Liikkuen Lontooseen 2012
2 SISÄLLYS Tervehdykset... 3 Toimintaohjeet... 7 Ohjeita oman koulun/päiväkodin kisoihin... 8 Olympiakisat... 12 Olympismi... 12 Nykyaikaisen olympialiikkeen synty... 14 Suomi Olympialaisissa... 16 Kisaisäntänä Lontoo... 18 Lontoo artikkeli... 18 Lontoon kisamaskotit esittelyssä... 23 Lontoon Olympialaiset 1908 ja 1948... 26 Kesäkisat... 32 Olympialajit... 32 Paralympialajit... 33 Paralympialaiset... 34 Urheilijaesittelyt... 36 Satu Mäkelä-Nummela... 36 Niko Salomaa... 37 Tuntisisältöjä... 38
Tervehdykset Liikkuen Lontooseen 2012 juhlistaa suurta urheiluvuotta 3 Suomen Olympia-Akatemia, Suomen Paralympiakomitea, Nuori Suomi ja Opetushallitus ovat yhteistyössä tuottaneet Suomen päiväkodeille ja kouluille Lontoon olympiaja paralympiakisoja varten Liikkuen Lontooseen 2012 ohjelmakokonaisuuden, joka sisältää mm. opettajan oppaan, helmikuusta 2012 syyskuuhun 2012 jatkuvasti päivittyvät verkkosivut, Olympiapäivän 23.5. sekä Paralympiapäivän 31.5. ohjelmasisällön sekä keväällä 2012 koulutustilaisuuksia opettajille. Monipuolinen sisältö tarjoaa yhdessä Nuoren Suomen Liikuntaseikkailun kanssa helposti toteutettavan koulujen hyvinvointia, liikkumista ja yhdessä tekemisen riemua tukevan kokonaisuuden. Tehdään yhdessä Olympia- ja paralympialaiset ovat paitsi huippu-urheilun areena myös sopiva hetki muistaa, että meillä kaikilla on oikeus liikkua, urheilla ja osallistua urheilukasvatukseen. Me opettajat teemme sitä kasvatustyötä päiväkodeissa ja kouluissa päivittäin. Liikkuen Lontooseen 2012 -ohjelmalla voimme tehostaa ja saada uusia virikkeitä omaan kasvatustyöhömme. Opimme yhteisten kasvatuksellisten arvojen kuten suvaitsevaisuuteen, yhteishenkeen ja reilun peliin liittyviä asioita. Osallisuus, yhteisöllisyys ja toiminnallisuus Liikkuen Lontooseen 2012 -ohjelma ei ole yksittäinen projekti vaan se on jo olemassa toimintakulttuurissamme, usein tiedostamattamme. Materiaali on työstetty niin, että se vastaa koulujen opetussuunnitelmaa eri oppiaineiden, liikunnan ja oppilashuollon (välittäminen ja huolenpidon toimintakulttuuri) osalta. Materiaalista löytyy opetussuunnitelman mukaisiin aihekokonaisuuksiin liittyviä teemoja: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kan- sainvälisyys, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne, ihminen ja teknologia sekä viestintäja mediakasvatus. Tavoitteena on vahvistaa ja johdonmukaisesti tukea toimintakulttuuria, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Haluan kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä Opetushallitusta siitä tuesta, jota olemme saaneet materiaalin työstön yhteydessä ja pyrkiessämme kohti yhteistä tavoitetta: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämistä. Haluan myös kiittää hyviä yhteistyökumppaneitamme, Nuorta Suomea sekä Paralympiakomiteaa erinomaisesta yhteistyöstä. Lämpimät kiitokseni myös teille kaikille opettajille, jotka rohkeasti lähdette mukaan ohjelmaan! Ohjelmasta toivottavasti löytyy jokaiselle koululle tai päiväkodille sopiva osa toteutettavaksi. Tärkeää on kuunnella omaa työyhteisöä ja edetä tarvittaessa pienin askelin. Tämä kasvatustyö ei lopu Lontoon kisoihin vaan jatkuu myös tulevaisuudessa, sen haluaisimme lapsillemme ja nuorillemme luvata. Elämyksiä ja yhdessä tekemisen riemua Liikkuen Lontooseen ooseen 2012 -ohjelman parissa! Petri Haapanen Suomen Olympia-Akatemian puheenjohtajaja Vääksyn koulun rehtori
Tervehdykset 4 London, The Games of XXX Olympiad Lontoo isännöi ensimmäisenä kaupunkina maailmassa kolmansia nykyaikaisia Olympiakisoja 27.7.-12.8.2012. Hyvin tätä kuvaavasti kyse onkin XXX Olympiadin kisoista, eli kyseessä ovat järjestyksessään 30. Olympiakisat, perinteen alettua vuodesta 1896. Sana olympiadi kuvaa neljän vuoden pituista ajanjaksoa ja sen käyttö voidaan jäljittää historiassa aina Hellenistiselle aikakaudelle, ajalle ennen nykyisen ajanlaskumme alkua. Itse asiassa joidenkin historioitsijoiden mukaan parhaillaan olisi menossa jo 697. Olympiadi! Vaikka joitakin lajien sisäisiä muutoksia kilpailumuotoihin ja ohjelmaan tullaan Lontoossa näkemään, varsinaisesti uusia lajeja ei Lontoon kisojen 26:sta lajista ole yksikään. Sen sijaan Rio de Janeiron kisoissa 2016 tullaan kilpailemaan myös golfissa, joka on aiemmin kuulunut Olympiakisojen viralliseen ohjelmaan, tosin jo yli 100 vuotta sitten. Iso-Britanniassa olympialajeilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet, ja sen vuoksi kotiyleisön odotukset ja kisojen suosio ovat käsinkosketeltavia. Isäntämaan menestys on myös perinteisesti Olympiakisoissa tilastoennusteita parempi, koska kisaisännyyden saaminen seitsemän vuotta ennen tapahtumaa aikaansaa urheilulle myönteisen nosteen ja mittavat satsaukset. Isäntämaa saa myös automaattisesti edustuksen jokaiseen lajiin omissa kisoissaan, mikä tietysti mahdollistaa monia yllätyksiä. Iso-Britannian nousu mitalitilastossa oli selvästi nähtävissä jo Pekingin 2008 Olympiakisoissa. Lontoon kisojen tunnelman ja onnistumisen kannalta voimme hyvin mielin toivoa, että menestystarina jatkuu myös Lontoossa. Suomen joukkue tulee laittamaan Lontoossa parhaat urheilijamme kaikkiin niihin 12-15 lajiin, joihin saamme pitkien lajikohtaisten karsintojen kautta oikeuden lähettää urheilijoita. Käytännössä tämä tulee tarkoittamaan 50-60 urheilijan ja 40-50 taustahenkilön suuruista joukkuetta. Suomen joukkueen tavoite kisoissa on hyvä menestys ja onnistuneet suoritukset jokaiselle urheilijalle. Tietysti jokainen urheilija hakee Olympiakisoista menestystä ja laittaa itsensä todella lujille sen saavuttaakseen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen urheilija, joka pääsee kilpailemaan Olympiakisoissa, on jo saavuttanut jotakin ja liittyy historian ketjussa erityiseen ja valikoituun joukkoon. Tälle joukolle on olemassa oma nimikin, Olympians. Suomen Olympiakomitealla on myös hieno perinne kutsua kokoon kaikki Suomea eri aikoina Olympiakisajoukkueissa edustaneet henkilöt kerran joka olympiadin aikana. Lontoon kisoihin valmistautuminen on urheilijoillamme sujunut laji- ja urheilijakohtaisten ohjelmien mukaisesti. Lukuisat urheilijat ja valmentajat ovat tutustuneet tuleviin kisapaikkoihin ja olosuhteisiin, laatineet viimeistelyvaiheen tarkat suunnitelmat ja keskittyneet osallistumisoikeuden hankkimiseen. Kisaolosuhteiltaan Lontoo suosii Suomen joukkueen urheilijoita, ollen lähellä ja ilmastoltaan meille tuttu. Voimme hyvällä syyllä odottaa hyviä onnistumisia ja hyvää menestystä tästä ensi kesän todellisesta, maailmanlaajuisesta huipputapahtumasta! Kari Niemi-Nikkola valmennuksen johtaja Suomen Olympiakomitea
Tervehdykset Kohti Lontoota! 5 Lontoossa järjestetään neljännettoista paralympialaiset 29.8. 9.9.2012 välisenä aikana. Paralympialaisen voidaan katsoa palaavan syntysijoillensa, sillä ensimmäiset kansainväliset vammaisurheilukilpailut järjestettiin 1952 Stoke Mandevillessa, noin 70 km Lontoosta luoteeseen. Lontoon paralympialaisten maskotti on tästä johtuen nimetty Mandevilleksi. Lontoon paralympialaisissa kilpailee 20 urheilumuodossa noin 4200 urheilijaa runsaasta 150 maasta. Suomen joukkueeseen kuuluu runsaat 40 urheilijaa ja he kilpailevat arviolta 11 urheilumuodossa. Suomi on perinteisesti menestynyt hyvin kesäparalympialaisissa ja Lontoonkin osalta tavoitteet ovat korkealla. Suurimmat mitaliodotukset kohdistuvat yleisurheiluun, jousiammuntaan, maalipalloon ja judoon mutta monessa muussakin lajissa mitalisijat ovat mahdollisia, Suomen joukkue lähtee Lontooseen teemalla A Lesson in Sisu, mikä kuvaa erinomaisesti sitä asennetta, jolla joukkue esiintyy Lontoossa jokaisena päivänä ja jokaisessa lajissa. Suomen Paralympiakomitea on tehnyt tiivistä yhteistyötä Lontoon olympialaisten ja paralympialaisten kisajärjestäjän, LOCOGin, kanssa jo joulukuusta 2008 lähtien, jolloin yhteispohjoismainen delegaatio vieraili Lontoossa. Kilpailupaikkojen ja joukkueiden majoitustilojen rakennustyöt olivat tuolloin aloitettu ja ne ovat edistyneet aikataulussaan. Kokonaisuudessaan Lontoon paralympialaiset tulevat olemaan erittäin kompakti kokonaisuus, missä ki- sakylän ja kilpailupaikkojen väliset ajoetäisyydet ovat pääsääntöisesti 7-30 minuuttia. Vallitseviin olosuhteisiin tulee aina varautua mahdollisimman hyvin. Aikaisempien kesäkisojen suhteen on pitänyt huomioida kuuman kosteat olosuhteet, kuten Ateenassa 2004 ja aikaeron vaikutukset Pekingissä 2008, missä myös kuumuus oli vaikuttamassa. Lontoo on Suomen joukkueen osalta ihanteellinen kilpailupaikka. Aikaero on vaivaiset 2 tuntia ja ilmastolliset olosuhteet ovat samantyyppiset kuin Suomessa. Lontoo on tosin kuuluisa vesisateistaan, joten kotimaassa tapahtuvaa harjoittelua ei ole syytä siirtää myöhemmäksi sateen sattuessa vaan mieluummin hyödyntää se. YLE tulee välittämään paralympialaiset kaikkien koteihin niin television kuin radionkin kautta. Paikalla tulee olemaan myös kirjoittavia toimittajia, joiden juttuja voi lukea seuraavan päivän lehdistä. Luonnollisesti myös Facebookin, Twitterin ja muun sosiaalisen median kautta saa nopeaa päivitystä kunkin kisapäivän tapahtumista unohtamatta tietenkään www.paralympialaiset.fi -sivustoa. Olkaa mukana kannustamassa Suomen sisukkaita urheilijoita menestykseen Lontoon paralympialaisissa! Kimmo Mustonen valmennuspäällikkö Suomen Paralympiakomitea
Tervehdykset 6 Tuppitien Olympialaiset Tuppitie, Kauhava, Etelä-pohjanmaa 80-luvun alussa Valmistautuminen suureen urheilutapahtumaan oli aloitettu jo edellisenä päivänä, kun huolella laadittu kisailmoitus oli käyty kiinnittämässä lähimpään sähkötolppaan. Tuppitien Olympialaiset olivat valmiit alkamaan! Ennen ensimmäisen lajin, 60 m askelmääräpyrähdyksen alkua, Tuppitien hiekkamondo lakaistiin putipuhtaaksi, koska siten saatiin juoksijan jalanjäljet näkymään alustassa. Juoksukisan voittajaksi julistettiin tasan 40 askeleella matkan nopeimmin juossut olympiaurheilija. Lukuisien uusintayritysten ja askelmäärätarkistusten jälkeen lopputulokset saatiin kuin saatiinkin lopulta selville. Toinen kisalajimme oli hurjaa rohkeutta ja tarkkuutta vaativa keinupituushyppy. Tässä lajissa keinulle oli ensin rakennettava niin iso heiluriliike kuin mahdollista ja sen jälkeen, juuri oikealla hetkellä, oli irtauduttava keinusta painovoiman kuljettamaksi. Kisatulos mitattiin keinua lähimpänä olevasta kehonosasta alastulohetkellä, mutta näin jälkikäteen uskallan tunnustaa, että muutaman tuloksen olisi voinut ihan yhtä hyvin mitata myös lähimmästä verijäljestä. Olympiapäivän päätteeksi oli edessä sisua ja taktista pelisilmää vaativa talomaraton, 42 raastavaa kierrosta omakotitalomme ympäri. Ensimmäiset 38 kierrosta menivät lähinnä vastustajien ilmeiden tarkkailuun ja hyvien ratkaisupaikkojen kyttäämiseen. Sitten naapurin Juhalla ns. petti pokka, hän avasi salamannopeasti pellit, minkä seurauksena kaikki ryntäsivät pitkään ja uuvuttavaan 4 kierroksen loppukiriin. Kisa huipentui viimeisen kierroksen viimeiseen talonkulmaan, mihin saavuimme käytännössä yhtä aikaa. Kuten tiedätte, tiukassa mutkassa saa merkittävän edun jos pystyy nappaamaan talon rännistä tukevan otteen ei mene mutka pitkäksi! Valitettavasti tämä kerta jäi viimeiseksi (julkiseksi) talomaratoniksemme, koska isää ei miellyttänyt talon räystäästä irronnut ja juoksijoiden käsiin jäänyt ränni. Hulvaton Tuppitien olympialaispäivä päättyi onnellisesti. Edessä oli seuraavan päivän olympialaisten lajisuunnittelu, uuden kisailmoituksen laadinta ja ilmoituksen vienti sähkötolppaan. Mielikuvitusrikasta olympiaseikkailua toivottaen, Jarkko Finni Tuppitien kasvatti Urheiluyksikön johtaja Nuori Suomi ry
Liikkuen Lontooseen 2012 - OPAS OPETTAJALLE Liikkuen Lontooseen 2012 -tapahtumassa korostuvat yhteisöllisyys, yhdessä tekeminen ja onnistuminen. Jokainen yhteisö voi lähteä liikkeelle omista tavoitteista käsin, ennemmin pienin askelin kuin liikaa kerralla. Liikkuen Lontooseen 2012 tapahtumien toteuttaminen sisältyy koulujen opetussuunnitelmaan niin läpäisyaineiden kuin yksittäisten oppiaineiden osalta. Olympiakasvatuksella voidaan saavuttaa sitä yhteisöllisyyttä ja onnistumista, johon jokaisella lapsella ja nuorella tulee olla oikeus. Miten oman työyhteisön saa hyvin mukaan? Liikkuen Lontooseen tapahtumien suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa. Toiset meistä ovat asiasta innostuneempia kuin toiset, joten yhteishengen nostattamista omassa työyhteisössä on syytä miettiä huolella. Tätä varten suosittelemme oman TYHY-päivän järjestämistä ja työryhmän perustamista. TYHY-päivän sisältö TYHY-päivän aikana tulevaan teemaan tutustutaan käytännön läheisesti järjestämällä tunnin pikaolympialaiset. Pikaolympialaisissa jokainen saa kokeilla ryhmäytymis- tai kisalajeja. Toiminnallisuuden lisäksi työryhmä jakaa infoa, välittää vinkkejä ja mahdollisia vaihtoehtoja, mitä omassa yhteisössä voidaan tehdä. Lopuksi nautitaan kreikkalaista tai brittiläistä ruokaa. Milloin Liikkuen Lontoseen 2012 järjestetään? Liikuntaseikkailun teemat Olympiapäivä 23.5. Paralympiapäivä 31.5. Tapahtumia elo-syyskuulle Mitä tapahtumia kyseisenä ajankohtana järjestetään? Kaikille yhteisiä tapahtumia voivat olla mm. Välituntiolympialaiset Olympiapäivä Paralympiapäivä Ryhmäytymispäivä Avajaiset Oman koulun kisat Kulttuuriolympialaiset Päättäjäiset ja Buffet Luokkakohtaisesti voidaan toteuttaa omaan valtioon tutustuminen luokkakohtaisten tavoitteiden asettaminen esim. ruutuajan ja liikkumisen suhteen reilun pelin oppilaan valinta oman luokan koristelua tärkeimpien asioiden kokoamista olympiavihkoon tai luokkaseinälle Yksittäinen oppilas ja kodit yhteisten tavoitteiden asettaminen osallistuminen Mitä tulee tehdä ennakkoon? Joukkueiden valinta valtioita voivat olla mielikuvitusvaltiot tai oikeat valtiot esim. 3. 4. lk Suomi ja Pohjoismaat, 5.lk Eurooppa, 6. muu maailma Joukkueille voidaan tehdä kisapassit, valtion lippu, pienoisliput, kyseisen valtioon voidaan tutustua oppitunneilla, vaatetus Materiaalikansion monistaminen ja kokoaminen luokka-asteittain Kisalajit ja kilpailuohjeet Miten käytät materiaalia? Materiaalissa esitellään sekä olympialiikkeen että paralympian historiaa. Oppaassa esitellään kesäkisat järjestävä kaupunki ja valtio. Lopussa on ohjeistusta eri oppitunneille. Olympiapäivän ja Paralympiapäivän järjestämiseen saat lisävinkkejä ja ohjeita Liikkuen Lontooseen 2012 -verkkosivuilta, www.noc.fi/olympia-aate/liikkuenlontooseen. Sivuilla tietoa myös kevään 2012 aikana järjestettävistä Liikkuen kuen Lontooseen 2012 - koulutuksista. Lopussa ohjeistusta eri oppitunneille. Lisää tuntisisältövinkkejä on myös Suomen Olympia-Akatemia Citius, Altius, Fortius - kansiossa, jonka löydät osoitteesta www.noc.fi/olympia-aate. Kansiota voi myös tilata Suomen olympiakomitean verkkokaupasta www.noc.fi/verkkokauppa/julkaisut. 7
OMAN PÄIVÄKODIN / KOULUN KISAT 8 TOIMINTAOHJEET 1) Valitaan järjestelytoimikunta, jossa on mukana myös oppilaita 2) Päätetään kisapäivä ja myös varapäivä 3) Päätetään lajit ja kisa-aikataulu: 4) Mietitään kisalajit; periaatteella jokaiselle jotakin, yksilö- ja joukkuelajeja toteutetaanko kisat suoritusperiaatteen mukaisesti vai kilpailemalla 5) Mietitään henkilöt avajaisiin: Olympialipun nostaminen, olympiatulen sytyttäminen ja toimitsija- ja urheilijavalan vannominen 6) Mietitään henkilöt päättäjäisiin: Puhe, palkinnot, olympiatuli sammuu ja olympialippu poistuu 7) Päätetään palkinnoista valmistetaanko itse vai tilataanko? 8) Sovitaan ruokailuajat kisojen lomaan AVAJAISET Olympiakisojen avajaiset ovat tilaisuus, joka arvokkain juhlamenoin avaa kisat virallisesti. Nykyisin avajaisiin kuuluu muun muassa seuraavia asioita: kisojen tervehdyssanat, joukkueiden sisäänmarssi, mahdollisuuksien mukaan oma joukkue on pukeutunut omaan valtion väreihin, valtion lippu ja maskotti. Joukkueet marssivat avajaisiin järjestävän maan kielen määrittelemässä aakkosjärjestyksessä, kuitenkin niin, että Kreikka marssii ensimmäisenä ja isäntämaa viimeisenä. kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja esittelee KOK:n puheenjohtajan ja kehottaa häntä kutsumaan hallitsijan tai valtion päämiehen avaamaan kisat. KOK:n puheenjohtaja nousee puhujakorokkeelle ja pitää lyhyen tervehdyspuheen, joka päättyy sanoihin Minulla on kunnia kutsua julistamaan avatuiksi nykyajan olympiadin kisat, jotka paroni Pierre de Coubertin pani alulle 1896. Hallitsija tai valtion päämies, joka yleensä on myös kisojen suojelija, julistaa kisat avatuiksi: Julistan avatuiksi Olympiakisat, jotka juhlistavat nykyajan olympiadia. Olympialippu nostetaan kentälle pystytettyyn salkoon olympiahymnin soidessa. Olympiatuli tuodaan olympiasoihdussa avajaisiin ja se jää palamaan kisojen ajaksi olympiastadionilla olevaan tulimaljaan. Olympiavala, tuomari- ja toimitsijavala. Joukkueiden ulosmarssi.
RYHMÄYTYMISHARJOITTEET ENNEN KISOJA Lakanalenttis (sisällä) Tehdään 4-6 hengen ryhmät, joista jokaiselle annetaan iso lakana ja pallo. Ryhmien tehtävänä on saada pallo lentämään lakanalta toiselle samanaikaisesti. Aloita pallon lennättämisellä omassa lakanassa. Samalla periaatteella voit pelata kahden joukkueen välistä lakanalenttistä verkon yli. Jättiläinen (Välineet: merkkikartio) (ulkona) Muodostetaan neljä joukkuetta. Tehdään yksi iso piiri, johon joukkueen jäsenet vuorotellen ryhmittyvät (1-2-3-4- 1-2-3-4 jne.). Piirin keskelle laitetaan merkkikartio. Joukkueiden tehtävänä on pudottaa toisia pois pelistä. Pelistä putoaa, kun koskettaa merkkikartiota tai kulkee merkkikartion päältä. Käsiotetta ei saa irrottaa. Peliä voidaan pelata tietty aika Hämähäkinseitti Ryhmän tavoitteena on päästä seitin läpi naruihin koskematta. Naruihin on ripustettu pieniä esineitä, jotka eivät saa pudota. Ryhmäläiset nostelevat toisiaan verkosta läpi siten, niin että mahdollisimman montaa aukkoa käytetään. Jos naruun kosketaan tai naruun ripustettu esine putoaa, joutuu sen hetkinen suorittaja / ryhmäläinen pois pelistä. Harjoitusta voi helpottaa ryhmän mukaan. 9 JOUKKUELAJIT Kriketti (sovellettu) Pelialueen tulee olla laaja, sillä lyöntialue on keskellä. Kriketissä lyönti voi lähteä mihin suuntaan tahansa. Syöttäjän ensisijaisena tehtävänä on lyöjän polttaminen ja toissijaisesti estää juoksujen tekeminen. Lyöjän tehtävä on suojella hilaa ja tehdä juoksuja. Muiden ulkopelaajien tehtävänä on niin ikään ensisijaisesti polttaa juoksija ja toissijaisesti estää juoksujen syntyminen. Krikettiä pelataan mailalla ja pallolla. Joukkueet jakaantuvat sisä- ja ulkovuoropelaajiin. Sisävuorossa on kerrallaan ainoastaan kaksi lyöjää. Ulkovuorossa olevista pelaajista yksi toimii syöttäjänä ja yksi hilavahtina, muut pelaajat ryhmittyvät. Joukkueet syöttävät ja lyövät vuoron perään. Syöttäjän tavoitteena on osua hilaan niin, että keppien päällä olevat palikat putoavat. Syöttäjä syöttää pallon vaakatasossa. Syötön voi tehdä vasemmalla tai oikealla kädellä, mutta käden asennon täytyy pysyä samana, joten lähes poikkeuksetta syöttö tehdään käsi suorana yläkautta. Syöttäjä voi ottaa vauhtia syöttöönsä mistä suunnasta tahansa syöttörajan takaa. Tavallisesti pallo syötetään pompun kautta, mutta se ei kuitenkaan ole sääntöjen mukaan välttämätöntä. Lyöjän tehtävänä on lyödä palloa ja estää pallon osua hilaan (puolustava lyönti). Sama syöttäjä syöttää peräkkäin kuuden heiton sarjan, minkä jälkeen heittosuunta muuttuu eli muutetaan toiseen hilaan ja saman joukkueen pelaaja syöttää (huom! vääriä syöttöjä ei lasketa). Hyökkäävässä lyönnissä lyöjä lyö pallon mahdollisimman kauas, jonka aikana hän ja toinen lyöjä juoksevat vastakkaisille hiloille, mistä seuraa yksi juoksu. Lyöjät voivat jatkaa niin kauan kuin pystyvät. Juokseminen kannattaa lopettaa, kun pallo heitetään takaisin. Lyöjän ei ole pakko juosta, vaikka hän osuisi palloon. Sisävuoro päättyy kun 10 lyöjää on poltettu. Palot tulevat seuraavalla tavalla: jos ulkopelaaja saa lyönnistä kopin suoraan ilmasta, jos syöttäjä saa hajotettua hilan syötöllään, jos hila hajoaa, jos lyöjä estää pallon osumisen hilaan muulla ruumiinosalla kuin kädellään hilojen välisellä linjalla, la, jos lyöjät juostessaan ovat menneet toistensa ohi, tuomitaan palaneeksi lyöjä joka on ko. hilalle juoksemassa, jos lyöjät ovat vasta toisiaan kohti juoksemassa, palaa lähempänä hajotettua hilaa ollut.
10 Esineiden poiminta (40 sokkoliinaa ja 40 erilaista esinettä mm. pikkukartioita) Muodostetaan 4-6 hengen joukkueita. Joukkueen tehtävänä on poimia mahdollisimman monta esinettä maasta Joukkueen tulee edetä yhdessä jonossa, kädet toistensa hartioilla. Kaikilla muilla joukkueen jäsenillä on liina silmillä paitsi opastajalla, joka on jonon viimeisenä. Hän pysyy sillä paikalla, kun jono on liikkeessä ja esineitä poimitaan. Ainoastaan jonon ensimmäinen saa poimia esineen. Kun esine on poimittu, opastaja pysäyttää jonon ja käy hakemassa jonon ensimmäisen jonon perälle opastajan eteen. Näin saadaan uusi esineen poimija. Opastaja EI SAA käyttää sanoja eteenpäin, taaksepäin, oikealle ja vasemmalle, vaan joukkueiden täytyy keksiä / sopia oma kieli. SEIS on ainoa sana, jota saa ja tulee käyttää, jos on vaara satuttaa itseä tai muita. Kun opastaja on valittu, kieli on sovittu ja joukkueet ovat jonossa liinat silmillä sekä opastaja viimeisenä, niin joukkueiden välinen kisa voi alkaa. Jos on aikaa, niin kisa voidaan uusia ja opastajaa voidaan vaihtaa. Pituushyppy antiikin olympialaisten tapaan Vauhditon pituus painojen kanssa 2 hyppyä (parempi lasketaan mukaan luokan tulokseen) Lopputulos on luokan keskiarvo. Antiikin aikana urheilija hyppäsi vauhditta ja hänellä oli molemmissa käsissään painot, jotka auttoivat viemään hypyn pidemmälle. Urheilija heitti painot pois ilmalennon aikana (ylimääräinen paino pois). Painojen käyttö pituushypyssä kiellettiin kansainvälisissä yleisurheilusäännöissä vuonna 1898. Keihäänheitto Heitetään sekä vasemmalla että oikealla kädellä. Lasketaan heitot yhteen. Luokan lopputulos on oppilaiden yhteistulosten keskiarvo. Tasatassut keilat kädessä (joukkuekisa) Koulu voi vapaasti miettiä kuinka monta jäsentä joukkueen muodostaa. Tavoite on hyppiä tasahyppyjä keilat kädessä. Seuraava hyppääjä jatkaa aina siitä mihin edellinen hyppääjä pääsi. Kaksi hyppykierrosta. Sukkulaviesti (joukkuekisa) Normaali vastakkaisina jonoina toteutettu juoksuviesti. Oppilaan kanto (pari-, joukkuekisa) Viesti voidaan toteuttaa parikilpailuna tai joukkuekisana sukkulaviestinä. Tavoitteena on kuljettaa toista oppilasta kyydissä tietty matka ilman esteitä tai esteiden kanssa. HENKILÖKOHTAISET LAJIT Voimaveto Pari asettuu istumaan jalat vastakkain. Molemmat tarttuvat kepistä vuorokäsin. Tavoitteena on saada pari nousemaan maasta. Viimeisen oppilaan juoksu Kentälle tai maastoon merkitään n. 50m metrin mittainen juoksulenkki. Lähtö ja maali sijaitsevat samassa kohtaa. Juoksijat max. 10 kappaletta asettuvat lähtöviivalle (lähtöviiva on hyvä sijoittaa suoralle osuudelle). Lähtölaukauksesta kaikki juoksijat lähtevät liikkeelle samaan aikaan. Jokaisella kierroksella viimeinen juoksija putoaa pelistä pois. Se kuka aina putoaa vaatii tarkkuutta tuomarilta. Ohitus tapahtuu aina ulkokautta. Lajissa voidaan suorittaa ensin alkukarsinnat, joten finaalin voittaja on todella ansainnut voittonsa. Extreme-rata Jokainen koulu voi tehdä omanlaisensa radan. Radalla voi olla esteen ylitystä, esteen alitusta, pujottelujuoksua, luolan alitusta (konttaus), nousua ylämäkeen ja alamäkeen. Osallistuja suorittaa radan kerran, jolle otetaan aika. Pallon- / Junnukeihäänheitto Keihäänheitto on kuulunut aina läheisesti ihmisen jokapäiväiseen toimintaa. Toiseksi se oli yksi antiikin kisojen viisiottelun lajeista. Tavoitteena on heittää palloa tai keihästä sekä oikealla että vasemmalla kädellä. Molempien käsien heittotulokset lasketaan yhteen. Heitetään kaksi heittoa peräkkäin, joista pisin mitataan.
KULTTUURIOLYMPIALAISET Runoilua Kirjoittakaa yksin, pareittain tai ryhmissä runo. Yhteistä olympiataidetta piirtäen rakentaen tai askartaen Piirtäkää Liikkuen kohti Lontoota-teemaan sopiva työ. Käytetty tekniikka ja paperin koko on vapaa. Voitte myös rakentaa luonnonmateriaalia hyväksi käyttäen näyttävän symbolin, olympiatulen. Liikkuen kohti Lontooseen räppi Valmistelkaa pienissä ryhmissä (n. 2 min) Liikkuen kohti Lontoota-esitys. Kiinnittäkää huomiota rytmiin, puheeseen, saman teeman toistoon ja esiintymiseen. 11 PÄÄTTÄJÄISET Kisojen päättäjäiset vietetään kisojen viimeisen kilpailutapahtuman jälkeen. Päättäjäisten tunnelmasta on aistittavissa, että kilpailut ja yhteinen kokemus on päättymässä. Lipunkantajat marssivat ja asettuvat kentälle päättäjäisten keskipisteeseen. Heidän jäljessään marssivat kisajoukkueiden paikalla olevat jäsenet. Kisat järjestävän maan kansallishymnin soidessa nostetaan kyseisen maan lippu keskimmäiseen salkoon. Rehtori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja kiittää kisajärjestäjiä ja julistaa kisat päättyneiksi. Hän kutsuu kokoontumaan kahden / neljän vuoden kuluttua seuraavissa olympiakisoissa. Fanfaari soi, olympiatuli sammuu ja lippu lasketaan hiljaa alas ja kannetaan pois stadionilta Tähän päättyy päättäjäisten virallinen ohjelma, mutta juhlat voivat jatkua koulussa esim. yhteisellä nyyttärijuhlalla.
OLYMPIAKISAT 12 Olympialiikkeen olemuksen ymmärtämiseksi on tärkeää muistaa paroni Pierre de Coubertinin luoman olympismin olennaisimmat asiat. Olympismi on luotu yli sata vuotta sitten, osittain antiikin olympialaisten periaatteista kopioiden ja osittain yhdistäen 1800-luvun lopun erilaisia elementtejä urheilusta ja yhteiskunnista Ranskasta, Iso-Britanniasta, Kreikasta sekä Yhdysvalloista. Pierre de Coubertin kirjoitti, että kansainvälinen urheilu voisi edistää yksilöllistä ja yhteisöllistä hyväntahtoisuutta sekä maailman rauhaa. Hänen ajatuksensa ajatukset olympismistä voidaan tiivistää neljään periaatteeseen: 1. Fyysinen kunto ja terveys johtavat parempaan moraaliin. 2. Urheilijan tulisi olla amatööri, jotta hän voisi hyötyä urheilukokemuksestaan parhaiten. 3. Urheilun kansainvälinen yhteistyö lisää ymmärtämystä eri ihmisten ja kansojen välillä. 4. Urheilu ja estetiikka tulisi yhdistää taiteen ja kirjallisuuden kautta. Jokaisissa Olympialaisten avajaisissa julistetaan Pierre de Coubertinin olympiasanomaa: tärkein asia olympialaisissa kilpailuissa ei ole voittaminen, vaan osallistuminen. Samoin kuin ihmisen elämässä tärkeintä ei ole voitto vaan taistelu. MOTTO Olympismin motto kuuluu citius, altius, fortius (nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin) ja sitä käytettiin ensimmäisen kerran vuonna 1924. Voidaankin sanoa, että juuri tämä motto on johtanut nykyaikaiset Olympialaiset nykyiseen asemaansa ja loistoonsa. Se on tiivistelmä huippu-urheilusta, joka markkinoi sitä maailmanlaajuista viestiä, jota urheilu edustaa. URHEILIJAVALA Jokaisissa Olympialaisissa yksi järjestävän maan urheilija vannoo olympiavalan. Kaikkien kilpailijoiden nimissä, lupaan, että kilpailemme näissä Olympialaisissa kunnioittaen ja noudattaen sääntöjä, sitoudumme urheiluun ilman dopingia tai muita kiellettyjä aineita, todellisen urheiluhengen mukaisesti, urheilun ja joukkueemme kunniaksi. In the name of all the competitors I promise that we shall take part in these Olympic Games, respecting and abiding by the rules which govern them, committing ourselves to a sport without doping and without drugs, in the true spirit of sportsmanship, for the glory of sport and the honour of our teams. OLYMPIARAUHA KOK on soveltanut antiikin olympiarauhan (ekekheiria) periaatteita nykypäivään. Olympiarauha pyrkii suojelemaan urheilijoiden ja urheilun asemaa maailmassa ja omalta osaltaan edistämään diplomaattisten ratkaisujen mahdollisuutta konflikteissa eri puolilla maailmaa. Olympialaiset ovat esimerkillään osoittaneet, että ystävyys, solidaarisuus ja yhteistyö eri kansojen välillä ovat mahdollisia, edellyttäen, että yhteistä halua näihin periaatteisiin löytyy. Olympiarauhan avulla KOK ei ole ainoastaan pyrkinyt antamaan konkreettisen muodon olympialiikkeen periaatteille, vaan myös mahdollistanut poliittisen tuen näiden periaatteiden saavuttamiseksi. OLYMPIALIPPU Olympialipun on suunnitellut Pierre de Coubertin. Lippu esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 1914 nykyaikaisen olympialiikkeen 20. vuosijuhlien yhteydessä. Ensimmäisen kerran lippu nostettiin Olympiakisojen salkoon Antwerpenissä, Belgiassa vuonna 1920. Siitä lähtien lippu on liehunut kaikilla kisapaikoilla Olympialaisten ajan. Renkaat edustavat maailman viittä eri aluetta: Eurooppaa, Aasiaa, Amerikoita, Afrikkaa ja Oseniaa. Ei ole kuitenkaan määritelty, mikä väri ilmentää mitäkin mannerta. Olympiasymboli edustaa reiluutta, ystävyyttä, ymmärrystä ja kunnioitusta kaikkien kisoihin osallistuvien maiden kesken. OLYMPIARENKAAT Pierre de Coubertinin vuonna 1913 suunnittelemat viisi yhteen liitettyä rengasta symboloivat värien puolesta kaikkien osallistuvien maiden lipuista löytyviä värejä: sininen, musta, vihreä, punainen, keltainen ja taustan valkoinen.
13 MOTTO: CITIUS, ALTIUS, FORTIUS Motto on lyhyt lause tai rykelmä sanoja, joka tiiviisti ilmaisee periaatetta tai käytöstapaa. Monilla järjestöillä, kaupungeilla ja kouluilla on oma mottonsa. Olympialaisten virallisen moton kehitti vuonna 1920 Isä Didon, Pierre de Coubertinin ystävä. Motto kuuluu seuraavasti: Citius, Altius, Fortius. Motto on latinaa ja tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin. OLYMPIAHYMNI Kansainvälinen Olympiakomitea hyväksyi olympiahymnin vuonna 1957. Musiikin on säveltänyt kreikkalainen Spiridon Samaras ja sävellyksen on sanoittanut Kostis Palamas. Olympiahymni esitetään jokaisessa virallisessa olympialiikkeen seremoniassa. OLYMPIASOIHTU Olympiasoihtu symboloi täydellisyyden tavoittelua sekä kamppailua voitosta. Se edustaa samalla rauhaa ja ystävyyttä. Nykyaikaisten Olympialaisten osalta olympiasoihtu esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1936 Olympialaisissa ja on sen jälkeen säilynyt osana olympiaperinnettä. Soihtu sytytetään auringon säteestä Olympiassa, Kreikassa ja kuljetetaan sen jälkeen soihtuviestinä kisakaupunkiin. Olympialaisten avajaisissa soihtu tuodaan stadionille ja yleensä tarkasti varjeltuna salaisuutena pidetty henkilö saa kunnian toimia viimeisenä soihdunkantajana ja sytyttää olympiatulen stadionilla. Tuli palaa Olympialaisten ajan ja se sammuu vasta päättäjäisten yhteydessä. OLYMPIAMASKOTTI Ensimmäinen laajaa julkisuutta saanut maskotti esitettiin Münchenin Olympialaisissa kesällä 1972. Maskotti lisää kisojen kuvaan oman persoonallisuutensa sekä heijastaa järjestävän maan perinteitä sekä kulttuuria animaation muodossa. OLYMPIATULI Olympiatuli on rauhan ja ystävyyden merkki. 1. Olympiatuli aloittaa matkansa Olympialaisten syntysijoilta Olympiasta, Kreikasta. 2. Erityinen seremonia pidetään temppelin raunioissa, joka oli aikanaan rakennettu Heralle, kreikkalaisten jumalien kuningattarelle. 3. Keskipäivällä auringon kuumuus sytyttää liekin metallikulhoon. 4. Korkein papitar (rooliin valittu näyttelijätär) kantaa liekin uurnassa antiikin stadionille. 5. Seremonian jälkeen hän sytyttää soihdun ja antaa sen ketjun ensimmäiselle juoksijalle. 6. Kun soihtu saapuu Ateenaan, se luovutetaan kisojen isäntämaan huostaan loppumatkan ajaksi. 7. Määränpaikkaansa soihtu saattaa kulkea jalan, lentokoneella, laivalla, helikopterilla, lumikelkalla tai vaikkapa koiravaljakon kyydissä. TIESITKÖ, ETTÄ... olympiatuli sytytettiin ensimmäistä kertaa Amsterdamissa 1928?
Nykyaikaisten Olympialaisten ja Olympialiikkeen synty 14 Kisasuunnitelmat olivat vähällä saada uuden käänteen, kun kokous äänesti vuoden 1896 Olympiakisojen pitopaikaksi Lontoon. De Coubertin, joka oli jo aikaisemmin ollut yhteydessä Kreikan kuningasperheeseen ja välillisesti myös maan hallitukseen, sai kuitenkin kisapaikkakysymyksen jätetyksi muutamaksi päiväksi pöydälle. Neuvottelujen ja vilkkaan sähkeidenvaihdon jälkeen seuranneessa uudessa käsittelyssä Vikelasin ehdottama kisapaikka hyväksyttiin vastustelematta, joten kahden vuoden kuluttua ensimmäiset nykyaikaiset Olympiakisat päätettiin lopulta pitää Ateenassa, Kreikassa. Ateenan Olympiakisat järjestettiin 6. 15.4.1896. Kaikkiaan 311 kilpailijaa kolmestatoista maasta taisteli olympiavoitosta yhteensä 43 lajissa. Vaikka kilpailujen taso ei ollut korkea, kreikkalaisten järjestämät juhlavat puitteet ja yleisön suuri innostus tekivät tapahtumasta menestyksen. Kisojen huipentuma oli antiikin Kreikan tarustosta suoraan ammentava juoksu Marathonista Ateenaan: paikallisen talonpojan Spiridon Louisin voitto toi kisoille sädekehän, joka auttoi kansainvälisen olympialiikkeen seuraavan vakean vuosikymmenen yli: Olympiakisat olivat hukkua maailmannäyttelyn melskeeseen Pariisissa 1900 ja St. Louisissa 1904. Coubertinin olympialiike sai uutta henkeä Lontoosta 1908 ja Tukholman suurmenestys vuonna 1912 varmisti sen henkiinjäämisen. Nykyaikaisten Olympiakisojen isänä pidetään ranskalaista paronia Pierre de Coubertiniä, joka oli vuonna 1894 kutsunut Pariisiin Sorbonneen koolle ensimmäisen amatööriurheilua ja mahdollista Olympiakisojen järjestämistä käsittelevän kansainvälisen kongressin. Viikon kestäneen kongressin koollekutsuja de Coubertin sai tahtonsa läpi: kongressi hyväksyi yksimielisesti ehdotuksen antiikin Olympiakisojen herättämisestä henkiin nykyaikaisessa muodossa. Kokouksessa perustettiin myös Kansainvälinen Olympiakomitea (KOK), johon kutsuttiin 14 eri kansakuntaa edustavaa jäsentä ja jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin ehkä vähän yllättäen kreikkalainen intellektuelli, Dimitros Vikelas. Vikelas oli viettänyt suurimman osan elämästään Englannissa ja Ranskassa, eikä hänellä ollut koskaan ollut mitään yhteyttä urheiluelämään. Sadan vuoden aikana Kansainvälinen Olympiakomitea on kasvanut maailman urheiluelämän tärkemmäksi järjestöksi, jonka ulkopuolella ovat vain muutamat ammattilaisurheiluun keskittyvät järjestöt. Olympiakisojen ohjelmaan kuuluminen on lajeille erittäin tärkeää ja lajiohjelma on nykypäivänä tarkasti rajattu. Aikaisemmin Olympialaisiin sai osallistua vain amatöörit, mutta 1980-luvulla olympialiike hylkäsi lopulta merkityksensä menettäneen amatööriaatteen ja päästi myös ammattiurheilijat kisoihin. Olympiarenkaista on muodostunut yksi maailman tunnetuimmista tuotemerkeistä.
Olympialiikkeen perusperiaatteet 15 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Nykyaikainen olympialiike perustettiin ranskalaisen Pierre de Coubertinin aloitteesta kansainvälisen urheilukongressin yhteydessä vuonna 1894. Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK) perustamispäivämäärä oli 23. kesäkuuta 1894. Olympia-aate on elämänfilosofia, jossa yhdistyy ihmisen kehon, tahdon sekä mielen tasapainoinen kehittäminen. Olympismi yhdistää urheilun, kulttuurin ja kasvatuksen ja sen tavoitteena on kehittää elämäntapaa, jossa ilo löytyy yrittämisestä, kasvatukselliset arvot hyvästä esimerkistä, ja jossa kunnioitetaan maailmanlaajuisia eettisiä periaatteita. Olympia-aatteen päämääränä on kaikkialla edistää urheilun avulla ihmisten harmonista kehitystä, jonka kautta edistetään yhteisöjen rauhaa ja huolehditaan ihmisarvon säilymisestä. Tällä tavoin olympialiike yksin ja yhdessä muiden järjestöjen kanssa pyrkii edistämään rauhaa maailmassa. Olympialiike, jota johtaa KOK, juontaa juurensa modernista olympismistä. Olympialiike, jota hallitsee KOK, käsittää kaikki ne organisaatiot, urheilijat ja muut henkilöt, jotka hyväksyvät peruskirjan säännöt. Olympialiikkeeseen jäseneksi liittymisen kriteereistä päättää KOK. Olympialiikkeen pyrkimyksenä on rakentaa rauhallisempaa ja parempaa maailmaa kasvattamalla nuoria urheilun avulla, ilman syrjintää ja Olympian hengessä ymmärtämään paremmin toinen toisiaan ystävyyden, solidaarisuuden ja reilun pelin periaatteiden mukaan. Olympialiikkeen toiminta, jota symbolisoi viisi toisiinsa liittynyttä olympiarengasta, on maailmanlaajuista ja pysyvää. Toiminta käsittää kaikki viisi maanosaa ja saavuttaa huippunsa saattamalla yhteen kaikki maailman urheilevat kansat suureen urheilujuhlaan, Olympialaisiin. Urheilun harjoittaminen on ihmisoikeus. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus harjoittaa urheilua omien tarpeidensa mukaan. KOK:n peruskirja on kokoelma olympialiikkeen perusperiaatteita, sääntöjä ja niiden tarkennuksia, jotka ovat KOK:n hyväksymiä. Se kattaa olympialiikkeen organisaation sekä toiminnan ja asettaa reunaehdot olympiakisojen järjestämiselle. KOK:n peruskirja (Olympic Charter 2006), perusperiaatteet
Suomi Olympialiikkeessä 16 Suomen taival olympialiikkeeseen kulki Ruotsin kautta. Kun paroni Pierre de Coubertin ryhtyi muovaamaan nykyaikaisia Olympiakisoja, hänen tärkein yhteyshenkilönsä Pohjoismaissa oli Ruotsin urheilun voimahahmo Viktor Balck. Balck oli ystävystynyt suomalaisten voimistelujohtajien kanssa 1880- ja 1890-luvun voimistelujuhlilla ja halusi, että myös Suomesta kutsuttaisiin edustajia vuoden 1894 Pariisin kongressiin, jossa perustettiin Kansainvälinen Olympiakomitea. Kutsuja ei tullut tähän tilaisuuteen, mutta ensimmäisiin nykyaikaisiin Olympiakisoihin Ateenassa 1896 saivat kutsun sekä Helsingfors Gymnastikklubb että Helsingfors Roddklubb. Kummastakaan ei kuitenkaan lähetetty edustajaa kisoihin. Kolmet ensimmäiset Olympiakisat (Ateena 1896, Pariisi 1900 ja Saint Louis 1904) menivätkin Suomelta ohi lähes huomaamatta. Ateenassa 1906 pidettäviin olympialaisiin välikisoihin Suomesta lähti neljän miehen joukkue yksityisellä ja seurojen järjestämällä tuella. Vastaperustettu SVUL ei ehtinyt mukaan valmisteluihin. Pienestä joukkueesta löytyi silti kaksi olympiavoittajaa: Verner Weckman voitti painissa ja Verner Järvinen antiikin kiekonheitossa. Suomalaisten menestys herätti varmasti jonkinlaista huomiota: Suomi oli nostanut itsensä maailman urheilukansojen joukkoon. Tulos saattoi myötävaikuttaa siihen, että Viktor Balck ja hänen maanmiehensä Clarence von Rosen KOK:n istunnossa Haagissa 1907 ehdottivat, että järjestö valitsisi edustajan myös Suomeen. Venäläisten edustajien vastustuksesta huolimatta Reinhold von Willebrand hyväksyttiin Lontoossa 1908 KOK:n edustajaksi Suomessa. Sillä välin oli myös ehditty perustaa Suomen Olympialainen Komitea 2.12.1907 ja sen puheenjohtajaksi valita juuri von Willebrand. Varakkaana vapaaherrana, jolla oli sekä varaa että tilaisuuksia matkustaa ja joka myös omasi monipuolisen kielitaidon, hän sopi oivallisesti Coubertinin arvokkaaseen klubiin. Venäjä vastusti alusta lähtien Suomen erityisasemaa KOK:ssa, ja Tukholman kisoissa 1912 sattunut lippuselkkaus vain pahensi tilannetta. Suomi marssi avajaisissa erillään Venäjän joukkueesta kantaen omaa Finland -kylttiä ja lisäksi lippuna käytettiin Helsingin ruotsinkielisen naisvoimisteluseuran lippua. Von Willebrandin diplomaatin lahjat estivät laajemman konfliktin syntymistä. Vuoden 1914 KOK:n istunnossa Pariisissa venäläiset onnistuivat ajamaan läpi päätöksen, jonka mukaan Suomi ei saisi osallistua Berliinin kisoihin 1916 itsenäisenä joukkueena. Maailmansota kuitenkin vei päätökseltä pohjan. Kisojen jatkuessa Antwerpenissa 1920 Suomi oli jo itsenäinen valtio. 1920-luvun mitalimenestyksen innoittamina suomalaiset urheilujohtajat alkoivat unelmoida omien kisojen järjestämisestä. Kisoja varten tarvittiin oma stadion. Vuonna 1927 perustettiin Stadion-säätiö, jonka toiminnan tuloksena Olympiastadion valmistui 1938. Samana vuonna Suomi saikin yllättäen oikeuden järjestää vuoden 1940 Olympiakisat, kun Tokio joutui luopumaan isännyydestä Japanin-Kiinan -sodan vuoksi. Toinen maailmansota peruutti kuitenkin kansojen juhlan Helsingissä. Suuri hetki koettiin kuitenkin kesällä 1952, kun Suomi ja Helsinki järjestivät XV olympiadin kisat. Kylmän sodan keskelle osuneiden kisojen merkitystä nosti se, että Neuvostoliitto oli ensi kertaa mukana, kuten myös sodan hävinneet vallat Saksa ja Japani.
Suomen Olympiamenestyksen kultavuodet 17 Suomalaisen olympiaurheilun kulta-aikaa olivat vuodet 1908 1936. Tällöin Suomi oli viides maiden välisessä mitalitaulukossa, edellään vain Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi ja Saksa. Suomalaiset urheilijat saavuttivat tuona aikana yhteensä 196 mitalia, eli lähes kymmenesosan jaossa olleista mitaleista. Pääasiassa menestys tuli yleisurheilusta, painista, pikaluistelusta, voimistelusta sekä hiihdosta. Suomelle oli tietenkin valtava etu, että talvikisat tulivat ohjelmaan vuodesta 1924 alkaen. Monien maiden mahdollisuudet talvilajien harrastamiseen olivat olemattomat ja niinpä talvikisojen osallistujamaiden määrä on reilusti kesäkisoja pienempi. Syitä Suomen loistavaan urheilumenestykseen 1900-luvun alkupuolella on pohdittu paljon. Suomen urheiluorganisaatio poikkesi melko paljon muiden maiden vastaavista. Muualla kilpailu oli enemmän yläluokkaista. Suomessa kansa pääsi osallistumaan kaikenlaiseen urheiluun ja ruumiinharjoituksiin jo 1800- luvulla. Taloudellisesti Suomen urheilua rahoitettiin myös valtion toimesta, mutta valtionapu ei koskaan ole muodostanut pääosaa rahoituksessa. Erilaiset olympiakeräykset toivat rahaa urheilulle jo 1900-luvun alussa. Valmennusasioissa suomalaiset hakivat tietoutta etenkin USA:sta, jossa myös muutamat urheilijat ja valmentajat asustelivat. Suurin valmennustyö jäi kuitenkin kunkin urheilijan omille harteille. Osa urheilijoista keräsi kilpailuista salaa rahapalkkioita amatöörisääntöjen vastaisesti. Paavo Nurmi menetti tästä syystä amatöörioikeutensa vuonna 1932 Los Angelesin Olympiakisojen alla. Ongelma tässä salaammattilaisuudessa oli urheilun suuri suosio ja toisaalta Pierre de Coubertinin luomat olympismin ihanteet. Olympismin mukaan urheilijan tuli osallistua kilpaurheiluun pelkästään rakkaudesta urheilemiseen. Rahallisten palkkioiden vastaanottaminen oli tämän moraalin vastaista. Urheilu oli kuitenkin osoittautunut eriomaiseksi välineeksi kansallisuusaatteen levittämiseen. Kysymys oli periaatteessa siitä, kuka tämän työn (urheilemisen) oli valmis tekemään, kenelle siitä pitäisi maksaa ja kuinka paljon? Kun KOK vaati amatööriurheilun urheiluhengen puhtautta yhtä aikaa yläluokkaiselta brittiläiseltä herrasmieheltä ja suomalaiselta työläisperheen kasvatilta, olivat lähtökohdat amatörismin toteuttamiseksi varsin erilaiset. Lisää suomalaista olympiahistoriaa 15.4. alkaen Liikkuen Lontooseen 2012 -verkkosivuilla! Tutustu www.noc.fi/olympia-aate/ liikkuenlontooseen!
KISAISÄNTÄNÄ LONTOO 18 Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland Pinta-ala: 243 610 km² Asukasluku: 62 miljoonaa Bkt/asukas (2010): $ 36 000 (Suomi: $ 44 000) Rahayksikkö: Punta Virallinen kieli: Englanti Hallitsija: Kuningatar Elisabet II (v:sta 1952) Englanti, Iso-Britannia vai Yhdistynyt kuningaskunta? Yhdistynyt Kuningaskunta (United Kingdom) on virallinen nimi valtiolle, jonka muodostavat Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti. Usein valtiosta käytetään myös nimeä Iso-Britannia (Great Britain). Englanti ja Skotlanti olivat keskiajalla omia kuningaskuntiaan. Wales yhdistettiin Englantiin jo 1200-luvulla, mistä lähtien Englannin kruununperillinen on kantanut Walesin ruhtinaan titteliä (Prince of Wales). Englannilla ja Skotlannilla on ollut yhteinen hallitsija vuodesta 1603 lähtien. Vuonna 1707 maat yhdistettiin Ison-Britannian kuningaskunnaksi. Yhdistynyt Kuningaskunta syntyi 1801, kun Iso-Britannia ja Irlanti liitettiin virallisesti yhteen. Kun valtaosa Irlantia erosi omaksi valtiokseen 1921, jäljelle jäi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Englanti, Skotlanti ja Wales kilpailevat monessa brittiläisperäisessä urheilulajissa perinteisesti omina maajoukkueinaan. Olympiakisoihin niiden on kuitenkin näissäkin lajeissa muodostettava yhteinen Ison-Britannian joukkue.
LONTOO Lontoo on Ison-Britannian pääkaupunki ja Euroopan unionin suurin metropoli. Muun Euroopan alueella sen ohittavat vain Moskova ja Istanbul. Asukkaita Lontoon hallintoalueella (Greater London) on 7,8 miljoonaa. Hallinnollisesti Lontoo jakautuu 32 kaupunkipiiriin (borough). Historiallinen ydinkaupunki, Lontoon City, muodostaa oman itsehallintovyöhykkeensä, joka tunnetaan nykyisin pankkimaailman keskuksena. Thames-joen alajuoksulla sijaitseva Lontoo oli jo antiikin aikana roomalaisen Britannian suurin kaupunki. Englannin kuningas Edvard Tunnustaja rakensi 1000-luvulla palatsin ja katedraalin Lontoon naapurikylään Westminsteriin. Lontoo on siitä lähtien toiminut maan kaupallisena, Westminster hallinnollisena keskuksena. Englanti, vuodesta 1707 lähtien Iso-Britannia, kasvoi vuosisatojen mittaan suurvallaksi, joka valvoi kaupallisia etujaan kaikilla maailman merillä. Brittiläinen imperiumi oli suurimmillaan 1800-luvun lopulla, jolloin se hallitsi suoraan tai välillisesti lähes puolta maailmaa. Lontoo paisui miljoonakaupungiksi, joka oli maailmankaupan ja finanssiliikenteen hermokeskus. Brittiläisen imperiumin murentuessa 1900-luvun alkupuolella Lontoo menetti johtoasemansa maailmantaloudessa New Yorkille. Se on kuitenkin edelleen yksi maailman vetovoimaisimmista ja kulttuurikirjoltaan monipuolisimmista suurkaupungeista. Maailman johtava urheilukaupunki Englantia kutsutaan nykyaikaisen urheilun synnyinmaaksi. Saarivaltakunnassa saivat alkunsa monet urheilulajit, joita brittiläiset siirtolaiset, kauppiaat ja siirtomaavirkamiehet levittivät 1800-luvulla ympäri maailman. Olympiakisojen nykylajeista tällaisia ovat jalkapallo, maahockey, nyrkkeily, purjehdus, tennis, sulkapallo, pöytätennis, soutu, uinti ja yleisurheilu. Muita peribrittiläisiä, maailmalle levinneitä lajeja ovat rugby, kriketti ja golf. Monet näiden lajien klassisista kilpailuareenoista sijaitsevat Lontoossa, jota voidaan syystä pitää maailman johtavana urheilukaupunkina. 19 Parlamenttitalo
20 Jalkapallo Englannin ammattilaisliigoissa pelaa yhteensä neljätoista lontoolaisseuraa, joista viisi on mukana Valioliigassa 2011/12. Arsenal on voittanut 13 liigamestaruutta (tuoreimman 2004), Chelsea neljä (2010), Tottenham Hotspur kaksi (1961), Fulham ja Queen s Park Rangers (QPR) eivät yhtään. Toisella sarjatasolla pelaa West Ham United, joka saa Lontoon olympiastadionin kisojen jälkeen kotiareenakseen. Muita lontoolaisseuroja ovat Crystal Palace, Charlton, Millwall, Barnet, Brentford, Dagenham & Redbridge, Leyton Orient ja AFC Wimbledon. Wembley Stadium isännöi Englannin jalkapallomaajoukkueen kotiotteluita sekä suuria cupfinaaleita. Kaksoistorneistaan kuuluisa alkuperäinen stadion vihittiin käyttöön 1923 ja toimi vuoden 1948 olympiakisojen päänäyttämönä. Vuonna 2007 valmistunut uusi Wembleyn stadion vetää 90 000 katsojaa. Rugby ja kriketti Lontoon toiseksi suurin urheiluareena on Twickenham Stadium, joka on Wembleytä vastaava pyhättö rugbynpelaajille. Kaupungin lounaisosassa sijaitseva 82 000 katsojan stadion on varattu Englannin rugbymaajoukkueen käyttöön. Rugbyn seuraotteluita pelataan paljon pienemmillä kentillä. Kuuluisia lontoolaisseuroja ovat Harlequins, Saracens, Wasps ja London Irish. Krikettimaailman pyhin peliareena on Lord s Cricket Ground, joka valmistui Lontooseen vuonna 1814. Kentän omistaa Marylebone Cricket Club (MCC), joka kirjoitti lajin säännöt vuonna 1787 ja toimii yhä niiden virallisena valvojana. Olympiakisoissa Lord s toimii jousiammunnan kilpailuareenana. Englannin krikettimaajoukkueella on Lontoossa toinenkin kotikenttä, Kennington Oval. Buckingham Palace
Muiden lajien suurtapahtumia Etelä-Lontoon Wimbledonissa sijaitseva All England Croquet and Lawn Tennis Club järjesti 1877 ensimmäisen mestaruuskilpailunsa uudessa mailapelissä, jota sittemmin on kutsuttu tennikseksi. Wimbledonin tennisturnaus on arvostetuin lajin neljästä major-turnauksesta ja keskikesän seuratuin urheilutapahtuma koko maailmassa. Soutu-urheilun perinteet Thames-joella yltävät 1700-luvulle saakka. Oxfordin ja Cambridgen yliopistojen kahdeksikkoveneiden kamppailu Putneyn ja Mortlaken välisellä reitillä on ollut varma kevään merkki vuodesta 1829 lähtien. Soutumaailman arvostetuimpiin kilpailuihin kuuluu myös Henley Regatta, joka järjestetään noin 50 kilometrin päässä Lontoosta ylävirtaan. Hevosurheilu on aina ollut lähellä brittien sydäntä ja lompakkoa. Lontoon eteläpuolisella nummiseudulla vuodesta 1780 lähtien järjestetty Epsom Derby on yksi maailman vanhimmista ja kuuluisimmista laukkakilpailuista. Tapahtuma oli jo 1800-luvulla niin suosittu, että se antoi nimen yleisövetonaulaa ja sittemmin paikallisottelua merkitsevälle sanalle derby. Autourheilun ystävillä on Lontoosta lyhyt matka Brands Hatchin moottoriradalle, jossa vuoteen 1986 saakka järjestettiin Britannian Formula 1-osakilpailu. Britannian suosituimpia sisäurheilulajeja ovat darts ja snooker. Jääkiekko oli kohtalaisen suuri laji 1950-luvulle saakka (Lontoo isännöi MM-kisat 1951), mutta muut sisäjoukkuepelit eivät ole maahan koskaan juurtuneet. Lontoon harvat suurhallit, kuten vanha Wembley Arena ja vuosituhannen vaihteessa valmistunut Millennium Dome ovat etupäässä konserttikäytössä. Jälkimmäinen isännöi vuonna 2012 usean sisälajin olympiakilpailuita, mutta hiljenee taas kisojen jälkeen. 21 Maailmanpyörä London Eye
22 Yleisurheilu Lontoota on pitkään vaivannut suuren yleisurheilustadionin puute. Vuoden 1908 olympia-areena White City Stadium pysyi kilpailukäytössä 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen suurimmat kilpailut on järjestetty Crystal Palacen urheilukentällä. Lontoolle oli myönnetty vuoden 2005 yleisurheilun MM-kisat, mutta se joutui luopumaan näistä, kun Pohjois-Lontooseen suunniteltu stadionhanke kaatui. Korvaavaksi kisaisännäksihän valittiin Helsinki. Vuoden 2012 olympiakisojen päästadionin jälkikäyttö oli myös pitkään epäselvää. Asia ratkesi yleisurheilun kannalta onnellisesti, sillä stadionin hallintaoikeuden voitti jalkapalloseura West Ham United, joka lupasi säilyttää juoksuradan. Lontoolle onkin jo myönnetty vuoden 2017 yleisurheilun MM-kisat. Lontoon Olympialaisten yleisurheilustadion
Lontoon kisamaskotit esittelyssä 23 Lontoon Olympiakisojen ja Paralympiakisojen maskotit Wenlock ja Mandeville ovat sadun mukaan syntyneet Lontoon Olympiastadionia varten valetun teräspalkin valuroiskeista. Juuri työuransa tehtaalla lopettanut mies sai teräskappaleet mukaansa ja teki niistä lapsilleen leikkejä varten hahmot, jotka sateenkari herätti eloon. Leikkisät hahmot innostuivat urheilusta heti ja omaksuivat nimensä urheiluhistoriallisista englantilaispaikkakunnista Much Wenlockista ja Stoke Mandevillestä. Heti eloon herättyään maskottihahmot riensivät sateenkaaren mukana kohti Lontoo 2012 -kesäkisojen tuomia seikkailuja. Olympiamaskotin Wenlockin pää on saanut idean Lontoon mustien taksien valoista ja pään muoto muistuttaa Lontoon Olympiastadionin kattoa. Wenlockin päässä on kolme kohoumaa, jotka kuvastavat palkintokorokkeen askelmia. Wenlock rakastaa kaikkia olympialajeja ja tekee kaikkensa oppiakseen lajeista mahdollisimman paljon niin ennen kuin Olympialaisten aikanakin. Lontoon Olympialaisten tunnus Lontoon Paralympian tunnus