2013 Vuosikertomus Energiankäyttäjän lähin ystävä.
Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Honkajoki Parkano Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Ikaalinen Hämeenkyrö Noormarkku Pori Lavia Suodenniemi Ulvila Kiikoinen Sastamala Mouhijärvi Toimitusjohtajan katsaus 3 Visio ja strategia 5 Palasia vuoden varrelta 6 Lämpöliiketoiminta 8 Avainlukuja 9 Energialiiketoiminta 10 Verkostoliiketoiminta 12 Henkilöstö 14 Hallinto ja omistus 16 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 18 Tuloslaskelma ja tase 21 Kuvat: Vatajankosken Sähkö, Kankaanpään Kuva-Center, Elämyskuva, Karvian valokuvaamo 2
ToimITuSJoHTAJAn KATSAus Juha Lindholm Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Olemme mukana toimialan energiatehokkuussopimuksessa. KUVA: KANKAANPÄÄN KUVA-CENTER Pessimismin vuosi 2013 Katse Vatajankosken Sähkössä suuntautuu eteenpäin. Kehitämme toimintaamme ja hyödynnämme tehtyjä investointeja asiakkaiden ja yhtiön parhaaksi. Sähkön tuonti pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ja oli noin 19 prosenttia sähkön käytöstä. Pohjoismaiden vesitilanne oli hyvä ja spothinta pysyi alhaisena. Vuodelle 2013 oli leimallista, että Suomen aluehinta pysyi selvästi systeemihintaa korkeampana, ero oli yli 0,3 snt/ kwh. Sähkön tuonti Venäjältä hiipui tuontia rasittavan kapasiteettimaksun seurauksena ja tuonti oli vuonna 2013 vain 5 miljardia kilowattituntia. Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2013 noin 83,9 miljardia kilowattituntia, kulutus laski vuodesta 2012 noin 1,5 prosenttia. Kaukolämmön myynti Suomessa pieneni noin 7 prosenttia, myyntimäärä noin 31,6 miljardia kilowattituntia. Julkisen talouden alijäämä ja teollisuuden rakennemuutos pitivät mielialan markkinoilla pessimistisenä. Tämä heijastui myös sähkömarkkinoille ja näkyi hiljentyneen rakentamisen myötä uusien liittymien määrän pienenemisenä. Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus pieneni noin 2,5 prosenttia ja kaukolämmön myynti noin 10 prosenttia. Toimitusmäärien pienenemisestä huolimatta kate säilyi kohtalaisena. Euroopan Unionin piirissä hyväksyttiin Energiatehokkuusdirektiivi, jonka vaatimat lainsäädäntömuutokset ovat parhaillaan tekeillä. EU:ssa valmistelussa olevat kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit muodostavat tällä hetkellä suuren epävarmuustekijän biopolttoaineiden lisääntyvälle käytölle. Vuonna 2013 uusiutuvien energialähteiden osuus nousi noin 36 prosenttiin koko energian loppukäytöstä Suomessa ja 38 prosentin tavoite vuonna 2020 näyttää olevan saavutettavissa. Vuosi 2013 oli monella tavoin haastava Vatajankosken Sähkön kannalta, vaikka vuoden 2011 Tapaninpäivän kaltaiselta katastrofilta vältyttiinkin. Kankaanpään voimalaitoksella ja Honkajoen höyrykattilalaitoksella jouduttiin taistelemaan märän ja huonolaatuisen turpeen kanssa ja puuta pyrittiin polttamaan Kankaanpäässä mahdollisimman paljon. Turve riitti juuri ja juuri lämmityskauden loppuun. Samanaikaisesti meneillään olevaan ympäristönsuojelulain uudistamiseen liittyen julkisuudessa esiintyi kohtuutonta arvostelua turpeen polttoainekäyttöä kohtaan. Kansantaloudelliset näkökulmat tuntuvat jääneen kokonaan ilmastopolitiikan jalkoihin, vaikka Suomen vaihtotase on kääntynyt alijäämäiseksi. 3
kuva: PEnTTI korvala Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kasvihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuk sien rajoissa. Kevään tulvahuippu oli poikkeuksellisen raju ja vesi nousi Vatajankosken voimalaitoksen konesaliin. Veden korkeus on aiemmin käynyt yhtä korkealla 70-luvulla. Myös Kankaanpään sähköasemalla tulvavesi aiheutti ongelmia. Vesi nousi 20 kilovoltin kytkinlaitoksen sisälle ja alimpana sijaitsevat laitteet uhkasivat kastua. Veden alkaessa laskea vältyttiin kytkinlaitoksen käytön keskeyttämiseltä. Tilanteen seurauksena on aseman osalta teetetty tulvasuojelusuunnitelma ja suunnitelman mukaisia toimia aletaan toteuttaa yhteistyössä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa. Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa 4 megawatin osuudella. Tuulivoiman hankintamme kasvoi Puhuri Oy:n tuulivoimapuiston aloitettua tuotantonsa kesällä Raahessa. Vihreä sähköntuotanto lisääntyy myös Honkajoelle rakennettavan biokaasumoottorin käynnistyessä kuluvan vuoden lopulla. Työ asiakaspalvelun kehittämiseksi jatkuu. Viime vuoden aikana päätökseen saadut tieto- ja mittausjärjestelmäprojektit ja palveluhenkinen henkilökunta mahdollistavat yhtiön toiminnan kehittymisen myös jatkossa. Myyjänvaihtojen lukumäärä loppuasiakasmarkkinoilla lisääntyi vuonna 2013 ja myös Vatajankosken Sähkön alueella. Markkinaosuutemme käyttöpaikkoina omalla jakelualueellamme oli noin 90 prosenttia. Marraskuussa 2011 Vatajankosken Sähkössä käyttöön otettu asiakaspalvelun tietojärjestelmä saatiin käyttöön myös nettipalvelujen osalta ja lokakuussa otettiin käyttöön myös energiansäästöön ja palvelujen myyntiin tarkoitettu energiapihi.fi portaali. Vuoden 2013 lopulla lähes kaikki käyttöpaikat oli varustettu etäluettavilla mittareilla. Liikevaihto vuonna 2013 oli noin 29,8 miljoonaa euroa, liikevoitto noin 2,1 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 201.537,17 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan kantaosakkeille 0,20 euroa/osake ja etuoikeutetuille osakkeille 2,00 euroa osake. Toiminnallisesti ja taloudellisesti vuosi oli kohtalainen ja haluan kiittää yhteistyöstä yhtiön henkilöstöä ja hallintoa. 4
VISIO 2015: TOIMIALUEENSA ARVOSTETUIN JA monipuolisin ENERGIARATKAISUJEN TOIMITTAJA STRATEGIA KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT: Osaava ja motivoitunut henkilöstö Yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö Tehokas sisäinen tiedottaminen Osaamisen kehittäminen Haluttu työnantaja Energia-alan paras asiakastyytyväisyys ja pitkät asiakassuhteet Markkinaosuuden säilyttäminen Monikanavaisuuden edelleen kehittäminen Uudet teknisesti edistykselliset tuotteet ja palvelut Toimialueen ulkopuolisen myyntitoiminnan kartoittaminen Kustannustehokas ja kannattava toiminta Tuottava yhteistyöverkosto Investointiperusteet tiedossa Sähkön ja polttoaineiden edullinen hankinta Oman tuotannon kannattava kasvattaminen Kustannustehokas ja käyttövarma siirtotoiminta Tehokkaat prosessit ja jatkuva parantaminen Prosessilähtöinen toimintatapa Etäluennan ja asiakaspalvelujärjestelmän tuomat mahdollisuudet hyödynnetään Toimintajärjestelmä päivitetty ja tehostetussa käytössä 5
Palasia vuoden varrelta AURINKOSÄHKÖTAPAHTUMA Toukokuulla järjestettiin tapahtuma, jossa Petri Lähde Satakunnan Ammattikorkeakoulusta kertoi aurinkosähkön perusteista, verkkoon liittämisestä ja hyödyntämisestä kotitaloudessa. KUVA: HENRI MÄKELÄ KUVA:TUULA TOIVONEN KESÄKIERTUE Toimintavuonna markkinatelttaa pystyteltiin taas ahkerasti pitkin maakuntaa. Kesäkiertue starttasi Masiinamessuilta, Honkajoen Pesämäestä, 7.6. ja jatkui paikallisissa kesätapahtumissa Laviassa, Honkajoella, Karviassa ja Kankaanpäässä. Tapahtumissa tavattiin asiakkaita ja esiteltiin uusia tuotteita. UUSITUT ASIAKASPALVELUTILAT Helmimaaliskuun aikana remontoitiin asiakaspalvelutilat. Uusien palvelupisteiden myötä asiakas saa yksilöllisempää palvelua. Helmikuussa sähkömaksujen vastaanotto siirtyi keskustaan Leppikseen. Puhelinvaihde siirtyi samoihin aikoihin Ikaalisten-Parkanon Puhelimelle. SÄHKÖISET ASIOINTIPALVELUT WattiMatti-palvelut sähköasiakkaille avattiin kesäkuun alussa. WattiMatin kautta voi hoitaa yleisimpiä sähköön liittyviä asioita mihin vuorokauden aikaan tahansa. LämpöWatti -palvelun avulla voivat kaukolämpöasiakkaat seurata kiinteistönsä lämmön kulutusta viiden vuoden ajalta. Jos kiinteistössä esiintyy poikkeavia lämmönkulutuksia voi syitä selvittää vertailemalla eri vuosien vastaavan aikajakson kulutuksia. Palvelusta saa myös kulutusennusteen seuraavalle vuodelle. Kulutusseuranta ja ennusteet kulutuksesta sekä lämmityskustannuksista auttavat kiinteistöjä energiankulutuksen hallinnassa. ENERGIAPIHIÄ AUTOILUA Yhtiön asiointiajoa varten hankittiin ladattava hybridiauto. 6
KUVA: SEPPO MYLLYVIITA ENERGIANSÄÄSTÖVIIKKO 2013 Lauantaina 12.10. vietettiin perinteistä Energiansäästöpäivää. Esittelyssä oli uusi Energiapihi-sivusto ja säästöpalvelut. Vieraita kävi noin 250. Osana tapahtumaviikkoa noin 150 ysiluokkalaista Kankaanpäästä, Honkajoelta ja Pomarkusta tuli tutustumaan oman alueensa energia-asioihin. AURINKOPANEELIT AVAIMET KÄTEEN PAL- VELUNA Syksyllä aloitettiin aurinkopaneeleiden myynti avaimet käteen periaatteella. Uusi tuote lanseerattiin järjestämällä kaksi asennusnäytöstä, toinen Karviaan ja toinen Kankaanpäähän. MOTIVIRE-PROJEKTI KANNUSTAA LIIKKUMAAN Marraskuussa starttasi vuoden mittainen työhyvinvointiprojekti, jossa henkilökuntaa motivoidaan liikkumaan ja valitsemaan terveellisempiä elämäntapoja. Ryhmähenkeä edistävä palvelu kannustaa liikkeelle luotettavien mittarien, hauskojen pelien ja haasteiden sekä liikkumista tukevan helppokäyttöisen verkkopalvelun avulla. Palvelun takaa löytyy Motivire Oy. ENERGIAVILKAISU JA MUITA UUSIA SÄÄSTÖPALVELUJA Energiavilkaisu on asiantuntijan tekemä kotikäynti, jonka kesto on noin tunti. Energiavilkaisussa selvitetään, mihin kodissa kuluu energiaa sekä etsitään säästökohteita. Muita toimintavuonna lanseerattuja säästöpalveluita olivat muun muassa säästösalkku ja mökkivahti. KUVA: MARKKU UUSI-RASI KUVA:PENTTI KORVALA KUVA:JANNE YLI-MOIJALA KESKEYTYSVAHTI KERTOO SÄHKÖKATKOKSISTA Keskeytysvahtipalvelu otettiin käyttöön syyskuun alusta. Vikakeskeytyksen aikana asiakas saa halutessaan tekstiviestin tai sähköpostin, jossa kerrotaan käyttöpaikkaa koskevan sähkökatkon mahdollinen syy ja arvioitu kesto. Kun sähkökatko on ohi, tulee tieto sen päättymisestä. OMAN TOIMITALON KATOLLE AURINKOPANEELIT 25.9. asennettiin Vuohiniityntien toimitilojen katolle 18 paneelin aurinkosähköjärjestelmä (4,5 kw). Tuotettu sähkö tulee yhtiön omaan käyttöön. KUVA:PENTTI KORVALA 7
LÄMPÖLIIKETOIMINTA kuva: PEnTTI korvala Lämmin vuosi 2013 säästi kaukolämpöä Monilla toimittajilla turpeen tuotanto jäi alle puoleen suunnitellusta. Kaukolämmön hinta pysyi edelleen alle valtakunnan keskitason. Vuosi 2013 oli lämpötilaltaan keskimääräistä vuotta lämpimämpi, ja tämän ansiosta kiinteistöjen lämmityksessä säästyi energiaa. Kaukolämmön myynti oli 11,6 % pienempi kuin vuonna 2012 ollen 74040 MWh. Honkajoen höyrynmyyntiin ulkolämpötilalla ei ole suurta vaikutusta, koska energia käytetään teollisuuden prosessissa. Vuonna 2013 Honkajoen myynti oli 65 619 MWh ja oli 2 % pienempi kuin vuonna 2012. Honkajoen myynti sisältää Honkajoki Oy:n höyryn ja Lihajaloste Korpela Oy:n kuuman veden. Hinta Kaukolämmön hintaa jouduttiin korottamaan vuoden 2013 alussa valmisteverojen korotuksen ja polttoaineiden hinnan nousun vuoksi 10 %. Korotuksen jälkeenkin Kankaanpään kaukolämmön hinta on selvästi alle Suomessa vallitsevan kaukolämmön keskihinnan. polttoaineista oli jyrsinturvetta 55 %, biopolttoaineita 37 % ja öljyä 8 %. Honkajoen höyryntuotannossa käytetystä polttoaineesta jyrsinturvetta oli 77 % ja puupolttoaineita 23 %. Vuoden 2012 sateisen kesän vuoksi 2013 alkuvuoden polttoaineet olivat heikkolaatuisia. Puu- ja turvepolttoaineiden kosteuden vuoksi oli kattilalaitoksien käyttö haastavaa ja aiheutti ylimääräistä työtä käyttöhenkilökunnalle mm. kuljettimien jäätymisenä ja polttoprosessin vaikeana hallintana. Lisäksi polttoaineiden mukana tulleet kivet aiheuttivat toimintaongelmia. Verkosto Kaukolämpöön liitettiin uusina kuluttajina seitsemän kiinteistöä, ja verkostoa rakennettiin noin 500 metriä. Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2013 aikana yksi vuoto. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. Polttoaineet Vuonna 2013 kaukolämmön tuotannossa käytetystä polttoaineesta 92 % oli lähialueelta. Kaukolämmön Kattilalaitokset toimivat teknisesti normaalisti, mutta vuoden aikana jouduttiin kattilalaitos pysäyttämään kaksi kertaa polttoaineen mukana tulleiden kivien poistamiseksi kattilasta. 8
Avainlukuja 2013 Asukkaita toiminta-alueella noin 23 500 Sähkönkäyttöpaikkoja 17 982 kpl Sähköverkoston kokonaispituus 3 855 km Jakelumuuntamoita 1 277 kpl Sähköasemia (110/20kV) 8 kpl Henkilöstön määrä 75 Sähkön kulutus toiminta-alueella 265 GWh, muutos -2,5 % Sähkön hankinta yhteensä 250 GWh, josta - omalla vesivoimalla 4 % - omalla lämpövoimalla 8 % - tuotanto-osuuksilla 8 % - tukkuostoina 81 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 42,9 km, Niinisalon verkko mukana Kaukolämmön myynti 74 040 MWh Höyrynmyynti 65 619 MWh Lämmön kulutus (myynti yht.) 139 659 MWh Lämmön tuotanto yhteensä 88 012 MWh - lähialueen polttoaineilla 92 % - öljyllä 8 % Sähkön myynnin liikevaihto 12,7 milj. euroa Sähkön siirron liikevaihto 10,3 milj. euroa Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 6,8 milj. euroa Liikevoitto 2,1 milj. euroa Tilikauden voitto 0,2 milj. euroa Oman pääoman tuotto % 6,5 % Sijoitetun pääoman tuotto % 5,0 % Omavaraisuusaste % 39,0 % Bruttoinvestoinnit 5,4 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2013 % 31 % kotitaloudet ja asunnot 28 % maatalous ja puutarhat 20 % teollisuus ja rakentaminen 21 % palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2013 Sähkön hankinnan jakauma 2013 % 81 % sähköpörssi 11 % turve ja biopolttoaineet 5 % vesi ja tuulivoima 3 % muut 45 % Kankaanpää 24 % Honkajoki 11 % Karvia 6 % Lavia 8 % Pomarkku 3 % Sastamala 3 % muut % 9
ENERGIALIIKETOIMINTA Tulevaisuuden sähkön hintanäkymät alhaisella tasolla Pohjoismaiden hyvä vesitilanne ja talouden hidas elpyminen pitivät sähkön markkinahintoja matalalla vuonna 2013. Syksyllä avattiin energiapihi.fi portaali, joka keskittyy tarjoamaan asiakkaan energiankulutusta pienentäviä palveluja. Vuonna 2013 Pohjoismaiden vesitilanne säilyi edelleen melko hyvänä. Päästöoikeuksien hinta pysyi myös alhaisella tasolla taloudellisen tilanteen myötä. Vuoden 2013 keskilämpötila oli noin 1,4 astetta korkeampi kuin vuonna 2012. Vuoden loppupuolella marras- ja joulukuu olivat huomattavasti tavallista lämpimämpiä. Näiden tekijöiden vaikutuksesta myös sähköjohdannaisten hinnat olivat matalalla tasolla. Vuonna 2013 Suomen aluehinta erosi jonkin verran systeemihinnasta. Aluehintaerot aiheutuvat eri maiden välisistä siirron pullonkauloista. Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2013 oli 41,16 euroa per megawattitunti. Systeemihinnan keskiarvo oli puolestaan 38,10 euroa per megawattitunti. Tämä toi osaltaan haasteita sähkön johdannaiskaupankäynnille. Oma sähköntuotanto Yhtiömme sähköenergian kokonaishankinta vuonna 2013 oli 236 gigawattituntia. Yhtiöllämme oli omaa ja osakkuuteen perustuvaa sähköntuotantoa yhteensä noin 19 prosenttia, josta vesivoimaa 10,4 gigawattituntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kaukolämmön kanssa tuotettua sähköä 20,1 gigawattituntia sekä muuta tuotanto-osakkuuksiin perustuvaa sähköä 14,8 gigawattituntia. Kanteleen Voima Oy:stä saatu osakkuussähkömäärä jäi neljäsosaan normaalista heikon turpeen saatavuuden johdosta ja laitos seisoi pääosin talvikauden 2012-2013. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli yhteensä noin 86 prosenttia. Yhtiömme tuulivoimaosuuksien yhteismäärä oli vuoden 2013 lopussa noin 1,6 megawattia ja vuoden kuva: PÄIVI LEPPILAHTI Kankaanpäässä sähköajoneuvojen latauspisteet löytyvät torilta, linja-autoaseman takana olevalta parkkipaikalta ja toimitalomme pihalta 10
ENERGIALIIKETOIMINTA Paikallinen energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä 2014 aikana tämä osuus lähes kaksinkertaistuu. Yhtiöllämme on tuulivoimaosuuksia Kemin Ajoksen, Haminan Mäkelänkankaan ja Raahen Kopsan tuulivoimapuistoista. Päästöttömään energiantuotantoon liittyen yhtiömme teki vuoden 2013 lopulla päätöksen Honkajoelle rakennettavasta 1,5 megawatin biokaasumoottorista. Biokaasumoottorin sähköntuotanto tulee olemaan noin 12 gigawattituntia vuodessa. Rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 ydinvoimalaitoksesta yhtiömme osuus on kaksi megawattia. Ydinvoimalaitoksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä osuus tulee tuottamaan vuodessa noin 15 gigawattituntia. Suunnitteilla olevasta Olkiluoto 4 ydinvoimalaitoksesta yhtiömme on varannut noin yhden megawatin osuuden. Lisäksi yhtiömme on mukana Pyhäjoelle suunnitellusta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta noin neljän megawatin osuudella. Yhteistyökumppaniksi voimalan rakentamisessa on valittu Rosatom. Voimalaitoskoko on pienentynyt 1200 megawattiin ja projektin tavoitteena on voimalan käyttöönotto vuonna 2024. Omalla sähköntuotannolla yhtiömme pyrkii vakauttamaan sähkön myyntihintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edullisen sähkön hankinnan. Sähkön myynti Vuoden 2013 ajan sähkön myyntihintamme pysyivät muuttumattomina. Sähköenergiaa myimme yhteensä noin 231 gigawattituntia, josta noin 11 % oman verkostoalueen ulkopuolelle. Sähkön myynnissä yhtiömme keskittyy ensisijaisesti oman toimintaalueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakassegmenteissä. Yhtiömme markkinaosuus omalla verkostoalueella käytetystä sähköenergiasta oli noin 76 prosenttia. Asiakasmääräinen markkinaosuus oli puolestaan noin 90 prosenttia. Myynnin määrällinen kehitys tulee riippumaan yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön kilpailukyvystä markkinoilla. Asiakasneuvonta Yhtiömme avasi uuden Energiapihi.fi portaalin energiansäästöpäivänä 12.10. Kyseinen portaali keskittyy palveluihin, joiden avulla asiakkaamme voivat pienentää omaa energiankulutustaan. Esimerkkinä palveluista voidaan mainita avaimet käteen periaatteella toimitettavat aurinkosähköpaketit. Asiakasneuvonnan kehittämisen painopistealue oli näihin palveluihin liittyvän osaamisen kehittämisessä. Lisäksi henkilöstölle perehdytettiin muun muassa energiankäyttöön ja kaukolämpöön liittyviä asioita. Vuonna 2013 avasimme asiakkaillemme myös online-palvelut. Kyseisen palvelun nimeksi valittiin WattiMatti. Asiakkaamme pystyvät näkemään WattiMatista sopimus- ja laskutustiedot sekä vuoden 2014 alusta myös oman asuntonsa tuntikohtaiset kulutustiedot. WattiMatista nämä tiedot löytyvät päivän viiveellä. Tuntikohtaisen kulutustiedon avulla asiakkaillamme on hyvät mahdollisuudet seurata esimerkiksi omien energiansäästötoimenpiteiden vaikutuksia. Tulemme kuluvana vuonna panostamaan edelleen Energiapihi.fi portaalin palveluiden kehittämiseen. Yhtiön etuna kilpailussa tulee jatkossakin olemaan hyvä ja monipuolinen palvelu. 11
VERKOSTOLIIKETOIMINTA Toimitusvarmuuteen panostetaan Vaikka sähköverkkomme toimintavarmuus on ollut jatkuvan pitkäjänteisen kehittämistyön kohteena, asettaa syksyllä uusittu sähkömarkkinalaki uusia haasteita. Sähkön käyttö omalla verkostoalueella pieneni 2,5 prosenttia ja oli yhteensä noin 265 miljoonaa kilowattituntia. Siirtohintoja nostettiin 1.1.2013 alkaen noin 8 prosenttia. Siirtomaksujen korotuksen syynä olivat etäluettavien mittareiden asennusprojektin rahoittaminen sekä yleinen kustannustason nousu. Keväällä 2010 aloitettu etäluettavien mittareiden asennustyö saatiin pääosin päätökseen lukuun ottamatta joitakin täydennysasennuksia, joilla luennan laatua pyritään edelleen parantamaan. Lumen nopea sulaminen keväällä nosti Karvianjoen pintaa niin, että vesi tulvi Kankaanpään sähköaseman lattialle. Edellisen kerran vesi nousi lattialle syksyn 2012 rankkasateessa, edellinen vastaava kevättulva oli vuonna 1977. Asemalle on teetetty nyt tulvasuojelusuunnitelma, ja jatkotoimia suunnitellaan yhdessä kantaverkkoyhtiö Fingridin kanssa. Honkajoella laajennettiin Hongon sähköasemaa vaihtamalla toinen päämuuntaja suurempaan 25 MVA:n muuntajakoneeseen ja rakentamalla 20 kv:n uusi kytkinlaitososa Taaleritehtaan rakennuttamaa teholtaan 21,6 MW:n tuulivoimapuistoa varten. Tuulivoimapuisto otettiin käyttöön kesäkuussa 2013. Honkajoelta vapautunut 16 MVA:n muuntaja siirrettiin Pomarkun sähköasemalle mistä vanha 10 MVA:n muuntajakone romutettiin. Suodenniemen sähköasemalle asennettiin maasulkuvirran kompensointilaitteisto, mikä mm. pienentää jälleenkytkentöjen eli lyhyiden katkojen määrää. Tällainen laitteisto on nyt kuudella yhtiömme kahdeksasta sähköasemasta. Marras- ja joulukuun aikana oli jakelualueellamme puolenkymmentä voimakasta myrskyä. Ensimmäinen oli Reiman päivänä 5.11. ja viimeinen Rafaelin päivänä 23.12. Myrskyistä eniten keskijänniteverkon vikoja aiheutti viimeinen Rafaelin päivän myrsky, jonka aikana oli kaikkiaan 29 keskijänniteverkon häiriötä. Myrskyjen aiheuttamat taloudelliset vahingot jäivät noin 200 000 euroon. Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on 3855 km. Verkoston käyttöpaikkojen lukumäärään suhteutettuna verkostomäärä on maamme keskiarvoa suurempi. Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Sähköverkkolupaa haettiin säädösmuutoksen vaatimuksesta uudelleen vuoden lopulla. Viranomaisen edellyttämät kehitys- ja varautumissuunnitelmat ovat parhaillaan työn alla. Sähkötöiden johtaja vaihtui organisaatiojärjestelyn myötä 1.3.2013. 12
VERKOSTOLIIKETOIMINTA Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Keskeisiä lukuja vertailtuna edellisvuoteen Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit 2013 2012 30 min 1 h 1 3 h 3 6 h 6 12 h 12 h < 3,8 milj. 2,7 milj. 16 24 1 1 Uusia liittymiä 72 kpl 100 kpl 2 27 7 7 19 Rakennettua 20 kv johtoa 37 km 25 km 1 1 Rakennettua 0,4 kv johtoa 76 km 65 km 2 Rakennettuja muuntamoita 36 kpl 26 kpl 1 3 Asennettuja puupylväitä 980 kpl 935 kpl 6 2 Lahotarkastettuja 5550 kpl 2000 kpl 2 2 1 puupylväitä Johtoalueraivausta 142 km 560 km 1 2 Kauko-ohjattavia erottimia vuoden lopussa 78 kpl 78 kpl 33 41 1 1 Etäluettavia energiamittareita vuoden lopussa Tehohuippu tuntikeskitehona, josta omaa tuotantoa Kokonaismaakaapelointiaste Kohtuullisen tuoton alijäämä*) Johtoa käyttöpaikkaa kohden **) 16 700 kpl (93 %) 60 MW tammikuu 6,0 MW 15 400 kpl (86 %) 1 3 h 3 6 h 6 12 h 12 h < 6,1 MW 16 24 1 1 helmikuu 6,3 MW 23,0 % 21,4 % 2 27 7 7 19 ei tiedossa 0,33 milj. 1 1 214 m 213 m 2 *) Luku minkä verran siirron hinnoittelu olisi voinut olla viranomaisvalvonnan puitteissa korkeampi. **) Valtakunnallinen keskiarvo on 162 m 13
henkilöstö kuva: JAnne YLI-moIJALA kuva: markku VISuri kuva: markku VISuri Henkilöstö, koulutus, yhteistoiminta ja työhyvinvointi Vuonna 2013 yhtiössä panostettiin asiakaspalvelu- ja esimieskoulutukseen. Henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvoinnin parantamiseen kiinnitettiin huomiota. Vatajankosken Sähkön henkilöstömäärä ei oleellisesti muuttunut vuonna 2013. Yhtiössä oli vuoden päättyessä viisi henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa. Asiakaspalvelun tietojärjestelmäprojektin valmistumisen myötä määräaikaisten työntekijöiden määrä pieneni kahdella. Yhtiön strategiaan liittyen on kartoitettu henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan turvata piilevän tiedon siirtäminen organisaatiossa noin neljäsosan toimihenkilöistä jäädessä eläkkeelle lähivuosina. Lakisääteisen koulutuksen lisäksi järjestetty koulutuspanos suuntautui pääosin vuonna 2013 asiakaspalvelu- ja esimieskoulutukseen. Asiakaspalvelun osalta pyritään osaamisen laajentamiseen koskemaan kaikkia yhtiön tarjoamia palveluja. Työturvallisuuden puolesta Vuonna 2012 toteutetun työturvallisuuskulttuurin tasoa koskeneen kyselyn tuloksia hyödynnettiin. Tulosten pohjalta pyritään luomaan turvallisuusmyönteinen asenne. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tutkimuksen pohjalta nousivat muun muassa ilmapiiriin, tiedonkulkuun, turvallisuusresursointiin ja työympäristöön liittyvät asiat. Esimieskoulutuksen osalta jatkettiin lähiesimieskoulutusta. Panostus esimieskoulutukseen jatkui myös yhtiön johdon osalta. Kaksi henkilöä suoritti oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkinnon. Esimieskoulutukseen panostetaan myös alkaneen vuoden aikana. Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 258. Henkilöä kohti keskimäärin 3,7 päivää. 14
HENKILÖSTÖ Ikäjakauma Palvelusvuodet % % 18,67 % 18 29 v 17,33 % 30 39 v 18,67 % 40 49 v 45,33 % yli 50 v 50,67 % 0 9 v 8,00 % 10 19 v 41,33 % yli 20 v Yhteistoiminta Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa edistäviä asioita. Neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa vuoden aikana. Yhtiössä on työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi vapaa-ajantoimikunta. Henkilökunta osallistui muum muassa pesäpallo- ja jääkiekkoturnauksiin. Syksyllä aloitettiin koko henkilöstöä koskeva hyvinvointiprojekti Motivireen kanssa. Vuoden mittaisen projektin aikana jokaiselle työntekijälle määritellään henkilökohtaiset tavoitteet oman hyvinvoinnin parantamiseen. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin. Työterveyshuollon tavoitteet ovat: - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy - työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen - työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja torjuminen - työyhteisön toiminnan edistäminen - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojeleminen ja edistäminen. kuva: SAARA SEPPÄLÄINEN 15
HALLINTO JA omistus Hallinto ja omistus Vatajankosken Sähkö Oy:n omistus VATAJANKOSKEN SÄHKÖ OY LIIKETOIMINTA-ALUEET Energialiiketoiminta Verkostoliiketoiminta Lämpöliiketoiminta 54,8 % 18,6, % 16,8 % 9,8 % Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Kankaanpää Karvia Kankaanpään kaupunki Asiakasomistajat Muut Vatajankosken Sähkö Oy:n organisaatio Energialiiketoiminta Petri Paajanen HALLITUS pj. Kauko Juhantalo Lämpöliiketoiminta Jorma Pihlajamäki Toimitusjohtaja Juha Lindholm Verkostoliiketoiminta Markku Salo Hallinto- ja talouspalvelut Juha Lindholm o.t.o Yhtiön osakkeiden omistus 31.12.2013 Kantaosakkeet Etuoikeutetut osakkeet Vatajankosken Sähkön Kuntayhtymä 82 000 38 000 Kankaanpään kaupunki suoraan 37 000 3 705 Muut yhteisöt ja yksityiset henkilöt 21 450 36 751 Yhteensä 140 450 78 456 16
Hallitus Jäsenet Kauko Juhantalo, pj. Risto Mustakoski, varapj. Raili Kunnaspuro Jarmo Lehtilä Timo Rapila Päivi Suominen Riikka Ylikoski Yhtiökokoukset Varajäsenet Tapio Hietaoja Jaakko Hietaluoma Rosenberg Irmeli Katri Kujanpää Antti Kulmala Merja Holkko Petri Ylikoski Tärkeimmät yhteistoimintayhtiöt Satapirkan Sähkö Oy Satapirkan Sähkö Oy (SPS) on yhdeksän energiayhtiön omistama yhteistoimintayhtiö, joka hankkii osakasyhtiöilleen sähköä sekä tuottaa käytönvalvontaan, taseselvitykseen ja tietojärjestelmiin liittyviä palveluja asiakasyrityksilleen. Muun muassa osakasyhtiöiden tietojärjestelmät on liitetty yhdeksi verkoksi tehokkain viestiyhteyksin. SPS:n omistajayhtiöt ovat Kokemäen Sähkö Oy, Köyliön-Säkylän Sähkö Oy, Lammaisten Energia Oy, Lankosken Sähkö Oy, Leppäkosken Sähkö Oy, Sallila Energia Oy, Satapirkan Sähkö Oy, Paneliankosken Voima Oy, Vatajankosken Sähkö Oy, ja Vakka-Suomen Voima Oy. Varsinainen yhtiökokous pidettiin 8.5.2013. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen määräämät asiat. Tilinpäätös vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti. Hallituksen jäsenmääräksi päätettiin seitsemän ja tilintarkastajien lukumääräksi kolme. Ylimääräisiä yhtiökokouksia ei pidetty. Tilintarkastajat JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy vastuullisena tilintarkastajana Hannu Laurila, JHTT; Tapani Torpo, KHT ja Torsti Myllymäki, HTM. Suomen Voima Oy Suomen Voima on kuudentoista suomalaisen sähköyhtiön perustama osakeyhtiö. Yhtiö hankkii vähäpäästöistä ja uusiutuvaa energiaa osakkailleen. Tavoitteena on osakkaiden parempi energiaomavaraisuus ja uuden merkittävän toimijan tuominen pohjoismaisille energiamarkkinoille. Energiameklarit Oy Energiameklarit Oy on 24 itsenäisen ja paikallisen sähköyhtiön omistama yhtiö. Se tarjoaa asiakkailleen edullisen kanavan pohjoismaiseen sähköpörssiin. Lisäksi yhtiö tarjoaa monipuolisia palveluja tukkusähkömarkkinoilla toimiville yrityksille. Kyröskosken Voima Oy Kyröskosken Voima Oy on paikallisten sähköyhtiöiden omistama energiantuotantoyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa ympäristöystävällistä vesivoimaa omistajiensa tarpeisiin. Kyröskoski sijaitsee Ikaalisten reitillä missä Kyrösjärvi laskeutuu Pappilanjokeen, joka on noin 9 km pitkä. Siitä vedet virtaavat etelään Hämeenkyrön Kirkkojärven ja Mahnalanselän kautta, ja reitti laskee Kuloveteen Siuronkoskella Nokialla. Liikennevirta Oy 17 keskeistä kotimaista energiayhtiötä on perustanut sähköautojen latausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy:n. Uuden yhtiön ansiosta sähköautoilijat voivat ladata autonsa missä tahansa Virtapiste-tunnuksella varustetussa latauspisteessä kautta Suomen Muita Energiateollisuus ry Paikallisvoima ry Sähkölämmitysfoorumi Bioenergia ry 17
VATAJANKOSKEN SÄHKÖN KunTAYHTYMÄ Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä on Vatajankosken Sähkö Oy:n emoyhtiö, joka omistaa lisäksi sekä pääosan yhtiön käytössä olevista maa-alueista että koskioikeudet. Yhtymävaltuusto Jäsenet Varajäsenet Kunta Tuuliniemi Paavo, pj. Pukkila Esa Karvia Joutsenlahti Anssi, vpj. Partanen Petri Kankaanpää Vuorenmaa Marko, vpj. Ahokangas Petri Kankaanpää Ervelä Mari Ilmari Maija Karvia Hautaluoma Kaija Kallioniemi Tarja Karvia Kannisto Jari Mustajärvi Markus Karvia Lindroos Elina Karlsson Kirsi Kankaanpää Luodetlahti Merja Laaja Anniina Kankaanpää Myllymäki Charles Männistö Mika Kankaanpää Mäensivu Petra Luukkainen Krista Kankaanpää Nordlund Petri Kangas Aatos Kankaanpää Palokangas Jari Rosengren Tuire Kankaanpää Pentikäinen Mirja Tuomala Helena Kankaanpää Toivola Eevaliisa Kuuskoski Eveliina Kankaanpää Vähämäki Jouko Yli-Rajala Kristiina Kankaanpää Yhtymähallitus Jäsenet Varajäsenet Kunta Korvala Seppo, pj. Vikki Kaija Kankaanpää Roskala Teuvo, vpj. Kerola Kauko Kankaanpää Hakola Mikko Kaskimäki Veijo Karvia Kujanpää Katri Lehtilä Jarmo Kankaanpää Niemenmaa Jaana Teerioja Sari Karvia Niiniharju Anne-Mari Alhainen Hely Kankaanpää Termala Leena Merilaita Hannu Kankaanpää Ylilammi Yrjö Ohrankämmen Kaija Karvia Tarkastuslautakunta Jäsenet Vähämäki Jouko, pj. Ervelä Mari, vpj. Kannisto Jari Rajala Pasi Luosalo Galina Varajäsenet Yli-Rajala Kristiina Haavisto Jonna Kallioniemi Tarja Lanne Pauli Koota Tomi Tilintarkastaja BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana Vesa Keso JHTT. 18
kuva: KAnKAAnPÄÄn kuva-center Kuntayhtymän hallitus Teuvo Roskala, Paavo Tuuliniemi, Katri Kujanpää, Seppo Korvala, Hely Alhainen (varajäsen), Mikko Hakola, Yrjö Ylilammi, Hannu Merilaita (varajäsen). kuva: KAnKAAnPÄÄn kuva-center Vatajankosken Sähkö Oy:n hallitus Petri Ylikoski (varajäsen), Raili Kunnaspuro, Kauko Juhantalo, Päivi Suominen ja Jarmo Lehtilä. Kuvasta puuttuu Timo Rapila ja Risto Mustakoski. kuva: KAnKAAnPÄÄn kuva-center Vatajankosken Sähkö Oy:n johtoryhmä Juha Lindholm, toimitusjohtaja; Markku Salo, verkostopäällikkö; Petri Paajanen, energiapäällikkö; Jorma Pihlajamäki, kaukolämpöpäällikkö 19
20