Suurpetotilanne. Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas



Samankaltaiset tiedostot
Suurpetotilanne. Lappeenranta Erkki Kiukas

Satapeto yhteistyöryhmän kokous II/2010

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2003

Lumijälkilaskenta

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2000

Ilveskannan seuranta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Suurpetokantojen arviointi

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001

Suurpetotutkimus/RKTL

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen lausunto susitilanteesta

Luke LUONNONVARAKESKUS

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2005

Suurpetovahingot ja niiden estäminen

SUOMI EU:SSA 20 VUOTTA KESTIKÖ YMPÄRISTÖ YHDENTYMISEN SUURPEDOT? Suurpetoasiantuntija Riku Lumiaro

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2004

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Alueellinen sidosryhmätilaisuus Pohjois-Savo Hirvet ja suurpedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Kymenlaakson ampumarataverkoston kehittämistyöpaja , Kouvola. Metsästäjien näkökulma Riistapäällikkö Erkki Kiukas

Päivitetty KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN JA YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

Susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteet Pohjanmaalla

LUPAHAKEMUS KOIRAKOKEEN PITÄMISEKSI TAI KOIRAN KOULUTTAMISEKSI (metsästyslain 52 :n 1 momentti)

VIIDEN (5) SUDEN LISÄYS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN SUSIKIINTIÖTÄ KOSKEVAAN ASETUKSEEN PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Koulutuspaketti: ilvesten erillislaskenta

Suden hoitosuunnitelman päivitys. Jarkko Nurmi riistatalouspäällikkö Suomen riistakeskus

KYMEN SUURPETOJEN METSÄSTYKSEN YHTEISLUPASÄÄNNÖT METSÄSTYSVUODELLE (Teemu Kouhia)

SATAKUNNAN SUURPETOYHTEISTYÖRYHMÄN SEKÄ VARSINAIS-SUOMEN SUURPE- TONEUVOTTELUKUNNAN YHTEISKOKOUS

Koordinaatit: Alue on rajattu liitteenä olevalle kartalle tai esitetty muussa selvityksessä.

Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2002

Tiedote Suurpetojen jälkilaskennasta

Suurpetojen salakaadot ja yhteisön tuki. Ruralia-instituutti / Mari Pohja-Mykrä / Suurpetojen

Hoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tulevana talvena

Susiristiriitojen lieventäminen

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Riistavahinkolaki. Keijo Alanko Lapin ELY- keskus. Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto

Riistaeläinvahingot ja niiden estäminen

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

Suden ekologiaa Ilpo Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Rovaniemi

1 of :11

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v

Riistavahinkolaki ja siihen liittyvät määräykset ja asetukset

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

PETOFOORUMI I SELVITYS PETOJEN AIHEUTTAMIEN VAHINKOJEN VAIKUTUKSISTA PORONHOIDOLLE JA TOIMENPITEET PEDOISTA AIHEUTUVIEN ONGELMIEN RATKAISEMISEKSI

Alkuajoista asti suurpedot ovat kilpailleet ihmisen kanssa samoista saaliseläimistä Hirvet ja peurat saalistettiin lähes sukupuuttoon

Petojen vaikutus porotalouden teurastuottoon ja kannattavuuteen

ESITYS SUSIKANNAN TERVEHDYTTÄMISEKSI SUOMESSA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Lupaviranomaisen tehtävät petovahinkotilanteessa

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Varsinais-Suomen luomu ja maakuntien välistä vertailua

HAVAINTOJA KAAKKOIS-SUOMEN KALATALOUDESTA

ETELÄ-KARJALAN SUURPETONEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS (3.) MUISTIO. Hotelli-ravintola Kägöne, yläkerran kokoustila, Parikkala

Suden kannanhoidollinen metsästys talvella 2016

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Susiasioista. VRN:n kokous, Vantaa. Sauli Härkönen

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

ARVIOKIRJA SUURPETOJEN AIHEUTTAMISTA VILJELYS-, ELÄIN- JA IRTAIMISTOVAHINGOISTA

WWF:n lausunto luonnoksesta Suomen susikannan hoitosuunnitelmaksi

Koirakokeisiin ja koirien kouluttamiseen tarvittavat luvat SUOMEN RIISTAKESKUS Julkiset hallintotehtävät

Susisovittelijan arki

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Lapin liitto, puheenjohtaja Lapin liitto, varapuheenjohtaja

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE

PÄÄTÖS. SUOMEN RIISTAKESKUS Sompiontie HELSINKI Kouhia Teemu Sakari

1/5. Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola ry Laihasentie 34, KOLHO rek.nro: info(at)tapiolary.esy.es 358 (0)

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Viite: MMM lausuntopyyntö , Dnro 931/13/2011 ASIA: WWF Suomen lausunto MMM:n pyyntilupia koskevista määräyskirjeluonnoksista

Suurpetojen ongelmakysymyksiä kartoittava kysely Satapeto-ryhmän jäsenille Kyselyn kooste

Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelu. Esitys alustavista linjausehdotuksista

POIKKEUSLUPAHAKEMUS riistaeläimen tai rauhoittamattoman linnun pesän tai siihen liittyvän rakennelman sekä munien hävittämiseen

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS POIKKEUSLUVALLA SALLITTA- VASTA SUDEN METSÄSTYKSESTÄ PORONHOITOALUEEN ULKOPUOLELLA MET- SÄSTYSVUONNA

Ihminen ja susi kohtaavat päivittäin ympäri maailmaa ilman, että mitään erityistä tapahtuu. Yleensä tilanteissa on ollut kyse jostain seuraavasta:

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

Lataa Lapsen oma petokirja - Suvi Vehmanen. Lataa

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Susikanta Suomessa maaliskuussa 2019

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Transkriptio:

Suurpetotilanne Luumäki 20.03.2013 Erkki Kiukas

SÄÄDÖKSET Luontodirektiivi Metsästyslaki Riistahallintolaki Valtioneuvoston asetus riistahallinnosta Metsästysasetus Valtioneuvoston asetus poikkeusluvista MMM:n lajikohtaiset asetukset ja tulosohjaus SUURPETOJEN HOITOSUUNNITELMAT Vuonna 2005 susi, vuonna 2007 karhu ja ilves

KARHUKANNAN HOITOALUEET Linkki hoitosuunnitelmiin: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/kala stus_riista_porot/riistatalous/hoitosuunn itelmat.html

SUSIKANNAN HOITOALUEET

ILVESKANNAN HOITOALUEET

Suurpetokantatavoitteet Kaakkois-Suomessa Suomen riistakeskus Kaakkois-Suomi (ent. Kymen rhp) on määrittänyt suurpedoille kantatavoitteet vuodesta 1994. Tulevat tarkasteluun alueellisessa riistaneuvostossa hoitosuunnitelmien päivityksen yhteydessä Karhu Tiheystavoite on 4,0-6,0 eläintä/1000 km² (kannan koko 40-60 karhua alueella) Susi kannan tiheystavoite on alle 1,0 eläintä/1000 km² (kannan koko alle 10 sutta alueella) Ilves kannan tiheystavoite on 6,0-8,0 eläintä/1000 km² (kannan koko 60-80 ilvestä alueella)

KARHUHAVAINNOT 1.1.-31.12.2012 (2077 kpl) 20.3.2013 Suomen riistakeskus 7

ILVESHAVAINNOT 1.1.-19.3.2013 (1204 kpl) 20.3.2013 Suomen riistakeskus 8

SUSIHAVAINNOT 1.1.-19.3.2013 (88 kpl) 20.3.2013 Suomen riistakeskus 9

Suurpetojen lumijälkilaskenta 12.1.2013 Laskentaan osallistui noin 1 100 henkilöä Laskentapäivänä löytyi 33 erillistä ilvespentuetta, lisäksi kirjattiin 120 jälkihavaintoa yksittäisistä ilveksistä RKTL tekee pentue- ja kanta-arviot laskennan ja talven aikana tehtyjen havaintojen perusteella (touko-kesäkuu) Kiitos kaikille laskentaan osallistuneille! Laskijat 12.1. Anjalan rhy 35 1+2 Pentueet Elimäen rhy 60 1+1 1+2 Etelä-Saimaan rhy 35 1+1 1+1 Iitin rhy 90 1+1 1+1 Jaalan-Kuusankosken rhy 60 1+1 1+2 Joutsenon rhy 50 1+2 Kymi-Karhulan rhy 25 1+2 1+1 Lemin-Taipalsaaren rhy 94 1+2 1+2 1+1 Luumäen rhy 60 1+2 Miehikkälän rhy 35 Pyhtään rhy 60 1+1 Rautjärven rhy 46 1+1 1+1 1+1 1+2 1+2 Ruokolahden-Imatran rhy 60 1+1 1+1 1+1 1+1 1+1 Savitaipaleen-Suomenniemen rhy 70 1+2 Sippolan rhy 60 Valkealan-Kouvolan rhy 80 1+2 1+1 Parikkalan rhy 63 1+2 1+1 Vehkalahden-Haminan rhy 80 Virolahden rhy 45 Ylämaan rhy 40 1+2 1148

Suurpetojen lumijälkilaskenta 12.1.2013 Motitetut ilvespentueet, yhteensä 33 kpl

20.3.2013 Suomen riistakeskus 12

KARHUKANTA ALUEITTAIN JA HOITOALUEITTAIN 2006-2012 RKTL:n ilmoittama karhukanta ennen metsästysvuotta Vuotta vanhemmat ennen metsästyskautta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Etelä-Häme 10-12 10-12 12-15 8-15 8-15 8-15 8-15 Etelä-Savo 85-95 90-105 90-105 100-120 150-170 170-180 140-160 Kainuu 130-140 130-140 150-170 180-190 180-190 200-220 110-130 joista poron- 85-90 85-90 90-100 100-120 100-120 140-160 100-120 hoitoalueen ulkopuolella Keski-Suomi 70-80 70-85 85-90 60-90 100-120 100-120 125-145 Kaakkois-Suomi 75-80 75-85 75-85 70-90 140-160 180-200 175-195 Lappi 140-150 130-140 130-140 170-200 180-210 180-210 180-210 Oulu 40-45 55-60 70-75 60-70 60-80 60-80 60-80 joista poron- 10-15 n. 10 n.15 n.10 n. 10 20-30 10-20 hoitoalueen ulkopuolella Pohjanmaa 40-45 35-45 45-55 55-65 60-80 70-90 115-125 Pohjois-Häme 15-20 20-25 15-25 40-45 40-50 40-50 40-50 Pohjois-Karjala 240-260 250-255 310-330 360-440 550-600 580-630 330-380 Pohjois-Savo 45-55 45-55 40-50 40-50 20-30 50-60 25-30 Rannikko-Pohjanmaa 4-6 4-6 4-6 8-15 8-15 8-15 8-15 Satakunta 10-15 8-14 8-14 8-14 8-15 8-15 8-15 Uusimaa 12-15 8-14 8-14 10-15 8-15 3-5 3-5 Varsinais-Suomi 2-4 2-4 3-4 3-4 3-5 3-5 3-5 Koko maa 935-983 930-990 1050-1100 1170-1300 1515-1635 1660-1780 1330-1445 ka 959 960 1075 1235 1575 1720 1333 20.3.2013 Suomen riistakeskus 13

Ilvespentueet 2011/2012, RKTL 20.3.2013 Suomen riistakeskus 14

ILVESKANTA ALUEITTAIN 2006-2012 RKTL:n iloittama ilveskanta ennen metsästyskautta (vuotta vanhemmat) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Etelä-Häme 75-85 85-95 90-100 90-110 100-120 110-130 130-140 Etelä-Savo 100-110 140-150 165-175 250-270 310-340 330-350 215-230 Kainuu 65-75 65-70 150-170 150-170 130-150 120-140 70-90 poronhoitoalue 20-25 25-30 40-50 50-80 50-80 25-45 Keski-Suomi 70-80 130-135 140-160 200-220 250-280 250-280 330-360 Kaakkois-Suomi 95-105 100-105 110-125 140-170 130-150 140-160 130-140 Lappi 25-35 35-40 poronhoitoalue 30-35 35-45 35-45 50-80 50-80 35-36 Oulu 5-10 7-10 20-25 70-90 70-90 100-120 100-110 poronhoitoalue 3-5 5-10 5-15 20-50 20-50 15-20 Pohjanmaa 50-60 35-40 20-30 25-35 30-50 60-80 100-110 Pohjois-Häme 75-85 90-95 95-110 125-145 180-200 170-190 200-215 Pohjois-Karjala 160-175 150-160 170-180 180-200 210-230 180-210 120-140 Pohjois-Savo 230-235 210-220 220-230 250-270 330-360 310-340 340-370 Rannikko- Pohjanmaa 70-80 55-60 60-70 40-60 60-80 80-100 110-120 Satakunta 45-50 60-65 70-80 90-110 100-120 110-130 180-195 Uusimaa 100-110 105-110 95-110 160-180 190-210 220-240 135-150 Varsinais-Suomi 30-35 15-20 15-25 55-75 90-110 130-150 100-120 Koko maa 1190-1260 1300-1350 1485-1560 1905-2060 2300-2500 2430-2630 2330-2590 Koko maa ka. 1225 1325 1523 1983 2400 2530 2460 20.3.2013 Suomen riistakeskus 15

20.3.2013 Suomen riistakeskus 16

SUSITILANNE 12.2.2013 RKTL 893/401/2013 Riistakeskus Kaakkois-Suomen alueella liikkuu noin 6 8 sutta. Alueelta on havaintoja yhdestä neljän suden laumasta, joka on yhteinen Venäjän kanssa ja yhdestä parista, joka sekin liikkuu rajan läheisyydessä. Valtakunnan rajalla liikkuvien laumojen ja parien yhteisestä lukumäärästä on puolet laskettu kuuluvaksi Suomen kantaan. 20.3.2013 Suomen riistakeskus 17

RKTL:n ilmoittama susikanta 2006-2012 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaakkois- Suomi 10-20 20-25 15-30 5-10 5-10 8-10 6-8 6-8 Kaakkois-Suomi SUSI 2007 2008 2009 2010 2011 2012 kirjattuja havaintoja kpl 813 493 273 264 174 178 asutuksen lähellä 242 151 86 74 49 73 koiran tappoja 15 6 2 1 0 2 muita kotieläinvahinkoja 4 3 2 2 20.3.2013 Suomen riistakeskus 18

RIISTAVAHINKOLAKI 27.2.2009/105 4 Suurpetovahingot Suurpedon aiheuttama henkilövahinko korvataan tämän lain mukaan. Suurpedon aiheuttamana: 1) viljelysvahinkona korvataan pellolle, puutarhalle, taimistoviljelmälle ja kootulle sadolle aiheutunut vahinko; 2) eläinvahinkona korvataan kotieläimelle, viljellylle eläimelle, hunajasadolle sekä eläintenpitoon käytetyille aidoille, rakennuksille ja muille vastaaville rakenteille aiheutunut vahinko; 3) irtaimistovahinkona korvataan muulle kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetulle elottomalle irtaimistolle aiheutunut vahinko; 4) porovahinkona korvataan porolle poronhoitolaissa (848/1990) tarkoitetulla poronhoitoalueella aiheutunut vahinko. 20.3.2013 Suomen riistakeskus 19

KORVATUT SUURPETOVAHINGOT 2012 vahingot euroa vahinkolaji SUSI 13 016 2 koiraa 2 hevosta KARHU 33 097 8 mehiläisvahinkoa 18 peltoviljelyvahinkoa 1 kotieläinvahinko ILVES 210 2 kotieläinvahinkoa YHT. 46 323 20.3.2013 Suomen riistakeskus 20

20.3.2013 Suomen riistakeskus 21

SUDEN ELINALUE Susilauman reviirin pinta-ala on Suomessa keskimäärin 1 000 km2. http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/susikannan_seuranta_vaatii.html Suomessa reviirit ovat keskimäärin 700-900 km 2 laajuisia http://www.suurpedot.fi/www/fi/lajit/susi/elintavat/index.php Suomessa reviirit ovat keskimäärin 700-900 km 2 laajuisia Lähde: http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/kotimaiset/susi.html Suomessa susilauman reviirin pinta-ala on keskimäärin 1000 neliökilometriä. http://oppiminen.yle.fi/nisakkaat-muita-selkarankaisia/koiraelaimet/susi-onlaumasielu Olipa sitten kyse laumasta taikka yksinään elelevästä sudesta - niin reviirin koko on noin 40x40 km. http://www.tunturisusi.com/pantasudet.htm 20.3.2013 Suomen riistakeskus 22

Karhuhavaintojen %-osuus asutuksen lähellä (alle 150 m) kaikista havainnoista, Kaakkois-Suomi, suurpetohavainnot,fi 20 18 17 18 16 14 16 15 16 14 12 10 Karhu Lin. (Karhu) 8 6 4 2 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20.3.2013 Suomen riistakeskus 23

Susihavaintojen %-osuus asutuksen lähellä (alle 150 m) kaikista havainnoista, Kaakkois-Suomi, suurpetohavainnot,fi 45 40 41 35 32 32 30 30 27 28 25 Susi 20 Lin. (Susi) 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20.3.2013 Suomen riistakeskus 24

Ilveshavaintojen %-osuus asutuksen lähellä (alle 150 m) kaikista havainnoista, Kaakkois-Suomi, suurpetohavainnot,fi 40 37 35 32 34 30 27 27 25 20 18 Ilves Lin. (Ilves) 15 10 5 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 20.3.2013 Suomen riistakeskus 25

Susikannan hoidon jatkotoimenpiteet Suomen riistakeskus aloittaa tämän vuoden syksyllä susikannan hoitosuunnitelman päivittämisen. Tarvitaan konkreettisia esityksiä sudelle sopivista elinympäristöistä alueella esityksiä alueelle tavoiteltavasta susimäärästä esityksiä, miten susien alueella aiheuttamat ongelmat pidetään sillä tasolla, että alueella asuva paikallinen väestö voi suden omaan asuinympäristöönsä hyväksyä 20.3.2013 Suomen riistakeskus 26

Kiitos! 20.3.2013 Suomen riistakeskus 27