VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

VUOSIKERTOMUS 2007 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO

Valtakunnansyyttäjänvirasto Albertinkatu 25 A 00180 Helsinki Toimitus Virve Pehkonen, Valtakunnansyyttäjänvirasto Ulkoasu ja taitto Taina Ståhl, Mainostoimisto Visuviestintä Oy Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2008

Lukijalle Valtakunnansyyttäjänviraston vuosikertomus, joka ilmestyy nyt kymmenennen kerran, on tarkoitettu tiedonlähteeksi ensisijassa syyttäjälaitoksen ja oikeushallinnon henkilöstölle. Kertomuksesta löytyy hyödyllistä tietoa syyttäjäntoiminnasta myös poliisille, asianajajille, alan opiskelijoille ja yksittäisille kansalaisille. Vuoden 2007 vuosikertomus noudattaa sisällöltään ja rakenteeltaan pitkälti edellisten vuosien kertomuksia. Monin paikoin käsitellään 1.4.2007 voimaan tullutta paikallisorganisaatiouudistusta. Vuosikertomuksen lopussa on tilastotietoja niin Valtakunnansyyttäjänviraston kuin koko syyttäjälaitoksen toiminnasta. Liiteosasta löytyvät Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestys ja aakkosellinen asiahakemisto. Tiivistelmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa annetuista, toimenpiteeseen johtaneista ratkaisuista löytyvät nykyisin Valtakunnansyyttäjänviraston koti- sivulta osoitteesta www.vksv.oikeus.fi. Helsingissä, 17. päivänä huhtikuuta 2008 Viestintäpäällikkö Virve Pehkonen

Sisällysluettelo Lukijalle 3 Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki: uue uue ajalaku alkamie jlkee ajalaku alkamie jlkee 6 Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma kalske: kau kau Vaa ei ekau Vaa ekau 9 Syyttäjälaitos 11 VALakuaYYTTÄJÄ 16 APULAISVALakuaYYTTÄJÄ 18 VALakuaSYYjVIRASTO 18 VALiYYTTÄJÄT 20 PAIKALLISORGaiaaiuuiu 21 SYYTTÄJÄLaike jaujjeelmä 21 SYYTTÄJÄLaike avot 23 SYYTTÄJÄLaike ekilöstötilipäätös JA TYÖTYYTYVÄISYYSKYSELY 25 HALLINTO 26 ja 27 ekilöstö 27 imitysasiat 28 Muu ekilöstöasiat 29 KERTOMUSVue ulokselliuue kuvaus 31 Viei 35 SYYTEASIAT 37 ja 38 SYYeakia-ASIAT 38 aavapausrikosasiat 44 Muuakia-ASIAT 48 kaelut 54 ikeukalei ja eukua OIKEUSASIAMiee YYTEMÄÄRÄYKSET 54 Rikoslai 1 LUVu YYTEMÄÄRÄYSASIAT 55 Muukeaku kkeimmassa OIKEUDESSA 55 SYYTTÄJÄMÄÄRÄYSASIAT 56 TALOUSRIKOSSYYTTÄJÄT 56 HUUMauaie-ERIKOISSYYTTÄJÄT 57 POLIISIRIKOSASIAT 58 POLiii ja YYj YHTEISTYÖ 59 TULLi ja YYj YHTEISTYÖ 59

Kehittäminen ja koulutus 60 ja 61 AVaiYYTTÄJÄT 61 Valtakuallie YYjäpäivä 64 SYYTTÄJÄLaike kulutus 66 VALakuaSYYjVia ekilöstökoulutus 68 JOHTAMISKOULUTUS 68 SYYjie kulutus 69 Syyttäjie Muu koulutus 70 TOIMiekiLÖkua kulutus 72 SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖKOULUTUS 72 APULAISSYYjie ajielujärjestelmä 73 akkee 73 VALVa 73 KANSAINVÄLISET ASIAT 76 Johda 77 Pohjoismaie Yeistyö 78 Itämere ikeusaluee Yeistyö 79 Vejä 80 Viro 81 Euroopa uii 83 Euroopa euvosto 85 Muita kaaivlisiä tapahtumia 86 Syyttäjälaitokse kaaivlisiä vieraita 87 KaaiVLise YYjäyhdistykse 12. vuosikferei 88 Paikallissyyttäjie jaus ja euva kaaivlisissä asioissa 89 ViraMaisyhteistyö 89 ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT 90 Lausu 91 Muut asiauijatehtävät 92 TILASTOTIETOJA 93 ValtakuaYYjVirasto 94 Syyttäjie imiatilastoja 99 ValtakuaYYjVira ekilökua 108 Liite: VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTON TYÖJÄRJESTYS 110 LIITE: Asiahakemisto 116

Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki UUDEN AJANLASKUN ALKAMISEN JÄLKEEN Päättyneen vuoden tapahtumain kulussa siirtyminen uuteen organisaatioon oli laitoksessamme niin merkittävä asia, että keskityn tämänkertaisessa kirjoituksessani pelkästään sen herättämiin ajatuksiin. Kollega Jorma Kalske luo omassa esityksessään katsauksen muuhun varteenotettavaan. Totesin vuoden 2002 vuosikertomuksen johdannossa, miten olemme...usean vuoden muutosmyllerryksen jälkeen vähin erin lähestymässä tasapainoisempaa toimintatilaa.... Tosiasiaksi jää, että vähänpä tuolloin tiesin. Yllättävää oli se nopeus, jolla yleinen yhteiskunnallinen tilanne kypsyi siirtämään kihlakunnat historiaan ja luomaan siinä yhteydessä puitteet syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen toteuttamiselle. Aprillipäivänä 2007 kuin viimeisenä kaikuna tämän pitkäaikaisen tavoitteen viipyilystä haavetasolla valtakuntaan perustettiin 15 uljasta syyttäjänvirastoa. Työ ei tietenkään ollut tällä tehty, se vasta alkoi. Niinpä johdon voimavarat on kuluneena vuonna melko tarkkaan käytetty uuden organisaation rakentamiseen ja muutoksen tekemiseen. Hallinnossa ja epäilemättä erityisesti paikallisjohdossa on venytty ylittämäänkin se, mitä kohtuudella oikeastaan voitaisiin ihmisen voimavaroista edellyttää työlle kuuluvan. Kuin huonoimmalla mahdollisella onnella myös juuri kertomusvuonna vallinnut laitoksen lyhyen historian pahin resurssikurjuus on pakottanut laitoksen koko väen entisestään lisäämään ponnistelujaan. Kireän vaiheen nyt hiljalleen alkaessa lientyä, olisi erityisen tärkeätä löytää edellytykset pieneen palautumiseen. Toisaalta on aivan turha enää kenenkään uskotella itselleen, että muutos on jonkinlaista siirtymistä staattisesta tilasta toiseen. Viimeistään nyt pitää tunnistaa ja tunnustaa ajan henki: nyky-yhteiskunnassa nopea muutos ja jatkuva liike ovat arkipäivää kaikessa työssä ja toiminnassa. Syyttäjälaitoksessa vauhdilla toteutettu muutos on ollut organisatorisesti suuri. Sellaisiin liittyy aina omia, ilmeisen yleispäteviä johtamisen haasteita. Hyvin tunnistettavasti niitä on käsitelty muun muassa Valtiokonttorin Kaiku-palvelujen julkaisemassa kirjasessa Työhyvinvointi muutoksessa (2006), jonka lukemista suosittelen kaikille.

Kuva: Kimmo Brandt Compic-Photos Oy Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Teoksessa kuvattua välivaiheen kaaosmielialaa tuskin edes voidaan välttää, eikä lie tarpeenkaan. Se kun kuuluu elimellisenä osana jokaiseen isompaan muutosprosessiin. Kuluneena vuonna kertyneet kokemukset näyttäisivät vahvistavan tämän teorian. Vaikka asiat olisivat miten tarkasti järjestyksessä ja etukäteen suunniteltuja, ehkä parhaimmillaan osittain jo toteutettuinakin ennen virallista muutoshetkeä, kaaosvaihe tulee silti. Ensi sijassa lieneekin kysymys tunteesta. Tunne voi myllerryksen keskellä olla ihmisille tärkeämpi kuin todellisuus

eli se, miten asiat ulkopuolisen tarkkailijan toteamina ehkä ovat. Selvää kieltä muutostilanteen mekaniikasta puhuu sekin, että syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysluvut laskivat viimeisimmässä mittauksessa joulukuussa 2007. Erityisesti huomiota kiinnittää johtamisen ja tiedonkulun osa-alueilla tapahtunut putoaminen alle kolmen pisteen rajan. Viestinnän roolia ei voi milloinkaan korostaa liikaa. Johdon puheita analysoidaan aina tarkasti niin koko valtakunnan kuin paikallistasonkin osalta mutta eritoten muutostilanteissa. Niistä löydetään tuon tuostakin asioita, joita puhuja itse ei mitenkään voi tunnistaa omikseen. Kokemus osoittaa myös, että näkyvästikään esitetty viesti ei mene perille. Ei aina, ei kerralla eikä kaikille. Asioista voidaan tiedottaa Ilonassa tai virastojen omilla ilmoitustauluilla, mutta päällikkö tietää silti törmäävänsä kysymykseen miksi tästä ei ole kerrottu. Vastapainoksi huhut syntyvät ja leviävät tehokkaasti. Erityisesti sota-ajalta tuttu hevosmiesten tietotoimisto lyö tänäkin päivänä laudalta STT:n monessa yhteydessä. Niinpä samaa viestiä pitää toistaa yhä uudestaan. Viestin sisältö täytyy pitää yksinkertaisena. Useimmiten on käytettävä useita viestintäreittejä. Paljon työtä ja vaivaa tämä kaikki tietysti vaatii samalla kun pitäisi viedä niitä tuhansia asioita eteenpäin. Päättäjän rooliin myös kerta kaikkiaan kuuluu olla organisaationsa ukkosenjohdatin, eräänlainen tunteiden tynnyri, johon jokainen käy vuorollaan kaatamassa. Tunteiden käsittelylle pitääkin muutostilanteessa järjestää tilaa. Tämä voinee parhaiten onnistua järjestämällä niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla yhteisiä tilaisuuksia, joissa ihmiset saavat esittää heitä askarruttavia kysymyksiä ja ajatella ääneen, purkaa tuntojaan. Lastenlapsilleen Muumi-kirjoja lukeva kirjoittaja on tosin vanhoilla päivillään joskus rohjennut peilin edessä esittää itselleen hieman ilkikurisen kysymyksen: mutta kuka lohduttaisi Nyytiä!? Organisaation, tavoitteiden ja työskentelyn kannalta on kuitenkin selvää, ettei tunteiden työstäminen voi jäädä kellumaan epämääräiseksi ajaksi. Sovitut asiat ja tehdyt päätökset on toteutettava, ja ne koskevat kaikkia. Yhtä lailla meillä kaikilla osaltamme myös on oma vastuu työilmapiiristä ja -tyytyväisyydestä. Jokaisella on oikeus tunteisiinsa ja mielipiteisiinsä, mutta työyhteisössä niiden ilmaisemiseen liittyy myös velvollisuuksia. Itse kunkin pitää miettiä, miten ilmaisisi mielipiteensä niin, että toinen jaksaa ottaa ne vastaan. Millaista ilmapiiriä itse luon työyhteisöön? Maalaanko asioista liikaa katastrofikuvia? Kykenenkö ilmaisemaan itseäni oikein, syyllistämättä muita? Ja lopultakin: Uusissa virastoissa pidetään ehkä kahvikuppeja toisin päin kaapissa ja lusikoiden varretkin osoittavat laatikossa eri suuntiin. Oleellinen on kuitenkin sama kuin ennen. Näin eräs paikallispäällikkö positiiviseen tapaan asiat ilmaisi, ja sehän pitää paikkansa. Tehdään tuttua työtä tutuin tavoittein ennestään tuttujen ihmisten kanssa. Kenenkään ei ole tarvinnut muuttaa kotoaan. Voitaisiinko sittenkin ajatella, että työmme maailma ei ole kaatumassa päälle. Ehkä se päin vastoin on ajan oloon järjestymässä entistä paremmaksi, onhan muutos aina samalla myös mahdollisuus - ja iso muutos suuri mahdollisuus. Tästä selvitään, asioilla on tapana järjestyä. Kun muutostöiden pöly hieman laskee ja lähimmät yhteistyökumppanit vielä saavat omat organisaationsa uudistettua, ovat toimintaedellytyksemme huomattavasti menneitä vuosia paremmat. Mutta vuosi, pari vuotta siihen vielä menee. Tarvitaan ripaus uskoa ja kärsivällisyyttä ja tiedän valistuneelta ammattikunnaltamme sitä edelleen löytyvän.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske NOTKAHDUS VAAN EI RETKAHDUS Paikallisissa syyttäjävirastoissa oli vuonna 2007 käytössä 17,6 syyttäjähenkilötyövuotta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaava vähennys toimistohenkilötyövuosissa oli 11,7. Toimistohenkilöstön vähentäminen on ollut suunnitelmien mukaista, mutta syyttäjäresurssin vähentäminen oli niukkojen määrärahojen sanelemaa. Tulostavoitteiden saavuttamisessa paikallisen syyttäjäntoimen organisaatio- ja rakenneuudistuksen edellyttämät täytäntöönpanotoimet yhdessä syyttäjäresurssien vajeen kanssa muodostivat erittäin haasteellisen tilanteen. Tästä lähtötilanteesta huolimatta tulostavoitteet kuitenkin saavutettiin kohtuullisen hyvin. Organisaatiouudistus käynnistyi ja eteni suunnitelmien mukaisesti. Henkilöstön kannalta on ollut rauhoittavaa, että pitkään avoimena olleita syyttäjävirkoja on täytetty. Muutoinkin syyttäjänvirastojen toiminta on vakiintunut loppuvuotta kohden. On selvästi nähtävissä, että organisaatiouudistuksella on voitu merkittävästi parantaa virastojen toimintaedellytyksiä. Virastojen päälliköiden, apulaispäälliköiden ja hallintosihteerien esimiestyö on yhdenmukaistanut ja jäntevöittänyt yksiköiden toimintaa niin sisäisesti kuin virastojen välillä. Organisaatiota ollaan edelleen tiivistämässä. Nykyinen palvelutoimistoverkko on tarpeettoman tiheä. Oikeusministeriössä onkin vireillä asetuksen muutos, joka vähentäisi palvelutoimistoja seitsemällä kappaleella. Saapuneissa rikosasioissa ns. painotettu työmäärä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Keskimääräinen syyteharkinta-aika on ollut lähes enna- koidun mukainen. Sen sijaan yli vuoden syyteharkinnassa olleiden asioiden määrän vähentämisessä ei ole onnistuttu. Toteuma ylittää selvästi tulostavoitteiden mukaisen enimmäismäärän, joka sekin oli merkittävästi edellisen vuoden toteumaa korkeampi. Myös yli kuusi kuukautta syyteharkinnassa olleiden asioiden määrä oli huomattavasti suurempi kertomusvuoden päättyessä kuin vuonna 2006. Pitkään syyteharkinnassa avoimena olevien asioiden tehokas priorisoiminen tulee siis edelleenkin pitää keskeisenä tavoitteena. Esitutkintayhteistyötä on voimavaraongelmista huolimatta pystytty jonkin verran tehostamaan. Esitutkinnan rajoittamispäätösten määrä on edelleen noussut. Jo puolivuotisraportissa saatettiin todeta resurssivajeen näkyvän myös syyteharkintaratkaisujen sisällössä kriminaalipoliittisesti arvelluttavalla tavalla. Edellisenä vuonna alkanut kehitys näytti jatkuvan jopa aiempaa huolestuttavampana. Tulostavoitteiden mukainen esitutkinnan rajoittamisen osuuden nousu ei ollut vähentänyt syyttämättäjättämistä. Puolivuotisraportissa tosin arvioitiin, että vuoden 2008 talousarvion mahdollistamilla toimenpiteillä voidaan syntynyttä tilannetta korjata. Loppuvuoden tuloskehitys korjasikin jo merkittävästi sanottua tunnuslukujen vääristymää. Esitutkinnan rajoittamispäätösten määrän kasvu ei kuitenkaan merkitse yksinomaan positiivista kehityssuuntausta. On oletettavaa, että syyttäjän rajoitettavaksi on tarjottu aiempaa enemmän sellaisia asioita, joissa poliisi suoritti aiemmin itsenäisesti karsintaa. Tähän viittaa se,

10 Kuva: Kimmo Brandt Compic-Photos Oy Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske että esitutkinnan rajoittamisen määrän kasvu ei ole vähentänyt syyttämättäjättämistä. Työtyytyväisyysindeksi on edelliseen mittaukseen verrattuna hieman laskenut ja asetettu tavoite, indeksin nostaminen, ei toteutunut. Tämä selittynee ainakin osaksi organisaatiouudistuksen aiheuttamalla jonkinasteisella hämmennyksellä paikallisissa syyttäjäyksiköissä. Johtamisotteen tiivistyminen on kyseenalaistanut ja muuttanut vanhoja toimintamalleja, mikä puolestaan on saattanut heijastua po. mittaukseen. Vuoden 2007 tulos osoittaa varsin selvästi yhtäältä syyttäjäresurssien välittömän vaikutuksen toimintaan ja toisaalta sen, että syyttäjävoimavarojen osalta parhaimpinakin vuosina on toimittu kapasiteetin äärirajoilla. Vaativat ja ns. erittelemättömät rikosasiat tulevat jatkossa sitomaan entistä enemmän juttukohtaisesti voimavaroja sekä esitutkinnassa että oikeudenkäyneissä. Laajentuvan sovittelun ja summaarisen kirjallisen menettelyn tuomat resurssisäästöt eivät tasapainota tätä tilannetta täysimääräisesti.

SYYTTÄJÄLAITOS 11

SYYTTÄJÄLAITOS 12 Syyttäjän tehtävänä on huolehtia rikosoikeudellisen vastuun toteuttamisesta rikosasian käsittelyssä, syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla. Tehdessään tähän liittyvät oikeudelliset ratkaisut ja muut toimenpiteet syyttäjän on noudatettava tasapuolisuutta, joutuisuutta ja taloudellisuutta. Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Organisaatiokaavio 31.12.2007 HALLINTO Valtakunnansyyttäjänvirasto SYYTTÄJÄT Valtakunnansyyttäjä, Apulaisvaltakunnansyyttäjä 15 syyttäjänvirastoa Valtionsyyttäjät (13) 50 palvelutoimistoa Johtavat kihlakunnansyyttäjät Kihlakunnansyyttäjät (322) Syyttäjälaitos lukuina (paikalliset syyttäjäyksiköt) 31.12. 2007 HTV 480 Henkilömäärä 502 Syyttäjiä 322 Toimisto- ym. henkilökuntaa 180 Syyttäjänvirastoja 15 Syyttäjälaitoksen määrärahat 32.098.000 euroa Syyttäjän ratkaisemia asioita 77.599 Syyte 61.260 Syyttämättäjättäminen 10.179

SYYTTÄJÄLAITOS 13 Uudet syyttäjänvirastot 1.4.2007 alkaen Syyttäjänvirasto 1. Helsingin syyttäjänvirasto 2. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto 3. Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto 4. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto 5. Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto 6. Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto 7. Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto 8. Pirkanmaan syyttäjänvirasto 9. Satakunnan syyttäjänvirasto 10. Pohjanmaan syyttäjänvirasto 11. Keski-Suomen syyttäjänvirasto 12. Itä-Suomen syyttäjänvirasto 13. Oulun syyttäjänvirasto 14. Lapin syyttäjänvirasto 15. Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Päätoimipaikka 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Helsinki Espoo Vantaa Järvenpää Lahti Kouvola Turku Tampere Pori Vaasa Jyväskylä Mikkeli Oulu Rovaniemi Maarianhamina 15 Palvelutoimisto 9 7 Lohja, Tammisaari Porvoo Forssa, Hyvinkää, Hämeenlinna, Riihimäki Heinola Imatra, Kotka, Lappeenranta Kaarina, Kemiö, Loimaa, Raisio, Salo Ikaalinen, Kangasala, Mänttä, Nokia, Valkeakoski, Vammala Kankaanpää, Kokemäki, Rauma Kauhajoki, Kokkola, Lapua, Närpiö, Pietarsaari, Seinäjoki Jämsä, Äänekoski Iisalmi, Joensuu, Kuopio, Nurmes, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus Haapajärvi, Kajaani, Kuusamo, Raahe, Ylivieska Ivalo, Kemi, Kemijärvi, Sodankylä, Tornio 10 8 2 4 11 1 5 14 3 13 6 12

SYYTTÄJÄLAITOS 14 Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki (puheenjohtaja), apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske, valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski, valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, valtionsyyttäjä Christer Lundström, valtionsyyttäjä Pekka Koponen, valtionsyyttäjä Olavi Lippu ja viestintäpäällikkö Virve Pehkonen Syyttäjänvirastot ja niiden päälliköt Helsingin syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Heikki Poukka Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Ifström Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Tom Söderlund Keski-Uudenmaan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Timo Koskimäki Päijät-Hämeen syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Pekka Noronen Kaakkois-Suomen syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Irma Rosenius-Sutela Varsinais-Suomen syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Antti Pihlajamäki Pirkanmaan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Jouko Nurminen Satakunnan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Kalle Kyhä Pohjanmaan syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Peter Levlin Keski-Suomen syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Martti Porvali Itä-Suomen syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Matti Nissinen Oulun syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen Lapin syyttäjänvirasto johtava kihlakunnansyyttäjä Elsa Kauhanen Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto Johtava maakunnansyyttäjä Jens-Erik Budd (ma.)

SYYTTÄJÄLAITOS 15 Uusien syyttäjänvirastojen päälliköt kokoontuivat päällikköpäiville ensimmäisen kerran toukokuussa 2007. Yhteiskuvasta puuttuu Ahvenanmaan johtava maakunnansyyttäjä.

SYYTTÄJÄLAITOS 16 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Suomen perustuslain 104 :n mukaan syyttäjälaitosta johtaa ja ylimpänä syyttäjänä toimii valtakunnansyyttäjä. Hänen tehtävänään on syyttäjäntoiminnan yleinen johtaminen ja kehittäminen. Tässä tehtävässään hän muun muassa nimittää kaikki paikallissyyttäjät sekä ohjaa ja valvoo syyttäjien toimintaa. Hän voi myös antaa syyttäjäntoimintaa koskevia yleisiä määräyksiä ja ohjeita. Valtakunnansyyttäjä käyttää itsenäistä ja riippumatonta syyteharkintavaltaa. Hän voi kaikkien yleisten syyttäjien esimiehenä ottaa itse ratkaistavakseen alaiselleen syyttäjälle kuuluvan asian. Hän voi myös määrätä alaisensa syyttäjän ajamaan syytettä, jonka nostamisesta hän on päättänyt (syytemääräys) taikka määrätä asian alaisensa syyttäjän syyteharkintaan (syyttäjänmääräys). Valtakunnansyyttäjä ajaa syytettä valtakunnanoikeudessa silloin, kun eduskunta on päättänyt syytteen nostamisesta tasavallan presidenttiä, valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan sekä edustaa syyttäjiä korkeimmassa oikeudessa. Lisäksi valtakunnansyyttäjä ratkaisee kansainvälisiä suhteita koskevat asiat. Valtakunnansyyttäjän yleiset määräykset ja ohjeet Jokaisella syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. Lain mukaan valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa syyttäjille yleisiä määräyksiä ja ohjeita, joilla pyritään muun muassa edistämään syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Ne saatetaan ennen julkistamista oikeusministeriön tietoon. Valtakunnansyyttäjä antoi kertomusvuonna kuusi yleistä ohjetta ja määräystä syyttäjille: VKS:2007:1 Talousrikosasioiden käsittelyn tehostaminen Ohjeessa on muutettu päätoimisten talousrikossyyttäjien toiminnan ohjausta siten, että tietyiltä osin Valtakunnansyyttäjänviraston hoidettavana ollut juttujako (poliisin esikäsittely-yksikön toimialueella) on syyttäjälaitoksen organisaatiouudistuksen nojalla siirretty syyttäjänvirastoille. Lisäksi ohjeessa on täsmennetty talousrikossyyttäjien toiminnan seurantaa ja henkilökohtaisen suorituksen arviointia.

SYYTTÄJÄLAITOS 17 VKS:2007:2 Esitutkinnan rajoittaminen Ohjeella on päivitetty esitutkinnan rajoittamista koskeva ohjeistus. Ohjaustarve johtui lainmuutoksesta, jossa uuden ETL 4.4 :n nojalla mahdollistettiin esitutkinnan rajoittaminen myös kustannusperusteella tai ns. prosessuaalisella perusteella. Ohjeessa on täsmennetty rajoittamispäätöksen perusteita ja kuvattu niitä tyyppitapauksia, joissa esitutkinnan rajoittaminen voi tulla kysymykseen. Lisäksi ohjeessa on käsitelty tärkeän yleisen ja yksityisen edun merkitystä rajoittamisen harkinnassa sekä päätöksentekomenettelyä tällaisessa asiassa. VKS:2007:3 Syyteharkintaratkaisun perusteleminen Ohjeella on pyritty yhdenmukaistamaan oikeus- ja todistustosiseikkojen arvioimista syyttäjien syyteharkinnassa sekä korostettu syytesidonnaisuuden ja oikeusvoiman merkitystä syyttäjän vetoamisvelvollisuuden toteuttamisessa. Valtakunnansyyttäjän ohjeilla ei ole aikaisemmin ohjattu syytteen nostamiseen päätyvän ratkaisun perustelemista. Kun syytteeseen ei sisälly kirjallisia perusteluja syyteharkintaratkaisulle, tulee haastehakemuksen todistelua koskevassa osassa kiinnittää erityistä huomiota todisteiden teemoitteluun. VKS:2007:4 Syyttämättäjättämispäätöksen laatiminen ja sisältö Ohjeessa on koottu yhteen syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen laatimista koskeva ohjeistus siten, että aiemmat erilliset ja osin lainmuutosten vuoksi tarpeettomaksi käyneet ohjeet 2000:1, 2000:2 ja 2000:4 on voitu kumota. Samalla on täsmennetty erityisesti ratkaisukoodien 6 ja 7 (muu päättymisperuste, syyttäjän muu päätös) käytön perusteita sekä syytekohtien yhdistelyn käytön ohjeistusta. VKS:2007:5 Esitutkintayhteistyö ja syyttäjäparien käyttäminen vaativissa ja laajoissa rikosasioissa Esitutkintayhteistyön tehostaminen on jo pitkään ollut syyttäjäntoimessa keskeinen tulostavoite. Ohjeessa on todettu, että syyttäjänvirastojen päälliköiden tai apulaispäälliköiden tehtävänä on huolehtia siitä, että viraston syyttäjät osallistuvat esitutkintayhteistyöhön siten kuin valtakunnansyyttäjän ja poliisiylijohtajan asettaman esitutkintayhteistyön kehittämistyöryhmän loppuraportissa on todettu. Samoin ohjeessa on asetettu mainittujen päälliköiden tehtäväksi huolehtia siitä, että vaativissa ja laajoissa asioissa käytetään riittävästi syyttäjäpareja. VKS:2007:6 Avainsyyttäjätoiminnan kehittäminen Ohjeella on täsmennetty syyttäjälaitoksen erikoistumisjärjestelmää avainsyyttäjätoimintaa suppeamman, virastokohtaisen erikoistumisen osalta. Syyttäjänvirastoille asetettiin velvoite ilmoittaa Valtakunnansyyttäjänvirastoon ne syyttäjät, jotka vastaavat virastossa yhteydenpidosta kuhunkin avainsyyttäjäryhmään. Lisäksi ohjeella päivitettiin avainsyyttäjätoiminnan ryhmänjako. Ryhmien määrä lisättiin aiemmasta kuudesta seitsemään siten, että muodostettiin erilliset ryhmät ennen yhtenä ryhmänä toimineista 1) erityisistä henkilöön kohdistuvista rikoksista ja 2) tietotekniikka- ja sananvapausrikoksista sekä rasistisista ja muista viharikoksista.

SYYTTÄJÄLAITOS 18 APULAIS- VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä hänen käsiteltävikseen kuuluvat asiat ja toimii valtakunnansyyttäjän sijaisena. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisestä tehtävien jaosta määrätään Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksessä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välinen tehtävien jako Valtakunnansyyttäjä ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat: 1) periaatteellisesti tärkeitä tai laajakantoisia kysymyksiä; 2) syyttäjille annettavia yleisiä määräyksiä ja ohjeita; 3) kansainvälisiä suhteita; 4) syyttäjien nimittämistä; 5) syyttäjäntoiminnan kehittämistä, koulutusta ja tutkimusta; ja 6) syyttäjien edustamista korkeimmassa oikeudessa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1) syyttäjälaitoksen yleistä hallintoa; 2) palkkaustoimivaltaa; 3) syyttäjäntoiminnan valvontaa; 4) sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetun lain (460/2003) 24 :ssä tarkoitettua syyteoikeutta; 5) paikallissyyttäjille annettavia syyttäjänmääräyksiä ja rikoslain 1 luvun nojalla annettavia syytemääräyksiä; 6) kanteluita syyttäjien ratkaisuista ja menettelystä; 7) rangaistusmääräysasioiden valvontaa ja siitä johtuvia toimenpiteitä; ja 8) poliisimiehen tekemäksi epäiltyjen rikosten esitutkinnan johtamiseen liittyviä määräyksiä. Syytteen nostamisesta julkaistun viestin sisältöön perustuvasta virallisen syytteen alaisesta rikoksesta sekä tällaiseen rikokseen liittyvästä päätoimittajarikkomuksesta päättää valtakunnansyyttäjä. Hän määrää myös siitä, kenen on ajettava syytettä. Valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän välisen tehtävien jaon mukaisesti sananvapausrikosasiat kuuluvat apulaisvaltakunnansyyttäjän tehtäviin. Sananvapausrikoksia koskeva työnjako on lisätty Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestykseen, joka on tämän kertomuksen liiteosassa s. 111. Sananvapausrikosasioista ks. lisää s. 44. VALTAKUNNAN- SYYTTÄJÄNVIRASTO Valtakunnansyyttäjänviraston tehtävänä on yleisten syyttäjien keskushallintoviranomaisena huolehtia siitä, että syyttäjille kuuluvat rikosoikeudellisen vastuun toteuttamiseen liittyvät tehtävät voidaan hoitaa asianosaisten oikeusturvan ja yleisen edun vaatimalla tavalla tasapuolisesti, joutuisasti ja taloudellisesti. Valtakunnansyyttäjänvirastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa valtakunnansyyttäjä. Tässä tehtävässä hänellä on apunaan ja neuvoaantavana elimenä johtoryhmä. Tehtävien tarkoituksenmukaista hoitamista varten virastossa on hallintoyksikkö, syyteasiainyksikkö, ohjaus- ja kehittämisyksikkö sekä kansainvälinen yksikkö. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstövahvuus kertomusvuonna oli 36 henkilöä. Viraston henkilöluettelo on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa.

SYYTTÄJÄLAITOS 19 Oikeusministeri Tuija Brax (keskellä) ja oikeusministeriön entinen kansliapäällikkö Kirsti Rissanen olivat Valtakunnansyyttäjänviraston vieraina kesäkuussa 2007.

SYYTTÄJÄLAITOS 20 Syyttäjälaitoksen resursseista vastaa oikeusministeriö, jonka kanssa Valtakunnansyyttäjänvirasto käy syyttäjälaitosta koskevat tulosneuvottelut. Valtakunnansyyttäjänvirasto huolehtii syyttäjälaitoksen sisäisestä tulosohjauksesta. Kertomusvuoden tuloksellisuuden kuvauksesta ks. s. 31. VALTIONSYYTTÄJÄT Valtionsyyttäjillä on toimivalta syyttäjäntehtävissä koko maassa. Heidän tulee huolehtia syyttäjäntehtävistä yhteiskunnan kannalta merkittävimmissä rikosasioissa. Heidän tehtävänään on myös ajaa syytettä, jonka nostamisesta oikeuskansleri tai eduskunnan oikeusasiamies on päättänyt. Lisäksi valtionsyyttäjät toimivat syyttäjänä asioissa, jotka hovioikeus käsittelee ensimmäisenä oikeusasteena, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Valtionsyyttäjä voi työjärjestyksen tai valtakunnansyyttäjän erikseen antaman määräyksen nojalla ratkaista muun kuin periaatteellisesti tärkeän tai laajakantoisen asian samoin valtuuksin kuin valtakunnansyyttäjä. Työjärjestyksen mukaan valtionsyyttäjä voi ratkaista muutosharkintapyyntöä koskevan asian, jos asiaa ei ole tarpeen enemmälti tutkia, koska ei ole ilmennyt tarvetta muuttaa syyttäjän päätöstä eikä asialla laatunsa tai laajuutensa puolesta ole tavanomaista suurempaa merkitystä. Valtionsyyttäjät osallistuvat myös paikallisen syyttäjäntoimen ohjaukseen ja kehittämistyöhön. He toimivat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänvirastojen välisinä yhteyshenkilöinä, tukevat syyttäjänviraston päällikköä johtamisessa, seuraavat syyttäjäntoimintaa ja osallistuvat aloitteellisesti alueen kehittämistyöhön. Lisäksi heidän tulee edistää syyttäjälaitoksen tulostavoitteiden saavuttamista ja osallistua tulosneuvotteluihin, valmistella seurantakäynnit sekä huolehtia niiden käytännöllisestä toteutuksesta. Valtionsyyttäjien alueohjaustehtävistä ks. s. 22. Valtakunnansyyttäjänvirastossa toimi kertomusvuonna 13 valtionsyyttäjää. Yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat Valtionsyyttäjien hoidettaviksi kuuluvat yhteiskunnan kannalta merkittävimmät rikosasiat voivat olla esimerkiksi: varsinaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimintaan liittyvä törkeänlaatuinen rikos; rikos, joka on aiheuttanut poikkeuksellisen suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon tai vahingon vaaran; merkittävässä asemassa olevan virkamiehen virkarikos; virkamieheen tämän virkatoimen tai virkaaseman takia kohdistunut tavanomaisesta poikkeava rikos (esim. oikeudenhoitoon kohdistunut rikos); merkittävässä yhteiskunnallisessa asemassa olevan henkilön rikos, jos asiassa on piirteitä, jotka saattavat horjuttaa luottamusta kansalaisten yhdenvertaisuuteen tai rikosoikeudellisen järjestelmän toimintaan; rikos, jolla voidaan katsoa olevan poliittinen tai rasistinen motiivi; teko, joka liittyy perusoikeuksiin (esim. sanan- tai painovapausrikos taikka ns. kansalaistottelemattomuus); kansainvälisiä tai kansainvälis-poliittisia piirteitä omaava asia; tai rikoslain 11 luvun sotarikos tai rikos ihmisyyttä vastaan taikka 14 luvun rikos poliittisia oikeuksia vastaan.

SYYTTÄJÄLAITOS 21 PAIKALLIS- ORGANISAATIOUUDISTUS Syyttäjälaitoksen organisaatiota uudistettiin kertomusvuoden aikana siten, että 1.4.2007 lukien paikallisyksikköinä toimivat aikaisemmista yhteistoiminta-alueista muodostetut syyttäjänvirastot sekä Helsingin syyttäjänvirasto ja Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto. Kittilän ja Käsivarren nimismiehille ennen kuuluneista syyttäjäntehtävistä vastaa nykyisin Lapin syyttäjänvirasto. Paikallissyyttäjät hoitavat syyttäjäntehtäviä oman virastonsa alueella kaikissa niissä asioissa, joissa alueen käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia. Syyttäjänvirastoja on 15 ja kussakin virastossa työskentelee keskimäärin 10 30 syyttäjää sekä 4 10 toimistohenkilöä. Helsingin syyttäjänvirastossa on kuitenkin 50 syyttäjää ja 20 toimistotyöntekijää sekä Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirastossa kaksi syyttäjää ja yksi toimistotyöntekijä. Jokaisella syyttäjänvirastoilla on päätoimipaikka, jonne viraston hallinnolliset työt on keskitetty. Useimmilla virastoilla on lisäksi sivutoimipaikkoja, joita kutsutaan palvelutoimistoiksi. Palvelutoimistoja oli kertomusvuoden päättyessä yhteensä 50 ja ne sijaitsevat lähes kaikilla niillä paikkakunnilla, joilla on ennenkin ollut syyttäjä. Rikostutkintaa suorittavan poliisin toimipaikoilla sekä käräjäoikeusoikeusverkostolla on ollut merkitystä palvelutoimistojen sijaintia harkittaessa. Syyttäjänviraston päällikkönä toimii johtava syyttäjä, joka vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta sekä seuraa ja valvoo syyttäjäntoiminnan yhdenmukaisuutta virastonsa alueella. Hän osallistuu myös syyttäjälaitoksen valtakunnalliseen ohjaukseen siten kuin siitä erikseen määrätään. Johtavan kihlakunnansyyttäjän apuna toimii vähintään yksi apulaispäällikkö sekä hallintosihteeri. Apulaispäälliköiden ja hallintosihteerien tehtävistä on tarkemmin määrätty virastojen työjärjestyksessä. Organisaatiouudistuksella pyrittiin tehostamaan syyttäjälaitoksen ohjausta ja toimintaa yleensäkin, parantamaan laatua ja yhdenmukaisuutta, lisäämään erikoistumista sekä varmistamaan aikaisempaa tasapuolisemmat syyttäjäpalvelut eri puolilla maata. Uudistuksella haluttiin myös korostaa johtamisen ja esimiestaitojen merkitystä. Uudistuksen yhteydessä kiinnitettiin erityistä huomiota ruotsinkielisten syyttäjäpalvelujen turvaamiseen kaksikielisten syyttäjänvirastojen toimialueilla. Uudistuksen jälkeen entistä useammilta syyttäjiltä vaaditaankin ruotsinkielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa. Paikallisissa syyttäjäyksiköissä työskenteli kertomusvuonna 322 syyttäjää ja 180 toimistohenkilöä. SYYTTÄJÄLAITOKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Syyttäjälaitoksen ohjausjärjestelmää uudistettiin valtakunnansyyttäjän 24.2.2006 allekirjoittamalla ohjausjärjestelmäasiakirjalla ja sen liitteenä olevilla valtakunnansyyttäjän päätöksillä syyttäjälaitoksen ohjausryhmästä, valtionsyyttäjien alueellisesta ohjauksesta, yhteistoiminta-alueiden päälliköiden kokouksesta, avainsyyttäjätoiminnasta ja syyttäjälaitoksen alueellisesta koulutuksesta. Uudistus toteutettiin 1.3.2006 lukien. Organisaatiouudistuksen seurauksena valtakunnansyyttäjä asetti 8.6.2007 työryhmän selvittämään ja tekemään ehdotuksia valtionsyyttäjien alueohjauksen sekä ohjausryhmän ja päälliköiden kokouksen mahdollisista uudistamistarpeista. Työryhmä luovutti raporttinsa valtakunnansyyttäjälle 1.11.2007.

SYYTTÄJÄLAITOS 22 Valtionsyyttäjien alueellinen ohjaus Valtakunnansyyttäjänvirastosta annetun asetuksen 7a :n (90/2007) mukaan valtionsyyttäjän tehtävänä on avustaa valtakunnansyyttäjää syyttäjäntoiminnan ohjauksessa, kehittämisessä ja seurannassa valtakunnansyyttäjän antamien määräysten mukaisesti. Valtionsyyttäjien alueellisesti toteutetun syyttäjäntoimen ohjauksen keskeisenä sisältönä on syyttäjäntoiminnan laadun kehittämiseen osallistuminen yhteistyössä syyttäjänviraston päällikön kanssa. Laadun varmistuksen lähtökohtana ovat Valtakunnansyyttäjänviraston ja syyttäjänviraston välisissä tulosneuvotteluissa sovitut toiminnalliset ja tehokkuustavoitteet. Alueellinen syyttäjäntoimen ohjaus tapahtuu tulosneuvotteluissa sovituin tavoin, seurantakäyntien yhteydessä sekä muutoin valtakunnansyyttäjän erikseen antamien määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Alueohjaavat valtionsyyttäjät kokoontuivat kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. He osallistuivat myös oman alueensa koulutustilaisuuksiin, tulosneuvotteluiden valmisteluun ja tulosneuvotteluihin sekä pitivät muutoinkin yhteyttä omaan alueeseensa. Päälliköiden kokoukset Syyttäjälaitoksen ohjausryhmä oli siirtymävaiheen järjestely ja sen toiminta päättyi kertomusvuoden lopussa. Vuoden 2008 alusta lukien johtavat kihlakunnansyyttäjät ottavat osaa syyttäjälaitoksen valtakunnalliseen ohjaukseen pääsääntöisesti osallistumalla valtakunnansyyttäjän johdolla pidettäviin päälliköiden kokouksiin. Kokouksia järjestetään vähintään neljä kertaa vuodessa ja niissä käsitellään syyttäjäntoiminnan linjakysymyksiä ja muita koko syyttäjälaitoksen kannalta keskeisiä asioita. Valtionsyyttäjille määrätyt ohjausalueet (syyttäjänvirastot) olivat kertomusvuoden lopussa seuraavat: Helsinki Länsi-Uusimaa ja Itä-Uusimaa Kanta-Häme Päijät-Häme Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi ja Satakunta Pirkanmaa Pohjanmaa ja Ahvenanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi VS Jorma Äijälä VS Leena Metsäpelto VS Raija Toiviainen VS Anu Mantila VS Pekka Koponen VS Ari-Pekka Koivisto VS Christian Lundqvist VS Mika Illman VS Ritva Sahavirta VS Jarmo Rautakoski VS Jukka Rappe VS Olavi Lippu

SYYTTÄJÄLAITOS 23 Valtakunnansyyttäjänviraston työjärjestyksen mukaan Valtakunnansyyttäjänviraston johtoryhmä toimii edelleenkin neuvoa-antavana elimenä paitsi Valtakunnansyyttäjänvirastoa myös koko syyttäjälaitosta koskevissa asioissa. Valtakunnansyyttäjä voi käsiteltävästä asiasta riippuen kutsua kokouksiin myös johtavia kihlakunnansyyttäjiä. Johtavat kihlakunnansyyttäjät (aikaisemmin yt-päälliköt) osallistuivat kertomusvuoden aikana neljään ohjausryhmän kokoukseen. Päälliköiden kokouksia järjestettiin kaksi ja niihin osallistuivat johtavien kihlakunnansyyttäjien lisäksi myös apulaispäälliköt ja hallintosihteerit. Avainsyyttäjätoiminta Ks. avainsyyttäjätoiminnasta s. 61. Alueellinen koulutus Ks. alueellisesta koulutuksesta s. 61. SYYTTÄJÄLAITOKSEN ARVOT Oikeudenmukaisuus, ammattitaito, työhyvinvointi Viranomaistoiminnan arvojen ja etiikan merkitys on kasvanut. Syyttäjäntoiminnan suuret muutokset ja voimakas kansainvälistyminen ovat aiheuttaneet sen, että vakiintuneet toimintatavat eivät välttämättä enää anna vastauksia kaikkiin tilanteisiin. Muutokset edellyttävät viranomaisten ja virkamiesten käyttäytymisen jatkuvaa arviointia. Valtioneuvosto on linjannut valtionhallinnon yhteisen arvoperustan periaatepäätöksessään ja edellyttänyt, että viranomaiset rakentavat arvonsa tälle yhteiselle perustalle ja että arvokeskustelujen kautta yhteisesti määritellyt arvot myös saadaan osaksi käytäntöä. Syyttäjälaitoksen arvot ovat oikeudenmukaisuus, ammattitaito ja työhyvinvointi. Arvojen muuttaminen käytännön toimintatavoiksi vaatii jatkuvaa työyhteisön sisäistä keskustelua. Tätä on käyty syyttäjäyksiköissä eri tilanteissa. Arvojen sisäistämisen prosessi on antanut eritoten esimiestyöhön lisää työkaluja ja johtanut paremmin perusteltuihin päätöksiin. Toiminta on sitä kautta voinut entistä paremmin saavuttaa koko henkilöstön hyväksynnän. Esimerkiksi nimitystilanteita ja koulutuksen tarpeellisuutta tai oikeudenmukaiseen juttujakoon liittyviä kysymyksiä on onnistuttu aikaisempaa paremmin ratkomaan yhteisesti vahvistettujen arvojen kautta. Arvojen toteutumista tulee seurata. Luontevimmin se tapahtuu jokapäiväisessä työssä: jokainen työyhteisön jäsen voi antaa palautetta ja esittää kysymyksiä siitä, onko jokin toimintatapa ollut arvojen mukaista. Arvojen toteutumista voi seurata myös työtyytyväisyyskyselyin. Kertomusvuonna järjestettiin syyttäjälaitoksen sisäinen työtyytyväisyyskysely. Yhteenvedon mukaan arvojen selkeys ja ymmärrettävyys oli omaksuttu hyvin. Sen sijaan arvojen toteutumiseen käytännössä henkilöstö suhtautui kriittisemmin. Arvojen sisäistäminen niin, että kaikki työyhteisön jäsenet ymmärtävät ne toimintaa ohjaaviksi, vie pitkän aikaa. Jotta tässä onnistutaan, on arvoihin liittyvää keskustelua käytävä jatkuvasti ja määrätietoisesti. Arvot olivat kertomusvuonna nimenomaisesti omana aiheenaan esillä syyttäjien peruskoulutusohjelmassa. Uutta arvoprosessin saralla oli myös se, että valtakunnansyyttäjä päätti perustaa arvoihin pohjautuvan syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinnon. Päätöksen mukaan sellainen myönnetään työssään ansioituneelle virkamiehelle tai henkilöryhmälle kolmen vuoden välein. Korkean ammattitaidon lisäksi arvioperusteina pidetään mm. hyvää virkamiestapaa, ansiokasta toiminnan

SYYTTÄJÄLAITOS 24 Kuva: Kimmo Brandt Compic-Photos Oy Oulun kihlakunnansyyttäjä Lahja Kyllönen-Kaitaniemi palkittiin ensimmäisellä syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinnolla valtakunnallisella syyttäjäpäivällä marraskuussa 2007. Palkinnon luovuttivat valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki ja valintalautakunnan puheenjohtajana toiminut professori Martti Majanen.

SYYTTÄJÄLAITOS 25 kehittämistä ja esimerkillistä sidosryhmäyhteistyötä. Ehdokkaat nimetään yksiköistä. Erillinen valintalautakunta, joka muodostuu poliisin, tuomioistuinlaitoksen, asianajajien, tiedeyhteisön ja tiedotusvälineiden edustajista, tekee varsinaisen valinnan. Ensimmäinen syyttäjälaitoksen tunnustuspalkinto myönnettiin Oulussa toimivalle kihlakunnansyyttäjälle Lahja Kyllönen-Kaitaniemelle. Tunnustuspalkinto luovutettiin hänelle valtakunnallisilla syyttäjäpäivillä. SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS JA TYÖTYYTYVÄISYYS- KYSELY Syyttäjälaitoksessa on laadittu vuosittainen henkilöstöraportti vuodesta 2003 alkaen. Kertomusvuonna se toteutettiin kolmannen kerran henkilöstötilinpäätöksen muodossa. Henkilöstötilinpäätökseen on koottu tietoa henkilöstön määrästä ja rakenteesta sekä koulutuksesta ja työajan käytöstä, mm. poissaoloista ja sairastavuudesta. Kertomusvuonna sairauspoissaolojen määrä laski huomattavasti jo toista vuotta peräkkäin. Erityisesti tämä johtui pitkien sairauspoissaolojen vähenemisenä. kijällä oli mahdollisuus antaa arvionsa työyhteisön tilasta ja kehityksestä. Kyselyssä esitettiin kysymyksiä työtyytyväisyydestä, motivaatiosta, osaamisesta ja työkyvystä. Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 291 henkilöä eli 55 % henkilöstöstä. Valtionhallinnon yhteisten kysymysten keskiarvoksi eli työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,16, mikä oli hiukan heikompi kuin edellisenä vuonna toteutetussa kyselyssä. Joulukuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 307 henkilöä eli 58 % henkilöstöstä. Kysymysten keskiarvoksi tuli 3,10. Tämä oli kolmas tutkimus, jossa keskiarvo laski. Viimeisessä kyselyssä pääkohdista palkkauksen, työolojen ja työnantajakuvan keskiarvot nousivat. Vastaavasti johtamisen, työilmapiirin ja yhteistyön sekä tiedonkulun keskiarvot laskivat. Kuitenkin osioista korkeimman arvon kummassakin tutkimuksessa sai työilmapiiri ja yhteistyö. Kysymykset työn sisällöstä ja haasteellisuudesta sekä kehittymisen tuki ovat pysyneet lähes muuttumattomina. Työtyytyväisyysbarometri on yksi syyttäjälaitoksen johtamisen ja kehittämisen väline, jolla tullaan jatkossa säännöllisesti seuraamaan työyhteisön tilaa ja kehitystä. Tulokset kertovat johdolle, esimiehille ja koko henkilöstölle, mitkä asiat ovat hyvin ja mitä asioita työyhteisössä on tarvetta parantaa. Syyttäjälaitoksen sairauspoissaolot 2004 2005 2006 2007 1-3 päivää 666 782 828 702 4-60 päivää 2179 1843 1645 2286 yli 60 päivää 1203 2134 1149 187 Yhteensä 4048 4759 3622 3175 Kertomusvuonna tehtiin syyttäjälaitoksessa kaksi työtyytyväisyyskyselyä. Kyselyssä jokaisella työnte- Johtaminen Työn sisältö ja haasteellisuus Palkkaus Kehittymisen tuki Työilmapiiri ja yhteistyö Työolot Tiedon kulku Työnantajakuva Yhteensä 2005 2006 1/2007 12/2007 3,30 3,30 3,23 2,99 3,57 2,46 3,34 3,77 3,41 3,36 3,03 3,28 3,58 2,34 3,27 3,78 3,39 3,19 3,08 3,25 3,47 2,39 3,20 3,73 3,27 3,09 2,84 3,16 3,45 2,50 3,22 3,48 3,31 2,75 2,95 3,10

26 HALLINTO

HALLINTO 27 JOHDANTO Valtakunnansyyttäjänviraston hallintoyksikkö käsittelee ne hallintoasiat, jotka koskevat viraston ja koko syyttäjälaitoksen taloutta, tulosohjauksen sisältöä ja koordinointia sekä henkilöstö-, virkajärjestely- ja nimitysasioita. Syyttäjiä koskevia nimitysasioita käsitellään myös ohjaus- ja kehittämisyksikössä. Hallintoyksikössä käsiteltäviin asioihin kuuluvat lisäksi viestintä-, kirjaamo-, arkistointija tietotekniikka-asiat. HENKILÖSTÖ Hallituksen kehyspäätöksessä edellytetään julkisten palvelujen ja hallinnon tuottavuuden kehittämistyön olennaista tehostamista. Kehyspäätöksen mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä täytetään keskimäärin puolet valtion henkilöstön poistuman johdosta vapautuvista työpaikoista. Syyttäjälaitoksen alustava säästövelvoite on 38 henkilötyövuotta. Koska uudelleen kohdentaminen ja säästöt ovat Syyttäjälaitoksen henkilötyövuodet ovat kehittyneet seuraavasti: 2005 2006 2007 Paikalliset syyttäjänvirastot 513,1 509,7 480,4 joista syyttäjiä 324,1 321,6 304,0 joista toimistohenkilöitä 189,0 188,1 176,4 Valtakunnansyyttäjänvirasto 35,3 36,3 35,3 mahdollisia ns. luonnollisen poistuman avulla, on tärkeää arvioida vanhuuseläkkeelle siirtyvät ja ennustaa muu poistuma. Syyttäjälaitoksessa 65- vuoden iän saavuttaa vuoteen 2011 mennessä Valtakunnansyyttäjänvirastossa kolme henkilöä ja paikallisissa syyttäjänvirastoissa 30 henkilöä. Uusi paikallisorganisaatio Uusissa syyttäjänvirastoissa on yhteensä 15 johtavan kihlakunnansyyttäjän virkaa, 15 hallintosihteerin virkaa sekä 25 apulaispäällikön tehtävää. Virkarakennetta on korjattu myös tarkistamalla 35 S11-vaativuustason syyttäjän virkaa vaativuustasolle S12. Lisäksi on perustettu kaksi uutta S12- vaativuustason virkaa. Tehdyillä korjauksilla on pääsääntöisesti toteutettu yleistä tavoitetta, jonka mukaan kolmasosa syyttäjän viroista tulisi olla S11-vaativuustasolla tai sitä alemmalla vaativuustasolla (apulaissyyttäjät S8) ja kaksi kolmasosaa S12 tai sitä ylemmillä vaativuustasoilla. Päätoimisia talousrikossyyttäjiä on määrätty viisi lisää. Syyttäjänvirastoissa toimivien 22 vakinaisen talousrikossyyttäjän lisäksi syyttäjänvirastoissa on kertomusvuonna ollut 10 määräaikaista talousrikossyyttäjää. Huumausainerikossyyttäjiä on ollut yhteensä seitsemän. Vuoden 2007 lopussa koko syyttäjälaitoksessa syyttäjien virkoja ja määräaikaisia virkasuhteita oli yhteensä 339 ja toimistohenkilökunnan virkoja ja muuta henkilöstöä yhteensä 205. Rakenne- ja resurssityöryhmän esitysten pohjalta paikallisista syyttäjänvirastoista on luonnollisen poistuman kautta vähennetty toimistohenkilökunnan määrää yhteensä 12 viralla.

HALLINTO 28 NIMITYSASIAT Tasavallan presidentti nimittää valtakunnansyyttäjän ja apulaisvaltakunnansyyttäjän. Valtioneuvosto nimittää valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjä nimittää kaikki kihlakunnansyyttäjät sekä Valtakunnansyyttäjänviraston muun henkilökunnan kuin valtionsyyttäjät. Valtakunnansyyttäjänvirasto Nimitykset Ma valtionsyyttäjä Mika Illman nimitettiin valtionsyyttäjän virkaan 1.6.2007 lukien. Koulutussuunnittelija Pia Meri koulutuspäällikön virkaan 1.3.2007 lukien. Kasvatustieteen kandidaatti Tuula Koponen nimitettiin koulutussuunnittelijan virkaan 1.8.2007 lukien. Tiedotussihteeri Virve Pehkonen nimitettiin viestintäpäällikön virkaan 1.9.2007 lukien. Toimistosihteeri Anneli Nikkola nimitettiin toimistosihteerin virkaan 16.4.2007 lukien. Virkajärjestelyt virkavapaana tultuaan nimitetyksi neljäksi vuodeksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomariksi Strasbourgiin 1.1.2007 lukien. Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta oli virkavapaana 30.6.2007 asti. Ylitarkastaja Tuuli Eerolainen oli edelleen virkavapaana ja toimii erityisasiantuntijana Virossa 31.12.2008 asti. Ylitarkastaja Johanna Jalas oli edelleen virkavapaana ja hänen virkavapautensa jatkui koko vuoden. Ylitarkastaja Outi Mustajoki oli virkavapaana 1.2.2007 alkaen ja toimii avustavana lakimiehenä Euroopan neuvostossa 31.12.2008 asti. Henkilöstöpäällikkö Sirpa Nousiainen oli vuorotteluvapaalla 18.6.2007 alkaen, jatkuen 11.6.2008 asti. Osastosihteeri Riitta Kuronen oli virkavapaana 30.10.2007 asti. Toimistosihteeri Tiina Rantanen oli opintovapaalla 31.5.2007 asti. Irtisanoutumiset JA eläkkeellejäämiset Ylitarkastaja Robin Harms 15.1.2007 lukien. Koulutuspäällikkö Annikki Alhava 1.3.2007 lukien (eläkkeelle). Valtionsyyttäjä Matti Nissinen 1.4.2007 lukien. Osastosihteeri Marjo Kauppila 1.6.2007 lukien. Viestintäpäällikkö Marja Lehtonen 1.9.2007 lukien (eläkkeelle). Osastosihteeri Kerstin Johansson apulaisvaltakunnansyyttäjän sihteerin tehtävään 1.11.2007 lukien. Osastosihteeri Satu Sarkala tarkastajan virkaan 1.11.2007 lukien. Osastosihteeri Riitta Kuronen tarkastajan virkaan 1.11.2007 lukien. Virkavapaudet Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen oli edelleen virkavapaana ja toimi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehenä koko vuoden. Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski oli edelleen virkavapaana ja hoitaa Eurojust-kansallisen jäsenen tehtäviä Haagissa 31.7.2008 asti. Valtionsyyttäjä Päivi Hirvelä oli Määräaikaista virkasuhdetta hoitamaan nimitetyt Anu Mantila valtionsyyttäjän virkaan 31.3.2010 asti ja Christian Lundqvist valtionsyyttäjän virkaan ajaksi 1.4.2007 31.7.2008. Tom Laitinen ylitarkastajan virkaan ajaksi 12.2.2007 1.12.2008. Kirsti Jakobsson henkilöstöpäällikön virkaan ajaksi 19.6.2007 11.6.2008. Anneli Nikkola tarkastajan virkaan ajaksi 1.11.2007 11.6.2008. Sirkku Melasniemi-Multala osastosihteerin virkaan ajaksi 1.1.2007 31.3.2008. Tiina Rantanen toimistosihteerin virkaan ajaksi 19.6.-11.6.2008. Vuokko Sirviö toimistosihteerin virkaan ajaksi

HALLINTO 29 1.1.2007 1.5.2008. Jukka-Pekka Sirviö toimistosihteerin virkaan ajaksi 1.1.2007 1.6.2008. Jaana Lehto harjoittelijaksi ajaksi 1.9.2007 31.5.2008. Virkamiesvaihdossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa virkamiesvaihdossa oli kertomusvuonna Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksesta rikostarkastaja Ismo Siltamäki. Kihlakunnansyyttäjä Marianna Semi Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirastosta oli vaihdossa Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksessa. Luettelo Valtakunnansyyttäjänviraston henkilökunnasta on vuosikertomuksen lopussa ennen liiteosaa. Syyttäjäyksiköt Valtakunnansyyttäjä nimitti kertomusvuonna yhteensä 66 kihlakunnansyyttäjää. Viran vaativuustaso Miehiä Naisia Yhteensä S12 33 25 58 S11 3 5 8 Yhteensä 36 30 66 Virkakohtaiset hakijamäärät vaihtelivat 2 42 välillä. Hakijoita virkoihin oli yhteensä 1215, joista miehiä 624 (51,4 %) ja naisia 591(48,6 %). Nimitetyistä 36 (54,5 %) oli miehiä ja 30 (45,5 %) naisia. Kertomusvuonna uusia apulaissyyttäjiä ei määrärahojen niukkuudesta johtuen nimitetty lainkaan. MUUT HENKILÖSTÖASIAT Työhyvinvointi Työhyvinvointiin ja henkilöstön jaksamiseen on panostettu jo useana vuonna. Yhtenä keinona on käytetty Aslak-kuntoutusta, joka on ammatillisesti syventävää lääketieteellistä kuntoutusta ja tarkoitettu tukemaan työelämässä selviytymistä. Valtakunnallisia kursseja on syyttäjillä ollut kaikkiaan neljä ja toimistohenkilöstöllä kaksi. Sekä syyttäjien että toimistotyöntekijöiden ryhmissä on ollut osallistujia myös Valtakunnansyyttäjänvirastosta. Kertomusvuoden marraskuussa aloitti toimistohenkilökunnalle suunnattu Aslak-kuntoutus. Vuonna 2008 alkaa seuraava Aslak-kuntoutus, joka on suunnattu syyttäjille. Kertomusvuonna kuten aikaisempinakin vuosina henkilökunnalla on ollut mahdollisuus käyttää yksi tunti viikossa työaikaa työkykyä ylläpitävään liikuntaan omassa virastotalossa. Yhtenä vaihtoehtona on ollut kuntosalin käyttö. Joogajaksamisryhmä, joka suunniteltiin Valtakunnansyyttäjänviraston tarpeisiin helpottamaan henkisesti raskasta ja kuormittavaa työtä, järjestettiin virastossa ensimmäisen kerran jo vuonna 2002. Kurssin tavoitteen oli saada mielen ja kehon voimavarat uusiutumaan muun muassa oppimalla keskittymistä ja parantamalla kykyä rentoutua ja levätä. Kurssi jatkoi kertomusvuonna joogaryhmänä. Henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua myös Rikosseuraamusviraston ja vakuutusoikeuden järjestämiin ohjattuihin liikuntaryhmiin kerran viikossa. Liikuntaryhmät on toteutettu yhteistyössä muiden virastotalon virastojen kanssa.

HALLINTO 30 Kuva: Kimmo Brandt Compic-Photos Oy Syyttäjälaitos ja KRP kohtasivat syyskuussa perinteisessä pesäpallon haasteottelussa. Vaikka joukkueen henki oli korkealla, se ei tällä kertaa riittänyt syyttäjien voittoon.

HALLINTO 31 KERTOMUSVUODEN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS Työtilanteen kehitys päivien määrä alioikeuksissa on jonkin verran laskenut ja hovioikeuksissa noussut. Tarkemmat luvut työtilanteen kehityksestä löytyvät sivulta 101. Syyteharkinnan joutuisuus ja suoritemäärät Syyteharkinnan joutuisuudelle oli asetettu oheisesta taulukosta ilmenevät keskimääräisen syyteharkinta-ajan enimmäismäärää kuukausina sekä yli kuusi kuukautta ja yli vuoden syyteharkinnassa avoinna olleiden asioiden enimmäismäärää kappaleina koskevat tavoitteet. Taulukkoon sisältyy myös toteuma vuonna 2007 sekä vertailu toteumaan vuosina 2004 2006. Syyttäjänvirastoihin saapui vuonna 2007 yhteensä noin 86.300 asiaa, joista varsinaisia rikosasioita oli noin 82.300. Saapuneiden asioiden määrä oli kutakuinkin vuoden 2006 tasolla. Nousua tapahtui liikennejuopumusasioiden kohdalla. Muiden tavanomaisten sekä erittelemättömien rikosasioiden määrä laski, kun taas vaativien rikosasioiden määrä pysyi lähes ennallaan. Saapuneiden rikosasioiden painotettu työmäärä laski hieman edellisestä vuodesta. Painotettu työmäärä lasketaan siten, että liikennejuopumusasioissa käytetään kertoimena lukua 1, muissa tavanomaisissa rikosasioissa lukua 2,35, erittelemättömissä rikosasioissa ja muissa kuin rikosasioissa lukua 5,45 sekä vaativissa rikosasioissa lukua 38,89. Rangaistusmääräysasioiden kerroin on 0,05. Kertoimet perustuvat syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmän vuonna 2005 tekemiin laskelmiin. Syyttäjät ratkaisivat syyteharkinnassa vuonna 2007 yhteensä noin 77.600 asiaa, mikä merkitsee 2,6 prosentin laskua edelliseen vuoteen verrattuna. Käsittelyratkaisut mukaan lukien ratkaistuja asioita oli noin 82.500, missä on 3,8 prosentin lasku vuoteen 2006 verrattuna. Ratkaisuperusteissa syytteiden määrä vähentyi 2,3 ja syyttämättä jättämisten 5,4 prosenttia sekä syyttäjän käyttämien rangaistusmääräysten peräti 37,5 prosenttia. Esitutkinnan rajoittaminen lisääntyi 14,6 prosenttia. Rangaistusmääräysten (poliisialoitteiset) kokonaismäärä oli noin 253.500 kappaletta. Määrä on noussut noin 10 prosenttia vuodesta 2006. Syyttäjillä oli istuntopäiviä käräjäoikeuksissa noin 12.400 ja hovioikeuksissa noin 2.700. Istuntotot tot tot tav tot 2004 2005 2006 2007 2007 Keskimäärin syyteh. /kk 1,6 1,8 1,9 2,0 2,1 yli 6 kk 1 932 1 963 2 129 2 100 2 918 yli vuoden 342 345 245 350 408 Keskimääräinen syyteharkinta-aika oli lähes tavoitteen mukainen. Sen sijaan yli kuusi kuukautta syyteharkinnassa avoinna olleiden asioiden osalta tavoitetta ei saavutettu. Yli vuoden syyteharkinnassa avoinna olleiden asioiden osalta kehityksen ennakoitiinkin resurssivajeesta johtuen olevan huomattavan negatiivinen, mutta toteuma ylitti vielä tämänkin enimmäismäärän. Pitkään syyteharkinnassa avoinna olevat asiat ovat asianosaisten oikeusturvan ja rikosvastuun toteutumisen kannalta ongelmallisia. Resurssivaje huomioon ottaen kokonaistilanne oli vielä kohtuullinen, mutta erityisesti yli vuoden avoinna olleet asiat vaativat jälleen erityistoimenpiteitä.