Vuosikertomus. Energiankäyttäjän lähin ystävä.

Transkriptio

1 2012 Vuosikertomus Energiankäyttäjän lähin ystävä.

2 Jalasjärvi Kauhajoki Karvia Isojoki Honkajoki Parkano Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku Ikaalinen Hämeenkyrö Noormarkku Lavia Suodenniemi Kullaa Mouhijärvi Sisältö Kiikoinen Toimitusjohtajan katsaus 3 Avainluvut 5 Energialiiketoiminta 6 Asiakaspalvelutilat ennen ja nyt 8 Verkostoliiketoiminta 10 Lämpöliiketoiminta 12 Ympäristö 14 Henkilöstö 16 Hallituksen toimintakertomus 18 Hallinto ja omistus 23 Tase 24 Tuloslaskelma 26 Sähköverkkotoiminnan tase 27 Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelma 28 Tilintarkastuskertomus 29 Vatajankosken Sähkön kuntayhtymä 30 Suunnittelu ja toteutus: Kumppania Oy Kuvat: Vatajankosken Sähkö, Kankaanpään Kuva-Center, Kuvatoimisto Rodeo ja Ingimage 2

3 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2012 haastoi energia-alaa monin tavoin Sähkön kulutus nousi ja tuonti kasvoi ennätyksellisesti. Samaan aikaan erilaiset katastrofit ja uudistukset pistivät energia-alan koville. Viime vuosi oli monella tavoin haastava Vatajankosken Sähkön ja koko energia-alan kannalta. Oman yhtiön osalta vuoden alkupuolen pääasiallinen toiminta keskittyi Tapaninpäivän 2011 myrskyn toukokuulle asti jatkuneiden korjaustöiden ympärille. Kesä oli sateinen ja aiheutti huolta seuraavan talvikauden polttoainetilanteesta. Valtakunnallisesti turpeen nostomäärät jäivät vain noin 40 prosenttiin tavoitellusta. Talven polttoaineet saatiin hankittua, mutta turpeen niukkuus ja tiedossa ollut turpeen polttoaineveron korotus aiheuttivat kovan paineen kaukolämmön hintaan. Samanaikaisesti meneillään olleeseen ympäristönsuojelulain uudistamiseen liittyen julkisuudessa esiintyi kohtuutonta arvostelua turpeen polttoainekäyttöä kohtaan. Kansantaloudelliset näkökulmat tuntuivat jääneen kokonaan ilmastopolitiikan jalkoihin, vaikka Suomen vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi. hinnan välillä. Suomen aluehinta oli noin 0,5 senttiä/ kilowattitunti korkeampi kuin systeemihinta. Vatajankosken Sähkön jakelualueella sähkön kulutus kasvoi noin 2,2 prosenttia ja kaukolämmön myynti noin 11 prosenttia. Vuoden keskilämpötila oli 1,7 astetta alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Keskustelua Suomessa ja maailmalla Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus johti ydinvoiman käytöstä luopumiseen Saksassa ja Sveitsissä. Kriittisyys ydinvoimaa kohtaan lisääntyi myös Suomessa, mutta marraskuun 2012 energia-asennetutkimuksessa kuitenkin noin puolet kyselyyn vastanneista piti ydinvoimaa suositeltavana osana tulevaisuuden energialinjauksissa. Sähkön kulutus ja tuonti kasvoivat Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2011 noin 85,2 miljardia kilowattituntia. Kasvua vuodesta 2010 oli noin 1,1 prosenttia. Kylmä kesä ja vuoden loppu kirittivät kulutuksen kasvuun talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Kaukolämmön myynti Suomessa kasvoi noin 8 prosenttia ja myyntimäärä noin 33,6 miljardia kilowattituntia. Sähkön tuonti kasvoi ennätyksellisen runsaaseen 20 prosenttiin sähkön käytöstä. Pohjoismaiden vesitilanne oli hyvä, ja spot-hinta painui alas. Alhaisen systeemihinnan vastapainona nähtiin vuositasolla korkea aluehintaero Suomen aluehinnan ja systeemi- kuva: heikki rytisalo 3

4 Toimitusjohtajan katsaus Sähköä kulutettiin Suomessa vuonna 2012 noin 85,2 miljardia kilowattituntia. Kasvua vuodesta 2011 oli noin 1,1 prosenttia. Kylmä kesä ja vuoden loppu kirittivät kulutuksen kasvuun talouden laskusuhdanteesta huolimatta. Euroopan Unionin piirissä hyväksyttiin Energiatehokkuusdirektiivi, jonka vaatimat lainsäädäntömuutokset ovat tekeillä pääosin kuluvan vuoden aikana. Keskustelussa olevat kiinteiden biopolttoaineiden kestävyyskriteerit ovat tällä hetkellä suuri epävarmuustekijä biopolttoaineiden lisääntyvälle käytölle. Vuonna 2012 uusiutuvien energialähteiden osuus nousi noin 33 prosenttiin koko energian loppukäytöstä Suomessa, ja 38 prosentin tavoite vuonna 2020 näyttää olevan saavutettavissa. Myyjänvaihtojen lukumäärä loppuasiakasmarkkinoilla oli vuonna 2012 samaa luokkaa kuin vuonna Tapaninpäivän 2011 myrskyn vahinkojen laajuus ylitti huomattavasti 2011 tilinpäätöksessä ennakoidun tason. Näin ollen vahingot vaikuttivat negatiivisesti myös vuoden 2012 tulokseen. Toukokuussa 2012 esitelty sähkömarkkinalain muutos on jätetty eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutos velvoittaa jakeluverkkoyhtiöt aiempaa suurempiin investointeihin jakeluverkkoon. Asiakaspalvelun kehittäminen jatkuu Uusi asiakaspalvelun tietojärjestelmä otettiin käyttöön marraskuussa 2011, ja käyttöönotto muissa SPS:n osakasyhtiöissä toteutettiin vuoden 2012 aikana. Järjestelmän koko laajuus on arviolta käytössä kuitenkin vasta kuluvan vuoden loppupuolella. Vuoden 2012 lopulla käyttöpaikoista oli varustettu etäluettavilla mittareilla yli 80 prosenttia, eli asetuksen vaatimus täytettiin vuoden etuajassa. Yhtiömme on mukana Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeessa. Voimalatarjoukset on käsitelty, ja noin 1600 megawatin suunnitellun laitoksen ohella selvitetään vielä myös noin 1000 megawatin laitoskoon talous ja soveltuvuus. Päätökset projektin jatkosta tullaan tekemään kuluvan vuoden aikana. Tuulivoiman hankintamme kasvoi viime vuonna Suomen Voima Oy:n Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimalaitoksen aloitettua tuotantonsa kesäkuussa. Työ asiakaspalvelun kehittämiseksi jatkuu. Kuluvan vuoden aikana päätökseen saatavat tieto- ja mittausjärjestelmäprojektit ja palveluhenkinen henkilökunta mahdollistavat yhtiön toiminnan kehittymisen myös jatkossa. Liikevaihto vuonna 2012 oli noin 28,6 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli noin 2,0 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos ,14 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan kantaosakkeille 0,20 euroa/osake ja etuoikeutetuille osakkeille 2,00 euroa/osake. Juha Lindholm toimitusjohtaja 4

5 Avainlukuja 2012 Asukkaita toiminta-alueella noin Sähkönkäyttöpaikkoja kpl Sähköverkoston kokonaispituus km Jakelumuuntamoita kpl Sähköasemia (110/20kV) 8 kpl Henkilöstön määrä 77 Sähkön kulutus toiminta-alueella 272 GWh, muutos +2,7 % Sähkön hankinta yhteensä 248 GWh, josta - omalla vesivoimalla 7 % - omalla lämpövoimalla 10 % - tuotanto-osuuksilla 5 % - tukkuostoina 79 % Kaukolämmön piirissä Kankaanpään keskusta ja Niinisalon varuskunta- ja asuntoalue Kaukolämmitetty rakennustilavuus 2,5 milj. m³ Kaukolämpöverkon pituus 42,5 km, Niinisalon verkko mukana Kaukolämmön myynti MWh Höyrynmyynti MWh Lämmön kulutus (myynti yht.) MWh Lämmön tuotanto yhteensä MWh - lähialueen polttoaineilla 90 % - öljyllä 10 % Sähkön myynnin liikevaihto Sähkön siirron liikevaihto Lämmön ja höyryn myynnin liikevaihto 12,8 milj. euroa 9,2 milj. euroa 6,6 milj. euroa Sähkön käyttö kuluttajaryhmittäin 2012 % 40 % kotitaloudet ja asunnot 28 % maatalous ja puutarhat 20 % teollisuus ja rakentaminen 12 % palvelut ja julkinen kulutus Sähkön käyttö verkostoalueella kunnittain 2012 Sähkön hankinnan jakauma 2012 % 80 % sähköpörssi 13 % turve ja biopolttoaineet 7 % vesi ja tuulivoima 45 % Kankaanpää 23 % Honkajoki 10 % Karvia 6 % Lavia 8 % Pomarkku 4 % Sastamala 4 % muut % 5

6 ENERGIALIIKETOIMINTA kuva: katri kujanpää Energia-ala murroksessa Viime vuonna Euroopan talouskriisi heijastui myös energia-alaan. Tämä osaltaan vaikutti sähkönhinnan alenemiseen yhdessä Pohjoismaiden parantuneen vesitilanteen myötä. Tulevaisuudessa poliittiset päätökset tuovat kuitenkin painetta kuluttajien energiahintojen korottamiseen Suomessa. Yhtiössämme kehittämisen painopiste oli viime vuonna erityisesti monikanavaisuuden kehittämisessä. Vuoden 2012 aikana uutiset käsittelivät lähes päivittäin Euroalueen talouskriisiä ja Suomen kilpailukyvyn heikkenemistä. Tämä heijastui osaltaan myös energia-alalle. E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa Suomen liiketoiminnoistaan, mikä samalla tarkoittaa sitä, että E.ON:in 34 prosentin osuus Fennovoimasta on kaupan. Tämä päätös osaltaan viestittää, että E.ON:in näkökulmasta Suomea ei koeta tällä hetkellä kiinnostavana liiketoiminta-alueena. Osittain päätökseen vaikutti varmasti myös se, että Saksa on tehnyt päätöksen luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Nämä päätökset herättävät pohtimaan, ovatko tuotantoon liittyvät investoinnit tulevaisuudessa järkeviä ja kestävällä pohjalla. Vatajankosken Sähköllä on viiden megawatin osuus Fennovoimasta, ja projektissa on sitouduttu olemaan mukana kesään 2013 saakka, jolloin tehdään päätöksiä jatkosta. Yhtiöllämme on myös kahden megawatin osuus rakenteilla olevasta Olkiluoto 3 ydinvoimalasta. Euroalueen talouden taantuman myötä sähkönhinta oli alhainen vuonna Tätä edesauttoi myös 6

7 ENERGIALIIKETOIMINTA vuoden 2012 aikana selvästi kohentunut Pohjoismaiden vesitilanne. Suomen aluehinnan keskiarvo vuonna 2012 oli 36,64 euroa per megawattitunti. Hyvästä vesitilanteesta johtuen systeemihinnan ja Suomen aluehinnan välisen eron toteuma oli yli viisi euroa per megawattitunti. Aluehintaeroon vaikutti yötuntien alhaiset spot-hinnat. Nasdaq OMX:ssä noteerattujen sähköjohdannaisten hinnat putosivat myös muun muassa päästöoikeuksien hintojen laskun myötä. Sähköjohdannaisten hintojen pohjalta voi päätellä, että sähkön hinta tulee pysymään myös lähivuosina maltillisella tasolla. Poliittiset päätökset tuovat kuitenkin painetta asiakkaiden energiahintojen korottamiseen Suomessa. Esimerkkinä näistä päätöksistä voidaan mainita turpeen valmisteveron korotus vuoden 2013 alusta. Oma sähkön tuotanto Hyvä vesitilanne näkyi myös yhtiömme omien vesivoimalaitosten tuotannossa. Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimaloiden yhteistuotanto bruttona oli viime vuonna megawattituntia. Tuotanto kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 33 prosenttia. Kyröskosken Voiman omistaman vesivoimalaitoksen tuotannosta yhtiömme osuus oli viime vuonna megawattituntia. Hyvän vesivuoden myötä osuutemme kyseisen voimalaitoksen tuotannosta kasvoi liki 50 prosenttia edellisestä vuodesta. Kankaanpään voimalaitoksessa tuotettiin yhtiöllemme sähköä bruttona megawattituntia tuotannon ollessa 3,9 prosenttia edellisvuotta suurempi. Yhtiömme osuus Kanteleen Voima Oy:n sähkön tuotannosta oli megawattituntia. Osuutemme Kanteleen Voiman tuotannosta jäi miltei 60 prosenttia edellisvuotta pienemmäksi. Pääsyynä tähän oli vuoden 2012 erittäin huono turvekesä, joka aiheutti ongelmia polttoaineen saatavuudelle. Vuonna 2012 yhtiössämme panostettiin erityisesti monikanavaisuuden kehittämiseen. Viime vuonna tuulisähköä tuotettiin yhtiöllemme Ajoksen tuulivoimapuistossa megawattituntia. Vatajankosken Sähköllä on myös osuus Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuistosta, joka valmistui viime vuonna. Kyseisen tuulivoimapuiston tuotanto jäi kuitenkin vähäiseksi viime vuoden teknisten ongelmien vuoksi. Asiakaspalvelun kehittäminen Vuonna 2012 yhtiössämme panostettiin erityisesti monikanavaisuuden kehittämiseen. Yhtiömme otti käyttöön kesällä 2012 sähköneuvoja chat-palvelun Vatajankosken Sähkön kotisivuilla ( Kyseessä on reaaliaikainen keskustelukanava, jossa asiakasneuvojamme vastaavat asiakkaiden kysymyksiin. Lisäksi otimme käyttöön Vatajankosken Sähkön Facebook-sivuston heinäkuussa Kyseisen sivuston yhteyteen lisättiin lokakuussa vikatiedotussivu, jossa tiedotamme sekä suunnitelluista että yllättävistä sähkö- ja kaukolämpökatkoista. Facebookin avulla pyrimme entisestään parantamaan tiedotustamme ja tarjoamaan uusia kanavia asiakkaittemme käyttöön. Osallistuimme viime vuonna myös Satakunnan energianeuvonta -hankkeeseen, jonka tavoitteena on muun muassa lisätä asiakkaiden tietoisuutta energian tehokkaasta käytöstä ja säästömahdollisuuksista. Tämän hankkeen pohjalta yhtiömme on ottanut käyttöön esimerkiksi maksuttoman säästösalkkupalvelun, jonka helppokäyttöisten mittalaitteiden avulla on mahdollista kartoittaa oman kodin energiansäästökohteita. Panostamme palveluliiketoiminnan kehittämiseen tulevina vuosina. kuva: Petri Paajanen 7

8 Asiakaspalvelutilat ennen ja nyt Yhtiömme ensimmäiset omat toimitilat olivat Pajusen ja Varumon liiketalojen naapurissa silloisessa osoitteessa Torikatu 14. Konttoria varten remontoitiin ensiksi erillinen, samalla tontilla oleva puinen asuinrakennus, joka kuitenkin viimeistelyvaiheessa leimahti tuleen ja paloi maan tasalle. Nykyinen toimitalomme Vuohiniityntiellä valmistui vuonna Asiakkaita palveltiin aivan uusilla tavoilla. Järjestettiin esimerkiksi avoimien ovien päiviä, joissa oli tarjolla sähkön käyttöön ja turvallisuuteen liittyvää tietoa. Toimitalon remontti aloitettiin vuonna Tältä aukeamalta näet, miltä näyttivät toimitalon asiakaspalvelutilat ennen remonttia ja alkuvuodesta 2013 toteutetun remontin jälkeen. Uusien palvelupisteiden myötä asiakas saa nyt entistä yksilöllisempää palvelua. Päivitimme samalla koko alakerran ilmeen vastaamaan sloganimme Energiankäyttäjän lähin ystävä -ajatusmaailmaa. 8

9 9 Asiakaspalvelutilat uudistuivat

10 VERKOSTOLIIKETOIMINTA Vuosi alkoi myrskykorjausten merkeissä Vuoden 2011 Tapaninpäivänä alkanut myrsky jää varmasti monen muistiin lähtemättömästi. Myrskyn ja sitä seuranneen 12. tammikuuta 2012 alkaneen lumimyräkän tuhoja korjasimme koko alku vuoden. Valtakunnallinen keskustelu sähkön käyttövarmuudesta näyttää edelleen jatkuvan. Viranomaisen käyttövarmuuden parantamiseen tähtäävä lakimuutos astunee voimaan 2013 syksyllä. Lakiluonnokseen kirjattujen vaatimusten pohjalta olemme käynnistäneet strategisen suunnittelun, minkä tuloksena tulee syntymään luonnoksen edellyttämä jakeluverkon kehittämissuunnitelma. Myrskyjen kustannuksiksi muodostui vakiokorvauksineen reilut 3 miljoonaa euroa, mikä vastaa yhden vuoden verkonrakennusbudjettia. Tämä heijastui vahvasti kuluneen vuoden toimintaan ja osin myös tulokseen. Toimintavuoden syksy oli sateidensa puolesta poikkeuksellinen. Lokakuun 7. päivänä 2012 tulva pakotti sulkemaan Kankaanpään sähköaseman kolmeksi päiväksi tuotannosta. Merkittäviltä vahingoilta onneksi säästyimme. Karvianjoessa Vatajan vesivoimalaitoksella vettä virtasi parhaimmillaan luokkaa 100 m3/s. Voimalaitos jouduttiin sulkemaan sähköntuotannosta reiluksi viikoksi alaveden korkeuden vuoksi. Siirtotoiminnan hinnoittelu Toimintavuoden sähkön käyttö verkostoalueellamme oli 272 miljoonaa kilowattituntia, mikä on 2,3 pro- 10

11 VERKOSTOLIIKETOIMINTA senttia edellisvuotista suurempi. Tehohuippu osui helmikuulle, ja oli tuntikeskitehona 61 megawattia, josta oman tuotannon osuus oli 6,3 megawattia. Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 9,2 miljoonaa euroa. Korotimme siirron kulutusmaksuja 1. helmikuuta 2012 noin 5 prosenttia johtuen kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n verkkomaksujen 30 prosentin korotuksesta. Vuoden 2011 osalta kohtuullisen tuoton laskelma oli enää 0,79 miljoonaa euroa alijäämäinen, mikä kuvaa osaltaan viranomaisvalvonnan tiukentumista. Edellisen vuoden vastaava luku oli 1,8 miljoonaa euroa. Luvut kuvaavat euromäärää, minkä verran siirron hinnoittelu olisi voinut olla viranomaisvalvonnan puitteissa korkeampi. Sekä valvonnan tiukentuminen että toisaalta sähköverkon käyttövarmuuden kasvattamiseen tähtäävä lainsäädäntö tuovat tulevina vuosina haasteita niin meille kuin muillekin sähköverkkoyhtiöille. Vuoden aikana uusittujen tai uusien muuntamoiden kokonaismäärä oli 26 kappaletta. Kaukokäytettyjen erottimien lukumäärä oli vuoden lopussa yhteensä 78 kappaletta. Puupylväitä asennettiin noin 900 kappaletta. Uusia liittymiä rakennettiin noin 100 kappaletta, joista kolmannes oli vapaa-ajan asuntoja. Myrskyraivausten lisäksi tehtiin kunnossapito-ohjelman mukaista johtoalueraivausta 560 kilometriä, mikä sisälsi pelto-osuuksien tarkastusta 160 kilometriä. Pylväitä lahotarkastettiin noin 2000 kappaletta. Etäluettavien energiamittareiden asennusmäärä oli vuoden lopulla kappaletta, joten olemme ylittäneet viranomaisen asettaman 80 prosentin vaatimusrajan jo reilusti. Sähköverkon kehittäminen Sähköverkkotoiminnan käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit olivat noin 2,9 miljoonaa euroa. Summa on noin 2,2 miljoonaa euroa pienempi kuin edellisvuonna. Uusia 20 kilovoltin johtoja ja johtouusintoja tehtiin yhteensä 25 kilometriä. Pienjänniteverkkoa rakennettiin tai uusittiin kaikkiaan 65 kilometriä. Sähkönjakelun (20 kv) keskeytysten aiheuttajat ja kestot vuonna 2012 (kpl) 0 3 min 3 30 min 30 min 1 h 1 3 h 3 6 h 6 12 h 12 h < Tuuli ja myrsky Lumi ja jää Ukkonen Muut sääolosuhteet 2 Eläimet Rakenneviat Tuntematon Ulkopuoliset 1 2 Suunniteltu keskeytys Pikajälleenkytkennät 370 0,5 s keskeytys Aikajälleenkytkennät min keskeytys 11

12 LÄMPÖLIIKETOIMINTA Sateinen kesä 2012 vaikeutti polttoaineiden saantia Monilla toimittajilla turpeen tuotanto jäi alle puoleen suunnitellusta. Kaukolämmön hinnan pitäminen kohtuullisella tasolla aiheuttaa jatkossa kovia haasteita. Vuoden 2012 kevät alkoi sateisena, ja sadetta saatiinkin koko kesä syksyyn saakka. Kesän aikana ei pidempiä poutajaksoja ollut. Turvetuotanto kärsi sateisesta kesästä, ja monilla polttoaineen toimittajilla jäikin turpeen tuotanto alle puoleen suunnitellusta. Tuotanto jäi myös laadun suhteen huomattavasti heikommaksi kuin normaalivuonna. Polttoon saatu turve on ollut syksyn ja loppuvuoden aikana huomattavasti normaalia kosteampaa. Kun tähän vielä lisätään vuosia jatkunut uusien turvesuolupien käsittelyn hitaus ja lupien saannin vaikeus, niin polttoturpeesta on ollut huutava pula koko Suomessa. Turpeen saannin vaikeus ja valtiovallan asettamat uudet verot ja muut rasitteet turpeelle aiheuttavat jatkossa kovia haasteita kaukolämmön hinnan pitämiseksi kohtuullisella tasolla. Tulevaisuutta varten pitää aloittaa selvitykset voimalaitoksen tarvitsemista muutoksista, jotta polttoainevalikoimaa voidaan laajentaa. Lähinnä kyseeseen tulee puunpolton lisääminen. Sateinen kesä vaikeutti myös puupolttoaineiden saantia ja laatua. Korjuukoneet eivät pystyneet toimimaan kesän ja syksyn aikana kosteilla ensiharvennusalueilla. Sateet vaikeuttivat myös puun kuivumista varastokasoissa. Kosteat ja heikkolaatuiset polttoaineet ovat tehneet kattilalaitoksien käytön erittäin haasteelliseksi. Kaukolämmön kulutus nousi Vuoden 2012 lämmönmyynti oli megawattituntia. Määrä on 11 prosenttia suurempi kuin vuoden 2011 myynti. Kaukolämmön myyntiä kasvatti viime vuoden kylmempi sää verrattuna vuoteen Honkajoen kattilalaitokselta myynti oli megawattituntia. Myynti sisältää Honkajoki Oy:n höyryn ja Lihanjaloste Korpela Oy:n kuuman veden. Myynnissä on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1,3 prosenttia. Kaukolämmön hintaa korotettiin helmikuun alussa keskimäärin 5 prosenttia. Korotuksen jälkeenkin kaukolämmön hinta on selvästi alle Suomessa vallitsevan kaukolämmön keskihinnan. Polttoaineet Vatajankosken Sähkö Oy:n kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista oli jyrsinturvetta 60 prosenttia, biopolttoaineita 30 prosenttia ja öljyä noin 10 prosenttia. Honkajoen höyrykattilalaitoksella on käytetty polttoaineena jyrsinturvetta, mutta turpeen huonon saatavuuden vuoksi jouduttiin Honkajoen laitoksella siirtymään syksyllä polttamaan polttoaineseosta, jossa oli haketta noin 35 prosenttia. Biopolttoaineiden kova kysyntä on myös nostanut biopolttoaineiden hintatasoa. Yhtiön omalta suolta nostettiin jyrsinturvetta noin kuutiometriä. Verkosto Kaukolämpöverkkoon liitettiin uusia kuluttajia 15 kiinteistöä. Kaukolämpöverkkoon liitetyt kiinteistöt olivat pääasiassa vanhoja kiinteistöjä, jotka vaihtoivat lämmitysjärjestelmän öljylämmityksestä kaukolämpöön. Lisäksi uusia liittyjiä saatiin Pitkämäen alueen uusista omakotitaloista. Vuoden 2012 aikana uutta kaukolämpöverkostoa rakennettiin 834 metriä. Kaukolämpöverkostossa oli vuoden 2012 aikana kaksi vauriota. Lämmöntoimituskatkot rajattiin pienille alueille. Kaukolämmön toimitusvarmuus pysyi hyvänä. 12

13 Lämpö- ja höyryenergian myynti 2012 / 150 GWh % 46 % kaukolämpö keskusta 9 % kaukolämpö Niinisalo 45 % höyry Honkajoki Kaukolämmön ja sähköntuotannon polttoaineet 2012 Lämmön myynti asiakasryhmittäin MWh % % 61 % jyrsinturve ( MWh) 7 % puru ( MWh) 2 % metsätähdekehake (2 466 MWh) 19 % kokopuu- tai rankahake ( MWh) 3 % peltoenergiakasvit (5 025 MWh) 8 % öljy ( MWh) 2 % as. ok-talo (84) 32 % rivi- ja kerrostaloasunnot (99) 9 % asuinliiketalot (27) 25 % julkiset rakennukset (39) 18 % liike- ja teollisuusrakennukset (51) 14 % varuskunta (32) Lämmön ja höyryn myynti vuosittain (MWh) Lämmön myynti Höyryn myynti

14 YMPÄRISTÖ Ympäristön suojelu Yhtiömme kaikkeen toimintaan liittyy tärkeänä osana myös ympäristön suojelu alkaen lähiympäristöstä ja ulottuen ilmastoon. Lähiympäristön suojelussa merkittävimmät tulokset olemme saavuttaneet lämmityksessä korvaamalla talokohtaista öljylämmitystä sähkö- tai kaukolämmityksellä, joissa energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tekniikalla. Sähkölämmityksen rinnalle olemme olleet edistämässä polttopuun oikeaa käyttöä esimerkiksi varaavassa takassa. Olemme mukana sähkölämmityksen tehostamisohjelmassa, ja yhtiömme on pyrkinyt aktiivisesti edistämään myös lämpöpumppujen yleistymistä lämmitysratkaisuna. Sähköverkon rakentamisessa pyrimme sovittamaan yhteen maisemansuojelulliset ja teknistaloudelliset tavoitteet. Maaseudulla keskijänniteverkostoa ei ole valitettavasti teknistaloudellisesti mahdollista rakentaa maanalaisena kaapeliverkostona, mutta pienjänniteverkostamme jo 30 prosenttia on kaapeloitu. Rakentamistöiden jälkien siistiminen on pieni mutta maanomistajien kannalta tärkeä osa maiseman suojelua. Ympäristölle haitallisten öljyjen vuodot maaperään pyrimme estämään mahdollisimman huolellisesti. Lämpökeskusten öljysäiliöt ja sähköasemien päämuuntajat on varustettu valuma-altailla. Paikallinen energiantuotantomme perustuu alueen omaan energiaan ja on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Energiantuotantomme polttoaineista öljyn osuus on alle 10 prosenttia. Tuotantolaitoksemme on varustettu lähiympäristöä suojelevasti hyvällä polttotekniikalla ja korkeatasoisella savukaasujen puhdistuksella. Kaskuvat: pentti korvala Ympäristöystävällistä energiantuottoa 14

15 YMPÄRISTÖ Lähiympäristön suojelussa merkittävimmät tulokset olemme saavuttaneet lämmityksessä korvaamalla talokohtaista öljylämmitystä sähkö- tai kaukolämmityksellä, joissa energia tuotetaan puhtaimmalla mahdollisella tekniikalla. vihuonekaasujen vähentämiseksi olemme lisänneet puun käyttöä teknistaloudellisten mahdollisuuk sien rajoissa. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto varmistaa kaiken polttoaineen mahdollisimman tehokkaan hyödyntämisen ja kasvihuonekaasujen päästön minimoinnin. Kankaanpään lämmitysvoimalaitos ja kaukolämpöverkkoon lämpöä syöttävät kattilat ovat päästökauppajärjestelmän piirissä. Panostamme myös uuteen päästöttömään energian tuotantoon. Yhtiömme on mukana Suomen Voima Oy:n kautta Haminan ja Puhuri Oy:n Raahen seudun tuulivoimahankkeissa. Pyrimme hankkimaan osuuksia hiilidioksidivapaasta suurtuotannosta. Olemme saamassa kahden megawatin osuuden rakenteilla olevasta Olkiluodon kolmannesta ydinvoimayksiköstä ja tulevaisuuden tavoitteemme on saada viiden megawatin osuus suunnitteilla olevasta Fennovoiman ydinvoimalaitoksesta. Puhtainta energiaa on säästetty energia Parasta ympäristönsuojelua on kaiken energian järkevä säästö. Energiansäästöneuvonta on jo vuosikymmeniä kuulunut yhtiömme aktiiviseen palveluvalikoimaan. Olemme mukana toimialan energiatehokkuussopimuksessa ja koulutamme jatkuvasti omaa henkilökuntaamme energiansäästöasioissa. Kertomusvuonna suuntasimme energiansäästöneuvontaa muun muassa peruskoulun 9. luokkalaisille. 15

16 HENKILÖSTÖ Henkilöstö, koulutus, yhteistoiminta ja työhyvinvointi Vuonna 2012 yhtiössä panostettiin niin tekniseen, asiakaspalvelu- ja myyntikoulutukseen kuin esimieskoulutukseenkin. Asiakaspalveluhenkilöstön ja esimiesten valmennus jatkuu myös kuluvana vuotena. Vatajankosken Sähkön henkilöstömäärä ei oleellisesti muuttunut vuonna Vuoden aikana yksi henkilö siirtyi eläkkeelle ja yksi henkilö erosi palveluksesta. Lisäksi yhtiöön palkattiin vakituiseen työsuhteeseen yksi henkilö. Yhtiössä oli vuoden päättyessä seitsemän henkilöä määräaikaisessa työsuhteessa, joista kaksi oppisopimuskoulutuksessa ja viisi hoitamassa sijaisuuksia tai projektitehtävissä. Yhtiön strategiaan liittyen on kartoitettu henkilöstön osaamista ja sen kehittämistä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan turvata piilevän tiedon siirtäminen organisaatiossa noin neljäsosan toimihenkilöistä jäädessä eläkkeelle lähivuosina. Lakisääteisen koulutuksen lisäksi järjestetty koulutuspanos suuntautui pääosin vuonna 2012 tekniseen koulutukseen sekä asiakaspalvelu- ja myyntikoulutukseen. Myös esimieskoulutukseen panostettiin. Voimatorin kanssa yhteistyössä tehtiin asiakaspalvelun kehityssuunnitelma. Suunnitelman pohjalta toteutettiin asiakaspalveluhenkilöstön ja esimiesten valmennusta. Kehitystyö tulee jatkumaan tänä vuonna. Työturvallisuuden puolesta Helmikuussa 2012 selvitettiin kyselyllä yhtiön työturvallisuuskulttuurin tasoa. Tulokset purettiin osastoittain, ja tehdyllä työllä pyritään luomaan turvallisuusmyönteinen asenne. Keskeisimmiksi kehittämiskohteiksi tutkimuksen pohjalta nousivat kuva: tuula toivonen 16

17 HENKILÖSTÖ Ikäjakauma Henkilöstöjakauma % % 18,18 % v 14,29 % v 24,67 % v 42,86 % yli 50 v 49,35 % 0 9 v 9,09 % v 41,56 % yli 20 v Vapaa-ajan toimikunnan roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä korostettiin, ja jatkossa työhyvinvointia parantavien tapahtumien järjestäminen kuuluu entistä selkeämmin vapaa-ajantoimikunnan rooliin. muun muassa ilmapiiriin, tiedonkulkuun, turvallisuusresursointiin ja työympäristöön liittyvät asiat. Esimieskoulutuksen osalta jatkettiin lähiesimieskoulutusta. Panostus esimieskoulutukseen jatkuu myös yhtiön johdon osalta. Kaksi henkilöä jatkoi oppisopimuskoulutuksena johtamisen erikoisammattitutkintoon valmentavaa JET-koulutusta. Esimieskoulutukseen panostetaan myös alkaneen vuoden aikana. Vuoden 2012 aikana kaukolämpöosastolla yksi asentaja suoritti sähköasentajan ammattitutkinnon. Henkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 189. Henkilöä kohti keskimäärin 2,6 päivää. Yhteistoiminta Yhtiössämme toimii YT-neuvottelukunta, joka käsittelee yhteistoimintalaissa määrättyjen asioiden lisäksi myös muita työpaikkademokratiaa ja yhteistoimintaa edistäviä asioita. Neuvottelukunta kokoontui kuusi kertaa vuoden aikana. Yhtiössä on työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi vapaa-ajantoimikunta. Vapaa-ajan toimikunta toimi aktiivisesti ja järjesti henkilöstölle muun muassa kulttuurimatkoja ja kesäjuhlan. Vapaa-ajan toimikunnan roolia työhyvinvoinnin kehittämisessä korostettiin, ja jatkossa työhyvinvointia parantavien tapahtumin järjestäminen kuuluu entistä selkeämmin vapaa-ajantoimikunnan rooliin. Syksyllä järjestettiin koko henkilöstölle kehittämis- ja ulkoilupäivä Luomajärven Hevoskievarissa Ikaalisissa. Päivän aikana puitiin työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja tulevaisuuden näkymiä. Työterveyshuollon osalta otettiin käyttöön varhaisen puuttumisen malli, johon liittyen järjestettiin koulutus esimiehille. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma päivitettiin. Työterveyshuollon tavoitteet ovat: - työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy - työn ja työympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen - työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja haittojen ehkäiseminen ja torjuminen - työyhteisön toiminnan edistäminen - työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojeleminen ja edistäminen 17

18 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus 2012 Vuosi 2012 oli Vatajankosken Sähkön 87. toimintavuosi ja yhdeksäs täysi vuosi yhdistyneenä energiayhtiönä. Yhtiö harjoittaa sähköverkkoliiketoimintaa Kankaanpään kaupungissa ja ympäristökunnissa. Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy pääasiallisesti oman verkostoalueensa asiakkaiden palveluun. Kaukolämpötoimintaa yhtiö harjoittaa Kankaanpään keskustassa ja Niinisalon varuskunnan alueella sekä höyryntuotantoa ja myyntiä Honkajoen teollisuusalueella. Yhtiö on Vatajankosken Sähkön kuntayhtymän tytäryhtiö ja kuuluu sen kautta Kankaanpään kaupunkikonserniin. Hallinto Yhtiön hallituksen muodostivat yhtiökokoukseen saakka varsinaiset jäsenet Kauko Juhantalo (pj), Ilpo Vuorela (vpj), Mirja Pentikäinen, Raili Kunnaspuro, Jarmo Lehtilä, Timo Rapila ja Merja Holkko sekä henkilökohtaiset varajäsenet samassa järjestyksessä Arto Kukkumäki, Pekka Laaksonen, Taisto Nurmi, Lisbet Rintala, Katri Kujanpää, Antti Kulmala ja Tarja Hosiasluoma. Yhtiökokouksessa hallituksen varsinaiset jäsenet ja varajäsenet valittiin uudelleen. Myös Karvian kunnan nimeämät hallituksen jäsenet ja varajäsenet pysyivät ennallaan. Yhtiön tilintarkastajat ovat Tapani Torpo KHT (varamies Seija Vesanen HTM), Torsti Myllymäki HTM (varamies Eeva-Maija Ylikoski HTM) ja Oy Audiator Yhtiötarkastus Ab vastuullisena tilintarkastajana Risto Pohjanpiiri JHTT, HTM. Yhtiön toimitusjohtajana toimi kertomusvuonna Juha Lindholm. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Yhtiön toiminta jatkui pääosin edellisen vuoden tapaan. Vuoden 2012 keskilämpötila oli noin 1,7 astetta alempi kuin vuonna Erityisesti maaliskuu ja joulukuu olivat kylmiä. Sähkön käyttö omalla verkostoalueella kasvoi 2,2 prosenttia ja oli yhteensä noin 272 miljoonaa kilowattituntia. Sähköenergiaa myytiin yhteensä noin 231 miljoonaa kilowattituntia, josta noin 11 prosenttia oman verkostoalueen ulkopuolelle. Yhtiön markkinaosuus omalla verkostoalueella käytetystä sähköenergiasta oli noin 77 prosenttia asiakasmääräisen markkinaosuuden ollessa noin 92 prosenttia. Kaukolämpöä myytiin megawattituntia (1000 kilowattituntia). Kaukolämmön myynti kasvoi 11,2 prosenttia. Vuonna 2012 prosessihöyryä myytiin Honkajoen teollisuusalueella megawattituntia. Vuoden 2012 ajan sähkön myyntihinnat pysyivät muuttumattomina. Tukkuhintataso pysyi edullisena hyvän pohjoismaisen vesivoimatilanteen myötä. Siirtohintoja nostettiin alkaen noin 4 prosenttia yleisen kustannustason nousun seurauksena. Kaukolämmön energiamaksuja jouduttiin nostamaan vuoden alussa noin 5 prosentilla. Turpeen valmisteveroon tuli vuoden 2013 alussa uusi merkittävä korotus valmisteveron noustessa 4,90 euroon megawattitunnilta. Sähköenergian kokonaishankinta oli 248 miljoonaa kilowattituntia. Yhtiön omaa ja osakkuuteen perustuvaa sähköntuotantoa oli yhteensä noin 22 prosenttia, josta vesivoimaa 16,3 miljoonaa kilowattituntia ja Kankaanpään voimalaitoksella kaukolämmön kanssa tuotettua sähköä 24,5 miljoonaa kilowattituntia sekä tuotanto-osakkuuksiin perustuvaa sähköä 14,2 miljoonaa kilowattituntia. Kanteleen Voima Oy:stä saatu osakkuussähkömäärä jäi jälleen normaalia pienemmäksi edelleen jatkuneen heikon turpeen saatavuuden johdosta, ja kuluvan talvikauden ajan laitos pääosin seisoo. Tukkumarkkinoilta ostetun sähkön osuus oli yhteensä noin 78 prosenttia. Biopolttoaineiden osuus lämmön ja sähkön yhteistuotannossa Kankaanpäässä oli noin 31 prosenttia ja öljyn osuus oli noin 8 prosenttia. Suurin investointi oli keväällä 2010 aloitettu kaukoluettavien mittareiden asennustyö. Vuoden lopussa oli asennettuna yli mittaria. Asennettujen etäluettavien mittareiden määrä ylitti lain vaatiman 80 prosentin osuuden Vatajankosken Sähkön mittarikannasta. Tieto Oyj:n toimittaman, asiakaspalvelun uuden tietojärjestelmän käyttöönotto ja virittäminen jatkuivat koko vuoden Koko laajuudessaan järjestelmä saataneen käyttöön vuoden 2013 aika- 18

19 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS na. Suomen Voiman puitteissa valmisteltu Haminan Mäkelänkankaan tuulivoimapuisto otettiin käyttöön kesäkuussa Toimitusta ei ole kuitenkaan otettu vastaan tuulivoimaloiden meluarvoja ylitettyä osin ympäristöluvan raja-arvot. Yhtiö on mukana Fennovoiman ydinvoimahankkeessa, josta on varattu 5 megawatin teho-osuus. Tapaninpäivänä 2011 alkaneen myrskyn korjaustyöt jatkuivat toukokuulle asti. Tuhot olivat Vatajankosken Sähkön jakelualueella kaikkien aikojen pahimmat. Myrskyn jakeluverkolle aiheuttamista vahingoista kirjattiin korjauskuluina ja asiakkaille maksettavina vakiokorvauskustannuksina vuodelle 2011 yhteensä 1,55 miljoonaa euroa (alv 0%). Toteutuneet vahingot ja maksetut vakiokorvaukset bruttomääräisesti olivat yli 3 miljoonaa euroa, joten osa myrskyn aiheuttamista kustannuksista jäi rasittamaan vuoden 2012 tulosta. Vuoden investointimenot verkostoihin ja energiantuotantoon olivat yhteensä noin 3,7 miljoonaa euroa. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Vesitilanne pohjoismaissa on jatkunut hyvänä, ja se tulee pitämään markkinahinnat alhaalla vielä lähikuukaudet. Myös päästöoikeuksien hinta on alhainen. EU:n komission suunnittelema päästöoikeuksien määrän leikkaaminen ei ole edennyt päätökseen asti. Sähkön myyjää vaihtaneiden asiakkaiden määrä pysyi Vatajankosken Sähkön jakelualueella edellisvuoden tasolla. Kilpailutilanne tullee kiristymään, mikäli sähkön tukkuhintataso pysyy alhaalla. Energiamarkkinaviraston valvontamalli vuosille kiristää jakeluverkonhaltijoiden tuottotason sääntelyä. Työ- ja elinkeinoministeriön myrskyn seurauksena harkitsemista muutoksista sähkömarkkinalakiin on annettu lakiesitys. Lakimuutokset tulevat voimaan todennäköisesti Lakimuutos tulee aiheuttamaan paineita verkon säävarmuuden parantamiseen ja maakaapeloinnin lisäämiseen. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouskehitys näyttää vaisulta alkaneen vuoden osalta ja talouden elpyminen antaa odottaa itseään. Myös työllisyyskehitys on todennäköisesti negatiivinen kuluvana vuonna. Yhtiön verkkoliiketoiminnan tuotot ovat olleet merkittävästi viranomaisen kohtuullisena pitämän tason alapuolella. Vuonna 2011 ero sallittuun tuottoon oli noin 0,8 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön kaavailemat vaatimukset verkostoinvestointien tason nostosta tulevat merkitsemään painetta siirtomaksujen nostamiseen. Energiateollisuus hävisi Markkinaoikeudessa pääosin Energiamarkkinaviranomaista vastaan nostamansa kanteen. Ainoastaan toimittamatta jääneen sähkön arvon vaikutus sallittuun tuottoon tarkastellaan uudelleen. Kaukolämmön myynnin määrällinen muutos riippuu lähinnä vain vuoden keskilämpötilasta, koska näköpiirissä on vain vähäistä lisäystä kaukolämmitykseen liitettävissä olevassa rakennuskannassa. Kaukolämmön hinnat olivat korotuksista huolimatta keskimäärin 8,3 prosenttia maan kaukolämpölaitosten keskihinnan alapuolella. Kaukolämmön myynnin kannattavuus tulee olemaan kuluvana vuonna hyvä, mutta tulossa oleva turpeen valmisteveron nousu ja ilmaisten päästöoikeuksien pienentäminen tulevat huonontamaan kaukolämmön kilpailukykyä merkittävästi lähivuosina. Höyryn myynnin volyymin arvioidaan kasvavan edelleen ja kannattavuuden pysyvän kohtuullisena. Yhtiön, kuten muidenkin energiayhtiöiden, tulevaa kehitystä leimaa ilmaston muutos ja sen hidastamiseen tähtäävät EU-tason toimenpiteet. Toistaiseksi toteutetut toimenpiteet eivät ole johtamassa tavoiteltuun 20 prosentin energiansäästöön. Sen sijaan Suomelta edellytetty uusiutuvan energian määrän lisäys 38 prosenttiin on todennäköisesti toteutumassa. Pohjoismaisten vähittäismarkkinoiden pelisäännöt ovat kehitysvaiheessa, ja syntyvään lopputulokseen pyritään vaikuttamaan erityisesti Paikallisvoima ry:n kautta. Yhteisten markkinoiden kehittämissuunnaksi uhkaa tulla niin sanottu myyjävetoinen, pakollisen yhden laskun malli, joka kuva: timo pihlajamäki 19

20 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS toteutuessaan rajoittaisi jakeluverkkoyhtiön asiakasrajapintaa ja tulisi merkitsemään vaikeuksia pienille energiayhtiöille. Sähkön kulutusmittareiden lakisääteinen muuttaminen etäluettaviksi antaa mahdollisuuksia uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämiseen, mikä tulee vaikuttamaan yhtiön toimintaprosesseihin. Päätös Fennovoiman toteutussuunnitteluvaiheeseen osallistumisesta on siirtynyt 2013 kesään. Teollisuuden Voima Oy:n Olkiluoto 3 tulee valmistumaan vasta vuonna Myöhästyminen tulee aiheuttamaan varatulle 2 megawatin osuudelle lisäkustannuksia. Sähkön hankinta Kankaanpään voimalaitoksessa sähkö ja lämpö tuotetaan lähialueiden polttoaineilla, lähinnä puulla ja turpeella. Näiden keskinäiset osuudet riippuvat hinnoista ottaen huomioon turvetta rasittava päästöoikeuksien hankinta. Yhtiöllä on 5 megawatin osuus Haapaveden turvevoimalaitoksesta. Kasvihuoneilmiön torjunnassa sähkön tuotannon osalta merkittävin rooli on ydinvoimalla. Rakenteilla olevasta Olkiluodon yksiköstä yhtiön osuus on 2 megawattia. Ydinvoimalaitoksen käytön tasaisuudesta johtuen tämä osuus tulee tuottamaan vuodessa noin 15 miljoonaa kilowattituntia. Olkiluoto 4 projektista Vatajankosken Sähkö on saamassa noin 1 megawatin osuuden. Yhtiö on varannut mahdollisuuden saada noin 5 megawatin osuuden suunnitteilla olevasta Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksesta. Voimalaitoksen sijoituspaikaksi on vahvistunut Pyhäjoki, ja parhaillaan yhtiöllä on tarjoukset käsiteltävänä reaktoritoimittajilta. Voimalaitoskokoa ei ole lopullisesti päätetty. Projektin tavoitteena on voimalan käyttöönotto vuonna Vatajankosken vesivoimalaitoksen uudistamisesta on teetetty suunnitelma, ja korjauksen vaatima lupaprosessi on vireillä. Osakkuusyhtiö Kyröskosken voima Oy:ssä uuden turbiinin rakennustyö on saatu valmiiksi. Yhtiön oman alueen ulkopuoliset sähköntuotantohankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden paikallisten energiayhtiöiden kanssa. Merkittävin yhteistyötaho on Suomen Voima Oy. Yhteenvetona todetaan, että omalla sähköntuotannolla yhtiö pyrkii vakauttamaan sähkön myyntihintoja ja varmistamaan pitkällä aikavälillä edullisen sähkön hankinnan. Sähkön myynti Sähkön myynnissä yhtiö keskittyy ensisijaisesti oman toiminta-alueensa asiakkaiden palveluun ja uusien asiakkaiden hankintaan rajatuissa asiakassegmenteissä. Myynnin määrällinen kehitys riippuu yleisestä talouden kehittymisestä ja yhtiön kilpailukyvystä markkinoilla. Marraskuussa 2011 käyttöön otettu asiakaspalvelun tietojärjestelmä antaa mahdollisuuksia kehittää uusia myyntituotteita ja palveluja. Yhtiön etuna kilpailussa tulee jatkossakin olemaan hyvä ja monipuolinen palvelu. kuva: timo pihlajamäki Sähkön siirto Yhtiön sähköverkoston kokonaispituus on km. Verkoston käyttöpaikkojen lukumäärään suhteutettuna verkostomäärä on maamme keskiarvoa suurempi. Investoinnit verkoston perusparantamiseen ja käyttövarmuuden lisäämiseen jatkuvat nykyisellä vauhdilla. Verkostoa siirretään teiden varsiin, automaatiotasoa nostetaan ja pienjänniteverkkoa kaapeloidaan. Verkkoliiketoiminnan tuoton kohtuullisuutta valvova Energiamarkkinaviraston tämän hetkinen valvontamalli mahdollistaa siirtomaksuihin noin 0,8 miljoonan euron korotusmahdollisuuden vuodessa. 20