Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999

Energia-alan energiansäästösopimusten vuosiraportti 1999 1

2

Alkusanat Kauppa- ja teollisuusministeriö ja teollisuutta, energian tuotanto- ja jakelualaa sekä kuntia edustavat järjestöt allekirjoittivat energiansäästösopimukset marraskuussa 1997. Myöhemmin vastaavat sopimukset on tehty kiinteistö- ja rakennusalalle sekä kuorma- ja pakettiautoille. Sopimuskäytäntöä on tarkoitus edelleen laajentaa uusille aloille. Energiapolitiikkaa tehdään toimintaympäristössä, jossa on yhteensovitettava talouden kasvu, kestävän kehityksen mukainen ympäristö- ja ilmastopolitiikka sekä energian riittävä saatavuus. Energiansäästösopimukset, joiden tarkoituksena on aktivoida yritysten ja yhteisöjen omaan toimintaympäristöön sopeutettuja kustannustehokkaita toimia, ovat näistä lähtökohdista ensisijaisia ja laajasti käyttöön otettuina myös tehokkaimpia keinoja energiansäästön edistämiseksi. Yhtenä keskeisenä osana sopimuksiin liittyy toimenpiteiden vaikutusten seuranta ja tulosten raportointi. On selvää, että näin laajan järjestelmän käynnistäminen ja potentiaalien kartoitus energiakatselmusten ja analyysien avulla vie oman aikansa. Nyt ollaan siinä vaiheessa, jossa konkreettisten energiansäästötoimien toteuttaminen on päässyt alkuun. Tähän energiansäästösopimuksen vuosiraporttiin on nyt ensimmäistä kertaa koottu keskeiset tiedot energiankäytön kehityksestä sopimusalalla vuosina 1998 ja 1999 sekä energia-alan sopimusyritysten raportoimat toimet ja arvioidut energiansäästövaikutukset. Energiansäästösopimusjärjestelmä merkitsee melkoisia voimainponnisteluja sopimuksissa mukana oleville osapuolille. Valtio käyttää noin 20 miljoonaa markkaa vuosittain sopimustoimien edistämiseen ja yritysten panostukset ovat myös varsin mittavia. Kuitenkin merkittävien tulosten kannalta nyt ollaan vasta alkutaipaleella. Toimeenpanossa on edetty oikealla uralla ja saatu kattavuutta. Varsinaisia tuloksiakin alkaa näkyä, mutta todellinen energiansäästösopimusten merkitys ja asema on ratkaisevasti riippuvainen siitä, miten yksittäiset yritykset ja organisaatiot jatkossa panostavat energiansäästöön. Tulokset syntyvät pienistä puroista ja jokainen säästetty kilowattitunti on yhtä tärkeä. Helsingissä joulukuussa 2000 Taisto Turunen ylijohtaja Kauppa- ja teollisuusministeriö 3

4

Sisällysluettelo Alkusanat 3 1 Tiivistelmä 7 2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 9 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 9 2.1.1 Sähkön tuotanto ja tuonti 9 2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa 10 2.1.3 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa 11 2.1.4 Kaukolämmön tuotanto 12 2.1.5 Lämmön erillistuotannossa käytetyt polttoaineet 13 2.2 Energian käyttö 14 2.2.1 Sähkön käyttö 14 2.2.2 Kaukolämmön kulutus 16 2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 17 2.3.1 Voimalaitosala 17 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto 19 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu 21 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu 24 2.4 Raportoinnin kattavuus 25 3 Yritysten raportoimat tulokset 27 3.1 Voimalaitosala 28 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 28 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 30 3.1.3 Muut toimenpiteet 31 3.2 Kaukolämpöala 33 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 33 3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 35 3.2.3 Muut toimenpiteet 35 3.2.4 Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneet muut yritykset 35 3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 36 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet 36 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit 37 3.3.3 Muut toimenpiteet 38 5

4 Muuta selvitettyä ja raportoitua 40 4.1 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä 40 4.2 Energiatehokkuus ja sen seuranta 41 4.2.1 Voimalaitosala 41 4.2.2 Kaukolämpöala 42 4.2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 42 4.3 Linkki 2 -tutkimushanke 42 4.4 ESCO-konsepti 43 Liitteet Liite 1 44 Liite 2 45 Liite 3 47 Liite 4 49 6

1 Tiivistelmä Tämä vuosiraportti liittyy kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) sekä Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn (Finergy), Sähköenergialiitto ry Senerin (Sener) sekä Suomen Kaukolämpö Sky ry:n (Sky) 10.11.1997 allekirjoittamiin sopimuksiin energiantehokkuuden edistämiseksi voimalaitos-, kaukolämpö- sekä sähkön siirto- ja jakelualalla. Vuosiraportissa kuvataan sopimuksen tuloksia vuosilta 1998 1999. Olennainen osa sopimusjärjestelmää on energiankäytön tehostamistoimien ja energiatehokkuuden edistymisen seuranta. Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sener, Sky) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteistä ja niillä saavutetuista/saavutettavista säästöistä. Energia-alan energiansäästösopimusten yrityskohtainen vuosiraportointi toteutettiin ensimmäisen kerran vuoden 2000 keväällä. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 1999 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuosilta 1998 ja 1999. Tästä poikkeuksena olivat tiedot energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä joita raportoitiin pääsääntöisesti vuosilta 1997 1999 sekä tiedot ympäristönsuojeluinvestoinneista, joita yrityksiä pyydettiin raportoimaan mahdollisuuksien mukaan koko 90-luvun osalta. Tässä raportissa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt tulokset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia ja säästöpotentiaaleja. Kyseiset tiedot eivät siten ole mitattuja tai muuten todennettuja tietoja, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota toimenpiteiden vaikutuksista. Kaikkiaan sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat toteuttaneensa pääasiassa vuosina 1998 1999 yhteensä 179 yksittäistä energiatehokkuuteen vaikuttanutta toimenpidettä, joiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta hieman alle 100 GWh/a ja sähkön osalta noin 40 GWh/a. Jo toteutettujen toimenpiteiden lisäksi yritykset raportoivat 24 toimenpidettä, joiden osalta toteutuspäätös on jo tehty sekä 59 toimenpidettä, joiden toteutusta harkitaan. Lisäksi vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä jo tehtyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 200 GWh/a ja päätettyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden säästöpotentiaali on noin 300 GWh/a. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vielä vähäinen. Tähän on syynä mm.: Tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiakatselmustoiminta energia-alalla oli vielä varsin vähäistä vuosina 1997 1999. Vuoden 1999 loppuun mennessä oli energia-alalta valmistunut 6 seurannan piiriin raportoitua energiakatselmusta ja 6 muuta energiankäytön katselmointia. Kattavampia tietoja energia-alan energiakatselmusten ja muiden selvitysten tuloksista saadaan raportoinnin piiriin aikaisintaan vuoden 2000 vuosiraportissa. 7

Sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole aiemmin koottu järjestelmällisesti tietoja toteutetuista energiatehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä ja niiden säästöpotentiaaleista ja vaikutuksista. Varsinkin yrityksen näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ei ole katsottu olleen tarvetta. Tällaisten toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin usein varsin suuri ja niiden yhteisvaikutus seurannan arvoinen. Toiminnan todellisten tulosten seurannan kannalta on oleellista, että jatkossa kaikki muutkin kuin energiakatselmuksissa havaitut, toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet raportoidaan järjestelmällisesti vuosiraportoinnin yhteydessä. 8

2 Energia-alan energian tuotanto ja käyttö 2.1 Energian tuotanto ja käytetyt polttoaineet 2.1.1 Sähkön tuotanto ja tuonti Suomen sähkön tarve on kasvanut jatkuvasti. Vuosittainen kasvu vaihtelee melko runsaasti johtuen sääolosuhteista ja energiaintensiivisen teollisuuden käyntiasteesta. Sähkön tuotannon kasvu seuraa pääasiassa sähkön käytön kasvua. Sähkön tuotanto vuonna 1999 oli 66 655 GWh, josta noin 37 % tuotettiin sähköä ja lämpöä tuottavissa yhteistuotantolaitoksissa. Kolmannes sähköstä tuotettiin ydinvoimalla ja vajaa viidesosa vesivoimalla. Erillistä lauhdetuotantoa oli kymmenisen prosenttia vuodessa. 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1970 1975 1980 1985 1990 GWh 1995 1999 Vesivoima Ydinvoima Yhteistuotanto - CHP Muu lämpövoima Nettotuonti Kuva 1. Sähkön tuotanto ja tuonti. 9

2.1.2 Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettiin sähköä ja lämpöä yhteensä 82 975 GWh (poislukien teollisuuslaitosten yhteydessä oleva teollisuuden oma tuotanto), joista voimalaitosalan sopimuksen piirissä olleiden yritysten osuus oli 65 670 GWh. Voimalaitosalan energiansäästösopimuksen piirissä oli vuoden 1999 lopussa siis noin 80 % sähkön ja lämmön tuotannosta (voimalaitokset, teollisuuden tuotanto poislukien). Sopimuksesta puuttuu vielä lähinnä vesivoimaa sekä sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia (kuva 2). Vuoden 1999 loppuun mennessä oli voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittynyt 16 yhtiötä (liite 1). 30000 25000 20000 GWh 15000 10000 5000 0 Vesivoima Tuulivoima Ydinvoima Muu sähkön erillistuotanto Sähkön yhteistuotanto Lämmön yhteistuotanto Lämmön erillistuotanto Tuotanto, sopimukseen liittyneet Tuotanto, ei sopimuksessa Kuva 2. Sähkön ja lämmön tuotanto voimalaitoksissa vuonna 1999. 10

2.1.3 Sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet voimalaitoksissa Voimalaitoksissa tuotettuun sähköön ja lämpöön käytettiin polttoaineita vuonna 1999 yhteensä 142 814 GWh, josta sopimuksen piirissä olleiden osuus oli 115 712 GWh. Tuotantoon käytetyt polttoaineet jakautuvat kuvan 3 osoittamalla tavalla. Ydinenergian osuus on suurin noin 47 %, maakaasun noin 14 %, kivihiilen noin 17 % ja turpeen noin 15 %. Puuperäisen polttoaineen osuus on reilu 5 %. 70000 60000 50000 40000 GWh 30000 20000 10000 0 Maakaasu Ydinenergia Kivihiili Turve Öljy Puuperäinen Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoainet, ei sopimuksessa Kuva 3. Voimalaitoksissa sähkön ja lämmön tuotantoon käytetyt polttoaineet vuonna 1999. 11

2.1.4 Kaukolämmön tuotanto Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla on merkittävä rooli Suomen kaukolämmön tuotannossa. Vuonna 1999 oli kaukolämmön kokonaistuotanto 29 430 GWh, josta yhteistuotannon osuus oli noin 75 % (22 040 GWh). Kaukolämmön tuotanto ja käyttö kasvoivat voimakkaimmin 1970 ja -80 luvuilla. Viime vuosina kasvu on tasaantunut. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksen kattavuus lasketaan Sky:n jäsenten lämmön myynnistä. Sopimukseen liittyneet yritykset vastasi vuonna 1999 hieman yli 50 % koko Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Kaukolämpöalan sopimuksen kattavuutta on käsitelty tarkemmin tämän raportin luvun 2.3 lopussa kohdassa Kaukolämmön kulutus. 35000 30000 25000 20000 GWh 15000 10000 5000 0 1970 1975 1980 1985 1990 1995 1999 Yhteistuotanto Erillistuotanto Kuva 4. Kaukolämmön tuotanto. 12

2.1.5 Lämmön erillistuotannossa käytetyt polttoaineet Kaukolämmön tuotannosta vuonna 1999 (29 430 GWh) lämmön erillistuotannon osuus on noin 25 % (7 390 GWh). Lämmön erillistuotantoon käytettävistä polttoaineista raskaan polttoöljyn osuus on edelleen suuri, vuonna 1999 noin 36 %. Maakaasun osuus, lähes 25 %, on myös merkittävä. Puun käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvanut yli kaksinkertaiseksi ja sen osuuden arvellaan edelleen kasvavan. Puun lisäkäyttöä rajoittaa kuitenkin sen saatavuus sekä kuljetus- ja keruukustannukset. Kivihiiltä käytetään kaukolämmön erillistuotantoon vain eräissä suurissa rannikkokaupungeissa. 3000 2500 2000 GWh 1500 1000 500 0 Kivihiili Polttoöljy Turve Maakaasu Puu Muut Polttoaineet, sopimukseen liittyneet Polttoainet, ei sopimuksessa Kuva 5. Kaukolämmön erillistuotantoon käytetyt polttoaineet ja säästösopimuksiin liittyneiden yritysten osuus kaikista Sky:n jäsenistä. 13

2.2 Energian käyttö 2.2.1 Sähkön käyttö Vuonna 1999 Suomessa käytettiin sähköä 77 779 GWh, kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 %. Teollisuus käytti sähköstä reilusti yli puolet, koti- ja maataloudet runsaan neljänneksen sekä palvelut ja julkinen sektori vajaan viidenneksen. Kaikkiin käyttäjäryhmiin sisältyvä sähkölämmitys oli noin kymmenesosa sähkön kokonaiskäytöstä. 90000 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 1970 1975 1980 1985 1990 GWh 1995 1999 Teollisuus Asuminen ja maatalous Palvelut Häviöt Kuva 6. Sähkön käyttö Suomessa. 14

Vuoden 1999 loppuun mennessä sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen oli liittynyt 42 yritystä (liite 2). Näiden yritysten sähkön jakelu oli 23 045 GWh, joka vastaa vajaata 60 % Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelusta. 45000 40000 35000 30000 GWh 25000 20000 15000 10000 5000 0 1998 1999 Sähkön jakelu, sopimukseen liittyneet Sähkön jakelu, ei sopimuksessa Kuva 7. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten sähkön jakelun osuus Senerin ja Finergyn jäsenten sähkön jakelun kokonaismäärästä. (Suurimpana syynä kuvassa esiintyvään yli 10 % kasvuun sähkönjakelun kokonaismäärässä on sähkön siirron ja jakelun tilastointitavassa tapahtunut muutos.) 15

2.2.2 Kaukolämmön kulutus Vuonna 1999 Sky:n jäsenistön lämmön myynti oli yhteensä noin 27 200 GWh. Vuoden 1999 loppuun mennessä kaukolämpöalan energiansäästösopimukseen oli liittynyt 28 kaukolämpöä myyvää yritystä (liite 3). Näiden yritysten myynti oli 13 770 GWh, joka vastasi hieman yli puolta koko Sky:n jäsenistön lämmön myynnistä. Kaukolämmön kulutuksesta asuintalojen osuus on 56 %, teollisuuden 11 % ja muiden asiakkaiden (liikerakennukset, toimistot, julkiset rakennukset ym.) 33 %. 30000 25000 20000 GWh 15000 10000 5000 0 1997 1998 1999 Lämmön myynti, sopimukseen liittyneet Lämmön myynti, ei sopimuksessa Kuva 8. Kaukolämmön energiansäästösopimuksiin liittyneiden yritysten lämmönmyynnin osuus Sky:n jäsenten lämmönmyynnistä. 16

2.3 Energian tuotannon, siirron ja jakelun tehokkuus 2.3.1 Voimalaitosala Tuotannon ja polttoaineiden suhde Vuosi 1998 oli keskimääräistä parempi vesivuosi. Voimalaitosalan energiansäästösopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 1998 vesi- ja tuulivoimaa yhteensä 8 585 GWh. Muu tuotanto (ydinvoima, sähkön muu erillistuotanto, sähkön ja lämmön yhteistuotanto, lämmön erillistuotanto) vuonna 1998 oli yhteensä 54 161 GWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 108 817 GWh. Sopimukseen liittyneet yhtiöt tuottivat vuonna 1999 vesi- ja tuulivoimaa 7 760 GWh. Muu tuotanto oli 57 910 GWh, minkä tuottamiseen kului polttoainetta 115 712 GWh. 140000 120000 108817 115712 100000 80000 GWh 60000 54161 57910 Sopimukseen liittyneet, 1998 Sopimukseen liittyneet, 1999 40000 20000 8585 7760 0 Vesi- ja tuulivoima Muu tuotanto Käytetyt polttoaineet (Muu tuotanto) Kuva 9. Sähkön ja lämmön tuotanto ja tuotantoon käytetyt polttoaineet vuosina 1998 ja 1999 voimalaitosalan sopimukseen liittyneissä yhtiöissä. Sopimukseen liittyneiden yritysten yhteistuotannon osuus ja hyötysuhteet Vuonna 1999 oli yhteistuotannon osuus voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden tuotannosta reilu 40 % (kuva 10). Sopimukseen liittyneiden yhteistuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde oli n. 83 % (kuva 11) ja lauhdesähkön tuotantolaitosten keskimääräinen hyötysuhde n. 40 % (kuva 12). 17

70000 60000 50000 40000 33445 34976 GWh 30000 20000 10000 29301 27797 0 1998 1999 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto Sähkön ja lämmön erillistuotanto Kuva 10. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa. 100,00 % 90,00 % 80,00 % 82,26 % 82,92 % 70,00 % 60,00 % 50,00 % 40,00 % max min keskiarvo 30,00 % 20,00 % 10,00 % 0,00 % 1998 1999 Kuva 11. Yhteistuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Kuvassa esitetty poikkeuksellisen alhainen hyötysuhteen minimiarvo on yksittäisen tuotantoyksikön hyötysuhde, jonka vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt. 18

45,00 % 40,00 % 35,00 % 38,65 % 39,74 % 30,00 % 25,00 % 20,00 % max min keskiarvo 15,00 % 10,00 % 5,00 % 0,00 % 1998 1999 Kuva 12. Lauhdesähkön tuotantolaitosten hyötysuhde sopimukseen liittyneissä yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Kuvassa esitetty poikkeuksellisen alhainen hyötysuhteen minimiarvo on yksittäisen tuotantoyksikön hyötysuhde, jonka vuotuinen käyttöaika on ollut erittäin lyhyt. 2.3.2 Kaukolämpöala, tuotanto Kaukolämmön erillistuotannon hyötysuhde Kaukolämmön lämpökeskuksissa tapahtuvan tuotannon lämpöhäviöt muodostuvat savukaasuhäviöistä, palamattomista kaasuista ja kiintoaineksista sekä säteily- ja johtumishäviöistä. Häviöt riippuvat mm. käytettävästä polttoaineesta siten, että kiinteitä polttoaineita käyttävissä kattiloissa hyötysuhteet vaihtelevat tyypillisesti välillä 85 94 %, raskaalla polttoöljyllä 88 93 % ja maakaasulla 94 97 %. Lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde säästösopimuksessa mukana olevissa yrityksissä oli vuonna 1999 n. 88 % (kuva 13). 19

100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 max min keskiarvo Kuva 13. Lämmön erillistuotannon hyötysuhteet säästösopimuksissa mukana olevissa yrityksissä (raportoineiden yritysten minimi- ja maksimiarvot sekä keskiarvo). Kaikkien Sky:n jäsenten lämmön erillistuotannon keskimääräinen hyötysuhde oli 90,1 % vuonna 1998 ja 89,3 % vuonna 1999. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa Säästösopimukseen liittyneiden yritysten omasta kaukolämmön tuotannosta perustui v. 1999 yhteistuotantoon lähes 70 %, kun vastaava luku kaikkien Sky:n jäsenten omassa tuotannossa oli noin 73 %. Yhteistuotannon osuus putosi jonkin verran vuodesta 1998, johon vaikuttivat mm. avautuneiden sähkömarkkinoiden tilanne: voimalaitosten kesäseisokkien pituus on kasvanut ja tuontisähkö on korvannut yhteistuotantoa. Yhteistuotannon tehokkuuden ansiosta ympäristöpäästöt jäävät noin 30 % pienemmiksi kuin tuotettaessa energiaa samoilla polttoaineilla erillisissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto katsotaan Euroopan unionissa merkittävimmäksi yksittäiseksi keinoksi vähentää kasvihuonekaasujen syntymistä. 20

80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1998 1999 kaikki Sky:n jäsenet sopimukseen liittyneet Kuva 14. Yhteistuotannon osuus kaukolämmön tuotannossa. Omakäyttöenergia Omakäyttösähköllä tarkoitetaan sähköä, joka kuluu tuotantolaitoksella polttoaineen kuljetuksessa, puhaltimissa ja pumpuissa. Varsinainen kaukolämpöveden pumppaussähkö ei kuulu omakäyttösähköön. Omakäyttölämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka kuluu mm. palamisilman, öljysäiliöiden, öljyn, lisäveden ja kattilahuoneen lämmittämiseen. Omakäyttöenergia suhteutettuna lämmön nettotuotantoon vaihtelee välillä 2 8 % riippuen mm. käytetystä polttoaineesta. Liitteessä 4 on esitetty yritysten raportoimia omakäyttöenergian määriä. Omakäyttöenergiaa ei mitata yleisesti, mutta sen määrittäminen säästösuunnitelman pohjana olevan energia-analyysin yhtenä osana olisi olennaista. Käyttöteknisillä toimenpiteillä tai pienillä taloudellisesti kannattavilla investoinneilla saavutettavissa olevan säästön on omakäyttöenergiassa todettu olevan merkittävä. 2.3.3 Kaukolämpöala, jakelu Verkostohäviöt Kaukolämpöverkoston lämpöhäviö on kaukolämpöverkoissa keskimäärin 5 8 %, pienissä verkoissa lämpöhäviöt nousevat yli 10 %. Lämpöhäviöihin voidaan vaikuttaa muun muassa käyttämällä paremmin eristettyjä kaukolämpöjohtoja sekä alentamalla kaukolämpöveden lämpötilatasoa. Vanhojen kaukolämpöjohtojen uusiminen on kuitenkin taloudellisesti kannattamaton toimenpide ainoastaan energiansäästön vuoksi tehtynä. Kaukolämpöverkoston keskimääräiset lämpöhäviöt olivat säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä vuonna 1999 noin 8 % (kuva 15). 21

20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % 1998 1999 max min keskiarvo Kuva 15. Kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. Kaikkien Sky:n jäsenten kaukolämpöverkoston lämpöhäviöt oli 8,9 % vuonna 1998 ja 8,5 % vuonna 1999. Pumppausenergia Kaukolämpöverkon paine-eroa säädetään kiertovesipumppujen avulla niin suureksi, että jokaisella asiakkaalla on riittävä paine-ero vesikierron aikaansaamiseksi lämmönsiirtimissä. Tarpeettoman suuri pumppujen paine-ero lisää pumppaukseen käytettyä sähköenergiaa. Pumppausenergia voidaan optimoida esim. erilaisilla pumppujen kytkentä- ja säätötavoilla. Pumppausenergian tulisi olla yksi yrityksen sisällä seurattavista tunnusluvuista. Asiakkaiden kaukolämmön ominaiskulutus ja kaukolämpöveden jäähtyminen Kaukolämpöyritykset auttavat asiakkaitaan kaukolämmön tehokkaaseen käyttöön antamalla energiankulutuksen palauteraportteja, koulutusta ja ohjeita laitteiden käytöstä sekä energiansäästövinkkejä. Toimenpiteillä voidaan vaikuttaa asiakkaiden kaukolämmön kulutukseen ja asiakaslaitteissa tapahtuvaan kaukolämpöveden jäähdytykseen. Kaukolämpöveden hyvä jäähtyminen parantaa energiantuotannon ja lämmönjakelun tehokkuutta. Jäähtymiseen voidaan vaikuttaa saattamalla rakennusten lämmönjakojärjestelmä toimimaan oikein. Jäähdytystä voidaan lisätä myös hyödyntämällä entistä enemmän matalalla lämpötilatasolla toimivia lämmitystapoja. Mikäli asiakkaiden laitteet toimivat hyvin ja suunnitellusti, on jäähdytys noin 22

45 50 o C. Kuvasta 17 voidaan todeta, että yli puolella yrityksistä jäi keskimääräinen asiakkaiden jäähdytys alle 40 o C:een vuonna 1999. Kaukolämmön ominaiskulutus on laskenut 35 % 1970-luvun alusta lähtien. Kuvassa 16 on esitetty säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden lämpöindeksi (sääkorjattu ominaiskulutus). Kuvassa 17 on esitetty kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen sopimukseen liittyneiden kaukolämpöyritysten asiakaslaitteissa niiltä osin kuin tieto on ollut käytössä. 80 70 60 50 kwh/m 3,a 40 30 20 10 0 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 Kuva 16. Lämpöindeksin kehittyminen säästösopimukseen liittyneiden yritysten asiakkaiden kaukolämmitetyissä kiinteistöissä. 23

60 50 40 o C 30 20 10 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 1998 1999 Kuva 17. Kaukolämpöveden keskimääräinen jäähtyminen asiakaslaitteissa eräissä säästösopimukseen liittyneissä kaukolämpöyrityksissä. 2.3.4 Sähkön siirto ja jakelu Verkostohäviöt Jakeluyhtiöiden verkostohäviöt syntyvät pääasiassa jakeluverkossa (nimellisyläjännite alle 110 kv). Tyypillinen jakeluhäviö on keskimäärin 3 5 %, pienissä verkoissa häviöt voivat olla paljon suurempia. Sopimukseen liittyneiden yritysten jakeluverkkojen häviöiden keskiarvo oli vuonna 1999 hieman alle 4 % (kuva 18). 24

12,00 % 10,00 % 8,00 % 6,00 % 4,00 % 2,00 % 0,00 % 1998 1999 max min keskiarvo Kuva 18. Jakeluverkon häviöt säästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 2.4 Raportoinnin kattavuus Vuosiraportointi Voimalaitosalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 16 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 15 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Vuosiraportoinnista puuttuneen yrityksen energianseuranta saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista. Kaukolämpöalan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 28 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 26 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Sähkön siirto- ja jakelualan energiansäästösopimuksessa oli vuoden 1999 lopussa kaikkiaan 42 vuosiraportointivelvollista yritystä, joista 33 yrityksen vuosiraportointitiedot saatiin käyttöön tämän raportin laatimiseen mennessä. Vuosiraportoinnista puuttuneiden yhdeksän yrityksen osalta neljän yrityksen energianseurantatiedot saatiin käyttöön olemassa olevista tilastoista joten viiden yrityksen tiedot jäivät puuttumaan. Vuonna 1999 valmistuneet energiansäästösuunnitelmat Voimalaitosalan sopimukseen liittyneistä 16 yrityksestä 12 oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 1999 loppuun mennessä. Suunnitelmia saatiin vuoden 1999 aikana yhdeksältä yritykseltä. Lisäksi yksi yritys ilmoitti säästösuunnitelman valmistumisen viivästyvän sovitusta. 25

Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä 28 yrityksestä 9 oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 1999 aikana. Suunnitelma saatiin vuoden 1999 aikana kahdeksalta yritykseltä. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä 42 yrityksestä 32 oli sitoutunut laatimaan yrityskohtaisen energiansäästösuunnitelman vuoden 1999 aikana. Suunnitelmia saatiin vuoden 1999 aikana 18 yritykseltä. Lisäksi viisi yritystä ilmoitti säästösuunnitelman valmistumisen viivästyvän sovitusta. 26

3 Yritysten raportoimat tulokset Sopimukseen liittyneet yritykset raportoivat vuosittain omalle toimialajärjestölleen (Finergy, Sky, Sener) tiedot energiantuotannostaan, käytetyistä polttoaineista, omasta energiankäytöstään sekä energiankäytön tehostamiseksi tehdyistä toimenpiteitä ja niillä saavutetuista/ saavutettavista säästöistä. Yritys ja tuotantoyksikkökohtainen vuosiraportointi toteutettiin ensimmäisen kerran sopimuskauden kuluessa vuoden 2000 keväällä. Vuosiraportointi koski sopimukseen vuosina 1997 1999 liittyneitä yrityksiä ja tietoja kysyttiin vuosilta 1998 ja 1999. Tästä poikkeuksena olivat tiedot energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä joita raportoitiin pääsääntöisesti vuosilta 1997 1999 sekä tiedot ympäristönsuojeluinvestoinneista, joita yrityksiä pyydettiin raportoimaan mahdollisuuksien mukaan koko 90-luvun osalta. Tässä luvussa esitetyt tulokset perustuvat yritysten toimialajärjestöilleen toimittamiin vuosiraportointitietoihin. Esitetyt säästövaikutukset ovat pääasiassa energiakatselmuksissa tai yritysten omissa erillisselvityksissä todettuja laskennallisia energiansäästövaikutuksia. Kyseiset tiedot eivät siten ole mitattuja/todennettuja säästövaikutuksia, mutta edustavat parasta käytettävissä olevaa arviota säästötoimenpiteiden vaikutuksista. Yritykset raportoivat energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet jaoteltuna kahteen ryhmään; toimenpiteisiin, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus (omaan toimintaan kohdistuneet investoinnit ja käyttötekniset toimenpiteet) sekä toimenpiteisiin, joille säästövaikutuksen esittäminen on vaikeaa (oman henkilökunnan koulutus/ motivointi, asiakkaille suunnattu energiansäästöneuvonta, jne.). Yhteenveto kaikista energia-alan sopimuksissa raportoiduista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille säästövaikutus on voitu arvioida laskennallisesti tai mittaamalla on esitetty taulukossa 1. Kaikkiaan energia-alan yritykset raportoivat 203 yksittäistä energiankäytön tehostamistoimenpidettä, jotka on jo toteutettu tai päätetty toteuttaa. Kyseisten toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta hieman alle 100 GWh/a ja sähkön osalta noin 40 GWh/a. Lisäksi voimalaitosalan vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä jo tehtyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 200 GWh/a ja päätettyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden säästöpotentiaali on noin 300 GWh/a. Näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu taulukon 1 tuloksissa. 27

Taulukko 1. Yhteenveto kaikkien energia-alan sopimuksiin liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutut toimenpiteet 17,6 (1 74,9 (1 38,7 1 179 Päätetyt toimenpiteet 3,3 (1 7,0 (1 0,2 (1 24 Toteutut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 20,9 (1 81,9 (1 38,9 (1 203 Harkittavat toimenpiteet 85,9 (1 22,2 (1,2 1,9 (1 59 Toimenpiteet, joiden tiedot puutteellisia 48,3 (1,2 9,0 (1,2 132 (1 yli 50 %:sta näissä ryhmissä raportoiduista toimenpiteistä puuttuivat investointikustannukset ja/tai säästövaikutukset, joten taulukossa esitetyt investointikustannukset sekä säästövaikutukset ovat todellisia selvästi alhaisempia. (2 toimenpiteitä, joiden osalta yritykset eivät ole raportoineet päätettyjä jatkotoimenpiteitä (toteutettu, päätetty toteuttaa tai toteutusta harkitaan). 3.1 Voimalaitosala 3.1.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Voimalaitosalan säästösopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden 16 yrityksen tuotantoyksikkökohtaisissa vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 182 energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavaa toimenpidettä, jotka on jo toteutettu, päätetty toteuttaa tai niiden toteuttamista harkitaan ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Näistä 134 toimenpidettä on jo toteutettu tai päätetty toteuttaa. Toteutettujen ja päätettyjen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta noin 25 GWh/a ja sähkön osalta noin 7,8 GWh/a. Yhteenveto raportoiduista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 2. Lisäksi voimalaitosalan vuosiraportoinnin yhteydessä raportoitiin ydinvoimalaitosten tehonkorotuksiin liittyviä jo tehtyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden sähkönsäästövaikutus oli noin 28

200 GWh/a ja päätettyjä toimenpiteitä (6 kpl), joiden säästöpotentiaali on noin 300 GWh/a, joita ei ole huomioitu taulukon 2 tuloksissa. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vielä vähäinen. Tähän on syynä mm.: Tuotantolaitosten ja sopimusyritysten hallinnassa olevien muiden kiinteistöjen energiakatselmustoiminta voimalaitosalalla oli vielä kohtalaisen vähäistä vuosina 1997 1999. Vuoden 1999 loppuun mennessä oli voimalaitosalalta valmistunut 6 seurannan piiriin raportoitua energiakatselmusta. Kattavampia tietoja voimalaitosalan energiakatselmusten ja muiden selvitysten tuloksista saadaan raportoinnin piiriin aikaisintaan vuoden 2000 vuosiraportissa, kun yritysten energiankäytön katselmointi on kattavampaa. Sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole aiemmin koottu järjestelmällisesti tietoja toteutetuista energiatehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä ja niiden säästöpotentiaaleista ja vaikutuksista. Varsinkin yrityksen näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ei ole katsottu olleen tarvetta. Tällaisten toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin usein varsin suuri ja niiden yhteisvaikutus seurannan arvoinen. Toiminnan todellisten tulosten seurannan kannalta on oleellista, että jatkossa kaikki muutkin kuin energiakatselmuksissa havaitut, toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet raportoidaan järjestelmällisesti. 29

Taulukko 2. Yhteenveto voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutut toimenpiteet 2,6 (1 18,5 (1 7,7 1 127 Päätetyt toimenpiteet 2,4 (1 6,6 (1 0,1 (1 7 Toteutut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 5,0 (1 25,1 (1 7,8 (1 134 Harkittavat toimenpiteet 85,7 (1 21,8 (1 1,4 (1 48 Toimenpiteet, joiden tiedot puutteellisia 48,2 (1,2 8,9 (1,2 114 (1 noin 70 %:sta näissä ryhmissä raportoiduista toimenpiteistä puuttuivat investointikustannukset ja/tai säästövaikutukset, joten taulukossa esitetyt investointikustannukset sekä säästövaikutukset ovat todellisia selvästi alhaisempia. (2 toimenpiteitä, joiden osalta yritykset eivät ole raportoineet päätettyjä jatkotoimenpiteitä (toteutettu, päätetty toteuttaa tai toteutusta harkitaan). 3.1.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Voimalaitosalan sopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 63 ympäristönsuojeluinvestointia vuosilta 1990 1999, joista yhdeksän toimenpiteen raportoitiin vaikuttaneen energiankäytön tehokkuuteen. 30

Taulukko 3. Yhteenveto voimalaitosalan sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista ympäristönsuojeluinvestoinneista vuosina 1990 1999. Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl 1 316 +41,6 (1 +18,2 (1 63 (1 + = kasvattanut energian kulutusta, - = pienentänyt energian kulutusta. 3.1.3 Muut toimenpiteet Muita voimalaitosalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. käyttötalouden ja kunnonvalvontaan liittyvät toimenpiteet. Näitä olivat mm. hyötysuhdemittausten säännöllisyyteen sekä tuotantoyksiköissä valvonnan yhteydessä seurattaviin suureisiin liittyvät kysymykset. Käyttötalouden valvonnan toimenpiteistä saatujen vastausten perusteella (kuva 19) suurimmalla osalla yrityksistä on olemassa seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä. Yli 50 % vastanneista yrityksistä raportoin laatineensa valvottaville suureille tavoitearvot ja noin puolella on myös käytössä tulospalkkio, jossa kriteerinä on jokin energiatehokkuutta kuvaava elementti. 31

Tulospalkkio käytössä Käyttömittareiden tarkistus suoritettu Kyllä Ei Suureille laadittu tavoitearvot Seurannan mahdollistava laskentajärjestelmä 0 20 40 60 80 100 120 vastauksia Kuva 19. Yhteenveto käyttötalouden valvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. Yleisimmin seurattavia kunnonvalvonnan suureita ovat käytettävyys ja omakäyttö. Laajempi hyötysuhdemittaus suoritetaan sen sijaan valtaosalla yrityksistä harvemmin kuin joka toinen vuosi. 32

Lisäveden kulutus Polttoaineiden laatu Käytettävyys Kyllä Ei Omakäyttö Turbiinihyötysuhde Kattilahyötysuhde 0 20 40 60 80 100 120 Vastauksia (kpl) Kuva 20. Yhteenveto kunnonvalvontaan liittyvistä raportoiduista toimenpiteistä. 3.2 Kaukolämpöala 3.2.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Kaukolämpöalan säästösopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden 29 yrityksen vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 24 energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavaa toimenpidettä, jotka on jo toteutettu, päätetty toteuttaa tai niiden toteuttamista harkitaan ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Näistä 18 toimenpidettä on jo toteutettu tai päätetty toteuttaa. Toteutettujen ja päätettyjen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta noin 46 GWh/a ja sähkön osalta noin 30 GWh/a. Yhteenveto raportoiduista toimenpiteistä on esitetty taulukossa 4. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vielä vähäinen. Tähän on syynä mm.: Tuotantolaitosten ja kiinteistöjen energiakatselmustoiminta kaukolämpöalalla oli vielä kohtalaisen vähäistä vuosina 1997 1999. Kaukolämpöalalla on valmistunut vuoden 1999 loppuun mennessä kuusi energiankäytön katselmointia, jotka toimivat pohjana ko. yritysten energiansäästösuunnitelman laatimiselle. Kattavampia tietoja kaukolämpöalan energiakatselmusten ja muiden selvitysten tuloksista saadaan raportoinnin piiriin aikaisintaan vuoden 2000 vuosiraportissa, kun yritysten energiankäytön katselmointi on kattavampaa. 33

Sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole aiemmin koottu järjestelmällisesti tietoja toteutetuista energiatehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä ja niiden säästöpotentiaaleista ja vaikutuksista. Varsinkin yrityksen näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ei ole katsottu olleen tarvetta. Tällaisten toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin usein varsin suuri ja niiden yhteisvaikutus seurannan arvoinen. Toiminnan todellisten tulosten seurannan kannalta on oleellista, että jatkossa kaikki muutkin kuin energiakatselmuksissa havaitut, toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet raportoidaan järjestelmällisesti. Taulukko 4. Yhteenveto kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiden yhtiöiden raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutut toimenpiteet 2,3 (1 45,4 (1 30,0 (1 12 Päätetyt toimenpiteet 0,6 (1 0,4 (1 0,0 (1 6 Toteutut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 2,9 (1 45,7 (1 30,0 (1 18 Harkittavat toimenpiteet 0,03 (1 0,1 (1 0,0 (1 6 Toimenpiteet, joiden tiedot puutteellisia 0,1 (1,2 0,1 (1,2 10 (1 noin 50 %:sta näissä ryhmissä raportoiduista toimenpiteistä puuttuivat investointikustannukset ja/tai säästövaikutukset, joten taulukossa esitetyt investointikustannukset sekä säästövaikutukset ovat todellisia selvästi alhaisempia. (2 toimenpiteitä, joiden osalta yritykset eivät ole raportoineet päätettyjä jatkotoimenpiteitä (toteutettu, päätetty toteuttaa tai toteutusta harkitaan). 34

3.2.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Kaukolämpöalan sopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa ei raportoitu yhtään energiatehokkuuteen vaikuttanutta ympäristönsuojeluinvestointia vuosilta 1990 1997. 3.2.3 Muut toimenpiteet Muita kaukolämpöalan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä sekä oman henkilökunnan koulutusta ja motivointia energiankäytön tehokkuuteen liittyvissä asioissa. Valitettavasti moni raportoineista yrityksistä ei ollut vastannut em. kohtiin lainkaan tai hyvin suppeasti. Kaukolämpöyritykset ovat kuitenkin perinteisesti jo vuosien ajan antaneet esim. palautetietoa asiakkailleen näiden kaukolämmön kulutuksesta, aikaisempien selvitysten mukaan palautetietoa annetaan jopa yli 90 % kattavuudella. Saatujen raportointien perusteella energiankäytön palautteen lisäksi asiakkaille annetaan energiansäästöneuvontaa puhelimessa ja jaetaan energiansäästöesitteitä. Lisäksi opastetaan ja koulutetaan asiakkaita kaukolämpölaitteiden käytössä. Kaukolämpöyritykset toimittavat myös energiansäästömateriaalia kouluille ja monet yritykset osallistuvat aktiivisesti valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon. Kaukolämpöyrityksen omassa toiminnassa on energiankäytön tehokkuuden edistämiseksi järjestetty henkilökunnan motivointia ja kouluttamista. Monissa yrityksissä on lisäksi järjestetty omien kiinteistöjen kulutusseuranta sekä eräissä yrityksissä myös ajoneuvojen polttoaineen kulutuksen seuranta. 3.2.4 Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneet muut yritykset Kaukolämpöalan sopimukseen on mahdollisuus liittyä myös muiden kuin lämpöä myyvien yritysten. Liittyessään yritys sitoutuu pyrkimään tuotekehityksessään mahdollisimman hyvään laitteiden energiatehokkuuteen. Suunnittelu- ja tutkimustoimintaa harjoittavat yritykset sitoutuvat huomioimaan työssään energiansäästön näkökannan. Liittyneitä yrityksiä oli vuoden 1999 lopussa kolme, joista yhdeltä on saatu sekä säästösuunnitelma että raportointi vuoden 1999 toiminnasta. Raportoinut yritys on atk-ohjelmistoja tekevä yritys, jonka pääkohderyhmänä ovat kaukolämmön eri osa-alueet (laskutus- ja asiakastietojärjestelmät, kunnossapitojärjestelmä, energia-analyysiohjelmisto jne.) sekä kiinteistönpidon järjestelmät. Ohjelmistojen tavoitteena on mm. tukea kaukolämpöyritysten asiakkaiden energiansäästöä ja tehokasta energian käyttöä. Vuoden 1999 aikana ohjelmistoihin on kehitetty uusia ominaisuuksia, mm. kulutusraportoinnissa internetin käytön hyödyntämismahdollisuus sekä kaukoluentajärjestelmän kehittäminen. 35

3.3 Sähkön siirto- ja jakeluala 3.3.1 Energiankäytön tehokkuuteen vaikuttaneet toimenpiteet Sähkön siirto- ja jakelualan säästösopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden 42 yrityksen vuosiraporteissa raportoitiin kaikkiaan 56 energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavaa toimenpidettä, jotka on jo toteutettu, päätetty toteuttaa tai niiden toteuttamista harkitaan ja joille voidaan esittää laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Näistä 51 toimenpidettä on jo toteutettu tai päätetty toteuttaa. Toteutettujen ja päätettyjen toimenpiteiden säästövaikutus on lämmön ja polttoaineiden osalta noin 11 GWh/a ja sähkön osalta noin 1 GWh/a. Yhteenveto raportoiduista toimen-piteistä on esitetty taulukossa 5. Raportoitujen energiatehokkuuteen vaikuttaneiden toimenpiteiden määrä on vielä vähäinen. Tähän on syynä mm.: Kiinteistöjen energiakatselmustoiminta sähkön siirto- ja jakelualalla oli vielä varsin vähäistä vuosina 1997 1999. Vuoden 1999 loppuun mennessä ei sähkön siirto- ja jakelualalta ollut vielä yhtään seurannan piiriin raportoitua energiakatselmusta. Kattavampia tietoja sähkön siirto- ja jakelualan energiakatselmusten ja muiden selvitysten tuloksista saadaan raportoinnin piiriin aikaisintaan vuoden 2000 vuosiraportissa, kun yritysten omien kiinteistöjen energiakatselmointi on kattavampaa. Sopimukseen liittyneissä yrityksissä ei pääsääntöisesti ole aiemmin koottu järjestelmällisesti tietoja toteutetuista energiatehokkuuteen vaikuttaneista toimenpiteistä ja niiden säästöpotentiaaleista ja vaikutuksista. Varsinkin yrityksen näkökulmasta vaikutuksiltaan vähäisten toimenpiteiden seurantaan ja raportointiin ei ole katsottu olleen tarvetta. Tällaisten toimenpiteiden lukumäärä on kuitenkin usein varsin suuri ja niiden yhteisvaikutus seurannan arvoinen. Toiminnan todellisten tulosten seurannan kannalta on oleellista, että jatkossa kaikki muutkin kuin energiakatselmuksissa havaitut, toteutetut, päätetyt ja harkittavat toimenpiteet raportoidaan järjestelmällisesti. 36

Taulukko 5. Yhteenveto sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiden yritysten raportoimista energiankäytön tehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä, joille voidaan osoittaa laskennallinen tai mitattu säästövaikutus. Toimenpiteet Investointi Säästövaikutus Toimenpiteiden milj. mk Lämpö+polttoaineet Sähkö lukumäärä GWh/a GWh/a kpl Toteutut toimenpiteet 12,7 (1 11,0 (1 1,0 (1 40 Päätetyt toimenpiteet 0,3 (1 0,0 (1 0,07 (1 11 Toteutut ja päätetyt toimenpiteet yhteensä 13,0 (1 11,0 (1 1,0 (1 51 Harkittavat toimenpiteet 0,2 (1 0,4 (1 0,5 (1 5 Toimenpiteet, joiden tiedot puutteellisia 0,0 (2 0,0 (2 8 (1 yli 75 %:sta näissä ryhmissä raportoiduista toimenpiteistä puuttuivat investointikustannukset ja/tai säästövaikutukset, joten taulukossa esitetyt investointikustannukset sekä säästövaikutukset ovat todellisia selvästi alhaisempia. (2 toimenpiteitä, joiden osalta yritykset eivät ole raportoineet päätettyjä jatkotoimenpiteitä (toteutettu, päätetty toteuttaa tai toteutusta harkitaan). 3.3.2 Energiatehokkuuteen vaikuttaneet ympäristönsuojeluinvestoinnit Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen vuoden 1999 loppuun mennessä liittyneiden yritysten vuosiraporteissa ei raportoitu yhtään energiatehokkuuteen vaikuttanutta ympäristönsuojeluinvestointia vuosilta 1990 1997. 37

3.3.3 Muut toimenpiteet Muita sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä vuosiraportoinnissa kysyttyjä asioita olivat mm. toimenpiteet, joilla pyritään tehostamaan asiakkaiden energian käyttöä. Saatujen vastausten perusteella yhtiöt lainaavat asiakkaille kulutusmittareita, jakavat energiansäästöesitteitä ja muuta säästömateriaalia sekä antavat energiansäästöneuvontaa asiakkaille. Lisäksi monilla yhtiöillä on asiakkaan sähkönkulutuksen laskenta ja vertailupalvelu, myös valtakunnalliseen energiansäästöviikkoon osallistutaan melko aktiivisesti. Energiankulutuksen seurantaraportti Energiansäästöstä kirjoittaminen Energiankäytön neuvonta kulutustietojen tarkkailun perusteella Energiansäästöä edistävä sähkön hinnoittelu Energiansäästöviikkoon osallistuminen Sähkönkulutuksen laskenta- ja vertailupalvelu Energiansäästömateriaalin toimittaminen kouluille Tuntitehomittaus käytössä Energiansäästöneuvonta toimitiloissa Energiansäästöneuvonta puhelimessa Energiansäästöesitteitä asiakkaille Kulutusmittarin lainaus 0 5 10 15 20 25 30 kpl Kuva 21. Asiakkaille suunnatut toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. Lisäksi yritykset raportoivat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan yhtiön omaan energiankulutukseen. Vastausten perusteella yleisintä näyttää olevan omien kiinteistöjen kulutusseuranta. Myös omien ajoneuvojen polttoaineiden kulutusta seurataan. Lisäksi henkilökuntaa motivoidaan energiansäästöön ja koulutetaan erityisesti ympäristöasioissa. Asiakkaille ja omaan toimintaan kohdistettujen toimenpiteiden määrällistä arviota on ensimmäisen raportoinnin perusteella mahdoton tehdä sopimukseen liittyneiden yritysten seurantajärjestelmien puutteellisuuden vuoksi. 38

Henkilökunnan tuottamat energiansäästöideat Henkilöstön kouluttaminen energiansäästöasioissa Henkilökunnan motivointi energiansäästöön Henkilöstön kouluttaminen ympäristöasioissa Omien ajoneuvojen polttoaineenseuranta Omien kiinteistöjen kulutusseuranta 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 kpl Kuva 22. Omaan toimintaan liittyvät toimenpiteet (suosituimmat), joiden vaikutusta energiankulutukseen vaikea arvioida. 39

4 Muuta selvitettyä ja raportoitua 4.1 Ympäristöjärjestelmien yleisyys sopimukseen liittyneissä yrityksissä Ympäristöjärjestelmän ensisijainen tavoite on ympäristökuormituksen vähentäminen, missä energiankäytön tehostaminen on keskeisessä asemassa. Yhteisenä tavoitteena sekä energiansäästösopimusmenettelyssä että ympäristöjärjestelmissä on kustannustehokkuuden parantaminen energia- ja raaka-ainesäästöjen avulla. Säästösopimuksen energia-analyysi tukee ympäristöjärjestelmän tavoitteiden asetantaa ja energiansäästösuunnitelma voidaan liittää osaksi ympäristöjärjestelmää. Säästösopimusmenettelyn mukainen energian kulutuksen seuranta palvelee ja tukee ympäristöjärjestelmän toteuttamista. Sopimukseen liittyneiltä yrityksiltä kysyttiin, onko yrityksellä/tuotantoyksiköllä käytössään ympäristönhallintajärjestelmää. Voimalaitosalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä reilulla kolmasosalla on ympäristönhallintajärjestelmä käytössä. Pääsääntöisesti käytössä oleva järjestelmä on ISO 14001. Tämän lisäksi noin 40 % yrityksistä on järjestelmä suunnitteilla. Noin viidennes yrityksistä ei vastannut kysymykseen. Sähkön siirto- ja jakelualan sopimukseen liittyneistä yrityksistä vain kymmenesosalla on ympäristönhallintajärjestelmä käytössä. Lähes puolet ilmoitti, että järjestelmä on suunnitteilla. Noin neljäsosa yrityksistä jätti vastaamatta kysymykseen. Kaukolämpöalan sopimukseen liittyneistä yrityksistä lähes 70 % ympäristöjärjestelmä on valmiina tai suunnitteilla. Näistä yrityksistä ympäristöjärjestelmä on valmiina vasta kolmella, joilla kaikilla järjestelmä oli ISO14001 -standardin mukainen. Noin viidennes yrityksistä ei vastannut kysymykseen. 40

Voimalaitosala 3 % 40 % 35 % 22 % Ei Siirto- ja jakeluala 17 % 46 % 11 % 26 % Suunnitteilla Kyllä Ei vastausta Kaukolämpöala 23 % 46 % 12 % 19 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 23. Ympäristöjärjestelmien yleisyys energiansäästösopimukseen liittyneissä yrityksissä. 4.2 Energiatehokkuus ja sen seuranta 4.2.1 Voimalaitosala Energia-alan Keskusliitto ry Finergyn toimeksiannosta ja voimalaitosalan energiansäästösopimusten seurantaa kehittävän työryhmän ohjauksessa on laadittu selvitys Tehokkuusindeksin kehittäminen voimalaitosalalle. Selvitys valmistui joulukuussa 1999. Tässä selvityksessä haettiin erilaisia tapoja, joilla voimalaitosten energiatehokkuutta voitaisiin seurata. Selvityksestä käy ilmi, että yleensä muutokset ovat niin pieniä, että ne eivät näy hyötysuhteessa tai rakennusasteessa, joita käytetään tunnuslukuina prosesseja mitoitettaessa. Hyötysuhteen absoluuttinen mittaustarkkuus käytönvalvontalaitteilla on luokkaa 2 5 % riippuen useista seikoista, kuten itse mittarista, polttoaineesta ja ulkoisista olosuhteista. Seurantaa miettineen työryhmän mielestä energiatehokkuuden seuranta voimalaitoksella voidaan jakaa kahteen erilliseen asiakokonaisuuteen. Hyötysuhdetta voidaan parantaa 1 2 % käyttöteknisin ja normaalin kunnossapidon toimenpitein. Toisaalta energiatehokkuutta voidaan parantaa perusparannusinvestoinneilla, jotka joko suoraan parantavat hyötysuhdetta tai mahdollistavat esim. sähkön ja lämmön yhteistuotannon tehokkaamman käytön. Tämän vuoksi on järkevää raportoida tehdyistä muutoksista (investoinneista) ja niiden vaikutuksista energiatehokkuuteen erikseen ja toisaalta valvoa laitteiden kuntoa tarkkuusmittauksilla riittävän usein, jotta voidaan saada selville muutokset hyötysuhteessa. 41

4.2.2 Kaukolämpöala Säästösopimusmenettelyn vaikutukset kaukolämpöalan toimintaan ovat vaikeasti mitattavissa ja todennettavissa. Kaukolämmön tuotanto ja jakelu on yritysten päätoimintaa, jonka vuoksi sen tehokkuuteen on aina kiinnitetty huomiota ja kehittämistoimenpiteitä tehdään jatkuvasti. Tämän vuoksi toiminnassa ei yleisesti ole helpoilla ja taloudellisesti kannattavilla toimenpiteillä saavutettavissa suuria säästöjä, jotka näkyisivät välittömästi esim. hyötysuhteen nousuna tai omakäyttöenergian määrän pienenemisenä. Lisäksi ulkoiset tekijät (ulkolämpötila, polttoainevalinnat ja polttoaineen laatu, jne.) vaikuttavat niihin tunnuslukuihin, joita tehokkuuden seurannan kannalta voitaisiin käyttää seurantaindikaattoreina. Tämän vuoksi tehokkuuden seurannassa tärkeintä olisi luoda järjestelmä, jossa tiettyjä tunnuslukuja seurataan yrityksen sisällä tavoitteena tehokkuuden nostaminen. Syyt poikkeamille tulisi aina selvittää, jotta virheelliset käyttötekniset toimenpiteet pystytään korjaamaan. 4.2.3 Sähkön siirto- ja jakeluala Säästösopimustoiminnan tavoitteena on ollut, että yhtiöt sopimuksiin sisällytettävin toimin voivat edistää asiakasuskollisuutta, tarjota heille erilaisia energiapalveluja sekä energian käytön tehostamiseen liittyvää teknologiaa. Konkreettisena toimena tällainen kysynnän hallinta eli Demand Side Management (DSM) on menetelmänä palaamassa tärkeimmäksi energian käytön tehostamisen välineeksi ja osaksi yhtiöiden vuotuisia toimenpidesuunnitelmia. Yhtiöiden hallussa on merkittävä määrä asiakkaidensa sähkön ja lämmön käyttöä koskevaa mittaus- ja tutkimustietoa, jota on hyödynnetty asiakkaiden energian käytön analysoinnissa ja palautetiedon toimittamisessa. Tämä tietomäärä on kasvanut koko ajan tuntitasoisen mittaustiedon lisääntyessä. Vapautuva kilpailu johtaa mm. kaksisuuntaisen, jopa laajakaistaisen tiedonsiirron yleistymiseen asiakkaiden ja sähkökaupan osapuolten välisessä kanssakäymisessä. Tätä välineistöä kehitetään nyt monessa yhtiössä sekä Adato Energiassa. Kansainvälisessä energian käytön tehostamistoiminnassa Sener on yhdessä VTT Energian kanssa ollut mukana IEA:n kysynnän hallintaohjelmassa DSM ja energiatehokkuus muuttuvissa sähköliiketoimintaympäristöissä sekä EU:n Save 2 -ohjelmaan kuuluvassa projektissa Parannetut strategiat pyrittäessä parempaan ympäristön laatuun ja energian käytön tehokkuuteen muuttuvilla sähkömarkkinoilla. Näiden projektien raportteja ja niissä kertynyttä tietämystä on käytetty hyväksi energiansäästön toimenpidesuunnitelmien ideoinnissa ja suunnittelussa. 4.3 LINKKI 2 -tutkimushanke LINKKI 2 Energiansäästön päätöksenteon ja käyttäytymisen tutkimusohjelmassa on käynnissä tutkimushanke, jossa selvitetään energia-alan energiansäästösopimusten toteutukseen vaikuttavia tekijöitä. Hankkeesta valmistuu julkaisu 2001 alkuvuodesta. Tutkimukseen liittyen tehtiin sopimuksiin liittyneissä yhtiöissä haastatteluita, joissa selvitettiin mm. yhtiöissä nimettyjen sopimusyhteyshenkilöiden mielipiteitä sopimuksiin liittyvästä vuosiraportoinnista. 42