Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009

YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND HOME TOWN YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI KOTIKAUPUNKI Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009 Heli Vahtera Ympäristölautakunta 2009

Riihimäen pintavesien seurantatulokset vuodelta 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto...2 2. Sääolosuhteet ja näytteenotto...2 3. Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue...3 3.1. Hirvijärvi...3 3.2. Suolijärvi...6 4. Paalijärven alue...8 4.1. Vähäjärvi...9 4.2. Paalijärvi...10 5. Yhteenveto...12 Viitteet...14 Liitteet...14 1

1. Johdanto Riihimäellä toistettiin vuonna 2006 aloitettu vedenlaadun seuranta merkittävimpien järvien alueella. Seuranta pohjautui vuonna 2005 valmistuneeseen pintavesien seurantaohjelmaan (Vahtera ym. 2005). Ohjelman mukaan vuosi 2009 oli suppean seurannan vuosi. Vesinäytteet otettiin Paalijärvestä ja siihen laskevasta Vähäjärvestä sekä Hirvijärvestä ja Suolijärvestä. Näytteet otettiin lopputalvella ja loppukesällä. Kaupungin keskellä virtaavan Vantaanjoen veden laatua on seurattu vuonna 2009 Riihimäellä neljällä havaintopaikalla ja lisäksi seurannassa ovat olleet Herajoki ja Paalijoki. Vantaanjoen tulokset raportoidaan vuosittain yhteistarkkailuraportissa, viimeksi kesäkuussa 2009 (Vahtera ja Männynsalo 2009). Tässä raportissa esitetään vuoden 2009 vedenlaadun seurantatulokset järviltä. Hirvijärven ja Suolijärven seuranta on tehty Riihimäen ja Hyvinkään yhteistyönä ja tulokset on tarkoitettu kokonaisuuksina molempien kuntien käyttöön. Vesistöseurannan näytteenoton ja raportoinnin on tehnyt Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Näytteenottajilla on henkilösertifikaatit vesi- ja vesistönäytteenottoon. Näytteet on analysoitu MetropoliLab:n laboratoriossa, jossa kaikki tässä tarkkailussa käytetyt analyysimenetelmät ovat akkreditoituja (ks. liite 1). 2. Sääolosuhteet ja näytteenotto Leudon ja sateisen syksyn jälkeen jääpeitteet alkoivat muodostua Etelä-Suomen järviin vuoden vaihteessa eli keskimääräistä myöhemmin. Tammikuussa päivälämpötilat laskivat yleisesti pakkasen puolelle. Helmi-maaliskuussa pikkupakkaset jatkuivat. Sademäärät olivat pieniä. Vaikka talviajan sade oli tullut lumena, lumen syvyydeksi mitattiin Vantaalla 15. maaliskuuta vain 26 cm. Maaliskuun lopulla järvinäytteitä otettaessa sääolot olivat talviset. Huhtikuussa lämpötilavaihtelu oli ajankohdalle melko tyypillinen. Vähäinen lumipeite suli hiljalleen. Maan eteläosan järvistä jäät lähtivät huhtikuun lopulla eli suurin piirtein keskimääräiseen aikaan. Huhtikuun vähäiset sateet hidastivat roudan sulamista. Terminen kevät alkoi 23. huhtikuuta. Toukokuussa oli tavanomaista lämpimämpää ja sadepäiviä oli niukasti. Kesä oli sääoloiltaan vaihteleva. Alkukesän viileys vaihtui helteisiin kesäkuun lopulla. Heinä-elokuussa oli lämmintä. Kesä-elokuun sadesumma oli Nurmijärvellä 205 mm, mikä on hieman keskimääräistä suurempi. Elokuun alussa pohjaveden ja järvien vedenpinnat olivat ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Syyskuussa vedenpinnat laskivat kesään verrattuna, sillä sadepäiviä oli vähän. Elokuussa oli useita lämpimiä ja vähätuulisia päiviä. Myös järvinäytteet otettiin lähes tyynessä säässä. Tämän ansiosta olosuhteet levätuotannon syntymiselle olivat järvissä hyvät. 2

3. Suolijärven - Hirvijärven valuma-alue Vesistöjen valuma-alueluokituksessa Kytäjärven alueella (toinen jakovaihe 21.03) sijaitseva Suolijärven - Hirvijärven osavaluma-alue (21.033) on Riihimäen, Hyvinkään ja Lopen kuntien alueella. Hirvijärven ja Suolijärven lisäksi valuma-alueen järviä ovat Hirvijärveen laskevat Vähäjärvi eli Pikkujärvi ja Kaveton sekä Suolijärveen laskevat Pojanjärvi ja Vatsianjärvi. Järvien valuma-alueilla on useita lampia. Valuma-alueen kaikki järvet ja merkittävimmät lammet olivat seurannassa vuonna 2006. Nyt vesien laatua seurattiin vain Hirvijärvessä ja Suolijärvessä. 3.1. Hirvijärvi Hirvijärven valuma-alue on kooltaan 2 720 ha. Siitä suurin osa sijoittuu Lopen kuntaan, sillä luoteessa valuma-alueen raja ulottuu yli viiden kilometrin etäisyydelle järvestä. Etelässä, Hyvinkään puolella, valuma-alueen raja kulkee 2-3 kilometrin päässä. Idässä ja pohjoisessa eli Riihimäellä, järven rannasta valuma-alueen rajalle on enimmillään kilometri ja paikoin vain satakunta metriä. Valuma-alueen maaperä koostuu pääasiassa moreenista, pienistä avokallioista sekä alavilla kohdilla savesta ja turpeesta. Maaperää peittävät metsät ja suot, niiden peitossa on yhteensä 85 % valuma-alueesta. Viljeltyjä peltoja valuma-alueella on melko vähän, 260 ha. Ne sijaitsevat pääasiassa järven luoteis- ja länsipuolella. Kyseiseltä alueelta Hirvijärveen laskee Vehkalamminoja. Pellot eivät ulotu missään kohdassa Hirvijärven rantaan, vaan välissä on kaikkialla luontainen suojavyöhyke. Pinta-alaltaan 430 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 14 metrinen, kirkasvetinen Hirvijärvi on merkittävä luonto- ja virkistyskäyttökohde. Järvi kuuluu Pieni- ja keskikokoinen vähähumuksinen järvi (Vh), ja sen ekologinen tila on hyvä. Hirvijärven vedenlaatua on seurattu vuosina 2005-2008 havaintopaikalla Hirvijärvi 2 (HKV) osana Hämeen ympäristökeskuksen järvisyvänneseurantaa. Hirvijärveä ei valittu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen seurantajärveksi. Näillä näkymin Hämeen ympäristökeskus jatkaa kuitenkin järven seurantaa vuonna 2011 ja sen jälkeen kuuden vuoden välein. Vuoden 2009 näytteet otettiin havaintopaikalta Hirvijärvi 2 (kuva 1). Riihimäen ja Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmissa Hirvijärven vedenlaatuseuranta on esitetty tehtäväksi kolmen vuoden välein, osana muuta valuma-alueen järviseurantaa. Vuonna 2007 Riihimäki ja Hyvinkää teettivät lisäseurantana kasviplanktonseurannan Hirvijärvessä. Seuraavassa käsitellään vuoden 2009 seurantatulokset. 3

Kuva 1. Hirvijärven näytteet on otettu havaintopaikalta Hirvijärvi 2 (HKV). Sen YKJ koordinaatit ovat 6730608 3370559. Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Kartan mittakaava on 1: 25 000. Lämpötila ja happi Hirvijärven vesi oli ehtinyt jäähtyä huomattavan kylmäksi ennen jääpeitteen muodostumista vuoden vaihteessa. Lopputalvella järven pohjan läheisyydessä veden lämpötila oli vain 2,4 o C. Näin kylmässä vedessä biologinen toiminta on enää hyvin vähäistä eli hajotustoiminta ei juurikaan kuluta alusveden happivaroja. Happitilanne olikin järven koko vesimassassa hyvä, alimmillaan 67 kyllästysprosenttia. Kesällä Hirvijärvi oli selvästi lämpötilakerrostunut. Pintaveden lämpötila oli elokuun alussa 20,2 o C. Lämpötilan harppauskerros oli noin 7 metrin syvyydessä. Lähes 15 metrin paksuisen alusvesikerroksen lämpötila oli noin 6,5 o C. Happipitoisuus pohjan läheisessä vedessä oli 6,8 mg/l eli 55 kyllästysprosenttia. Happitilanne oli hyvä, vaikka alusveden lämpötila olikin varsin korkea. Hirvijärven vesi oli kirkasta, sameusarvo <1 FTU ja väriluku 30-40 mg Pt/l eli vain lievää humusleimaa osoittava pitoisuus. Kemiallisen hapenkulutuksen arvo oli pieni, 8 mg/l. Näkösyvyydeksi mitattiin näytteenottohetkellä 2,5 metriä, mikä on metrin vähemmin kuin vuonna 2006. Näkösyvyyttä vähensi huomattavasti järven leväkukinta. 4

Hirvijärvessä veden ph-arvo oli lähellä neutraalia. Kesällä järven pintaveden kohonnut ph 7,6 oli seurausta voimistuneesta levätuotannosta. Veden alkaliteettiarvo oli järvessä korkea, yli 0,2 mmol/l, osoittaen järven puskurikyvyn olevan hyvä. Ravinteet ja levät Hirvijärven ravinnepitoisuudet olivat erittäin matalia. Talvella ja kesällä kokonaisfosforia oli järven päällys- ja alusvedessä pääosin alle 10 µg/l. Liukoisen fosfaatin pitoisuudet jäivät laboratorion määritysrajaa (4 µg/l) pienemmiksi kaikissa vesisyvyyksissä talvella ja kesällä. Kokonaistyppipitoisuus oli järven päällysvedessä talvella 750 µg/l ja kesällä 620 µg/l. Kokonaistypestä talvella runsaat puolet, kesällä alle puolet oli liukoisia typpiyhdisteitä, lähinnä nitraattia. Ravinnepitoisuuksien perusteella Hirvijärvi oli selvästi fosforirajoitteinen eli fosfori oli levien kasvua rajoittava ravinne. Rehevyystasoltaan Hirvijärvi oli karu tai enintään lievästi rehevä. Typpipitoisuudet olivat kirkasvetiselle järvelle melko korkeita. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus oli elokuussa 6 µg/l eli vain lievästi rehevälle järvelle tunnusomainen. Järven keskialueella oli kuitenkin selvästi havaittavasti leväkukinta. Pohjoisrantaa kohti levä väheni, mutta sitä oli kuitenkin havaittavissa. järven etelärannalla, Riihimäen uimarannalla levää esiintyi vähän matalaan rantaan kasautuneena. Järven keskiselän leväkukinnasta otettiin nk. kukintanäyte. Se toimitettiin tutkittavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Määritystuloksen mukaan Hirvijärven levänäytteessä valtalaji oli Anabaena sp. Lisäksi näytteestä löytyi seuraavia leväsukuja: Woronichinia sp., Microcystis sp., Peridinium sp., Dinobryon sp., Uroglena sp., Trachelomonas sp., Aulacoseira sp., Diatoma sp. Hirvijärvestä pintavedestä (0-2 m) otettiin myös levänäyte tarkempaan kasviplanktonmääritykseen sekä näyte mikrokystiinitutkimukseen CyanoTox tutkimushankkeelle. Mikrokystiini on voimakas maksamyrkky, jota etenkin eräät Anabaena ja Microcystis sukujen lajit tuottavat. Nämä tulokset ilmestyvät myöhemmin. Vaikka Hirvijärven klorofylli a-pitoisuudet ovat olleet elokuun 2005-2009 näytteissä matalia (4,8 8,1 µg/l), levien esiintyminen on ollut useilla kerroilla silmämääräisestikin havaittavaa. Ranta-asukkaiden mukaan tilanne on ollut rannoilla ajoittain järven selkävesiä huonompi. Vuonna 2007 järven levätuotantoa osoittavat klorofylli a-pitoisuudet olivat 3,6-11 µg/l, keskiarvon ollessa 6,5 µg/l. Leväbiomassat olivat vastaavasti 0,9 2 mg/l. Arvot ovat vedenlaadultaan lähinnä hyvälle järvelle tunnusomaisia ja rehevyysluokitukseltaan vain lievää rehevyyttä osoittavia. Syanobakteereita eli sinileviä esiintyy kaikissa luonnonvesissä osana kasviplanktonia. Sinilevät ovat haitallisia silloin, kun ne muodostavat massaesiintymiä eli kukintoja. Massaesiintymiä muodostuu todennäköisimmin olosuhteissa, joissa ravinteita (lähinnä fosforia) ja lämpöä on riittävästi eli rehevissä vesissä loppukesäisin. Viime vuosina myös kirkasvetisissä ja melko karuissakin järvissä on havaittu sinileväkukintoja. Selkeitä syitä tähän ei ole. Osasyitä voivat olla järveen tulevan ravinnekuorman kasvun ohella muutokset järven ravintoverkossa eli kalasto, eläinplanktonin ja kasviplanktonin lajisto- ja runsaussuhteissa. 5

Hirvijärven seurannan yhteydessä tutkittiin suolistoperäiset bakteerit syvänteen kaikista seurantanäytteistä. Tulosten perusteella järviveden hygieeninen laatu oli hyvä ja vesi uimavedeksi sopivaa. Tulokset osoittivat kuitenkin, että järvivedessä esiintyi pieniä määriä ulosteperäisiä bakteereita. Eniten, 23 kpl/100 ml, ulosteperäistä E. coli bakteereita oli pohjanläheisessä vesikerroksessa. Suolistoperäisiä enterokokkeja oli vain 1 kpl/100 ml. Bakteerisuhde antaa viitteitä siitä, että bakteerit ovat peräisin asumajätevesistä. Hämeen ympäristökeskus ei ole tutkinut järviveden hygieenistä laatua lainkaan, eikä bakteerituloksia ole siten käytössä viime vuosilta. Uimarannoilta seurantatuloksia on. Bakteerimääritykset on perusteltua tehdä syvännehavaintopaikalta myös jatkossa. Vuoden 2009 vedenlaatutietojen perusteella Hirvijärven vedenlaatu oli erinomainen. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuus, 7 µg/l, ja kokonaistyppipitoisuus, 620 µg/l, olivat mittausjaksolla 2005-2009 matalimpia. Näytteenottoajankohdiltaan ja määritysmenetelmiltään edustaviin vertailuvuosiin 2005 ja 1987 verrattuna Hirvijärven vedenlaadussa ei ole tapahtunut muutosta. 3.2. Suolijärvi Jyrkkärantaisen Suolijärven lähivaluma-alue on pieni. Suurin vesimäärä tulee järveen sen pohjoispäähän laskevan Väliojan kautta. Vedet kertyvät siihen Hirvijärvestä, Myllylammesta, Pojanjärvestä ja Vatsianjärvestä. Muita järveen laskevia lampia ovat Suolampi, Suonpäänlampi, Hepolampi ja Puolivälinlampi. Pinta-alaltaan 186 hehtaarin kokoinen, keskisyvyydeltään 8 metrinen, kirkasvetinen Suolijärvi on säilynyt ranta-alueiltaan melko rakentamattomana. Lähinnä järven pohjoispäässä Väliojan seutu ja Hapulahti ovat laajemmalti rakennettuja. Järven itärannalle on tullut hiljattain myös uutta vapaa-ajanasutusta. Suolijärven järvityyppi on Pieni humusjärvi (Ph), ja sen ekologinen luokka on hyvä. Vuonna 2009 Suolijärven seurantanäytteet otettiin maalis- ja elokuussa kahdelta havaintopaikalta (kuva 2). Järven pohjoisosan havaintopaikalla Holma vesisyvyys oli 16 metriä ja eteläpään havaintopaikalla runsaat seitsemän metriä. Lämpötila ja happi Suolijärveen muodostui talvella ja kesällä selvä lämpötila- ja happikerrostuneisuus. Järven myöhäisen jäätymisen seurauksena syksyn täyskieroaika oli ollut pitkä ja vesi oli jäähtynyt kylmäksi. Holman havaintopaikalla alusveden lämpötila oli alle 3 o C. Kesällä alusvesi oli melko lämmintä, noin 8 o C. Järven pintaveden lämpötila oli elokuussa 21 o C. Suolijärven 16 metrisessä syvänteessä alusvedessä happipitoisuudet olivat alentuneet huomattavasti sekä lopputalvella että kesällä. Maaliskuussa alusveden happipitoisuus oli 4,2 mg/l ja elokuun alussa vain 2,6 mg/l. On oletettavaa, että lämpimän syksyn aikana järven alusveden happipitoisuus laski edelleen. Kesällä järven eteläpäässä, 5 metrin syvänteessä, veden lämpötila oli 13 o C ja happipitoisuus 5 mg/l eli selvästi heikentynyt. 6

Kuva 2. Suolijärven näytteet on otettu havaintopaikoilta Holma (YKJ 6728522 3373649) ja Eteläpää 3 (YKJ 6726092 3372046). Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Kartan mittakaava on 1:30 000. Suolijärvessä vesi oli ruskehtavaa, mutta kirkasta, sameusarvo päällysvedessä alle 1 FTU. Talvella veden väriluku oli 50-60 mg Pt/l ja kesällä 40 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi järvessä mitattiin talvella 1,3 metriä, kesällä kaksi metriä. Kemiallisen hapenkulutuksen eli COD Mn arvo oli alle 10 mg/l, mikä osoitti vain veden lievää humusvaikutusta. Ravinteet Suolijärven molemmilla havaintopaikalla kokonaisfosforipitoisuus oli 10 µg/l lähes koko vesimassassa. Holman syvänteessä, viidentoista metrin syvyydessä, kokonaisfosforipitoisuus oli kohonnut kaksinkertaiseksi päällysveteen verrattuna. Leville heti käyttökelpoisen ortofosfaatin pitoisuudet eivät olleet koholla. Kokonaistyppipitoisuudet olivat Suolijärven päällysvedessä talvella keskimäärin 720 µg/l ja kesällä 660 µg/l. Liukoisten typpiyhdisteiden pitoisuudet olivat varsin matalia. Suolijärvessä kokonaisravinteiden suhde (N/P) oli korkea, mikä osoitti fosforin olevan järvessä ensisijainen kasvua rajoittava ravinne. 7

Elokuussa järven päällysvedessä, vesisyvyydessä 0-2 metriä, klorofylli a-pitoisuudet olivat 5-6 µg/l. Silmämääräisesti havaittavaa leväkukintaa ei ollut. Järvestä otettiin silti kasviplanktonnäytteet Uudenmaan ympäristökeskuksen toivomuksesta. Näytteet ympäristökeskus tutkituttaa myöhemmin syksyllä. Suolijärven ravinnepitoisuuksien ja kasviplanktonin biomassojen perusteella Suolijärvi oli lievästi rehevä humusjärvi. Järven suojaisten lahtien alueet olivat muuta järveä rehevämpiä. Järveen tulo-ojien kautta tuleva kuorma vaikutti ensisijaisesti järven matalissa lahdissa. Väliojanlahden kasvillisuutta oli niitetty jälleen heinäkuussa alueen virkistyskäyttön mahdollistamiseksi. Hygieeniseltä laadultaan Suolijärven vesi oli hyvää. Bakteeripitoisuudet jäivät selvästi alle uimavedelle asetettujen raja-arvojen. Kesällä ulostesaastutusta osoittavia bakteereita esiintyi lähinnä Holman havaintopaikalla. Päällys- ja välivesikerroksessa ulostebakteereita oli 1-4 kpl/100 ml. Alusvedessä E.coli bakteerien pitoisuus oli 64 kpl/100 ml ja suolistoperäisten enterokokkien 39 kpl/100 ml. Vuonna 2006 järven alusvedessä suolistoperäisiä E. coli-bakteereita oli 650 kpl/100 ml ja suolistoperäisiä enterokokkeja 600 kpl/100 ml. Tällöin todettiin, että huomattavan korkeat bakteeripitoisuudet osoittivat Suolijärven pohjoispäähän kohdistuvan jätevesikuormitusta. Bakteerit saattoivat olla peräisin sekä haja-asutuksen jätevesistä että ranta-alueilla laiduntavan karjan ja hevostilojen aiheuttamasta kuormituksesta. Huomattava E.coli -bakteerien määrä antoi viitteitä siitä, että ainakin osa bakteerikuormasta oli ihmisperäistä. Valuntaolosuhteet vaikuttavat vesistöön hajakuormana tulevaan kuormitukseen. Kesällä valunta on usein vähäistä. Valuman kasvaessa kuormitus kasvaa. Hajaasutusalueilla jätevesien käsittelyjärjestelmät, mistä käsitelty vesi johdetaan putkea pitkin ojiin, ovat vesistön kuormitusriskejä. Jätevesijärjestelmistä purkautuvat vedet tulisikin ohjata esim. kasvillisuuspainanteeseen ennen vesistöön purkavaa ojaa. Suolijärvi on säilyttänyt erämaaluonteensa, etenkin järven eteläosassa. Veden laatu järvessä on hyvä. Järven pohjoisosaan laskeva, varsin vuolas Välioja tuo pääosan järveen laskevasta vedestä. Väliojanlahti onkin järven rehevimpiä alueita. Alueella on taaja vapaa-ajanasutus. Lahden käyttökelpoisuutta on ylläpidetty poistamalla kasvillisuutta. Kasvillisuuden poistossa tulee huomioida, että ojan laskualueelle jää riittävä kasvillisuus suodattamaan Väliojan kautta järveen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormaa. Suolijärveen tulee Väliojaa pitkin myös läheisen asutuksen hajakuormaa sekä ojan varrella olevien hevoslaitumien valumavesiä. Hapulahteen kohdistuu haja-asutuksen ja karjatalouden hajakuormaa. Hajakuormituksen seurauksena Suolijärven pohjoisosan havaintopaikalla alusveden hygieeninen laatu oli kesällä heikentynyt. 4. Paalijärven alue Paalijärven valuma-alueen (21.025) Vähäjärvi ja Paalijärvi laskevat Paalijokea pitkin Vantaanjokeen. Valuma-alueen pinta-ala on 16,5 km 2. Vähäjärvi ja Paalijärvi ovat Etelä-Suomen savikkoalueen matalia ja luontaisesti reheviä järviä eli järvityypiltään ne ovat Runsasravinteisia (Rr) on. Vedenlaatuseurannan havaintopaikat sijaitsivat järvien syvimmillä alueilla (kuva 3). 8

Kuva 3. Vähäjärven näytteet on otettu havaintopaikalta keskiosa 2 (YKJ 6733452 3372352) ja Paalijärven näytteet havaintopaikalta keskiosa 2 (YKJ 6732620 3373576). Kartta on ympäristöhallinnon Oiva-palvelusta, johon järven vedenlaatuseurannan tulokset on toimitettu. Sen mittakaava on 1:20 000. 4.1. Vähäjärvi Maaliskuun lopulla 1,8 metriä syvää Vähäjärveä peitti lähes puolimetrinen jääkansi, minkä päällä oli vielä 25 cm lunta. Järven vesi oli kylmää, vain 2 o C, ja lievästi hapanta, ph 6,3. Veden happipitoisuus oli metrin syvyydessä matala, 1,9 mg/l ja pohjan lähellä happi oli lähes loppu, pitoisuus 0,6 mg/l. Vesi oli ruskeaa, väriluku 160 mg Pt/l, ja humuspitoista, COD Mn 27 mg/l. Ravinnepitoisuudet järvivedessä olivat korkeita, kokonaisfosforipitoisuus 62 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1500 µg/l. Liukoisen fosfaatin pitoisuus 24 µg/l ja rautapitoisuus 1100 µg/l osoittivat järven lievää sisäkuormittuneisuutta. Kesällä Vähäjärven happitilanne oli hyvä, 80 kyllästysprosenttia. Vesi oli melko sameaa, 5 FTU, ja ruskeaa, väriluku 150 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi mitattiin vain 0,5 metriä. Järviveden ravinnepitoisuudet olivat korkeita. Etenkin kokonaisfosforipitoisuus oli huomattavan korkea, 110 µg/l. Järven rehevyydestä kertoi myös erittäin korkea klorofylli a- pitoisuus, 50 µg/l. Vedessä ei ollut kenttähavaintojen mukaan merkkejä sinileväkukinnasta. Suurta klorofyllin määrää selitti sinilevien sijaan ilmeisesti jotkin muut leväsuvut, 9

esim. kulta- ja piilevät. Vedessä oli myös runsaasti vesikirppuja. Nämä vähensivät osaltaan veden näkösyvyyttä. Hygieeniseltä laadultaan Vähäjärven vesi oli uimakäyttöön sopivaa. Kesän näytekerralla vedessä esiintyneet E. coli bakteerit, 35 kpl/100 ml, osoittivat järveen kohdistuvan kuitenkin jätevesikuormitusta. 4.2. Paalijärvi Paalijärvessä vesi oli talven seurantakerralla Vähäjärveä lämpimämpää. Metrin syvyydessä lämpötila oli 2,8, o C ja pohjan lähellä vielä asteen enemmän. Happivarat järvivedessä olivat vähissä, metrin syvyydessä happea oli vain 2,1 mg/l ja pohjalla 0,6 mg/l. Jääkannen alla järven vesi oli melko sameaa ja ruskeaa, väriluku 160 mg Pt/l. Veden sähkönjohtavuus oli 8 ms/m. Ravinteita Paalijärvessä oli runsaasti, kokonaisfosforipitoisuus 53 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1500 µg/l. Fosforista runsas kolmannes oli liukoista fosfaattia. Kesällä matalassa Paalijärvessä veden happitilanne oli hyvä. Vesi oli talvea kirkkaampaa ja värittömämpää, väriluku 50 mg Pt/l. Näkösyvyydeksi mitattiin 1 metri. Veden ravinnepitoisuudet olivat talvea matalammat, kokonaisfosforipitoisuus 48 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1100 µg/l. Liukoiset fosfori- ja typpiravinteet olivat kierrossa. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus, 40 µg/l, oli korkea. Kenttähavaintojen perusteella järvessä oli selvästi leväsameutta. Paalijärven pintavedestä (0-2 m) otettiin levänäyte tarkempaan kasviplanktonmääritykseen sekä näyte mikrokystiinitutkimukseen Turun yliopiston ja Åbo Akademin Cyano- Tox hankkeelle. Järvestä otettiin myös nk. leväkukintanäyte rannan läheltä. Se toimitettiin tutkittavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Määritystuloksen mukaan Paalijärven näytteessä levien valtalajit/-suvut olivat Anabaena sp. ja Synura sp. Muita lajeja/sukuja olivat Cyclotella sp., Trachelomonas sp., Chlamydocapsa planctonica, Tabellaria sp., Euglena sp., Microcystis sp., Chroococcus sp., Snowella sp., Mallomonas sp., Aulacoseira sp., Oocystis sp., Asterionella formosa. Näytteessä runsaana esiintyvä Anabaena sp. on leväsuku, joista osa lajeista voi olla hermo- tai maksamyrkkyjä tuottavia. Synura sp. levät ovat ruskeita leviä. Vähäjärven ja Paalijärven vesien laatu oli talvella lähes toisiaan vastaava. Ilmeisesti edeltävän syksyn sateisuus oli lisännyt järvien veden vaihtuvuutta ja tasannut niiden laatua. Kesällä Paalijärven veden laatu oli Vähäjärveä parempi. Vesi oli kirkkaampaa ja siinä oli myös ravinteita paljon vähemmän. Veden hygieeninen laatu oli Paalijärvessä hyvä. Vuonna 2006 todettiin, että vedenlaatu oli Paalijärvessä seurantajakson parhaimpia. Molempien kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin kesällä 1969, jolloin Paalijärven väriluku oli 90 mg Pt/l ja humuspitoisuus (COD Mn ) noin 15 mg/l eli lähes vuotta 2006 vastaavia. Useana 2000-luvun kesänä Paalijärvessä oli ollut selvästi enemmän humusta ja vesi ruskeampaa. Kesällä 2009 veden kokonaisravinnepitoisuudet olivat vain hieman vuotta 2006 korkeampia ja vesi vähän sameampaa. Näitä selitti näytteenottajankohdan korkea leväpitoisuus. Veden väriluku oli sen sijaan aikaisempaa 10

matalampi, 50 mg Pt/l ja humuspitoisuutta osoittava COD Mn 17 mg/l eli viime vuosien tasoa. Väriluvun arvo oli aikaisempaa selvästi pienempi. Kesän 2006 tilanne oli Paalijärvessä vesiensuojelutyön kannalta rohkaiseva, vaikka selkein selittäjä parantuneelle vedenlaadulle oli tavanomaista suotuisammat hydrologiset olosuhteet. Kesällä 2009 Paalijärven tilanne oli säilynyt vuoden 2006 kaltaisena. Rehevässä järvessä runsasravinteisuus riittää ylläpitämään suurta levämäärää. Olosuhteista riippuen eri levälajien runsaussuhteet vaihtelevat. Elokuun alussa 2009 järvessä esiintyi runsaasti myös sinileviä. Ranta-asukkaiden mukaan sinilevät olivat runsastuneet vasta heinä-elokuun vaihteessa. Paalijärven veden laatuun näyttäisi vaikuttavan merkittävimmin Vähäjärven veden laatu, sillä veden viipymä on molemmissa lyhyt. Kakki vesiensuojelutyö molempien järvien valuma-alueilla on tärkeää. Paalijoen veden laatu heijastelee Paalijärvestä lähtevän veden laatua. Jokihavaintopaikka on kuitenkin joen alajuoksulla ja siten joen veden laatuun vaikuttavat sen rantapelloilta laskevat ojavedet. Paalijoessa kokonaisfosforin keskipitoisuus on ollut 50 µg/l ja kokonaistyppipitoisuuden 1350 µg/l (kuva 4). 180 160 Kokonaisfosfori, µg/l 140 120 100 80 60 40 20 0 15.3.06 18.4.06 6.6.06 4.7.06 10.8.06 7.11.06 18.3.09 14.4.09 10.6.09 14.7.09 19.8.09 26.10.09 Kuva 4. Noin puolella vuosien 2006 ja 2009 seurantakerroista Paalijoen kokonaisfosforipitoisuus oli alle 50 µg/l. 14. heinäkuuta 2009 jokinäytteenotto ajoittui rankkasadepäivän jälkeen. 11

5. Yhteenveto Vuoden 2009 seurantaolosuhteet olivat säiden ja hydrologisten olosuhteiden osalta varsin keskimääräistä tilannetta osoittavia. Kaikista järvistä saatiin edustavat, seurantaohjelman mukaiset näytteet. Järvistä otettiin lisäksi kasviplanktonnäytteitä, joiden analysoinnista tulee aikanaan vastaamaan Uudenmaan ympäristökeskus. Hirvijärvestä vedenlaadun seurannan on aikaisemmin tehnyt Hämeen ympäristökeskus. Talvella 2009 Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n ottaessa näytteitä järven syvänteestä, kävi ilmi, että Hertta -tietokannassa havaintopaikan koordinaatit olivat virheelliset. Nyt tilanne on korjattu tietokantaan, mutta Riihimäen pintavesien seurantaohjelmassa koordinaattitieto on väärin. Hirvijärven havaintopaikan Hirvijärvi 2 HKV korjatut YKJ koordinaatit ovat 6730608-3370559. Vesisyvyys havaintopaikalla on 25 metriä. Hirvi- ja Suolijärvessä vesien laatu oli hyvää eikä mitään heikkenemistä edellisiin vuosiin verrattuna ollut havaittavissa (kuva 5). Loppukesän vähätuuliset säät olivat edulliset levätuotannon syntymiselle. Hirvijärvessä sinilevät hyötyivät tästä. Viime vuosina sinilevien esiintyminen on ollut Hirvijärvessä yleistä. Vaikka klorofylli a-pitoisuudet eivät ole nousseet erityisen korkeaksi, 6 µg/l elokuussa 2009, sinileväkukinta oli selvästi havaittavissa. 160 140 Kokonaisfosfori, µg/l 120 100 80 60 40 20 0 T K T K T K T K Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi -06-09 Kuva 5. Veden kokonaisfosforipitoisuus järvien päällysvedessä (1 m) vuosina 2006 ja 2009. Lievästi rehevien vesien fosforipitoisuus on 10-20 µgp/l. Rehevän ja erittäin rehevän veden raja-arvo on 50 µg/l eli Vähäjärvi on selvästi erittäin rehevä ja Paalijärvenkin kokonaisfosforipitoisuus rajan ylittänyt. Kaaviossa T= talvi ja K= kesä. 12

Hämeen ympäristökeskus tulee osallistumaan jatkossakin Hirvijärven seurantaan. Riihimäen ja Hyvinkään pintavesien seurantaohjelmassa esitetty kolmen vuoden välein esitettyä seurantaa suositellaan silti jatkettavan. Hämeen ympäristökeskuksen seurantasuunnitelmat on hyvä tarkistaa ennen vuoden 2012 seurantakertaa. Järvien vähäravinteisuuden ja hyvän happitilanteen ansiosta seurantanäytteiden analyysivalikoimaa on mahdollista tarkistaa, mm. liukoisten ravinteiden analysoinnista on mahdollista osittain luopua. Järvien happamoitumisriski on myös vähäinen, minkä voi huomioida analyysivalikoimassa. Paalijärvessä nk. JÄRKI -hankkeen aikana tehtyjen kunnostustoimien havaittiin kirkastaneen järven vettä. Vuonna 2009 fosforipitoisuudet olivat järvessä lähes edellistä seurantakertaa vastaavia, typpipitoisuudet olivat hieman kohonneet (kuva 6). Vesi oli myös sameampaa leväkukinnan vaikutuksesta (kuva 7). Vähäjärvessä vesi oli Paalijärveä ravinteikkaampaa ja ruskeampaa. Näiden järvien veden laadun seurantaa suositellaan jatkettavan seurantaohjelman mukaan kolmen vuoden välein. 2000 Kokonaistyppi, µg/l 1500 1000 500 0 T K T K T K T K Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi -06-09 Kuva 6. Veden kokonaistyppipitoisuus järvien päällysvedessä (1 m) vuosina 2006 ja 2009. Luonnontilaisissa kirkkaissa vesissä pitoisuudet ovat < 500 µg/l. Humusvesissä ja kuormitetuissa vesissä pitoisuudet kohoavat. Tutkittujen järvien vesissä oli humusta. Kaaviossa T= talvi ja K= kesä. 13

60 50 40 chl a, µg/l 30 20 10 0 Hirvijärvi Suolijärvi Vähäjärvi Paalijärvi -06-09 Kuva 7. Järven levätuotantoa kuvaava klorofylli a-pitoisuus järvien päällysvesikerroksessa (0-2 m) elokuun seurantanäytteissä 2006 ja 2009. Vähä- ja Paalijärvien arvot osoittavat 2009 erittäin reheviä olosuhteita. Viitteet Uudenmaan ympäristökeskus 2008. Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon. Ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015. Julkaisija: Uudenmaan ympäristökeskus 2008. 163 s. Vahtera, H., Muukkonen, P. ja Lahti, K. 2005. Riihimäen pintavesien seurantaohjelma. Julkaisu 57/2005. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 26 s. Vahtera, H. ja Männynsalo, J. 2009. Vantaanjoen yhteistarkkailu. Vedenlaatu vuonna 2008. Julkaisu 62/2009. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. 83 s. Liitteet Analyysimenetelmät Tulostaulukot 14

Liite 1. Vesinäytteiden analyysimenetelmät Vaadittu määritysraja Kokonaistyppipitoisuus SFS-EN ISO 11905-1(1998) 100 µg/l Nitraatti/nitriittityppi SFS-EN ISO 13395 (1997) 5 µg/l Ammoniumtyppi SFS-EN ISO 11732(1998) 5 µg/l Kokonaisfosfori SFS 3026:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 10 µg/l Fosfaattifosfori SFS 3025:1986 (kumottuun standardiin perustuva) 5 µg/l Liuennut fosfaattifosfori SFS 3025:1986 (0,4 µm kalvosuodatus, kumottuun stand. perustuva 5 µg/l Kiintoaine SFS-EN 872:1996 3 mg/l Sameus SFS-EN ISO 7027 (2000) 0,5 FTU Happipit. ja hapen kyllästysprosentti SFS-EN 25813 (1993) 0,2 mg/l ph SFS 3021 (1979) Alkaliniteetti SFS-EN ISO 9963-1(1996) 0,1 mmol/l Väriluku SFS-EN ISO 7887-4(1995) 5 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888(1994) 1,0 ms/m COD Mn SFS 3036 (1981) 0,5 mg/l a-klorofylli SFS 5772 (1993) 0,3 µg/l Rauta SFS 3047(1980) ja SFS 3044(1980) 0,2 mg/l Mangaani SFS 3047(1980) ja SFS 3044(1980) 0,2 mg/l Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO 7899-2 (2000) 1/100 ml E. coli Colilert tai SFS 4088:1988 (kumottuun standardiin perustuva) 1/100 ml 15

Liite 2. Pintavesien seurantatulokset Hirvijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l 9.3.2009 Hirvijärvi 2 1 0,9 12,5 88 7,1 0,27 7,4 40 0,4 <2 8,1 8 <5 750 420 8 <1 0 2 33 9.3.2009 Hirvijärvi 2 3 1,1 9.3.2009 Hirvijärvi 2 5 1,2 12,9 91 6,9 0,26 7,2 35 0,23 <2 7,7 6 <5 720 410 5 <1 0 31 37 9.3.2009 Hirvijärvi 2 7 1,3 9.3.2009 Hirvijärvi 2 10 1,4 9.3.2009 Hirvijärvi 2 15 1,8 9.3.2009 Hirvijärvi 2 20 2,1 9.3.2009 Hirvijärvi 2 24 2,3 9,1 67 7 0,29 7,3 40 0,5 <2 7 9 <5 730 420 5 <1 0 8 41 9.3.2009 Hirvijärvi 2 25 2,4 5.8.2009 Hirvijärvi 2 1 20,2 9,1 101 7,6 0,28 7 30 0,82 <2 7,8 7 <4 620 220 7 1 0 2 30 5.8.2009 Hirvijärvi 2 3 20,1 5.8.2009 Hirvijärvi 2 5 19,3 8,3 90 7,1 0,27 7 30 0,62 <2 7,8 7 <4 610 240 23 <1 0 3 33 5.8.2009 Hirvijärvi 2 7 12,8 8,1 77 6,7 0,26 7,1 30 1,1 <2 8,1 6 <4 750 400 23 <1 1 3 31 5.8.2009 Hirvijärvi 2 10 8,4 5.8.2009 Hirvijärvi 2 15 6,8 5.8.2009 Hirvijärvi 2 20 6,6 5.8.2009 Hirvijärvi 2 24 6,4 6,8 55 6,5 0,27 7,2 30 0,77 <2 8 11 <4 860 470 5 23 1 4 48 5.8.2009 Hirvijärvi 2 0-2 8 Suolijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l 9.3.2009 etelä 3 1 0,8 13 92 6,7 0,27 7,3 60 0,44 <2 9,7 10 <5 710 350 7 <1 1 4 100 9.3.2009 etelä 3 3 1,3 9.3.2009 etelä 3 5 1,6 9.3.2009 etelä 3 6 1,7 11,6 83 7,3 0,26 6,9 50 0,55 <2 9,9 10 <5 670 310 6 <1 0 4 109 9.3.2009 Holma 1 1 0,6 12,6 88 7 0,28 7,5 60 0,73 <2 9,1 9 7 740 400 11 <1 1 6 90 9.3.2009 Holma 1 3 1,3 9.3.2009 Holma 1 5 1,5 12 85 6,7 0,26 6,9 80 2,2 <2 8,9 8 <5 670 330 12 <1 0 3 100 9.3.2009 Holma 1 10 2,3 9.3.2009 Holma 1 15 2,9 4,2 31 7 0,3 7,3 50 1,1 <2 11 22 6 670 260 7 <1 0 49 430 3.8.2009 etelä 3 1 21,1 9,1 102 7,5 0,28 6,7 40 0,76 <2 9,1 10 <4 660 140 6 1 0 7 70 3.8.2009 etelä 3 3 20,8 3.8.2009 etelä 3 5 16,7 3.8.2009 etelä 3 6 13,3 5 48 6,6 0,26 6,6 40 1,1 <2 8,4 9 <4 730 280 <4 <1 0 25 110 3.8.2009 etelä 3 0-2 5 3.8.2009 Holma 1 1 21,4 9 102 7,4 0,28 6,7 40 0,88 <2 8,2 9 <4 670 120 5 4 1 7 80 3.8.2009 Holma 1 3 20,5 3.8.2009 Holma 1 5 16,3 6,4 65 6,7 0,28 6,7 40 0,71 <2 8,7 10 <4 710 230 24 3 1 8 80 3.8.2009 Holma 1 10 9 3.8.2009 Holma 1 15 8,3 2,6 22 6,3 0,27 6,8 25 2,8 2,8 9,1 23 <4 810 310 <4 64 39 36 370 3.8.2009 Holma 1 0-2 6 16

Vähäjärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l 31.3.2009 keskiosa 1 2 1,9 14 6,3 0,29 8,8 160 7,7 <2 27 62 24 1500 670 14 <1 6 140 1100 31.3.2009 keskiosa 1,7 1,8 0,6 4 4.8.2009 keskiosa 1 19,8 7,3 80 6,8 0,32 6 150 5,1 6,7 28 110 8 1200 4 <4 35 1 110 1900 4.8.2009 keskiosa 0-1,7 50 Paalijärvi Havainto- Näytesyv. Lämpöt. Happi Happi ph Alkalit. Sähkönj. Väriluku Sameus K-aine COD Mn Kok. P PO 4 -P, Np Kok. N NO 2 N+NO 3 N NH 4 -N E.coli C. Fek.ent. Mn Fe chl a paikka m o C mg/l kyll.% mmol/l ms/m mg Pt/l FTU mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kpl/100 ml kpl/100 ml ug/l ug/l µg/l 31.3.2009 keskiosa 2 1 2,8 2,1 15 6,2 0,29 8,2 160 7,5 <2 29 53 19 1500 680 14 <1 0 110 1000 31.3.2009 keskiosa 2 2 3,8 0,6 4 4.8.2009 keskiosa 2 1 20,5 8,7 97 7,1 0,31 6,5 50 5,8 6 17 48 <4 1100 <4 <4 1 1 25 740 4.8.2009 keskiosa 2 2 20,5 8,8 98 4.8.2009 keskiosa 2 0-2 40 17

KOTIKAUPUNKI YMPÄRI VUODEN LÄHELLÄSI RIIHIMÄEN KAUPUNKI PL 125, 11101 RIIHIMÄKI CLOSE TO YOU ALL YEAR ROUND HOME TOWN WWW.RIIHIMAKI.FI WWW.RIIHIMAKI.FI