäjäin tekijänoikeustoimisto teosto r.y. 2012

Hallituksen puheenjohtajalta Teoston ensimmäistä henkilökuntaa 1930-luvulla. 85 vuotta rakkaudesta musiikkiin K evättalvella 1928 Suomen tulevaisuus näytti varmasti yhtä mielenkiintoiselta ja pyörteiseltä kuin nyt, 85 vuoden kuluttua. Itsenäinen Suomi lähestyi teini-ikää, ja taiteilijat sukkuloivat sujuvasti eurooppalaisessa kulttuurimaisemassa. Äänilevykuume rantautui maahamme kannettavien soittimien mukana. Yleisradio aloitteli lähetystoimintaa, ja kymmenhenkinen Radio-orkesteri oli juuri synnytetty tulevan RSO:n siemeneksi. vastuuta koko luovan alan hankalista kysymyksistä. Usein unohtuu, että Teosto palvelee tekijöiden lisäksi musiikin käyttäjiä ja mahdollistaa musiikin käytön niin, että tekijätkin saavat siitä asianmukaisen korvauksen. Asiakaspalvelu ja musiikin käytön yksinkertaistaminen ovatkin jatkuvan kehitystyön kohteena. Tulevina vuosina tulemme tekemään tässä myös tehostettua yhteistyötä musiikin esittäjiä ja tuottajia edustavan Gramex ry:n kanssa. Suomen lainsäädäntö turvasi jo säveltäjien oikeudet teoksiinsa, mutta Sibeliuksenkin täytyi hakea taloudellinen edunvalvontansa Saksasta saakka. Niinpä eräänä maaliskuisena päivänä Fazerin Konserttitoimistoon Helsingin Kluuvikadulle kokoontui maamme säveltaiteilijoiden ja muidenkin intresenttien eturivin joukko, joka päätti perustaa oman, suomalaisen järjestön valvomaan etujansa muuttuvassa maailmassa. Teosto on koko ajan pysynyt uskollisena perustajiemme tavoitteille. Olemme edelleen aatteellinen voittoa tavoittelematon järjestö, keräämme musiikin käytöstä maksettavat korvaukset ja tilitämme ne tekijöille. Teoston toimin nan läpinäkyvyys ja tehokkuus ovat olemassaolomme kulmakivi. Tämä edellyttää jatkuvaa muutosvalmiutta, tulevaisuuden ennakointia ja myös tekijöiden etujen uudistuvaa valvomista kotona ja maailmalla. Teosto juhlii nyt 85. vuottaan, ja maailman muutostahti ympärillämme tuntuu vain kiihtyvän. Tekniset innovaatiot luovat jatkuvasti uusia tapoja kuunnella musiikkia, ja myös tehdä sillä rahaa. Niinpä musiikkia tehdään ja kuunnellaan enemmän kuin koskaan, eikä musiikin löytäminen ja kuunteleminen ole koskaan ollut näin vaivatonta ja edullista. Musiikkiin kohdistuukin yhä enemmän intohimoja niin kuuntelijoiden, teollisuuden kuin lainsäätäjienkin suunnalta. Myös meidän tekijöiden oikeudet tuntuvat välillä olevan vain pieni nappula isossa pelissä. Kansainvälinen kilpailu oikeuksistamme kovenee, ja omassa hallinnassa olevan järjestelmämme asemaa haastetaan monelta suunnalta. Kim Kuusi Hallituksen puheenjohtaja JAKKE NIKKARINEN Teosto on suomalaisista tekijänoikeusjärjestöistä vanhin ja vahvin ja joutuu usein kantamaan näkyvää Koko luovan alan elinkelpoisuuden kannalta on tärkeää, että Teosto säilyy jatkossakin vahvana toimijana. Vahvaa Teostoa tarvitaan siitä yksinkertaisesta syystä, että musiikkibisneksen ytimessä on musiikki. Teos, jonka tekijä on luonut. Tämän ympärille rakentuu kaikki. Kun tekijällä on mahdollisuus keskittyä työhönsä, syntyy uutta musiikkia, joka uudistaa suomalaista kulttuuria. Monimuotoisen ja elinvoimaisen kulttuurin ohella panostukset tekijän menestyksen mahdollistamiseen rikastuttavat suomalaista luovaa taloutta. Luovan talouden menestystarinoita puolestaan kaivataan tänä päivänä kipeämmin kuin koskaan. Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi. 2 Teoston perustamiskokouksen kutsui koolle säveltäjä Lauri Ikonen. Teos- ja tekijähakemistot 1960-luvulla. ATK-yksikköä vuonna 1988. 3

teosto ry Mikä Teosto on? Musiikintekijöiden järjestö. Aatteellinen voittoa tavoittelematon yhdistys, jonka säveltäjät ja musiikin kustantajat perustivat vuonna 1928 valvomaan etujaan. Edustaa noin 27 000:ta kotimaista ja lähes kolmea miljoonaa ulkomaista säveltäjää, sanoittajaa, sovittajaa ja musiikinkustantajaa. Teoston tehtävänä on Mahdollistaa ammattimaisen suomalaisen musiikintekijän menestyminen. Kerätä ja tilittää musiikintekijöille ja kustantajille korvaukset heidän musiikkinsa julkisesta esittämisestä sekä tallentamisesta. Edistää säveltäjien, sanoittajien, sovittajien ja musiikinkustantajien oikeuksia. Myydä ja kehittää ratkaisuja asiakkaittensa musiikinkäytön tarpeisiin. Edistää suomalaisen musiikin monimuotoisuutta, tunnettuutta ja soimista kotimaassa ja vientimarkkinoilla. Teoston asiakkaat Teosto toimii yhdyssiteenä kahden asiakasryhmänsä, musiikintekijöiden ja musiikkia käyttävien yritysten ja yhteisöjen välillä. Musiikin käyttäjäasiakkaita ovat muun muassa TV- ja radioyhtiöt, konserttien ja tapahtumien järjestäjät, ravintolat ja muut liiketoiminnassaan musiikkia käyttävät yritykset ja yhteisöt. Teoston tulos vuonna 2012 Teoston keräämät korvaukset kotimaasta olivat 46,3 miljoonaa euroa, josta tilitetään toimintakulujen vähentämisen jälkeen 86,6 prosenttia säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja heidän perillisilleen sekä musiikinkustantajille. Ulkomaisilta sisarjärjestöiltä ja yhteispohjoismaiselta tallennusoikeuksia myyvältä NCB:ltä tuloutui tilitettäväksi yhteensä 9,1 miljoonaa. Suomalaisen musiikin edistämiseen oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä käytetään 6,7 prosenttia tilityssummasta eli 2,7 miljoonaa euroa. Teoston visio Sisällys 2 Hallituksen puheenjohtajalta 6 Toimitusjohtajan katsaus 10 Työtä musiikintekijöiden yhteisön hyväksi 14 Musiikintekijöille maksetut tilitykset kasvoivat 18 Teosto käynnisti Pumpun 22 Yhteistyöllä joustavampaa lisensointia 26 Hyvitysmaksun uudistus siirtyi 38 Vuonna 2011 esitetyimmät 30 Vuoden varrelta 34 Jäsenkokous ja hallitus 36 Hallinnon periaatteet Teostossa 38 Toimikunnat ja työryhmät 2012-2013 40 Olemme asiakkaitamme varten 42 Vuosi lukuina: tilinpäätös Teosto on Suomen musiikkimarkkinoiden aktiivisin ja asiantuntevin ratkaisujen tekijä. Teoston arvot Asiakkaitamme varten, musiikin puolesta. Ajattelemme luovasti, ratkaisemme tehokkaasti. Tunnemme vastuumme. Innostumme, onnistumme, menestymme. VUOSIKERTOMUS 2012: Tuotanto ja koordinointi Teosto ry Ulkoasu Tuukka Lindqvist, Mogold Oy Hallituksen ja toimitusjohtajan kuvat Juha Törmälä Paperi Edixion 250g, 140g Paino Libris Oy 2013 4 5

toimitusjohtajan katsaus Yhteistyötä ja uusia avauksia Vuosi 2012 oli Teostossa yhteistyön ja uusien avausten vuosi: tiivistimme yhteistyötä niin Suomessa kuin Pohjoismaisella tasollakin, käynnistimme uusia yhdessä tekemisen tapoja ja lisensoimme lukuisia uusia musiikkipalveluita. Musiikin kulutus siirtyy digitaalisiin kanaviin yhä kiihtyvällä tahdilla. Me Teostossa haluamme olla mukana kehittämässä toimivia digitaalisia markkinoita ja kuluttajille uusia, laillisia tapoja nauttia musiikista. Tällä hetkellä Teoston lisensoimia suoratoistoeli streaming- ja latauseli download-palveluita on jo 15 ja määrä kasvaa koko ajan. Spotifyn, Deezerin ja Rdion joukkoon saataneen vuonna 2013 myös YouTube. Online olikin vuonna 2012 yksi vahvimmista kasvualueistamme. Teoston ja NCB:n Suomesta keräämät online-musiikinkäytön korvaukset olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan Teoston kotimaasta keräämät korvaukset olivat viime vuonna yhteensä 46,3 miljoonaa euroa. Kerätty summa oli 2,1 prosenttia suurempi kuin vuonna 2011. Teosto on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon järjestö eli keräämämme korvaukset menevät kulujen jälkeen suoraan säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja kustantajille. Teosto on yksi Euroopan tehokkaimmista tekijänoikeusjärjestöistä. Vuonna 2012 kuluprosenttimme oli 13,4 prosenttia. Yksi eurooppalaista keskustelua hallinneista teemoista oli viime vuonna komission julkaisema ehdotus tekijänoikeusjärjestöjä koskevasta kollektiivihallinnon direktiivistä. Komission tavoitteena on kannustaa järjestöjä lisäämään läpinäkyvyyttä ja tehostamaan toimintaansa. Tiedon avoimuus on musiikkialalla keskeinen osa suomalaista ja laajemmin myös pohjoismaista tekijänoikeuskulttuuria ja on hienoa huomata, että myös komissio kiinnittää huomiota näihin asioihin. Uskomme, että pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri voi toimia esikuvana myös eurooppalaisella tasolla. Direktiivin toisen tavoitteen, monta aluetta katta- Teosto vaikuttaa aktiivisesti suomalaisen musiikin käytön edistämiseen. van musiikkiteosten verkko-oikeuksien lisensoinnin, sääntelyssä on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että pienten järjestöjen ja niiden edustamien repertoaarien tasavertainen ja syrjimätön pääsy markkinoille turvataan. Markkinoille pääsyn pitää olla mutkatonta ja syrjimätöntä, sillä suomalaisen musiikin vahva asema kotimaankaan musiikkitarjonnassa ei ole itsestäänselvyys. Kotimaista musiikkia käytettiin Suomessa radiossa ja televisiossa 2012 edellisvuotta vähemmän. Kuluvana vuonna Teosto vaikuttaakin aktiivisesti suomalaisen musiikin käytön edistämiseen sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla. Teoston perustehtävä on suomalaisen ammattimaisen musiikintekijän menestyksen mahdollistaminen. Tätä tehtävää toteutamme monin eri tavoin. Teosto perusti syksyllä 2012 yhdessä esittäviä taiteilijoita ja äänitteen tuottajia edustavan Gramex ry:n kanssa Musiikin edistämissäätiön edistämään ja tukemaan kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista. Säätiö jatkaa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus Esekin ja Luovan Säveltaiteen Edistämissäätiö Lusesin toimintaa. Teosto luovutti yhdessä Gramexin kanssa säätiön perustamispääomaksi miljoona euroa. Lisäksi Teosto lahjoitti Raaseporin kunnassa sijaitsevan Villa Vikanin Musiikin edistämissäätiölle residenssikäyttöön taiteilijoiden työskentelytilaksi. Lahjoituksen myötä perinteikäs Villa Vikan säilyy jatkossakin kulttuurikäytössä ja säveltäjien, sanoittajien ja sovittajien työskentelypaikkana. Nyt myös musiikin esittäjät pääsevät hyödyntämään Villa Vikania. Kehitämme yhteistyössä Tanskan Kodan ja Norjan Tonon kanssa esitystapahtumien käsittely- ja tilitysjärjestelmiämme. Merkittävimpänä uudistuksena musiikintekijöille ja kustantajille tulee olemaan verkkopalvelumme tilitystulosteiden kehittäminen. Tekijöiden ja kustantajien korvaukset kasvoivat. Aloitimme entistä tiiviimmän yhteistyön Tanskan Kodan ja Norjan Tonon kanssa. Lisensoimme uusia digitaalisia palveluita. Käynnistimme musiikkialan yhteishanke Pumpun. Edistimme suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Osallistuimme Musiikin edistämissäätiön perustamiseen. Oikeudenomistajat pystyvät tulevaisuudessa myös itse tutkimaan esitystapahtumat-tietokantaa ja selvittämään, mistä heidän tilityksensä on muodostunut. Kehitämme myös käyttäjäasiakkaiden verkkopalveluita, joiden avulla asiakkaat pystyvät itse seuraamaan tuotteitaan ja laskutustaan. Ensimmäisinä asiakasryhminä tätä uutta verkkopalvelua pystyvät hyödyntämään ravintolat, tanssipaikat ja muut tapahtumanjärjestäjät. Digitaalisuuden mukanaan tuomia mahdollisuuksia olemme hyödyntäneet myös esimerkiksi siten, että testasimme ensimmäisenä tekijänoikeusjärjestönä maailmassa automaattista elävän musiikin tunnistusta Provinssirockissa 2012 yhdessä espanjalaisen teknologiayritys BMAT:n kanssa. Tulokset olivat lupaavia, ja työtä jatketaan tälläkin saralla. Uusien musiikintunnistusteknologioiden hyödyt musiikintekijöille tulevat näkymään automatisoituna, kustannustehokkaana ja nopeana tekijänoikeuskorvauksien keräämisenä ja maksamisena tekijöille. Vuonna 2012 Teosto käynnisti yhdessä muiden musiikkialalla toimivien kanssa Pumpun, hankkeen, jonka tavoitteena on kasvattaa menestyvien suomalaisten musiikintekijöiden määrää, helpottaa tekijöiden reittiä kansainvälisille markkinoille ja edesauttaa tekijöiden verkostoitumista. Teosto on jo vuosikymmeniä edistänyt musiikkivientiä sekä suomalaisen musiikin elinvoimaisuutta ja monimuotoisuutta. Nyt haluamme omalta osaltamme viedä eteenpäin entistä suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa toimintaa musiikintekijän koko uran aikana lähtien junioreista ja päätyen kansainvälisiin menestyjiin. Uskomme, että musiikintekijöiden polkua kohti ammattilaisuutta ja kansainvälistä menestystä voidaan avittaa järjestelmällisellä työllä ja yhdessä tekemisellä. Yksi aikakausi Teoston historiassa tulee kuluvana vuonna päätökseen, kun Teosto muuttaa Lauttasaaresta uusiin tiloihin. 40 vuotta sitten valmistuneen rakennuksen pitäminen käyttökunnossa olisi vaatinut mittavat, usean miljoonan euron peruskorjaukset, joten sen myynti tuli ajankohtaiseksi. Teoston toimisto siirtyy vuokratiloihin ja noin seitsemän miljoonan myyntivoitto siirretään Teoston jäsenkokouksen päätöksellä kokonaisuudessaan vuonna 2010 perustettuun Teosto-rahastoon. Rahaston avulla voimme entistä paremmin edistää suomalaisen musiikintekijän menestystä tulevaisuudessakin. Teosto on toteuttanut perustehtäväänsä jo 85 vuotta. Maailma ympärillämme on tullut vuosien varrella entistä sirpaleisemmaksi ja musiikkia kulutetaan mitä moninaisimmilla tavoilla. Myös musiikin tekijän korvaukset ovat pirstaleina maailmalla. Tässä muutoksessa Teoston kaltaisten toimijoiden rooli on tärkeämpi kuin koskaan. Tehtävämme on kerätä musiikin käytöstä maksettavat korvaukset ja tilittää ne edelleen tekijöille ja musiikin kustantajille. Tämän eteen me Teostossa teemme töitä jatkossakin. Rakkaudesta musiikkiin. Katri Sipilä Toimitusjohtaja 6 7

Työtä musiikintekijöiden hyväksi SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Kaikki mitä olen tehnyt elämässäni aikaisemmin, kuuluu tietysti musiikissani. Milla Viljamaa, Teostory 2/2012 Milla Viljamaa on ansioitunut kosketinsoittaja, jonka tausta on kansanmusiikissa. Viime vuosina maailmaa kamariorkestereiden kanssa kiertänyt Milla tunnetaan myös erilaisten näyttämötaiteiden kautta. Sooloprojektien lisäksi hänellä on useita yhtyeitä. Milla Viljamaan Minnelevyn teokset palkittiin vuoden 2012 Teosto-palkinnolla. 8 9

Työtä musiikintekijöiden hyväksi OLLI SULIN Työtä musiikintekijöiden yhteisön hyväksi Teoston edunvalvonnan tavoitteena on vahvistaa suomalaisen musiikintekijän menestymisen poliittisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä. Pienten kieli- ja kulttuurialueiden asemasta on pidettävä huolta. Vuonna 2012 Teoston päämääränä oli vaikuttaa hallitusohjelman luovia aloja koskevien kirjausten ripeään valmisteluun ja toimeenpanoon. Luovan alan toimijoiden viestit näkyvät Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa, johon on kirjattu muun muassa nämä tavoitteet: 1. Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. 2. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään. 3. Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa. 4. Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa. 5. Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve. 6. Luovien alojen merkitys kasvaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä. Niihin pyritään kannustamaan kasvavilla rahoituspanostuksilla ja alan erityispiirteiden huomioon ottamisella. Luovien alojen kasvuodotusten lunastaminen vaatii, että luovan työn kannustavuudesta huolehditaan ja luovien ihmisten potentiaali saadaan käyttöön täysimääräisesti. Teosto on vakuuttunut, että lisäämällä luovan työn kannustavuutta lisätään samalla uusien innovaatioiden kasvupotentiaalia. Tekijöiden ääni Euroopassa Euroopan unionin vaikutus suomalaisen tekijän kannalta tärkeisiin kysymyksiin on yhä merkittävämpi. Euroopan unionin päätöksenteko vaikuttaa yhä enemmän myös Teoston toimintakenttään sekä tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Siksi on tärkeää, että Teosto nostaa näkemyksiään ja kantojaan aktiivisesti esiin myös Brysselissä. Vaikuttaminen EU-asioissa tapahtuu sekä Teoston oman edunvalvonnan että musiikin tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaisen kattojärjestön Gesacin kautta. Teoston tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttamista EU-instituutioiden suuntaan ja ennakoida tulevia EU-tason lainsäädäntötoimenpiteitä. Tuloksellinen vaikuttaminen EU-tasolla edellyttää ketterän ja nopean reagoinnin lisäksi tavoitteiden ja toimenpiteiden huolellista ennakointia ja suunnittelua pitkällä aikavälillä. Vuoden 2012 aikana Teostolla oli lukuisia tapaamisia muun muassa europarlamentaarikkojen, komission edustajien ja Suomen EU-edustuston virkamiesten kanssa. Yksi eurooppalaista keskustelua hallinneista teemoista oli komission 11.7.2012 julkaisema ehdotus eurooppalaisia tekijänoikeusjärjestöjä koskevasta kollektiivihallinnon direktiivistä. Direktiivin keskeisenä tavoitteena on luoda EU-tasolle tekijänoikeuksien yhteishallinnoinnin oikeudellinen kehys, joka takaisi tekijänoikeusjärjestöjen tehokkuuden, läpinäkyvyyden ja vastuullisen toiminnan. Tämä edesauttaisi direktiivin toista päämäärää, joka on digitaalisten sisämarkkinoiden vauhdittaminen helpottamalla musiikin rajat ylittävää lisensointia. Komissio ehdottaa muun muassa tekijänoikeusjärjestöjä koskevaa, hyvin yksityiskohtaistakin EU-tasoista sääntelyä. Teosto on korostanut, että hyvän tekijänoikeushallinnon käytännöissä pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen avoin ja läpinäkyvä toimintakulttuuri on sopiva esikuva myös yleiseurooppalaisella tasolla. Teoston näkemyksen mukaan musiikkiteosten onlineoikeuksien lisensoinnin rajat ylittävällä sääntelyllä voi olla suotuisia vaikutuksia markkinoiden kehitykseen ja niin pienten järjestöjen kuin niiden edustamien repertoaarien asemaan. Edellytyksenä kuitenkin on, että sääntely on luonteeltaan suuntaviivoja asettavaa ja jättää tilaa markkinoiden omalle kehitykselle. On niin ikään tärkeää, että lopputuloksena ei ole muutaman suuren eurooppalaisen toimijan hallitsema online-markkina, vaan että myös pienten tekijänoikeusjärjestöjen aktiivinen toiminta rajat ylittävillä markkinoilla on mahdollista ja riittävän turvattua. EU:n komissio pyrkii laajentamaan tekijänoikeus- Suomalaisen musiikin vetovoimasta ja viehätyksestä Suomi Areenassa Porissa keskustelivat Tuomo Prättälä, Teoston hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi, Iiro Rantala ja Pori Jazzin pitkäaikainen tiedottaja Mikko Peltola. Tutkimustiedolla tehokkuutta toimintaan Teoston tutkimustoiminta koostuu kolmesta osa-alueesta: tutkimusyhteistyöstä asiakkaiden, sidosryhmien ja yritysten kanssa, markkinatutkimuksista sekä Teoston oman toimintansa yhteydessä keräämän datan jalostamisesta ja hyödyntämisestä. Vuoden 2012 aikana tutkimustoiminnassa keskityttiin erityisesti uusiin teknologioihin, teknologiapilotteihin sekä asiakasyhteistyöhön. Teosto toteutti vuonna 2012 ensimmäisenä tekijänoikeusjärjestönä maailmassa elävän musiikin esitysten automaattiseen tunnistamiseen liittyvän tutkimuspilotin. Pilotti toteutettiin yhdessä espanjalaisen teknologiayhtiö BMAT:n kanssa Provinssirockissa. Teknologian kehitystyötä jatketaan joulukuussa 2012 käynnistyneellä DJ-pilotilla klubiympäristössä. Pilotit ovat osa järjestöjen toimintapiiriä yleiseurooppalaiseen suuntaan sisämarkkinakehityksen vauhdittamiseksi. Komissio käynnisti vuoden 2012 lopulla laajemman keskustelun digitaalisten sisämarkkinoiden edistämisestä ja tekijänoikeuskysymysten ajantasaistamisesta EU-tasolla. Tähän Licences for Europe -prosessiin kuuluu muun muassa laaja keskustelu eurooppalaisten sidosryhmien kesken vuoden 2013 aikana. Tässäkin hyvät ja toimivat esimerkit löytyvät läheltä: Teosto on mukana pohjoismaisten järjestöjen NCB-Hubyhteistyössä, jonka tavoitteena on vastata yhtä maata laajemmalle ulottuvien tekijänoikeuslupien kysyntään Pohjoismaiden ja Baltian alueella. Samalla kun tekijänoikeushallinnossa tavoitellaan suuria yksiköitä ja mittakaavaetuja, on varmistettava, että pienten kieli- ja kulttuurialueiden asema ei heikenny. Näin voi käydä, jos kansallisten tekijänoikeuspalveluiden toimintaedellytykset vaarantuvat. Tekijänoikeusjärjestöt kuuluvat kiinteästi kulttuurituotannon paikalliseen ekosysteemiin ja niiden palvelut oikeudenomistajille ja aineistojen käyttäjille ovat lähellä asiakasta. On suomalaisen asiakkaan ja kulttuurin etu, että tästä pidetään kiinni jatkossakin. Teoston tekijänoikeusjärjestelmän kehittämiseen liittyvää uusien teknologioiden tutkimushanketta. BMAT:n kanssa toteutettiin vuonna 2012 myös laaja radio- ja tv-alueen musiikintunnistusteknologiaan liittyvä pilotti. Vuoden 2012 lopussa valmistui iso tutkimuskokonaisuus taustamusiikista. Hankkeessa tehtiin kaksi kyselytutkimusta taustamusiikkia käyttäville yrityksille ja kuluttajille sekä tavarataloketjun ja taustamusiikkipalvelun kanssa toteutettu pilottitutkimus musiikin ja mainonnan vaikutuksesta myyntiin. Tutkimuskokonaisuuden tuloksia käytetään Teoston taustamusiikkiasiakkaiden palveluiden kehittämiseen. Teosto toteutti kesällä 2012 tutkimuksen Helsingin treenikämpistä yhteistyössä Helsingin kaupunginmuseon ja Suomen Jazz & Pop Arkiston kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin bändien harjoitustilojen riittävyyttä ja kehitystarpeita. Tutkimus treenikämpistä jatkuu ja se tullaan laajentamaan valtakunnalliseksi. Teosto toteutti tutkimukset myös tekijäasiakkaiden tulonmuodostuksesta sekä musiikintekijöiden verotuksesta ja yritystoiminnasta. Loppuvuonna käynnistettiin myös Teoston asiakastyytyväisyys- ja mielikuvatutkimusten toteuttaminen, joka jatkuu alkuvuonna 2013. Jo vuonna 2011 aloitettu Teoston elävän musiikin tilastointihanke jatkui muun muassa pilottiprojektilla merkittävän musiikinkäyttäjäasiakkaan kanssa. 10 11

Työtä musiikintekijöiden hyväksi HARRI NURMINEN JOUNI PORSANGER Tekijänoikeuskorvausten koetaan olevan hyväksi kotimaiselle kulttuurille HARRI NURMINEN Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty -verkoston toimeksiannosta tehdyn tekijänoikeusbarometrin mukaan kriittinen suhtautuminen tekijänoikeusjärjestöihin ja -korvauksiin on hieman lisääntynyt. Kuitenkin 76 prosenttia suomalaisista katsoo tekijänoikeuskorvausten olevan hyväksi kotimaiselle kulttuurille. 78 prosenttia arvioi, että tekijänkorvauksia maksamalla tuetaan taiteen tekemisen jatkuvuutta. 68 prosenttia vastaajista oli joko täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että tekijänoikeuskorvaukset ovat merkittävä elannonlisä taiteilijoille. Poimintoja tekijänoikeusbarometristä Tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviksi arvioitiin tekijänoikeuskorvauksien kerääminen taiteilijoille (67 %), piraattituotteiden myynnin vastustaminen (59 %) ja teosten esittämiseen tarvittavien käyttölupien myöntäminen (54 %). 12 prosenttia vastaajista arveli internetiin luvatta laitetun musiikin lataamisen olevan laillista. Piraattilevyn, -tietokonepelin tai -elokuvan ostamista piti hyväksyttävänä 8 prosenttia vastaajista 10 prosenttia 15 24-vuotiaista vastaajista hyväksyi musiikin tai elokuvien luvattoman jakelun internetissä. 33 prosenttia kertoi joko itse tai perheenjäsenensä ostaneen laillisesta verkkokaupasta musiikkia, elokuvia tai tietokonepelin. Vuonna 2011 vastaava luku oli 39 prosenttia. Teosto on tunnetuin tekijänoikeusjärjestö. Teoston mainitsi spontaanisti 41 prosenttia, Gramexin 13 prosenttia ja Kopioston 4 prosenttia vastaajista. HARRI NURMINEN Vasemmalla ylhäällä: Musiikintekijä Wimme Saari ja kansanedustaja Simo Rundgren Rovaniemen kummitilaisuudessa. Iso kuva: Hämeenlinnan kummilounaalla toisensa tapasivat sanoittaja Sana Mustonen ja kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen. Vasemmalla: Säveltäjä Jarmo Sermilä on kansanedustaja Johannes Koskisen kulttuurikummi. Oikealla: Kulttuurikummit Jare Cheek Tiihonen ja Sipe Santapukki ja kansanedustaja Timo Heinonen. Musiikintekijöillä suora yhteys päättäjiin Teoston vuonna 2009 käynnistämä Kulttuurikummi-hanke jatkui myös vuonna 2012. Kummihankkeen myötä sekä musiikintekijöiden että päättäjien ymmärrys toistensa työstä ja tavoitteista on kasvanut. Teoston järjestämiä kulttuurikummien ja kansanedustajien lounastapaamisia oli Kotkassa, Rovaniemellä ja Hämeenlinnassa. Tämän lisäksi yksittäiset kummiparit järjestivät tapaamisia, joissa musiikintekijöille tärkeitä asioita puitiin kummin ja kansanedustajan kesken. Syksyllä Teosto teki kyselyn kulttuurikummeina toimiville musiikintekijöille. Kyselyllä haluttiin selvittää, kuinka aktiivisesti musiikintekijät ja kansanedustajat ovat tavanneet toisiaan, millaiset asiat ovat nousseet tapaamisissa keskeisiksi ja olisiko kummitoimintaa syytä kehittää johonkin suuntaan. Kyselystä saatu palaute oli kaiken kaikkiaan positiivista. Jos tapaamisia saadaan sovituiksi ja ihmiset kuuntelevat toisiaan, on oleellisin kehitys tapahtunut, yksi kummeista vastasi kehitysideoita koskevaan kysymykseen. Ideoita tuli myös kansanedustajien paremmasta perehdyttämisestä musiikkiammattilaisten maailmaan, pienimuotoisista kahvikonserttitapaamisista ja esimerkiksi kummien yhteisestä Facebookryhmästä. Ylipäänsä aktiivinen yhteydenpito saa jo kansanedustajat valveutumaan siitä, mitä ammattikuntamme tekee, uskoi yksi vastaajista. Teosto hyödyntää kummikyselyn tuloksia toiminnassaan ja vinkkejä etsitään myös Australiasta, Kroatiasta ja Unkarista, joissa on myös kummi- tai kulttuurilähettilästoimintaa. 12 13

Musiikintekijöiden tilitykset kasvoivat Musiikintekijöille maksetut tilitykset kasvoivat Teosto tilittää keräämänsä tekijänoikeuskorvaukset oikeudenomistaja-asiakkailleen. Kotimaiset tekijät ja kustantajat saivat tilityksiä viime vuonna yhteensä 22,5 miljoonaa euroa. Teosto kerää tekijänoikeuskorvauksia musiikin käyttämisestä käyttäjäasiakkailtaan ja tilittää korvaukset musiikin tekijöille eli säveltäjille, sanoittajille, sovittajille ja heidän perillisilleen sekä musiikkikustantajille. Teoston perustehtävänä on mahdollistaa ammattimaisen suomalaisen musiikintekijän menestys. Perustehtävää toteutetaan edistämällä tehokkaasti musiikintekijöiden tekijänoikeuksia ja heidän toimintaedellytyksiään. Teosto keräsi korvauksia musiikinkäytöstä Suomessa 46,3 miljoonaa euroa, josta Teoston toimintakulujen vähentämisen jälkeen oikeudenomistajille jaettavaksi siirrettiin 40,0 miljoonaa euroa eli 86,6 prosenttia kerätystä korvaussummasta. Vuonna 2012 Teoston kuluprosentti oli 13,4 prosenttia, mikä tarkoittaa, että Teosto on edelleen yksi kustannustehokkaimmista tekijänoikeusjärjestöistä kansainvälisesti. Vuonna 2012 Teosto tilitti oikeudenomistajilleen musiikin esitys- ja tallennuskorvauksia yhteensä 46,8 miljoonaa euroa. Summa on 2,3 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Kotimaisille musiikin- tekijöille maksettiin 22,5 miljoonaa euroa, ja Teosto tilitti 24,3 miljoonaa sisarjärjestöjensä välityksellä ulkomaisille musiikintekijöille ja kustantajille. Suurimman osan kotimaisille oikeudenomistajille tilitetyistä esityskorvauksista, 82,9 prosenttia, saavat musiikintekijät. Loput 17,1 prosenttia tilitetään musiikinkustantajille. Teosto maksaa tilityksiä teoksille, joita on esitetty julkisesti, tallennettu tai lainattu kirjastoista. Vuonna 2012 tilityksiä sai 10 043 kotimaista oikeudenomistajaa musiikintekijää, kustantajaa ja perillistä. Tekijöitä tästä määrästä on 8 642. Lähes 800 oikeudenomistajaa sai vuoden aikana Teostosta enemmän kuin 5 000 euroa. Tämän lisäksi oikeudenomistajille tilitetään korvauksia ulkomaisilta sisarjärjestöiltä sekä yhteispohjoismaiselta tallennusoikeuksia myyvältä NCB:ltä*. Ulkomaisten sisarjärjestöjen ja NCB:n maksamat korvaukset olivat vuonna 2012 yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. *Teoston oikeudenomistajien tallennusoikeuksia hallinnoi NCB (Nordisk Copyright Bureau), Kööpenhaminassa sijaitseva yhteispohjoismainen tallennusoikeuksia lisensoiva yhteenliittymä, jonka jäseniä ovat pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt Koda, Stef, Stim, Teosto ja Tono. NCB kerää tallennuskorvaukset niille Teoston edustamille musiikintekijöille ja kustantajille, joiden teoksia on tallennettu esimerkiksi äänitteille, elokuviin tai mainoksiin. Musiikkia tehdään ympäri Suomen Teostolla oli vuoden 2012 lopussa 26 933 musiikintekijä- ja -kustantaja-asiakasta, joista yli 30 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2012 lopulla tekijöistä asui Helsingissä noin 6 400, Espoossa noin 1 300 ja Vantaalla noin 880. Pääkaupunkiseudun lisäksi suuremmissa yliopistokaupungeissa on keskimääräistä enemmän musiikintekijöitä. Rovaniemi 231 Vaasa 312 Kokkola 431 Pori 332 Turku 1 269 Oulu 913 Seinäjoki 420 Tampere 2 660 Jyväskylä 838 Hämeenlinna 308 Helsinki 6 409 Lahti 479 Kuopio 601 Kouvola 312 Joensuu 420 musiikintekijöitä / postinumeroalue Helsinki Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Seinäjoki Kuopio Joensuu Hämeenlinna Kokkola Vaasa Pori Rovaniemi Kouvola 6 409 2 660 1 269 838 913 479 420 601 420 308 431 312 332 231 312 Yhä useampi tekijäasiakas on nuori nainen Vuonna 2012 Teostoon liittyi 816 uutta musiikintekijää ja 18 kustantajaa. Vuoden lopussa Teostossa oli yhteensä 26 933 oikeudenomistaja-asiakasta, joista kustantajia oli 680. Tekijöistä valtaosa on miehiä, mutta naisten osuus on kasvussa: vuonna 2012 liittyneistä uusista asiakkaista 33 prosenttia on naisia. Kaikista Teoston oikeudenomistaja-asiakkaista naisia on noin 18 prosenttia. Vuonna 2012 Teoston asiakkaaksi liittyneiden keski-ikä oli 33 vuotta. Nuorin Teostoon liittynyt oli 6-vuotias, vanhin 85-vuotias. Vuoden 2012 aikana Teoston asiakkaaksi liittyi kaikkiaan 22 alle 18-vuotiasta. Kaikkien Teoston tekijäasiakkaiden keskimääräinen ikä oli 44 vuotta. Oikeudenomistaja-asiakkaat ovat keskittyneet voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, missä asuu reilu kolmannes musiikintekijöistä ja kustantajista. Tilityksissä alan keskittyminen näkyy vielä selkeämmin: 66 prosenttia tilityksistä maksetaan pääkaupunkiseudulle, 9 prosenttia Tampereelle, ja viisi prosenttia Turkuun. Teoston tekijäasiakkaista 259 asui ulkomailla vuonna 2012. Lähes kolmannes ulkomailla asuvista musiikintekijöistä asui Ruotsissa. tekijä- ja kustantaja-asiakkaita 587 19181 611 20109 631 24475 647 25159 680 26253 71 109 tekijöiden ikä- ja sukupuolijakauma Nainen Mies 716 2600 1199 6399 851 4549 610 3385 443 1757 242 773 119 304 48 108 teostoon ilmoitetut uudet teokset 5517 21753 5140 22296 3701 25552 3801 22850 1404 27836 maksetut esitys- ja tallennuskorvaukset kotimaiset tekijät ja kustantajat, yhteensä 10 043 7648 1608 552 235 esityskorvaukset ulkomailta ja ulkomaille Ulkomailta Ulkomaille milj. 0,6 9,6 0,2 6,3 0,2 3,7 0,4 0,9 0,2 0,9 1,3 2,9 kotimaisen musiikin edistäminen yhteensä 2,7 milj. Teosto-rahasto 42 % Jäsenjärjestöt* ja Music Finland 29 % Muut** 10 % Musiikin edistämissäätiön säädepääoma 19 % 08 09 10 11 12 Kustantajia Tekijöitä Alle 20 20 29 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80 89 90 08 09 10 11 12 Paperilomakkeella Sähköisesti Alle 1000 1000-5000 5000-20000 Yli 20000 Ruotsi* USA Iso- Saksa Ranska Muut Britannia *Näistä suurin osa on korvauksia sellaisista teoksista, joiden alikustannusoikeudet ovat Ruotsissa * sis. Elvis ry:n, Suomen Säveltäjät, Musiikkikustantajat ja Kirkkomusiikin säveltäjät ** sis. mm. partituurimusiikin tuen, jäsenjärjestöjen yhteydessä toimivat säätiöt ja rahastot 14 15

Musiikintekijöiden tilitykset kasvoivat Teosto panostaa verkkoon Verkon tuoma murros näkyy yhä selvemmin musiikkialalla. Jakelukanavien monipuolistumisen lisäksi muutos on koskenut kokonaisvaltaisesti myös musiikin tekemistä ja käyttämistä, jotka ovat siirtyneet pois ajan ja paikan asettamista rajoitteista. Verkkomaailman nopea kehitys ja vakiintuminen osaksi normaalia arkipäivää tarkoittavat, että myös palvelua tarvitaan yhä enemmän verkkoympäristössä. Teosto kehittääkin aktiivisesti verkkotoimintaansa. Vuonna 2012 uudistettiin Teoston verkkosivuja, ja vuoden 2013 aikana parannetaan oikeudenomistajien verkkopalvelun käyttäjäystävällisyyttä tekijöiltä ja esittäjiltä saadun palautteen pohjalta. Käyttäjäasiakkaiden verkkopalveluiden ensimmäinen vaihe, ravintoloiden ja tanssipaikkojen tarpeisiin rakennettu tapahtumatietojen sähköinen ilmoittaminen, otettiin käyttöön 7.1.2013. Vuoden 2013 aikana käyttäjäasiakkaiden verkkopalvelua laajennetaan ja syvennetään vastaamaan kattavammin asiakkaiden tarpeisiin. Syksyllä 2013 myös yksittäisten tapahtumien järjestäjät voivat ilmoittaa tapahtumiensa tiedot verkkopalvelussa. Palvelun kehittyessä asiakkaat voivat muun muassa selata palveluun ilmoittamiaan eri kuukausien tapahtumatietoja ja saamiaan laskuja sekä ylläpitää omia asiakastietojaan. Teoston verkkosivuille tuotiin uusi palvelukanava, joka otettiin käyttöön joulukuussa 2012. Teoston Teuvo on virtuaalinen asiakaspalvelija, jolle voi esittää kysymyksiä chat-ikkunan kautta ja Teuvo vastaa kysymyksiin reaaliajassa, Teoston asiakaspalvelun aukioloaikojen puitteissa. Myös teostietojen rekisteröinti on siirtynyt vuosien varrella vahvasti verkkoon. Teostoon ilmoitettiin vuoden 2012 aikana yli 29 000 uutta teosta. Uusista teosilmoituksista jo 95 prosenttia tehtiin verkossa. Koska verkko on kasvattanut suosiotaan asiakkaidemme asiointikanavana ja teostietojen manuaalinen rekisteröinti vie suhteessa huomattavan paljon resursseja, Teoston jäsenistö päätti syyskokouksessaan, että paperisista teosilmoituksista luovutaan ja teosilmoituksia voi tehdä 1.5.2013 alkaen ainoastaan verkkopalvelussa. Olemassa olevien kanavien lisäksi Teoston verkkotoimintaa on laajennettu myös sosiaaliseen mediaan. Vuonna 2012 Teosto avasi Twitter-tilin ja lisäsi läsnäoloaan Facebookissa. Vaikuttamalla uudenlaisissa verkostoissa ja kanavissa Teosto pyrkii tukemaan musiikintekijöiden yhteisöllisyyttä sekä palvelemaan sidosryhmiään entistä avoimemmin ja nopeammin. Ydinajatuksena on tunnistaa, luoda ja tarjota sidosryhmien tarpeita ja kiinnostusta vastaavaa sisältöä. Musiikintekijöitä tavattiin ympäri Suomen Teostossa on kehitetty myös henkilökohtaista yhteydenpitoa oikeudenomistaja-asiakkaisiin, ja vuonna 2012 Teosto järjesti seitsemän oikeudenomistajatilaisuutta eri puolilla Suomea. Paikallisia musiikintekijöitä ja kustantajia tavattiin Lappeenrannassa, Lahdessa, Rovaniemellä, Oulussa, Turussa, Porissa ja Tampereella. Tilaisuuksissa jaettiin tietoa ja keskusteltiin tekijöiden työhön ja arkeen liittyvistä ajankohtaisista aiheista, kuten esimerkiksi ulkomailta saatavista korvauksista ja teosilmoituksista. Tilaisuuksia järjestetään myös vuonna 2013. Tukea kotimaisen musiikin edistämiseen Teosto käyttää vuosittain oikeudenomistajien yhteisillä päätöksillä osan esityskorvausten tilityssummasta suomalaisen musiikin edistämiseen. Vuonna 2012 kotimaisen musiikin edistämiseen käytettiin 2,7 miljoonaa euroa eli 6,7 prosenttia tilityssummasta. Aatteellisen toiminnan turvaamiseksi ja edistämistyön jatkuvuuden varmistamiseksi perustettu Teosto-rahasto aloitti aktiivisen sijoitustoiminnan Kampanjointia esitysilmoitusten tekemisen puolesta Teosto ja Elvis ry kampanjoivat esitysilmoitusten tekemisen puolesta muiden tekemää musiikkia esittäville yhtyeille ja artisteille sekä esiintymisiä myyville ohjelmatoimistoille. Ilmoita biisit -kampanjan tavoitteena oli herätellä esiintyjiä esitysilmoitusten tekemiseen. Teoston tilityksessä musiikintekijöille kertyy tuloja vain niistä live-esityksistä, joista on tehty esitysilmoitus. Esitysilmoitukset ovatkin Teostolle korvaamaton työkalu, jonka avulla tapahtumanjärjestäjien maksamat esityskorvaukset voidaan ohjata säveltäjille, sanoittajille ja sovittajille. alkuvuodesta 2012. Rahaston pääomaa on kartutettu siirtämällä sinne vuodelta 2012 kansallisten varojen rahastoitava osuus 1,1 miljoonaa euroa. Lisäksi rahastoon siirrettiin Teoston viime vuonna myymien työsuhdeasuntojen myyntivoittoja yhteensä 0,6 miljoonaa euroa. Rahaston koko oli vuoden 2012 lopulla 6,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 rahastoon siirretään myös Teoston toimitilakiinteistön myynnistä saatu myyntivoitto, joka on suuruudeltaan noin 7 miljoonaa euroa. Musiikin edistämisvaroilla Teosto tukee esimerkiksi jäsenjärjestöjensä Suomen Säveltäjät ry:n, Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n ja Suomen Musiikkikustantajat ry:n sekä niitä lähellä olevien säätiöiden ja rahastojen sekä Music Finland ry:n toimintaa. Music Finland ry perustettiin vuonna 2011 yhdistämään Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin ja Music Export Finlandin (Musexin) toiminnot, ja uusi yhdistys aloitti toimintansa vuonna 2012. Ilmoita biisit -kampanjalle perustettiin oma Facebook-sivu, jossa kerrotaan lisätietoja ilmoitusten teosta ja muistutetaan asian tärkeydestä. Lisäksi kampanjan puitteissa tehtiin henkilökohtaisia vierailuja muun muassa ohjelmatoimistoihin, joihin jaettiin myös Ilmoita biisit -esitettä. Esitettä jaettiin laajasti myös musiikintekijöille ja esiintyjille erilaisissa tapahtumissa ja tapaamisissa. Teosto ja Gramex perustivat Musiikin edistämissäätiön Teosto ja Gramex perustivat uuden musiikkia edistävän säätiön kesäkuussa 2012. Musiikin edistämissäätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista. Säätiö voi toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia tai muutoin edistämällä ja tukemalla taloudellisesti musiikkiin liittyviä tilaisuuksia, musiikkitallenteiden tuottamista, musiikin kustannustoimintaa, vientiä, koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä harjoittamalla taiteilijaresidenssitoimintaa. Gramex ja Teosto luovuttivat kumpikin säätiön peruspääomaksi viisisataatuhatta euroa eli yhteensä miljoona euroa. Teoston jäsenistö päätti joulukuussa 2012 lahjoittaa säätiölle myös perinteikkään Villa Vikanin taiteilijoiden residenssikäyttöön. Huvila luovutetaan Musiikin edistämissäätiön käyttöön vuonna 2013. Musiikki tuo leivän aktiivisimmille musiikintekijöille Pohjoismaista yhteistyötä Elannon hankkiminen musiikkia tekemällä on Suomessa mahdollista, mutta useimmille säveltäminen, sanoittaminen tai sovittaminen ei riitä ainoaksi toimeentuloksi. Varmimmin elantonsa musiikilla hankkivat musiikintekijät, jotka luovat aktiivisesti kontakteja, tekevät musiikkia myös muiden esitettäväksi tai saavat teoksilleen paljon radiosoittoja. Teoston kesäkuussa 2012 toteuttamaan verkkokyselyyn vastanneista 180 musiikintekijästä yli puolet sanoi Teosto-tulojen olevan heille merkittävä (47 %) tai pääasiallinen (8 %) tulonlähde. Näiden vastaajien vuonna 2011 saamien Teosto-korvausten mediaani oli 3 000 euroa ja keskiarvo 9 445 euroa. Vastaajista 107 oli saanut Teoston maksamien tekijänoikeuskorvausten lisäksi säveltämiseen liittyviä tuloja tilauspalkkioista, kustantajilta, teatterimusiikin tekemisestä ja esimerkiksi mainosmusiikista. Musiikin esittämisestä oli saanut tuloja 119 vastaajaa. Esittämisestä saatujen tulojen mediaani oli 6 000 euroa ja keskiarvo 11 252 euroa. Huolena vastaajilla olivat kuitenkin vuosittaisten tulojen suuret vaihtelut. Peräti 71 prosenttia ilmoitti musiikin tekemiseen liittyvien tulojensa vaihtelevan paljon vuosittain. Noin kolmanneksella (37 %) vastaajista oli vuonna 2011 sävellys-, sanoitus- ja sovitustyön rinnalla jatkuva työ- tai virkasuhde ja yli puolet (54 %) oli tehnyt pätkä- tai freelance-töitä. Kokonaan musiikkiin liittymätöntä työtä teki runsas neljäsosa vastaajista. Tilitykset musiikintekijöille ja -kustantajille edellyttävät, että Teostolla on tiedot teoksista, niiden esityksistä ja tekijöistä sekä toimiva tilitysjärjestelmä. Teosdokumentaation, esitystietojen ilmoittamisen ja tilitysjärjestelmän on toimittava niin, että tilitykset saadaan tehtyä nopeasti ja sujuvasti. Teostolla on ollut viimeiset 15 vuotta käytössään yhteispohjoismainen teosrekisteri Nord- Doc, johon musiikintekijöiden ja -kustantajien Teoston verkkopalvelussa syöttämät tiedot uusista teoksista ja kustannussopimuksista siirtyvät kerran vuorokaudessa. Tilityksissä Teosto on käyttänyt yhteispohjoismaista Nord-Dis-tilitysjärjestelmää. Teoston ruotsalainen sisarjärjestö Stim on tehnyt vuodesta 2007 yhteistyötä Englannin PRS for Musicin kanssa ICE-teos- ja kustannussopimustietokannan rakentamiseksi ja on luopumassa tämän vuoden aikana Nord-Docin käytöstä. Tanskan Koda ja Norjan Tono ovat jo muutaman vuoden tehneet yhteistyötä tilitys-, esitysilmoitus- ja verkkopalvelujärjestelmien yhtenäistämiseksi. Vuonna 2012 Teosto liittyi mukaan yhteistyöhön. Järjestöt ottavat yhteisen raportointi- ja tilitysjärjestelmän käyttöön, ja ratkaisu teosrekisterin uudistamisesta tehdään yhdessä. Vuonna 2012 NCB:n pohjoismaiset paikallisyksiköt lakkautettiin, asiakaspalvelu keskitettiin NCB:n Kööpenhaminan pääkonttoriin ja verkkopalveluita kehitettiin. Suomalaisia asiakkaita palvellaan muutoksesta huolimatta jatkossakin tallennusasioissa suomen kielellä. NCB ja Englannin PRS for Music perustivat viime vuonna NMP-nimisen yhteisyrityksen, joka käsittelee fyysisten tallenteiden sekä radio- ja tv-lähetysten tallentamiskorvauksia ja onlinekäyttötietoja. NMP:n puitteissa tehdään myös järjestelmäyhteistyötä ja keskitettyjen yleiseurooppalaisten tallennusoikeuksien CELsopimusten hallinnointia. Yhteistyön tavoitteena on tehostaa toimintoja suurempien volyymien turvin ja kehittää palveluita, joita tarjotaan myös muille eurooppalaisille järjestöille. 16 17

Teosto käynnisti Pumpun TEOSTO Teosto käynnisti Pumpun Pumpun tavoitteena on yhdistää musiikkitoimiala ja sen sidosryhmät sekä parantaa suomalaisen musiikin menestymisen mahdollisuuksia kehittämällä musiikintekijöiden toimintaedellytyksiä. Ohjausryhmä Pumppu on musiikkialan kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehityssuunnitelma, tapa ja toimintamalli, joka rakentaa toimijoiden yhteistä näkemystä alan keskeisimmistä kehittämistarpeista ja pyrkii luotsaamaan näitä käytäntöön. Hankkeen tärkein tavoite on luoda kokonaiskuva alalla jo käynnissä olevista toimenpiteistä ja projekteista sekä tunnistaa tarpeet mahdollisille uusille projekteille. Pumpussa on mukana yli 50 musiikkialan toimijaa ja tahoa, jotka vaikuttavat musiikintekijän menestymiseen: levy-yhtiöitä, kustantajia, musiikin käyttäjiä, kuntia, koulu- ja opetussektorin sekä valtion edustajia, musiikkialan järjestöjä ja luonnollisesti musiikintekijät itse. Mukana olevien toimijoiden yhteisenä tavoitteena on rakentaa menestyspolku suomalaiselle musiikintekijälle. Hankkeella pyritään poistamaan toimialan kehittymisen esteitä ja luodaan sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on niin ikään tukea musiikin harrastajamäärien kasvua, laadukkaan ammattiin johtavan koulutuskentän toimintaa sekä auttaa musiikintekijöitä matkalla kotimaiseen ja kansainväliseen menestykseen. Pumppu käynnistettiin syyskuussa 2012 aloitustyöpajalla, jonka jälkeen ensimmäiset alahankkeet ja työryhmät aloittivat työskentelynsä. Pumpun puitteissa on kartoitettu muun muassa musiikintekemisen roolia perusopetuksessa. Myös laaja harrastajapohja ja hyvät harrastamisen puitteet on tunnistettu tekijöiksi, joiden avulla voidaan tukea ja ohjata eteenpäin niitä, jotka haluavat tehdä musiikkia ammatikseen. Musiikki on luovan talouden potentiaalinen kasvualue, mutta myös henkisen hyvinvoinnin lisääjä. Yhteisöllinen musiikin harrastaminen onkin yksi mielekäs tapa ennaltaehkäistä erityisesti nuorten syrjäytymistä ja edistää ryhmätyötaitojen oppimista. Järjestelmällinen ja tavoitteellinen yhteistyö musiikkialan toimijoiden kesken avaa ammattimaisesti toimivien musiikintekijöiden tietä kohti kotimaista ja kansainvälistä menestystä. Yksi Pumpun alahankkeista kartoittaakin, miten musiikkiala pystyy parhaalla tavalla avaamaan väyliä suomalaisen musiikin kansainvälistymiselle. Pumpun toimintaa ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu joukosta suomalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Hankkeen koordinaattori aloitti työnsä joulukuussa 2012. Vuoden 2013 aikana toiminta laajenee uusilla piloteilla ja alahankkeilla. Teoston käynnistämä Pumppu-hanke on saanut taakseen näyttävän kaartin suomalaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Pumppu-hankkeen ohjausryhmään kuuluvat (vasemmalta): Veikkauksen viestintäjohtaja Ilkka Juva, opetusneuvos Eija Kauppinen Opetushallituksesta, Teoston varatoimitusjohtaja Kari Paananen ja hallituksen puheenjohtaja Kim Kuusi, opetus- ja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Kimmo Aulake, Sony Musicin toimitusjohtaja Wemppa Koivumäki, Kaiku Songsin kustannusjohtaja Tom Frisk, Sibelius- Akatemian dekaani Tuomas Auvinen, SeAmkin projektipäällikkö Sami Alho, Suomalainen luova teollisuus on erittäin vaikutusvaltainen, mutta se on vaikutusvaltainen vain, jos se puhaltaa yhteen hiileen ja tekee asioita yhdessä. Tätä toivon Teoston käynnistämältä hankkeelta, yhteistä agendaa ja näkemystä. Mikael Jungner, kansanedustaja säveltäjä Tuomas Kantelinen, Vision+ -rahaston johtaja Tero Ojanperä, Music Finlandin toiminnanjohtaja Tuomo Tähtinen, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä, Pumpun hankekoordinaattori Mikko Pietinen sekä julkisuusdiplomatian yksikön päällikkö Timo Heino ulkoministeriöstä. Kuvasta puuttuvat Seinäjoen kaupungin kehittämisjohtaja Erkki Välimäki, kansanedustaja Mikael Jungner, Joensuun popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen, Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä, Ylen luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén ja MTV3:n suunnitteleva uutispäällikkö Heli Uusimaa. Pumppu käynnistettiin syyskuussa 2012 aloitustyöpajalla. Pumpun tavoitteita miettivät muiden muassa kansanedustaja Raija Vahasalo, Musiikkikustantajien Pekka Sipilä ja musiikkialan monitoimimoguli Epe Helenius. Pumppu-toimijoiden huoneentaulu: 1. Rakennan aktiivisesti menestyspolkua suomalaiselle musiikintekijälle. Levy-yhtiönä me toimimme musiikin ammattilaisten kanssa. Jotta näitä ammattilaisia tulee, tarvitaan vankka harrastuspohja; paljon musiikin harrastajia ja sitä kautta tekijöitä ja menestystarinoita, joissa mekin voisimme olla mukana. Jarkko Nordlund, toimitusjohtaja, Universal Music Group Veikkausvoittovarojen jakamisen sekä uusien liiketoiminta-avausten kehittämisen lisäksi meille olisi erittäin tärkeä löytää uusia tapoja kehittää ja parantaa lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia. Tapio Imporanta, yhteyssuunnittelija, Veikkaus Minua kiinnostaa lasten ja nuorten musiikin harrastamisen edellytysten parantaminen ja harrastamisen tekeminen mahdollisimman mielekkääksi. Jukka Immonen, säveltäjä, tuottaja 2. Poistan toiminnallani esteitä ja vahvistan toimivia osia menestyspolun varrella. 3. Tarkastelen toimintaa kokonaisuuden kautta, myös oman vastuualueeni ulkopuolelta. 4. Tulokset ratkaisevat: tärkeintä on suomalaisen musiikin menestyminen paremmin. 5. Jaan ja haen aktiivisesti tietoa alan toiminnasta. 6. Lisään osaltani musiikin tekemisen näkyvyyttä. 7. Etsin aktiivisesti yhteistyökumppaneita saadakseni tuoretta kulmaa ajatteluuni. 18 19

Yhteistyöllä joustavampaa lisensointia JUSSI HELTTUNEN Olen aina nauttinut yhdessä tekemisestä ja soittamisesta. Jussi Chydenius, Teostory 4/2012 Jussi Chydenius on muusikko ja säveltäjä, joka tunnetaan lauluyhtye Rajattoman bassolaulajana ja johtohahmona. Hän soitti vuosina 1989 2001 rumpuja Don Huonot -yhtyeessä ja kuului yhtyeen perustajajäseniin. Säveltänyt ja sovittanut useita kuoroteoksia ja on toisena tekijänä nuottikirjassa Sun, Moon, Sea, and Stars. 20 21

Yhteistyöllä joustavampaa lisensointia Yhteistyöllä joustavampaa lisensointia MARKUS KORPI-HALLILA Teosto tekee aktiivista ja läheistä yhteistyötä muiden musiikkialalla toimivien kanssa edistääkseen edustamansa musiikin entistä nopeampaa, helpompaa ja joustavampaa lisensointia ja musiikin kotimaisuusasteen kasvua. Vuonna 2012 Teosto keräsi kotimaasta musiikin esityskorvauksia yhteensä 47,8 miljoonaa euroa. Kerätty summa oli 5,4 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Tilinpäätöksessä kerätystä summasta vähennetään 1,5 miljoonaa euroa epävarmoja saamisia, jotka liittyvät majoitus- ja ravintola-alan hinnastouudistuksen kiistanalaiseen aikaan vuosina 2006-2011. Yhteispohjoismaisen NCB:n* Teoston kautta tilittämien korvausten määrä suomalaisille tekijöille ja kustantajille kasvoi 20,7 prosenttia 5,6 miljoonaan euroon. Summaan sisältyy kertaluonteinen 1,0 miljoonan euron suuruinen erä, joka liittyy online-alueeseen. Kotimaasta kerätyistä korvauksista 63,9 prosenttia, eli noin 29,6 miljoonaa euroa, tuli musiikin käytöstä televisiossa, radiossa ja online-palveluissa. Televisiokanavien musiikin käytöstä maksamien korvausten määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Radiokanavien musiikinkäytön korvaukset säilyivät kokonaisuutena edellisvuoden tasolla, vaikka mainosrahoitteisten kanavien soittaman musiikin määrä väheni jonkin verran puheohjelmien määrän kasvaessa. Kaupallisten tv-kanavien online-palveluiden (catch-up-palvelut, niin sanottu nettitelevisio) liikevaihto kasvoi viime vuonna merkittävästi, mikä kasvatti myös palveluista musiikin tekijöille kertyviä esityskorvauksia. Teosto käy jatkuvaa vuoropuhelua sähköisen median eri toimijoiden kanssa tunnistaakseen markkinoiden muutokset ja vastatakseen niihin kattavilla, asiakkaidensa monimediaisiin tarpeisiin vastaavilla musiikinkäyttöratkaisuilla. Kaikkien aikojen keikkakesä Konserteista ja muista tapahtumista kerättiin esityskorvauksia 5,1 miljoonaa euroa. Isoja stadionkonsertteja järjestettiin vuonna 2012 kolme: Madonna ja Bruce Springsteen esiintyivät Olympiastadionilla Helsingis- sä ja Red Hot Chili Peppers Ratinan Stadionilla Tampereella. Stadionkonserttien lisäksi isoja ulkoilmakonsertteja järjestettiin muun muassa Helsingin Kalasatamassa ja Hietaniemen rannalla. Kesän suuret festivaalit eivät yleisesti ottaen yltäneet edellisen vuoden taloudelliseen menestykseen, mutta osa pienistä ja keskisuurista tapahtumista onnistui yli odotusten. Kesällä järjestettiin myös kokonaan uusia festivaaleja, joista suurin oli Espoossa Luukin alueella järjestetty Weekend-festivaali. Rock-klubien, tanssipaikkojen ja muiden pienempien elävän musiikin esityspaikkojen Teostolle maksamat korvaukset pienenivät jonkin verran, vaikka tapahtumatietoja kerättiin ja käsiteltiin aiempaa kattavammin. Pienenemistä selittää Teoston ja Matkailuja Ravintolapalvelut MaRa ry:n välisissä toimialasopimusta koskeneissa neuvotteluissa sopima, 1.1.2012 voimaan tullut tapahtumien tuote- ja hinnastouudistus. Eniten lipputuloja keränneet tapahtumat 2012 1. Madonna, Helsinki Olympiastadion (Live Nation) 2. Sonisphere, Helsinki Kalasatama (Live Nation) 3. Pori Jazz, Pori Kirjurinluoto (Pori Jazz) 4. Bruce Springsteen, Helsinki Olympiastadion (Live Nation) 5. Ruisrock, Turku Ruissalo (Vantaan festivaalit) 6. Flow, Helsinki Suvilahti (Flow Festival) 7. Red Hot Chili Peppers, Tampere Ratinan Stadion (Live Nation) 8. Provinssirock, Seinäjoki Törnävänsaari (Selmu ry) 9. Lady GAGA, Helsinki Hartwall Areena (Live Nation) * 10. Ilosaarirock, Joensuu Laulurinne (Joensuun Popmuusikot ry) *kaksi keikkaa (suluissa tapahtuman järjestäjä) *Teoston oikeudenomistajien tallennusoikeuksia hallinnoi NCB (Nordisk Copyright Bureau, Kööpenhaminassa sijaitseva yhteispohjoismainen tallennusoikeuksia lisensoiva yhteenliittymä, jonka jäseniä ovat pohjoismaiset tekijänoikeusjärjestöt Koda, Stef, Stim, Teosto ja Tono. NCB kerää tallennuskorvaukset niille Teoston edustamille musiikintekijöille ja kustantajille, joiden teoksia on tallennettu esimerkiksi äänitteille, elokuviin tai mainoksiin. Keväällä 2012 Teosto kutsui koolle tapahtumajärjestäjien edustajista koostuvan Live-foorumin, jonka toiminnan tavoitteena on parantaa elävän musiikin toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Foorumissa tullaan käsittelemään muun muassa elävän musiikin käyttölupien nykytilanne ja uudistamistarpeet. Live-foorumi jatkaa kokoontumisiaan vuoden 2013 aikana. Ilosaarirockissa Joensuussa esiintyi mm. Children of Bodom. Teosto ja MaRa sopimukseen musiikin käytön hinnoista Teosto ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry sopivat 26.3.2012 majoitus- ja ravintola-alalla esitettävän elävän musiikin sekä äänitteiltä soivan eli niin sanotun mekaanisen tanssimusiikin ja karaoken tekijänoikeuskorvaushinnastoista vuodesta 2012 eteenpäin. Samalla päättyivät vuodesta 2006 toimialaa koskeneet hinnoitteluerimielisyydet. Neuvotteluja kiistanalaisen ajan (vuodet 2006 2011) korvausten sopimiseksi käydään vuoden 2013 aikana. Asiakkaille tiedotettiin sopimuksen sisällöstä ja soveltamisesta samoin kuin uusien elävän musiikin sekä mekaanisen tanssimusiikin ja karaoken musiikinkäyttölupien (ELMU- ja MEKA-lupatuotteet) hinnastoista ja käyttöehdoista kevään ja syksyn 2012 aikana lähetetyillä asiakaskirjeillä. Taustamusiikin käyttö kasvoi Yritysten asiakastiloissa, ravintoloissa ja liikennevälineissä soivan taustamusiikin käytöstä kerättävät korvaukset ovat merkittävä tulonlähde Teoston oikeudenomistajille. Yksittäisten taustamusiikin käyttäjien maksamien maksujen kohtuullisuus pyritään varmistamaan ottamalla taustamusiikin hinnoittelussa huomioon musiikin merkitys käyttäjän liiketoiminnalle. Taustamusiikin käytöstä asiakastiloissa kerättiin vuonna 2012 korvauksia yhteensä noin 7,7 miljoonaa euroa, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin vuonna 2011. Huomattavinta kasvu oli liikuntatoiminnassa käytetyn musiikin korvauksissa, kun sekä musiikkia käyttävien toimipaikkojen määrä että niiden musiikin käyttö lisääntyi. Osaan uusista ELMU- ja MEKA-lupatuotteista sisältyy 1.1.2013 voimaan tullut tapahtumatietojen kuukausittainen ilmoitusvelvollisuus. Tapahtumatietojen ilmoittamiseen ja laskutukseen rakennettiin kesän ja syksyn 2012 aikana uusi, helppokäyttöinen verkkopalvelu, jonka toimintoja kehitetään edelleen vuoden 2013 aikana. Verkkopalvelua ja sen toimintoja kehitetään edelleen vuoden 2013 aikana. 22 23