EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/2173(INI) 20.11.2008 MIETINTÖLUONNOS kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta (2008/2173(INI)) Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta Esittelijä: Toine Manders PR\754214.doc PE416.256v01-00
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PERUSTELUT...7 PE416.256v01-00 2/8 PR\754214.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta (2008/2173(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2008 annetun komission tiedonannon kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta (KOM(2008)0207), ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2002 annetun neuvoston päätöslauselman kuluttajien, erityisesti nuorten suojelusta, ottamalla käyttöön tiettyjä video- ja tietokonepelejä koskevat ikäryhmäsuositukset 1, ottaa huomioon 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja oikeudesta vastineeseen Euroopan audiovisuaalisia ja verkkotietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen 2, ottaa huomioon 20. joulukuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Medialukutaito digitaalisessa ympäristössä eurooppalainen toimintamalli" (KOM(2007)0833), ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan, ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A6-0000/2008), A. ottaa huomioon, että videopelit ovat Euroopassa yleisiä ja yhä suositumpia ja että videopelimarkkinat kasvavat vauhdilla, B. ottaa huomioon, että useimmat videopelit eivät ole väkivaltapelejä, vaan tarjoavat käyttäjilleen ajanvietettä ja auttavat usein omaksumaan tietoja ja taitoja, C. ottaa huomioon, että aikaisemmin videopelit oli tarkoitettu pääasiassa alaikäisille, mutta nykyään yhä useampi peli on kehitetty nimenomaan aikuisille, D. ottaa huomioon, että videopelimarkkinat ovat maailmanlaajuiset, E. toteaa, että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluu päättäminen toimenpiteistä, joilla rajoitetaan videopelien kauppaa tai kielletään niitä, 1. pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemisesta videopelien haitoilta; 2. korostaa, että videopelit ovat hyviä virikkeitä, joita voidaan viihdytystarkoitusten ohella käyttää myös opetustarkoituksiin; katsoo, että koulujen olisi kiinnitettävä huomiota 1 EYVL C 65, 14.3.2002, s. 2. 2 EUVL L 378, 27.12.2006, s. 72. PR\754214.doc 3/8 PE416.256v01-00
videopeleihin ja kerrottava lapsille ja heidän vanhemmilleen videopelien mahdollisista hyvistä ja huonoista puolista; 3. katsoo, että videopelit voivat antaa virikkeitä tietoyhteiskunnassa tärkeiden tietojen ja taitojen, kuten strategisen ajattelun, luovuuden, yhteistyökyvyn ja innovatiivisen ajattelun, omaksumiseen; 4. katsoo, että videopelejä koskevilla yhdenmukaisilla merkintäsäännöillä voidaan varmistaa parempi tietämys merkintäjärjestelmistä ja myötävaikuttaa samalla sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan; pitää sen vuoksi myönteisenä neuvoston ja komission toimia, joilla edistetään videopelejä koskevien yhteisten merkintäsääntöjen hyväksymistä ja luodaan vapaaehtoiset käytännesäännöt, joita sovelletaan lapsille suunnattuihin vuorovaikutteisiin peleihin; 5. panee merkille, että markkinaolosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi: ennen videopelit ostettiin pääasiassa kaupoista ja niitä pelattiin tietokoneella tai pelikonsolilla, nyt pelejä voi ostaa ja ladata internetistä; 6. toteaa, että videopelejä voidaan pelata eri tavoin, esimerkiksi pelikonsoleilla ja henkilökohtaisilla tietokoneilla, sekä yhä useammin mobiililaitteilla, kuten puhelimilla; 7. panee merkille, että videopeleistä on tulossa yhä vuorovaikutteisempia ja että niissä on jopa dynaamista sisältöä, joka antaa käyttäjille mahdollisuuden kehittää pelin osia itse; toteaa, että käyttäjät voivat yhä enenevässä määrin osallistua tiettyihin videopeleihin liittyviin foorumikeskusteluihin sekä kirjallisesti että verkkojuttelun muodossa ja kuulua niitä pelaavien yhteisöihin; panee merkille markkinoiden eriytymisen ja yhä suuremman määrän nimenomaan aikuisille tarkoitettuja pelejä; 8. katsoo viimeaikaisten suuntausten osoittaneen, miten tärkeää on varmistaa alaikäisten asianmukainen suojeleminen muun muassa estämällä heitä pääsemästä käsiksi mahdollisesti haitalliseen sisältöön; 9. panee merkille, että vanhempien harjoittama valvonta on yhä vaikeampaa, koska verkkopelejä ei jaella selkeillä ja helposti luettavilla merkinnöillä varustetuissa fyysisissä pakkauksissa ja koska lapset voivat vanhempiensa tietämättä tai ilman näiden suostumusta ladata verkosta ikäisilleen sopimattomia videopelejä; 10. muistuttaa, että videopeleissä esiintyvä väkivalta ei välttämättä johda väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja että väkivaltapelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välistä yhteyttä ei ole kyetty osoittamaan; katsoo kuitenkin, että videopeleissä esiintyvä väkivalta voi tietyissä tilanteissa ruokkia väkivaltaista käyttäytymistä; 11. korostaa, että peliriippuvuus on joidenkin pelaajien ongelma; kehottaa pelien valmistajia ja myyjiä, lasten vanhempia ja muita sidosryhmiä toteuttamaan toimenpiteitä tällaisten kielteisten vaikutusten välttämiseksi; 12. korostaa, että pelien ja varsinkin verkkopelien nykyinen kehitys lisää tarvetta luoda toimivia iäntarkastusjärjestelmiä; PE416.256v01-00 4/8 PR\754214.doc
13. katsoo, että olisi syytä tarkastella mahdollisuuksia videopelien valvonnan tiukentamiseksi, mutta myöntää samalla, että millään valvontajärjestelmällä ei liene saada ehdotonta varmuutta siitä, että lapset eivät pääsisi käyttämään epäasiallisia videopelejä; 14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä peliteollisuuden kanssa tarkastelemaan, olisiko syytä kehittää niin sanottu punainen painike, joka voidaan sisällyttää (kannettaviin) konsoleihin tai pelilaitteisiin ja tietokoneisiin ja jolla voidaan estää tietyn pelin pelaaminen tai rajoittaa pelin pelaamista tiettyinä kellonaikoina tai pelin tiettyjen osien pelaamista; 15. korostaa, että on tärkeää luoda asianmukaisia keinoja valvoa videopelien verkkokauppaa, myös ostoksia, jotka tehdään luotto- tai ostokorteilla; 16. katsoo, että videopelien ja erityisesti verkkopelien kehitys edellyttää parempaa yleistä tietoisuutta videopelien sisällöstä, vanhempien harjoittamaa valvontaa sekä välineitä, kuten yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä; pitää myönteisinä pelialan toimia itsesääntelyn toteuttamiseksi; 17. pitää myönteisinä Euroopan neuvoston toimia, joilla on luotu videopelejä koskevia ohjesääntöjä ja joilla on tarkoitus lisätä lasten tietämystä internetin yleisestä turvallisuudesta; 18. katsoo, että yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä on tärkeä väline, joka on lisännyt avoimuutta ja antaa pelejä ostaville kuluttajille, erityisesti lasten vanhemmille, mahdollisuuden päättää, onko peli lapsille sopiva; pitää kuitenkin valitettavana, että monilla kuluttajilla ja varsinkin lasten vanhemmilla ei näytä olevan riittävästi tietoa videopeleistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista lapsiin; 19. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan tiivistä yhteistyötään, jolla edistetään alaikäisten suojelua ja autetaan pelialaa kehittämään tämän mahdollistavia järjestelmiä, sekä sisällyttämään yleiseurooppalaisen ikäluokitusjärjestelmän lainsäädäntöönsä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, ettei kansallisia luokitusjärjestelmiä kehitetä sellaisiksi, että markkinat pirstoutuvat; 20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä kuluttajajärjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa lisäämään kuluttajien ja erityisesti nuorten kuluttajien tietoisuutta käytössä olevista luokitusjärjestelmistä, varsinkin yleiseurooppalaisesta ikäluokitusjärjestelmästä; korostaa, että on tärkeää levittää tätä tietoa kouluissa; 21. korostaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole vielä sääntöjä sen varmistamiseksi, että myyjät rajoittavat välivaltapelien myynnin vain aikuisille; katsoo, että tarvittaisiin yhteinen linja suhteessa myyjille määrättäviin seuraamuksiin; kehottaa siksi jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisia toimia, joilla estetään lapsia ostamasta vanhemmalle ikäluokalle tarkoitettuja pelejä, ja vaatimaan esimerkiksi henkilöllisyyden todistamista; 22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään yhdessä kolmansien maiden viranomaisten kanssa hyväksymään kansainvälisiä suuntaviivoja, merkintäjärjestelmiä ja käytännesääntöjä, joilla edistetään videopelien ja verkkopelien maailmanlaajuisen luokitusjärjestelmän aikaansaamista; PR\754214.doc 5/8 PE416.256v01-00
23. katsoo, että peliteollisuutta olisi kannustettava kehittämään ja tehostamaan itsesääntelyjärjestelmiä ja että alalla ei nykyisellään tarvita yhteisön laajuista lainsäädäntöä; 24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille. PE416.256v01-00 6/8 PR\754214.doc
PERUSTELUT Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä on tarkoitus esittää Euroopan parlamentin näkemyksiä komission tiedonannosta, joka koskee kuluttajien ja erityisesti alaikäisten suojelemista videopelien haitoilta. Videopelit ovat yhä suositumpia eri-ikäisten eurooppalaisten keskuudessa. Arvioiden mukaan videopelialan kokonaistuotto vuonna 2008 on yli 7,3 miljardia euroa. Tekniikan muuttuminen ja erityisesti aikuisille kehitettyjen pelien kasvava määrä edellyttävät poliittista keskustelua tällaisiin peleihin sovellettavista säädöspuitteista. Esittelijän mielestä useimmat videopelit ovat harmittomia ja väkivallattomia. Videopelejä voidaan käyttää myös opetustarkoituksiin, ja ne auttavat omaksumaan 2000-luvulla välttämättömiä tietoja ja taitoja. Nykyään yhä useampi peli on kehitetty nimenomaan aikuisille ja sisältää väkivaltaa, joka voi olla haitallista lapsille. Siksi olisi kiinnitettävä huomiota kuluttajien ja erityisesti lasten suojelemiseen. Suojelulla olisi varmistettava, että kuluttajat saavat oikeaa tietoa ostamistaan tuotteista ja että lapset eivät voi ostaa pelejä, joita ei ole tarkoitettu heidän ikäisilleen. Tekniikan ja markkinaolosuhteiden muutokset luovat uusia haasteita. Kun videopelit ostettiin ennen kaupoista ja niitä pelattiin tietyssä paikassa tietokoneella tai pelikonsolilla, nyt pelejä voi pelata mobiililaitteilla, kuten puhelimella. Samalla peleistä on tullut entistä vuorovaikutteisempia ja dynaamisempia. Näin käyttäjät voivat itse kehittää pelin osia tai osallistua tiettyihin videopeleihin liittyviin foorumikeskusteluihin ja kuulua niitä pelaavien yhteisöihin. Nämä muutokset korostavat sitä, että on tärkeää varmistaa alaikäisten asianmukainen suojeleminen muun muassa estämällä heitä pääsemästä käsiksi mahdollisesti haitalliseen sisältöön, joka on tarkoitettu vanhemmille ikäryhmille. Samalla myös vanhempien harjoittama valvonta on yhä vaikeampaa, koska verkkopelejä ei jaella selkeillä ja helposti luettavilla merkinnöillä varustetuissa fyysisissä pakkauksissa, vaan niitä voi ostaa ja ladata internetistä, ja lapset voivat vanhempiensa tietämättä tai ilman näiden suostumusta ladata verkosta ikäisilleen sopimattomia videopelejä tai osallistua vuorovaikutteisiin ja dynaamisiin peleihin. Vaikka useimmat videopelit ovat vaarattomia, on olemassa myös väkivaltapelejä, ja jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet kieltää tietyt pelit. Vaikka ei ole pystytty osoittamaan täsmällistä yhteyttä väkivaltapelien ja väkivaltaisen käyttäytymisen välillä, on tärkeää, että tuottajat, myyjät ja lasten vanhemmat pyrkivät estämään pelien haitalliset vaikutukset. Esittelijä haluaa korostaa, että tässä yhteydessä on tärkeää soveltaa yhdensuuntaisia toimintalinjoja. Verkkopelien pelaamiseen on ehdottomasti luotava toimiva iäntarkastusjärjestelmä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava yhdessä peliteollisuuden kanssa, olisiko syytä kehittää niin sanottu punainen painike, joka voidaan sisällyttää (kannettaviin) konsoleihin tai pelilaitteisiin ja tietokoneisiin ja jolla voidaan estää tietyn pelin pelaaminen tai rajoittaa pelin pelaamista tiettyinä kellonaikoina. Lisäksi on tärkeää luoda asianmukaisia keinoja valvoa videopelien verkkokauppaa, myös ostoksia, jotka tehdään luotto- tai ostokorteilla. PR\754214.doc 7/8 PE416.256v01-00
Videopelejä koskevilla yhdenmukaisilla merkintäsäännöillä voidaan varmistaa parempi tietämys merkintäjärjestelmistä ja myötävaikuttaa samalla sisämarkkinoiden tehokkaaseen toimintaan. Esittelijä pitää myönteisinä pelialan toimia, joilla toteutetaan itsesääntelyä, ja kannattaa myös komission ja neuvoston aloitteita, joilla edistetään videopelejä koskevien yhteisten merkintäsääntöjen hyväksymistä ja luodaan vapaaehtoiset käytännesäännöt, joita sovelletaan lapsille suunnattuihin vuorovaikutteisiin peleihin. Hän pitää myönteisinä myös Euroopan neuvoston toimia, joilla on luotu videopelejä koskevia ohjesääntöjä ja joilla on tarkoitus lisätä lasten tietämystä internetin yleisestä turvallisuudesta. Yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä on tärkeä väline, joka on lisännyt avoimuutta ja on näin avuksi pelejä ostaville vanhemmille ja muille kuluttajille. Ostajilla ei kuitenkaan näytä olevan riittävästi tietoa videopeleistä ja niiden mahdollisista vaikutuksista lapsiin. Komission ja jäsenvaltioiden olisi yhdessä kuluttajajärjestöjen, koulujen ja muiden sidosryhmien kanssa lisättävä kuluttajien ja erityisesti nuorten kuluttajien tietoisuutta käytössä olevista luokitusjärjestelmistä, varsinkin yleiseurooppalaisesta ikäluokitusjärjestelmästä. Lisäksi on tärkeää, että jäsenvaltiot jatkavat tiivistä yhteistyötään, jolla edistetään alaikäisten suojelua ja autetaan pelialaa kehittämään tämän mahdollistavia järjestelmiä. Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä yleiseurooppalainen ikäluokitusjärjestelmä lainsäädäntöihinsä ja varmistettava, ettei kansallisia luokitusjärjestelmiä kehitetä sellaisiksi, että ne heikentävät yleiseurooppalaista järjestelmää tai johtavat markkinoiden pirstoutumiseen. Esittelijä toteaa, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole vielä sääntöjä sen varmistamiseksi, että myyjät rajoittavat välivaltapelien myynnin vain aikuisille. Hän katsoo, että tarvittaisiin yhteinen linja suhteessa myyjille määrättäviin seuraamuksiin. Sen vuoksi esittelijä kehottaa jäsenvaltioita käyttämään asianmukaisia toimia, joilla estetään lapsia ostamasta vanhemmalle ikäluokalle tarkoitettuja videopelejä. Esittelijän mielestä peliteollisuutta olisi kannustettava kehittämään edelleen itsesääntelyjärjestelmiä, eikä alalla tarvita nykyisellään yhteisön laajuista lainsäädäntöä. PE416.256v01-00 8/8 PR\754214.doc