Ajankohtaiskatsaus energiaan



Samankaltaiset tiedostot
Euroopan energialinjaukset

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Low-Carbon Finland Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Uudet energiatekniikat

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Nuclear power in 2015 Global and European perspectives 5/4/2015 1

Toimintaympäristö: Fortum

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Rakennusten energiahuollon näkymiä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

Etelä-Savon uusien energiainvestointien ympäristövaikutukset

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Geoenergian tulevaisuuden visio. Jari Suominen

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Digitice Road Show Kokkola. Lassi Markkanen Vattenfall Key Account Manager Sales Nordic Energy Intensive Clients

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Yrityksen sopeutuminen ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimuksiin Anne Brunila, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys, Fortum

Hiilineutraaliin sähköntuotantoon

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Uusiutuva/puhdas energia haasteita ja mahdollisuuksia. Prof. Jarmo Partanen

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

SolarForum. An operation and business environment development project

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

VTT ja tuulivoiman t&k. Tuulivoiman Workshop, Pasila Esa Peltola, johtava tutkija, VTT

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Bastu-työpaja Virastotalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Sähkömarkkinoiden tilanne ja vihreän energian tulevaisuus

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

Vallankumous energian käytössä ja tuotannossa! Mikä vielä viivyttää?

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Energian tuotanto ja käyttö

E 100/2017 vp - Valtioneuvoston selvitys: EU:n liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden toimintasuunnitelma

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Kestävä kehitys Fortumissa

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri,

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Maailman energiatulevaisuudet Uudet energialähteet Professori Peter Lund Teknillinen korkeakoulu

Transkriptio:

Ajankohtaiskatsaus energiaan Hiilitieto ry 14.3.2012 Sanna Syri, energiatalouden professori Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu, energiatekniikan laitos

IEA: Prospect of limiting the global increase in temperature to 2ºC is getting bleaker 30 May 2011 CO2 emissions reach a record high in 2010; 80% of projected 2020 emissions from the power sector are already locked in as they will come from power plants that are currently in place or under construction today. Energy-related carbon-dioxide (CO2) emissions in 2010 were the highest in history. After a dip in 2009 caused by the global financial crisis, emissions are estimated to have climbed to a record 30.6 Gigatonnes (Gt), a 5% jump from the previous record year in 2008, when levels reached 29.3 Gt. Global leaders agreed a target of limiting temperature increase to 2 C at the UN climate change talks in Cancun in 2010. For this goal to be achieved, the longterm concentration of greenhouse gases in the atmosphere must be limited to around 450 parts per million of CO2-equivalent, only a 5% increase compared to an estimated 430 parts per million in 2000. over the next ten years, emissions must rise less in total than they did between 2009 and 2010. IEA, 2011.

EU:n tiekartta 2050 ja ilmastonmuutoksen hillintä IPCC arvioi v. 2007 että maailman kasvihuonekaasujen päästöjä tulisi leikata 50-85% vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä jotta ilmastonmuutoksen vakavimmilta kehityskuluilta vältyttäisiin. On realistista, että teollisuusmaiden päästövähennysten tulisi olla tätä voimakkaammat, sillä kehittyvät maat liittynevät tiukkoihin sitoumuksiin myöhemmässä vaiheessa. EU:n keväällä 2011 julkistaman tiekartan tavoitteet vuodelle 2050 eli päästöjen vähentäminen 80-95% ovat linjassa IPCC:n arvioiden kanssa. Tiekartassa kaavaillaan että energiantuotanto olisi käytännössä päästötöntä, ja sähköistyminen vähentäisi myös liikenteen ja rakennusten lämmityksen päästöjä. IPCC julkistaa seuraavan arviointiraporttinsa v. 2013-14. Arviot tuskin lieventyvät.

Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä tarkoittaa energiavallankumousta - energiatehokkuus olisi ylivoimaisesti tärkein ja kustannustehokasta Lähde: IEA, 2011.

Energian kysynnän globaalit trendit Lähde: IEA, 2010. World Energy Outlook.

Päästöjen vähentäminen On varsin selvää, että kaikkia käytettävissä olevia teknologioita tarvitaan, jotta näin dramaattisiin päästövähennyksiin päästään. Kivihiilen käyttö erityisesti kehittyvissä maissa jatkuu ja kasvanee. IEA ja IPCC:n erikoisraportti CCS:stä (v. 2005) ovat molemmat arvioineet, että CCS:n rooli päästöjen vähentämisessä ja kustannusten pitämisessä kohtuullisina muodostunee tärkeäksi. Ydinvoiman osuus päästöjen vähentämisessä esim. IEA:n skenaarioissa on pienempi kuin CCS:n : Vanhenevien laitosten korvaaminen Rakentaminen hidasta ja alan teollisuudessa pullonkauloja Lisäksi Fukushima säikäytti monien länsimaiden poliitikot

EU: High ambitions for development of RES- Electricity to 2020 especially solar and offshore wind Solar Wind offshore Wind onshore Source: National Renewable Energy Action Plans (as submitted at March 2011)

EU Biomass primary demand will outstrip EU supply - Import need of 25-40 mtoe in 2020 Supply estimates Demand estimates - 2020 Source: EURELECTRIC (2011) Biomass 2020: Opportunities, Challenges & Solutions (based on calculations made in collaboration with Pöyry Energy Consulting)

Sähköntuotanto EU-27:ssa 2010 Thermal = hiili, öljy, kaasu

Päästöjen vähentäminen ja kansalaismielipide? Keski-Euroopassa CCS-suunnitelmat ovat kohdanneet vastustusta EU:n Tiekartta 2050 Stakeholder Consultation: Support for CCS and nuclear is one of the controversial issues, since most environmental NGOs and some companies consider them unsafe and expensive. Esimerkiksi Keski-Euroopassa kuitenkin rakennetaan jatkuvasti uutta kivihiili- ja ruskohiililauhdetta. Voimalaitokset rakennetaan yleensä 35-40 vuoden käyttöikää varten. Saksan päätös luopua ydinvoimasta lisää fossiilisen tuotannon rakentamista ja lyö korville ilmastopolitiikkaa.

CCS: What happens if there is no public acceptance? Barendrecht, Hollanti Planned geological storage in a depleted gas field under the village Resisted by local government and residents who were doubtful of safety, despite expert statements on storage safety Cancelled in 2010 after losing support from national government PhD student Laura Kainiemi, Aalto ENG

Eurooppa on jäämässä jälkeen CCS-kehityksessä EU:ssa piti olla 12 suuren mittakaavan CCS-demoa v. 2015 mennessä Nyt näyttää siltä että parhaimmillaan saadaan käyntiin 4 Projektien rahoituspäätöksiä ei saada tehtyä tai projektit perutaan kokonaan koska niiden kannattavuuteen ei uskota International Herald Tribune 17.1.2012.

Esimerkki: Espanja Fossiilisten osuus sähköntuotannossa 50-60%, vesi- ja tuulivoima ovat merkittäviä (10-15% kumpikin), aurinkosähkö 2,5 % Espanja ja Luxemburg ovat EU:n pahimmin jäljessä Kioto-tavoitteista Endesalla ollut suunnitelma 500 MW CCS-hiililaitoksen rakentamisesta, päätökset viipyvät v. 2011 Espanja käytti aurinkosähkön tukemiseen n. 3 Mrd, CCS:n ei yhtään Lähteet: International Herald Tribune 17.1.2012, Eurostat.

Euroopan ongelmana päällekkäinen ohjaus Voimakas panostus uusiutuvien lisäämiseen EU:ssa aiheuttaa: CO2-päästöoikeuksien hinnat laskeneet Monet CO2-vähennystoimet eivät enää ole kannattavia NER300-rahasto kutistuu Muut sähköntuotantomuodot eivät tulevaisuudessa ehkä ole kannattavia, koska vuotuiset käyttötunnit pienenevät ja ylösalas-säätötarve kasvaa => huoltotarve ja kustannukset kasvavat Jne CCS on vaativaa teknologiaa, jonka kehittämisessä länsimaisilla yrityksillä voisi olla parempi kilpailukyky kuin helpommissa teknologioissa. Esim. Kiina on vallannut aurinkoteknologian markkinat.

Uusiutuvien (RES-E) lisääminen EU:ssa Uusiutuvan sähkön lisääminen kohdistuu lähes kokonaan päästökauppasektoriin Uusiutuva korvaa joko keskimääräistä tai marginaalisähköä Sähköntuotannossa käyttämättä jäävät oikeudet ovat markkinoilla muiden toimijoiden käytettävissä Esimerkiksi Saksassa syöttötariffikustannuksista laskettu CO2- vähennyskustannus on aurinkosähkölle 500-900 /tonnico2 tuulivoimalle 100-190 /tonnico2 (vrt. Markkinahinta 3/2012 8 /tonnico2)

Sähköntuotanto Saksassa Source 2009 2010 2011 Nuclear 22.9% 23% 17,7% Lignite 24.0% 23% 24,6% Hard Coal 17.7% 18% 18,7% Natural Gas 13.7% 14% 13,6% Renewables 16.5% 17% 19,9% wind power 6.2% 7,6% biomass 4.7% 5,2% hydro power 3.2% 3,1% photovoltaics 2% 3,2% waste power plants 0.8% 0,8% Yhteensä n. 600 TWh

Sähkömarkkinan toiminta muuttuu Ydinvoima Ruskohiili Biomassa Kivihiili Vesivoima Maakaasu Öljy Tuuli Pumpattava vesiv. Aurinkosähkö Vuotuinen huipunkäyttöaika

Sähkömarkkinan toiminta muuttuu Riittävätkö siirtoyhteydet muuttuvan tuotantopaletin tarpeisiin? Uusien linjojen rakentaminen on hidasta. 3/2011 7 ydinvoimalan sulkeminen lisäsi tuontia. Saksassa on myös rakenteilla 12 000 MW uutta fossiilista tuotantoa.

Uusiutuvien tuet, Saksa Tukimaksu, c/kwh Pörssisähkön markkinahinta

Uusiutuvien tuet, Saksa Tukimäärä, miljoonaa /vuosi

Entä Suomi? Keski-Euroopan parhaiden rakenteilla olevien hiililauhdelaitosten hyötysuhde on n. 46% Suomessa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hyötysuhde n. 90 % EU:n Tiekartta 2050 Stakeholder Consultation, Success stories: efficient Combined Heat and Power and district heating used in Finland.

Yhteenveto Ilmastonmuutoksen hillintä on hyvin akuutti haaste; kansainväliset ilmastoneuvottelut ovat viivästyneet. Länsimaissa poliitikkojen toiminnan aikajänne sopii huonosti energia-alan tulevaisuuden rationaaliseen ratkaisemiseen. Energia-alalla on suuri haaste oikeassa kansalaisviestinnässä monissa länsimaissa. => Energia-ala on länsimaissa menossa kohti entistä vaikeammin ennustettavia aikoja ja vaativampia haasteita.