17.9. 2015 John Storgårds, kapellimestari LUONNOKSIA
Torstai 17.9.2015 klo 19 Tampere-talon Iso sali John Storgårds, kapellimestari COLIN MATTHEWS (s. 1946) Traces Remain Suomen ensiesitys VÄLIAIKA GUSTAV MAHLER (1860 1911) Sinfonia nro 10 fis-molli (Cooke III) I Adagio II Scherzo, Schnelle Viertel III Purgatorio, Allegretto Moderato IV Scherzo, Allegro Pesante V Finale, Langsam, schwer Konsertti päättyy noin klo 21. ORKESTERIA TUKEE: TAMPERE FILHARMONIA ORKESTERIN PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI: konserttimestari: Anton Chausovskii (vuorotteleva 1. konserttimestari) I viulu: Emma Vähälä (2. konserttimestari tp.), Liina Nuora-Loijas***, Lea Antola, Tatevik Ayazyan, Raimo Hannikainen, Siri Heinonen, Lotta Laaksonen, Katri Nikkanen, Jaakko Nordman, István Szalay, Vitali Torkkeli, Martti Wiklund, Riikka Alakärppä, Kaisa Hiilivirta, Hong You II viulu: Kimmo Tullila*, Heidi Kuula**, Hanna Parviainen***, Anna Angervo, Riitta Hallila, Antti Hannikainen, Heikki Hannikainen, Leena Jaakkola, Elina Kilpinen, Kirsi Korpela-Pulkkinen, Kristine Lilientale-Birzniece, Eeva-Liisa Suuronen, Pirjo Tulisalmi, Sanna Tullila alttoviulu: Mikhail Slobodjaniuk (sooloaltisti), György Balázs*, Kimmo Kivivuori***, Heili Hannikainen, Marianne Hautakangas, Anneli Heinola, Anne Korhonen, Taavi Nachtigall, Tarja- Leena Saari, Lauri Savolainen, Elisabete Sorokina, Anni Tiainen-Hammo sello: Lauri Kankkunen*, Panu Saari***, Reinis Birznieks, Maija Juuti, Miika Jämsä, Tuija Lamminmäki, Sampo Liukko, Elina Sipilä, Virpi Välimäki, Oona Roseniund kontrabasso: Jarkko Uimonen*, Petri Mäkiharju**, Joni Armio***, Pentti Huhtinen, Tuomo Kinnunen, Juha Kleemola, Antti Laulaja, Heikki Lehtinen huilu: Annaleena Jämsä*, Pekka Rankka**, Nina Johnson***, Seppo Planman oboe: Eva Neuszerova*, Juha Ala**, Heikki Pöyhönen***, Kari Nikkanen klarinetti: Jarmo Hyväkkö*, Mark Reding**, Reetta Näätänen, Pekka Ahonen, Andreas Heino fagotti: Aleksei Dmitriev*, Aleksandr Veryukhanov**, Alexandru Cozma***, Eri Ikeda käyrätorvi: Ismo Ponkala*, Jouni Suuronen**, Pasi Tiitinen***, Timo Ruskeepää, Jaakko Välimäki trumpetti: Jonas Silinskas*, Alessandro Chiavetta**, Sami Siikala***, Tapio Kilpinen pasuuna: Antti Hirvonen*, Vygantas Silinskas**, Mikhail Kapustin***, Anu Fagerström tuuba: Harri Miettunen* patarummut: Tiina Laukkanen*, Péter Fodor*** lyömäsoittimet: Jyri Kurri*, Tuomo Oravakangas*** harppu: Liisa Viitanen kosketinsoittimet: Ville Hautakangas sopraanosaksofoni: Kai Ruskeepää *äänenjohtaja **vuorotteleva äänenjohtaja ***varaäänenjohtaja ILLAN KOKOONPANO
Marco Borggreve John Storgårds on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja ulkomailla orkesterinjohtoa, sävellystä ja viulunsoittoa. Ennen kapellimestarin uraa Storgårds toimi konserttimestarina muun muassa Avanti!:ssa ja Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa. Sibelius-Akatemian kapellimestaridiplomin Storgårds suoritti keväällä 1997. Storgårdsin ensimmäinen vakituinen kapellimestarikiinnitys oli Yliopppilaskunnan Soittajissa, jota seurasi yhä jatkuva kiinnitys Lapin kamariorkesterin taiteelliseksi johtajaksi vuonna 1996. Kuluvan vuoden loppuuun hän toimii Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Vakituisia ulkomaisia kiinnityksiä Storgårdsilla on tammikuussa 2012 alkanut kiinnitys BBC Philharmonic Orchestran päävierailijaksi ja tänä syksynä alkanut vastaava tehtävä Ottawassa National Arts Center Orchestrassa. Hän vierailee säännöllisesti muun muassa Scottish Chamber Orchestran ja Münchenin kamariorkesterin kapellimestarina. Kaudella 2015 2016 kapellimestari debytoi New Yorkin filharmonikkojen johtajana. Kesällä 2016 hän palaa Savonlinnan Oopperajuhlille Mozartin Don Giovannin kapellimestarina. n ylikapellimestarina Storgårds toimi vuosina 2006 2009. Storgårds esiintyy ja levyttää yhä myös viulistina. Storgårdsin monipuolisuudesta muusikkona ja kapellimestarina kertovat hänelle myönnetyt lukuisat tunnustukset kuten Säveltaiteen Valtionpalkinto vuonna 2002, Svenska Kulturfondenin Kulttuuripalkinto 2011 ja Pro Finlandia -mitali 2012. LUONNOKSIA Illan kapellimestari John Storgårds on valinnut syyskuiseen sinfoniakonserttiin itävaltalaista kantaohjelmistoa 1900-luvun alusta ja vuonna 2013 valmistuneen englantilaisteoksen, joka saa Suomen ensiesityksensä tänä iltana. Ajattelin, että repäistään nyt oikein kunnolla, tehdään jotain isoa, kertoo Storgårds. Hän johtaa Tampere-talossa nyt ensimmäistä kertaa sitten ylikapellimestarikautensa. Matthews on kevyt avaus, Mahler raskaampi päätös, orkesterillekin hyvin haastava. Kokonaisuus on jännä ja vaikuttava. Entinen ylikapellimestari palaa Isoon saliin mielellään. Akustiikkaremontti, jonka Storgårds aikanaan sysäsi alkuun, on tehnyt salille ja soittajille hyvää, ja vanhoja tuttuja on mukava tavata jälleen: Orkesteri on mennyt paljon eteenpäin, on tapahtunut paljon hyvää. Samalla on kuitenkin juuri sellainen olo, että tässähän me taas ollaan. Molemmat illan teokset kietoutuvat yhden ja saman teeman ympärille. Gustav Mahler ei koskaan saanut valmiiksi kymmenettä sinfoniaansa, joten tämän illan viisiosainen versio on työstetty säveltäjän jälkeensä jättämistä luonnoksista. Englantilaissäveltäjä Colin Matthews puolestaan on saanut Traces Remain -teoksensa innoituksen nimenomaan luonnoksista, muun muassa Mahlerin kymmenennestä. 70-vuotisjuhliaan ensi vuonna viettävä Matthews viimeisteli tänään kuultavan teoksensa vuonna 2013. Kantaesityksen soitti BBC Symphony Orchestra Sakari Oramon johdolla seuraavana vuonna. Vaikutteita säveltäjä on ottanut useiden mestareiden enemmän täi vähemmän keskeneräisistä projekteista Mahlerin kymmenennen lisäksi jopa Sibeliuksen kahdeksanteen sinfoniaan mahdollisesti kaavailemista katkelmista. Matthews on napsinut teokseensa palasia monilta säveltäjiltä, mutta kysymys ei ole pelkästään lainailusta. Päinvastoin. Tämä on aivan ehjä oma sävellyksensä, jonka voi rakenteellisesti jakaa kolmeen osaan: introon, keskivaiheeseen ja codaan, kapellimestari John Storgårds selittää. Luonnokset soivat harmonioina, katkelmina ja tunnelmina. Erityisen tärkeänä pohjana teoksen sävelmateriaalissa on nimenomaan Mahlerin kymmenes sinfonia, joka Matthewsille poikkeuksellisen tuttu teos. Colin Matthews ja hänen veljensä David olivat nimittäin mukana työstämässä sinfonian viisiosaista esitysversiota yhdessä musiikkitieteilijä Deryck Cooken kanssa 1960-luvulta lähtien. Traces Remain on todella lähellä sitä Mahlerin maailmaa, illan kapellimestari painottaa. Se on vähän niin kuin aperitiivi suurelle sinfonialle. Ensin maistellaan,
sitten yleisö hengähtää hetken, ja väliajan jälkeen kuunnellaan sinfonia. Traces Remain on pysäyttävää musiikkia, jossa Mahlerin dramaattisuus kuuluu. Se on hyvin tunnelmallinen, se on helposti lähestyttävää uutta musiikkia, jossa on selkeä pulssi. Samalla se on täynnä hyvin herkkiä atmosfäärejä, Storgårds kuvailee ja jatkaa vielä: se voi jopa hieman yllättää konserttiyleisöä, ja ehkä saada hymyilemään. Mahlerin tunnelmissa uivasta avausteoksesta siirrytään viisiosaisen sinfonian pariin. Gustav Mahler ei koskaan ehtinyt viimeistellä kymmenettä sinfoniaansa, vaan vuonna 1910 valmistunut yhdeksäs jäi hänen viimeisekseen, aivan kuten Beethovenillakin edeltävän vuosisadan alkupuolella. Kymmenettä sinfoniaa aloitellessaan Mahler työskenteli New Yorkin filharmonikkojen johtajana ja kiersi aktiivisesti myös Euroopassa. Kapellimestarina hän oli tottunut matkustelemaan uupumatta läpi uransa. Vuonna 1907 hän poikkesi Suomessa johtamassa ja tapasi Jean Sibeliuksen. Tapaaminen on jäänyt elämään musiikinhistoriallisesti merkittävänä kohtaamisena, sillä säveltäjien kerrotaan käyneen hyvin syväluotaava ja toisaalta mutkat suoristava keskustelu sinfonian olemuksesta. Tarinan mukaan Mahler kertoi Sibeliukselle, että hänelle sinfonia merkitsee jotakin maailman kaltaista, sen tulee sisältää kaikki. Mahler olikin varsinainen järkälesinfonikko ja samalla omien tuntojensa ja kokemustensa avoin purkaja. Kymmenennen sinfonian sävellysprosessia käynnistellessään Mahler oli edelleen hellittämätön ahkeroija. Heikko sydän oli vaivannut häntä jo useamman vuoden, eivätkä lääkärit lupailleet hyvää, mutta se ei hänen tahtiaan saanut hidastumaan. Huono kunto ei ollut Mahlerin ainoa huolenaihe vuonna 1910, kun hän aloitteli kymmenettä sinfoniaansa: terveydentilan lisäksi myös avioliitto Alma Mahlerin kanssa koki kovia kolauksia ja juuri Alma oli viittäkymmentä ikävuotta lähestyvän säveltäjän suuri rakkaus, silmäterä, läheisin ja tärkein. Tänään kuultavan sinfonian sävelkieli viestii tätä kaikkea: musiikki on traagisuudessaan vertaansa vailla, mutta toisaalta siinä on myös syliinsä ottavaa lämpöä ja lujaa, ehdotonta rakkautta. Keskeneräiseksi jäänyt kymmenes sinfonia soi Mahlerin maailmaa kokonaisuudessaan, aivan kuten hän oli Sibeliuksen kanssa keskustellessaan sinfonioidensa perusajatuksesta todennut. Maailman kirjoittaminen säveliksi jäi kuitenkin Mahlerilta kesken, kun hän menehtyi pitkän sydänsairauden aiheuttaman infektion seurauksena toukokuussa 1911. Kaikkein pisimmälle Mahler ehti saattaa sinfonian ensimmäisen, hitaan osan. Melko viimeisteltyyn asuun ehti myös kolmas osa, kiirastuli. Kolme muutakaan osaa eivät olleet suinkaan alkutekijöissään, ja niinpä Deryck Cooken, Colin Matthewsin, David Matthewsin ja säveltäjä Berthold Goldschmidthin oli järkevää ryhtyä valmistamaan esitysversiota luonnosten pohjalta 1960-luvulla. Työ jatkui vuosikausia. Cooke pureutui sinfoniaan ja Mahlerin säveltäjäntyöhön äärimmäisen syvällisesti pyrkien tuomaan esille alkuperäisajatuksia niin täsmällisesti kuin suinkin mahdollista. Hän julkaisi yhdessä muiden projektiin osallistuneiden kanssa kaiken kaikkiaan kolme versiota sinfoniasta. Tänään kuullaan niistä viimeinen. Vaikka Mahler joutui jättämään kymmenennen sinfoniansa kesken, ei se ole jäänyt esitystradition ulkopuolelle. Edelleen soitetaan erikseen myös ensimmäistä, viimeistellyimmäksi osoittautunutta hidasta osaa, mutta yhä useampiin konserttisaleihin päätyy viisiosainen versio, yleensä juuri Cooken kolmas versio. Mahler ei välttämättä olisi halunnut keskenerästä sinfoniaansa esitettäväksi koskaan emme saa tietää, miten hän olisi itse sinfoniansa viimeistellyt. Itävaltalaissäveltäjä ei kuitenkaan hävittänyt luonnoksiaan, kuten Sibelius teki keskeneräiseksi jääneelle kahdeksannelle sinfonialleen Ainolan takassa. Mahler säilytti oman työnsä, ja siitä kiinnostuttiinkin pian hänen kuolemansa jälkeen. Useat säveltäjät työskentelivät sen parissa jo 1920-luvulla, mutta vasta 1960-luvun Mahler-innostuksen myötä sinfonia koki varsinaisen uuden syntymän. Mahlerin ajatukset soivat väkevinä sinfoniassa, joka on hänen tyylilleen uskollisesti varsin kokonaisvaltainen. Tunteiden kirjosta on helppo löytää oma palansa, oma paikkansa maailmassa. Cooken ja hänen työryhmänsä versio on selvästi syvällisen perehtymisen tulos. Kyllä se on Mahleria aivan alusta loppuun saakka, kapellimestari Storgårds pohtii. Hän johtaa kymmenettä sinfoniaa tänään ensimmäistä kertaa, ja odottaa iltaa innostuneesti. Hänen mielestään on merkittävää, ettei yhdeksäs varsinaisesti jäänyt Mahlerin viimeiseksi sinfoniaksi. Yhdeksäs on sellainen angstinen testamentti. Kymmenes on toisenlainen. Se on levollisempi. On siellä todella hurjaakin materiaalia, tiettyjä merkittäviä rummuniskuja ja todella tuimaa musiikkia, mutta loppu on lohdullinen. Mahler on ikään kuin päässyt kaiken sen pahan yli, illan kapellimestari purkaa teoksen tunnelmia, ja tiivistää ajatuksensa vielä: kymmenes sinfonia on kuva siitä, millaisena Mahler maailman jätti. Teksti: Maija Leino
Ma 21.9. klo 19 TERO SAARINEN COMPANY: MORPHED Miehiä muutoksen ja aistillisuuden äärellä Liput alk. 28/40/48 Tampere-talon Lipputoimisto 0600 94500 (1,40 /min.+pvm) Hämeenkatu 14 B 010 346 2000 tampere-talo.fi/morphed Vanhemmat konserttiin, lapset hauskan puuhan pariin FILHARMONIAN LAPSIPARKKI Syyskaudella n kaikkien iltakonserttien yhteydessä järjestetään toiminnallinen lapsiparkki 3 12-vuotiaille. Hinta on ennen konserttipäivää 6 ja konsertti-päivänä 8. SIBELIUS & NIELSEN -LEVY n ja Santtu-Matias Rouvalin ensimmäinen yhteislevytys nyt myynnissä! Santtu-Matias Rouvali Baiba Skride Sibelius Nielsen Levy on myynnissä Tampere-talon Lipputoimistossa ja konserttien yhteydessä Pro Orchestran myyntipisteessä (2. kerroksen lämpiö) à 20. FAUNIEN ILTAPÄIVÄ Su 20.9. klo 15 Tampere-talon Pieni sali Persichetti: Serenadi nro 10 Bartók: Viuluduettoja R. Strauss: Metamorfooseja Konsertin juontaa Jouni Kaipainen. www.tamperefilharmonia.fi/konsertit Käsiohjelma: Maija Leino & Viliina Tolvanen TAMPERE FILHARMONIA