PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU Historiaa Duxfordissa Vuoristolentämistä Pohjois-Italiassa Ilmailulinjalaiset Finnairin koulutuskeskuksessa Ilmailun tulevaisuus Osa 2 2/ 2008

Etua keskittäjälle Voit maksaa vakuutuksia OP-bonuksilla. Kodin ja perheen vakuutukset Nyt on hyvä aika varmistaa, että kodin ja perheen vakuutusturva on kattava ja tarkoituksenmukainen. Keskittämällä vakuutuksesi saat monia etuja. Jo esim. koti-, liikenne- ja autovakuutuksilla saat keskittämisalennuksia. Etusi paranevat entisestään, jos olet OP-bonusasiakas. OP-bonuksia voit käyttää myös Pohjolan vakuutusten maksamiseen. Tule käymään, soita 0303 0303 tai tutustu osoitteessa www.pohjola.fi. Vahinkovakuutukset myöntää Pohjola Vakuutus Oy. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen tai Helsingin OP:n asiakas, jonka oma tai perheen yhteinen pankkiasiointi on vähintään 5 000 euroa kuukaudessa.

kuva: Joonas Reinikainen VÄÄKSYN YHTEISKOULUN ILMAILULINJA FINNAIRIN KOULUTUSKESKUKSESSA Teksti: Risto Pykälä Ilmailulinjan Nico Mesiäinen ottaa vastaan infoa Airbus- lentokapteeni Matti Keräseltä Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan opiskelijat saivat poikkeuksellisen mahdollisuuden tutustua isoilla koneilla lentämiseen Finnairin koulutuskeskuksessa Vantaalla. Koulutuskeskus tarjoaa palvelujaan myös maailmalla toimiville eri valtioiden lentoyhtiöille. Tästä johtuen esimerkiksi Finnairin koulutuskeskuksen lentosimulaattorit ovat lähes ympärivuorokautisessa käytössä. Näin ollen ilmailulinjalle järjestynyttä aikaa Airbus- ja DC-9 -simulaattoreihin, MFTDlaitteeseen sekä turvakoulutukseen voi hyvällä syyllä pitää pienimuotoisena lottovoittona. Kovasta käyttökapasiteetista johtuen vierailun valmistelut alkoivatkin jo vuotta aiemmin. Koulutuskeskuksen puolelta keskeisenä koordinaattorina toimi Airbus A320 ryhmän kouluttaja lentokapteeni Matti Keränen. Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjalle kyseessä oli opetussuunnitelman määrittämästä tutustumisesta ilmailun ammatilliseen koulutukseen. Finnairin koulutuskeskuksen puolelta vierailun ohjelma oli räätälöity tukemaan nimenomaan ilmailulinjan opiskelijoita, joilla on tavoitteena liikennelentäjän ammatti. Vierailulle oli varattu aikaa kuusi tuntia. SIO:n koulutus ja liikennelentäjän arki Koulutuskeskuksessa ilmailulinjan otti vastaan neljä Finnairin lentäjää, jotka toimivat linjalla lentämisen lisäksi eri tehtävissä sekä koulutuskeskuksessa, että liikennelentäjien kuvat: Risto Pykälä Ilmailulinjan Pia Meilahti, Klaudia Halme ja Joel Lampinen takanaan vanhempi simu, jolla ennen vanhaan ilmailuopistoon pyrkivät lensivät nk. Hannun vaakunaa P-H ILMAILU 3

kuvat: Risto Pykälä täysin oikeine, eri konetyyppien pelastautumisuloskäynteineen. Osan turvakoulutusta muodostaa myös ison altaan mahdollistama vesiolosuhteiden simuloiminen pelastuslauttoineen ja pelastautumisproseduureineen. Tulen aiheuttamissa vaaratilanteissa toimimiseen on erikseen rakennettu ohjaamon malli, jossa voidaan simuloida erilaisia kuviteltavissa olevia tilanteita. Ilmailulinjan opiskelijat kävivät läpi demot sekä tulipalotilanteista että pelastautumisuloskäyntien kautta evakuoinnista. Teknisiä järjestelmiä sisään uudella laitteella Keräsen Matti antaa lentämistä tukevia käsimerkkejä peruskoulutusta antavassa Suomen Ilmailuopistossa. Tilaisuus alkoi yhteisellä osuudella, jossa koulutuskeskuksen esittelyn jälkeen perehdyttiin liikennelentäjiä kouluttavan Suomen Ilmailuopiston koulutuksen rakenteeseen sekä pääsyvaatimuksiin. Kysymysten jälkeen juotiin keskustelulla höystetyt pullakahvit. Kahvin ja jälkeen siirryttiin seuraamaan esitystä liikennelentäjän tyypillisestä päivästä. Esitystä seurasi odotetusti vilkas keskustelu, jossa ilmailulinjalaiset tarkensivat tietojaan ja mielikuviaan mahdollisesta tulevasta ammatistaan. Ilmailulinjalaisten 16 opiskelijan ryhmä jaettiin tämän jälkeen neljään osaan ja siirryttiin tutustumaan lentoja siihen olennaisesti liittyvään turvakoulutukseen neljässä eri pisteessä. erilaisia onnettomuustilanteita tulipaloineen, vaaratilanteineen ilmassa, pakkolaskuineen. Miehistön tositilanteessa vetämät turvatoimenpiteet voidaan harjoitella lähes oikeaa vastaavassa ympäristössä. Turvakoulutustilassa on mm. osa koneen runkoa matkustajatiloineen ja Airbus A 320-lentokoneen MFTD -laite ( Maintenance and Flight Training Device) on koulutuskeskuksessa suhteellisen uutta tekniikkaa. Laitteen koulutuksellinen funktio on ajaa oppilaille sisään teknisiä järjestelmiä ja proseduureja mahdollisimman tehokkaasti keskittyen esimerkiksi vain tiettyyn toimintaan kerrallaan. Näin varsin kalliissa lentosimulaattorikoulutuksessa voidaan keskittyä nimenomaan kokonaisuuksien hallintaan ja itse lentämisen tuomiin lisätoimintoihin. MFTD -laite vapauttaa tietenkin myös simulaattoriaikaa ja tuo näin hyötyä niin taloudellisesti kuin koulutuksellisestikin. Laitetta käytetään niin lentäjien kuin teknisenkin henkilökunnan koulutukseen. Ilmailulinjan opiskelijat saivat ensin Turvakoulutus osa koulutusta olennainen Turvakoulutus antoi selkeän kuvan miehistön monipuolisesta toimenkuvasta ja tarvittavista valmiuksista. Finnairin koulutuskeskuksessa pystytään simuloimaan varsin realistisesti P-H ILMAILU 4 Uutta MFTD -laitetta esittelee A320 perämies Hannu Keränen, Severi ihmettelee..

seurata aitoa tyyppikoulutustilannetta, jonka jälkeen perehdyttiin itse laitteeseen. Odotetut Airbus A 320 ja DC-9 simulaattorit Arctic AirService ky nopeaa ja joustavaa huoltopalvelua pienlentokoneille Arctic AirService ky Sampo Kukkola puhelin 040 588 2975 faksi 016 352 536 Ota yhteyttä! Kolmantena ja neljäntenä kohteena olivat ehkä ne odotetuimmat Airbus A 320 ja DC-9 lentosimulaattorit. Vääksyn Yhteiskoulun Ilmailulinjan vierailijat muodostuivat kahdesta eri vuosikurssista, joista vanhemmalla kurssilla jo saatu koulutus oli sisältänyt varsin vaativaakin PC-pohjaista lentosimulaattorikoulutusta sekä oikeaa lentämistä. Nuoremmalla, toista vuosikurssia opiskelevalla oli myös usealla kokemusta vapaavalintaisesta lukion kurssista numero 6 eli lupakirjakurssin lento-osasta. Näin tutustumassa mukana olleilla ilmailulinjan lennonopettajillakin oli pieni jännitys opiskelijoiden selviämisestä isoilla koneilla. Nykypäivän lentosimulaattorit tarjoavat käytännössä oikean lentämisen kanssa identtisen tilanteen. Simulaattorien hyöty lentokoulutuksessa on ennen kaikkea taloudellinen. Simulaattoritunti maksaa vain murto-osan oikeasta lentämisestä. Tämän lisäksi simulaattorit mahdollistavat sellaisten vaativien pakkotilannetoimintojen harjoittamisen, joita ei oikealla koneella voida turvallisuussyistä suorittaa. Simulaattoreiden sekä niihin liittyvän koulutuksen kehittyminen on johtanut tilanteeseen, jossa tyyppikoulutuksessa siirrytään simulaattorista käytännössä suoraan perämiehen paikalle. Ilmailulinjan neljän hengen ryhmiin jaettujen miehistöjen jäsenet lensivät jokainen sekä Airbusin että DC Tarjoamme Ranuan lentopaikalla kattavat palvelut yksityisilmailussa käytettäville koneille: tyyppihyväksytyt Cessna, Piper ja Maule koneet sekä ultra- ja experimentalkoneet määräaikaishuollot vuositarkastukset punnitukset apulaitehuollot ym. Tarjoamme myös mahdollisuutta solmia huoltosopimuksen, joka kattaa koneen pitämisen lentokelpoisena (lentokelpoisuusmääräykset, katsastusjärjestelyt, huollot, vikakorjaukset). Kokonaisvaltainen koneen ylläpito on ykkösasiamme. Asiakastilat saunoineen ja keittiöineen ovat käytössäsi huoltojen ajan, tervetuloa siis kauempaakin! sähköposti: arctic.airservice@pp.inet. Bonusta jopa 5% Muista myös maksutapaetu 0,5%

-9 simulaattorilla. Lentotehtäväksi oli asetettu startin, laskukierroksen sekä laskeutumisen suorittaminen. Jokainen ryhmän jäsen istuutui vuorollaan Airbusin osalta perämiehen oikealla puolella sijaitsevalle sekä DC -9 osalta kapteenin vasemman puolen istuimelle. Viereisellä istuimella oli tietenkin kouluttava lentokapteeni. Ilmailulinjalaiset suoriutuivat lentotehtävästään erittäin, jopa yllättävän hyvin. Jopa ohjaustekniikaltaan vaativammaksi mainittu, jo hiukan vanhempaa simulaattoripolvea edustava DC -9 simu tuntui olevan kohtuullisesti käsissä Helsinki-Vantaan öisessä laskukierroksessa. Tämä ei tarkoita sitä, että liikennelentokoneella operointi ja lentäminen olisi helppoa. Hyvin sujuneiden lentojen takana olivat sekä jo saatu PC -pohjainen vaativiinkin lentämisen menetelmiin perehdyttävä koulutus että jo usealla opiskelijoista oleva oikeakin lentokoulutus. Ehkä Ilmailulinjaperämies (henkilö?) Pia Meilahti finaalissa A320 koneella kuvat: Risto Pykälä eniten hyvää lentämistä tuki vieressä istuva kouluttaja, jonka opastamana ja yhteistyönä lento suoritettiin. Koulutuskeskukseen tutustumiseen kuului myös aina yhtä tärkeä ruokailu, joka oli porrastettu rytmittämään eri toimintoja. Kotiin illan hämärtyessä Turvakoulutuksesta kertoi vakuuttavasti A320 kapteeni Jukka Laatunen Kuuden tunnin tutustumissession lähetessä loppuaan, kokoonnuimme vielä yhteiseen palaveriin jakamaan päivän yhteisiä vähintäänkin elämyksellisiä kokemuksia. Samoin tarjoutui vielä mahdollisuus kysellä kaikkea ammattiin ja ammatilliseen koulutukseen liittyvää upean päivän meille tarjonneilta Finnairin lentäjiltä. Ilmailulinjalaisten astuessa Finnairin koulutuskeskuksen ulkopuolella odottavaan linja-autoon, kuvastui heidän kasvoiltaan vielä hiukan jossain muualla oleva olemus. Kotia kohti illan hämärtyessä palaavassa linja-autossa istui nyt nuoria, joille oli entisestään vahvistunut kuva omasta ammatillisesta tulevaisuudestaan realiteetit huomioiden. Aivan varmasti useita tulevia liikennelentäjiä tallaamassa tyytyväisinä linja-autolle

www.rxtx-tuote.fi RADIOSKANNERIT ILMAILU VHF-PUHELIMET PMR-PUHELIMET Kalevan puistotie 13 TAMPERE p. 03-2553000, 03-2558062, 03-3568300 Volare in Italia lentämistä erilaisessa ympäristössä kuvat ja teksti: Risto Pykälä Bellunon hienopintainen kenttä Jungmeistereineen, ultrakeveineen ja Cessnoineen upeassa Dolomiittimaisemassa Myös ilmailu ja lentäminen mielletään nykyään Euroopassa kiihtyvässä kulttuurin eri muotojen yhtenäistymisessä varsin samanlaisena, lennetäänpä sitten melkein missä tahansa. Näinhän asian laita pitkälti onkin ja tähän mielikuvaan lienee syynä myös hyvin tiedossa ja osittain hallinnassakin olevat yleiseurooppalaiset ilmailua koskevat määräykset. Kuitenkin eurooppalaisessakin ilmailussa on se oma kansallisten lupakirjojen aikaansaama erilaisten tulkintojen kokonaisuus, mikä voi poiketa suurestikin eri valtioiden välillä. Jos tähän vielä lisätään maisemien totaalinen muutos, voidaan yhdistelmästä aikaansaada uudenlaisia, erilaisia mahdollisuuksia lentämisen riemun ja mielenkiinnon ylläpitämiseen. Aina niin muodikkaan elämyksellisyyden lisäksi voidaan kokea myös oppimisen toimintaympäristö. Vaikka monet ilmailun kultalaakerilippaisten hattujen alta paljastuvat poutahaukat vain vaivoin tämän allekirjoittavat, on jokaisen lentämisen taidossa pieniä oppimisen ja sitä kautta parantamisen mahdollisuuksia. Pehmeä lasku vuoristo-olosuhteisiin Vuoristolentäminen Pohjois-Italiassa tarjoaa Vääksyn Aurinkovuoreen jylhyyteen tottuneelle mahdollisuudet niin elämyksellisyyteen kuin oppimiseenkin. Veneton alueella Bellunon maakunnassa Dolomiiteiksi kutsuttu Alppien osa muuttuu etelästä lähestyttäessä varsin yhtäkkiä tasangosta kunnioitusta herättäväksi vuoristoksi. Vuoristo alkaa n. 70 kilometrin päästä Veneton pääkaupungista Venetsiasta nousten melkein heti korkeudeltaan 2-3 km tuntumaan. Kuitenkin se tarjoaa lentämisen kannalta tietyllä tavalla pehmeän laskun vuoristoolosuhteisiin, eikä edusta ehkä sitä askeettisinta ja aggressiivisinta Alppien osaa, missä esimerkiksi maastotai pakkolaskuun ei juurikaan ole edellytyksiä. Itselleni maisemat olivat jo tuttuja kahdenkymmenen vuoden takaa sekä jälleen tiiviimmin parin viime vuoden osalta. Ensimmäiset kokemukset vuoristolentämisestä tulivatkin ehkä siitä aidoimmasta lentämisestä eli riippuliidosta. Kun liitimellä nousee ensimmäisen kerran vuorien huippujen yläpuolelle ja näkee lumihuippuiset Alpit, voi tunnetta kuvata jopa condorimaiseksi. Ilmailijoille on tunnetusti helppoa samaistua paljoakaan ponnistelematta condorin ajatus- ja sielunmaisemaan. Nuorempana, silloin maajoukkueessa Euroopan mestaruuskilpailuja keskinkertaista huonommilla suorituksilla lentäen oppi ensikertalaisena kunnioittamaan vuoristolentämisen P-H ILMAILU 7

myönteisiksi. Purjelennon ja riippu- tai varjoliidon kannalta kysehän on etenemisen mahdollistavista voimista. Moottorin voimalla lentäessä voidaan voimakas ilman liike tietenkin kokea hiukan epämiellyttävänäkin, ei kuitenkaan pääsääntöisesti vaarallisena. Hyvin epämiellyttävät ja vaaralliset vuoristolentämisen ominaisuudet löytyvät näiden nostavien vuorenrinteiden vastakkaisilta puolilta. Virtaus irtoaa ohitettuaan vuoren laen ja dynamiikan hävitessä muuttuu pyörteiseksi ja voi olla vaarallisen voimakasta, jopa niin, ettei lentokone ole ohjattavissa. Maanpinnan muodoista johtuu myös suurelta osin sääilmiöiden vaihtelun nopeus. Massiivinen, erittäin voimakas cumulonimbus eli ukkospilvi voi syntyä lähes huomaamatta vaarattoman näköiseltä taivaalta parissakymmenessä minuutissa. Ukkosmyrskyt voimakkaine vaakasuorine ja pystysuorine ylös alas virtauksineen yhdistettynä maanpinnan muotojen aiheuttamaan turbulenssiin luo lentämiselle ehkä vaarallisimmat mahdolliset olosuhteet. Olennaista siis vuoristolentämisessä on siis tietää missä lentää ja milloin lentää. Paras tapa nauttia turvallisesta ja upeasta vuoristolentämisestä on lentää paikallisten asiantuntijoiden kanssa on sitten kysymys mistä lentämisen lajista tahansa. Aeroporto di Belluno Yhtäaikaa korkealla ja matalalla tulossa vuorilta kohti kenttää vaativuutta. Kokemattomuus vuoristolentämisessä oli sikäli hyväkin, ettei osannut edes pelätä kaikkea, mitä olisi ollut syytä pelätä. Maanpinnan muodot ratkaisevat Vuoristolentämisen suurimpia eroja tasamaan yläpuolella lentämiseen lienee ilman virtauksen erilainen dynamiikka sekä sään nopeat muutokset. Huomiota vaativa ero on myös jopa metsäiseen Suomeen verraten laskupaikkojen niukkuus. Virtauksen erilainen dynamiikka perustuu maanpinnan muotoihin. Yksinkertaistettuna virtaus on muodoista ja niiden vaihteluista, tuulen suunnasta ja lämpötiloista riippuen tasaista tai pyörteistä. Laaksot säätelevät sekä tuulen suuntaa, että virtauksen voimakkuutta. Edelleen yksinkertaistettuna laakson tuuli nousee sivuilla olevia vuoren rinteitä pitkin ja jatkaa nousuaan nk. rinnetuulena tai isommassa mittakaavassa aaltovirtaukseksi kutsuttuna muotona. Tästä seurauksena vuorten rinteessä ja niiden yläpuolella on voimakkaastikin nostavaa aluetta. Pelkän mekaanisen tuulen lisäksi nostavaa virtausta tukee virtauksen irrottamat lämpimän ilman eri muotoiset ja kokoiset kuplat, jotka jatkavat nousuaan fysiikan lakien mukaan kunnes jäähtyvät ja kääntyvät alaspäin. Lentämisen kannalta edellä mainitut ilmiöt voidaan lukea pääsääntöisesti Aiemmin vain vuorilta startteja tehneenä päätin pari vuotta sitten vierailla maakunnan pääkaupungin Bellunon lentokentällä. Varttitunnin matkan päässä asuinpaikastamme Farra D Alpagosta oleva kenttä osoittautui upeaksi ja monipuoliseksi ilmailupaikaksi. Koko kenttäalue kiitoteineen on yhtenäistä hyvin hoidettua ruohoa. Kentällä on eri rakennuksissa kahvila, toimisto ja lennonjohtotorni. Lentokonehalleja on kolme kappaletta. kentän pääkäyttäjänä on Aeroclub Di Belluno. Kiitotie 05 / 23 on 812 metriä pitkä ja laakson suuntaisena suhteellisen vapaa reunaesteistä. Paikallisella kerholla on kohtuullinen kalusto eri lajien lentokoneita. Purjelennossa kaksipaikkaisina kou- P-H ILMAILU 8 Purjelentokalustoa Aero Club di Bellunon hallissa kahdessa tasossa

Kirjoittajalle tarjottiin mahdollisuutta tutustua vuoristolentämiseen niin purjelentona kuin moottorilentonakin. Moottorin avulla homma oli tietenkin teknisesti helpointa, joten valitsin sen. Sain yhteystiedot lennonopettajaan Luca Bonongiin, jonka kanssa suoritkuvat: Risto Pykälä Vuoristossa ovat pilvet aamupäivällä väärässä paikassa Riippu- ja varjoliidon starttipaikalla Dolada vuorella lukoneina mm. ASK 21 ja sisäänvedetyllä laskutelineellä varustettu Twin Astir ja yksipaikkaisena ASW-19 sekä Pikku Astir. Tämä lisäksi on useita yksityisiä purjekoneita. Raskaampina moottorikoneina ovat C-172K ja Piper PA 28 Cadet turisti- ja clubikäyttöön, C-182 Skylane laskuvarjohyppytoimintaan ja kolmas Vietnamin sodasta tuttu tulenjohtoversio 305 Birdog purjelentokoneiden hinauksiin. Kevyttä moottorikonekalustoa edustaa Tecnam P-92 Echo. Viereisessä hallissa näkyy mm. Bucker Jungman, 1930 luvun kuuluisa saksalainen taitolentokone. Vapaata ilmatilaa Ilmatilaa hallitsee Yhdysvaltojen Avianon tukikohta, joka sijaitsee 30 kilometrin päässä suunnassa 110 astetta. Vaikka Bellunon kenttä onkin vain 15NM (27,8 km) Avianon lennonjohtoalueen valvotusta ilmatilasta (CTR /D), kuuluu se valvomattomaan G-ilmatilaan, kuten valtaosa Alppien ilmatilasta muutenkin. Alpit siis ovat vapaan ilmatilansa suhteen hiukan Suomen ilmatilan kaltaisia. Keveiden, VLA (VDS) ja UL luokkien koneilla kansalliset lentosäännöt poikkeavatkin aika ratkaisevallakin tavalla kotimaisiimme nähden. Hiukan oudolta tuntuu, ettei em. koneluokille ole asetettu ollenkaan näkyvyysminimeitä. Korkeuksien suhteen on noudatettava tuttuja 500 ft ja 1000 ft alarajoja asutus ja ihmistiheydestä alapuolella riippuen kuitenkin 2 km säteellä (vrt. 600 m täällä) korkeimmasta maasto tai rakennetusta kohdasta. Valvottuun ilmatilaan ei näillä koneluokilla ole periaatteessa alkuunkaan asiaa. Kentätkin tulee kiertää 5 km säteellä. Näihin määräyksiin on kuitenkin kehitetty sovelluksia mm. siten, että faksaamalla etukäteen tulosta voi operoida oikealla lentokentällä. Myös valvotuissa C ja D ilmatiloissa on puolivirallisia laskeutumispaikkoja, joihin voi edetä tiettyjä käytäviä pitkin muuta liikennettä häiritsemättä. Ydinsanoma kuitenkin lienee, että hallitsevasta vapaasta G ilmatilasta johtuen vuoristolentämisestä voi nauttia kutakuinkin täysipainoisesti. Lentämiseen tarjottiin heti mahdollisuudet, heti kun sai kontaktin oikeaan ja mieluummin huonon italiani takia, englantia puhuvaan henkilöön. Ilmailun kansainväliset käyttäytymismallit näkyivät ehkä siinäkin, että vieraisiin suhtaudutaan hiukan kyräillen ja mieluummin toiseen suuntaan liikkuen. Ehkä tilanne ei kuitenkaan ollut Suomessa yleisesti koetun dramaattinen vaan johtui lähinnä kielellisistä ongelmista. Yhtä aikaa matalalla ja korkealla Muistoja verestämässä 1,5 km korkealla olevalla starttipaikalla Doladalla P-H ILMAILU 9

Propello stoppo! Tarkastuslentoa Tecnam P-92 -koneella taisin tarkastuslennon Tecnam P-92 -koneella. Soitin Lucalle, joka päätyönään lentää armeijan helikopteria ja sovimme ajan kauniiksi ja hieman utuiseksi aamupäiväksi. Sää oli hyvin ukkosherkkää, joten aamupäivä tuntui uskottavalta vaihtoehdolta. Tarkastuslennon yhteyteen sovittiin hiukan vapaampi osio, jossa saisi tuntumaa vuoristossa operoimiseen. Käytiinpä tervehtimässä vuoristojärven rannalle jo ehtineitä tuttuja auringonottajiakin. Suunnistaminen perustu pitkälti vain kartan avulla lentämiseen (ei kompassisuuntiin perustuen), koska lentäminen tapahtuu solissa. Kun kävimme kilometrin korkeudessa ravintolaa pitävää tuttua tervehtimässä, huomasi hyvin esimerkiksi keinohorisontin merkityksen kivutessamme täysillä tehoilla nokka pystyssä mutta visuaalisesti lähes vaakalentoa. Ylös- alaspäin ja sivusuuntien hahmottaminen ei rajoitetussa näkösektorissa olekaan ihan itsestäänselvyys. Vuoristossa lentämisen hieno perusolemus on se että on yhtä aikaa hyvin korkealla ja hyvin matalla katseen suunnasta riippuen. Parikymmentä vuotta sitten laaksojen yli meni sähkölankoja ristiin rastiin oudoilla korkeuksilla. Nyt niiden määrä oli vähentynyt mutta ei kuitenkaan kadonnut, joten laaksossa lentäessä on oltava näidenkin suhteen tarkkana. Solia pitkin hienoissa alppimaisemissa Lentämisen kulttuuri tuntui olevan Italiassa varsin korkea, mikä näkyi opettajan ammattitaitoisessa otteessa sekä kentän yleisissä toiminnoissa. Varsinaisella tarkastuslento-osuudella käytiin hyvin tarkoin eri mene- telmät ja toiminnot läpi. Itselle tuntui ehkä hiukan vieraalta moottorin sammuttaminen lennolla pakkotilanneharjoituksena niin, että käynnistäminen tapahtui vasta laskun jälkeen. Kyseessä ei ollut viranomaismielessä tarkastuslento vaan soveltuvuuden testaaminen itsenäiseen lentämiseen lentopaikalla. Selvisin tästä varsin puhtain paperein tutulla 37 vuoden tuurin ja itseluottamuksen yhteisvaikutuksella. Jutustelimme useampaan otteeseen ideasta tulla hiukan isommalla porukalla tutustumaan vuoristossa lentämiseen. Kansallisten lupakirjojen yhteensopivuus jäi vielä hiukan avoimeksi. Joka tapauksessa vuoristolentäminen antaisi kokemuksena monellekin uutta puhtia ja näkökulmia oman harrastamisen uusiutumiseen. Noin ajatuksen tasolla voisi kuvitella olevan antoisaa lennellä muutaman koneen kimpassa solia pitkin hienoissa alppimaisemissa tai lasketella purjelentokoneella paria sataa pitkin alppiniittyjä ja huomata hetkessä olevansa puolentoista kilometrin korkeudessa lähellä cumuluspilvien pohjaa. Ilmavoimien helikopteria työkseen lentävä tarkastuslentäjä Luca Bonong lähettää terveiset tasamaalentäjille. P-H ILMAILU 10

Bobcat- ja minikaivinurakointia salaoja- ja sadevesityöt viemäri- ja pihatyöt vaihtolave ja kuljetuspalvelu Huhdantie 2, 17200 Vääksy 0400-496 996 KAIVONKONE- URAKOINTI HANNU SAVOLA Kettulantie 412 17430 Kurhila K -Extra Mononen Marja Maakeskenraitti 9 17470 Maakeski ma - to 8.30-17.00 pe 8.30-19.00 la 8.00-14.00 03-556 1291 MK-MAALAUS Tarmontie 6 15860 Hollola 03-780 3118 040-507 1119 KULJETUSPALVELU Laaksonen Pekka T:mi Marjastentie 80 16730 Kutajärvi Puh. 0400-841 500 KULJETUSLIIKE L & H TIMONEN OY Apilakatu 7 15610 Lahti SUOMEN SUODATINVALMISTE OY Vuohkalliontie 9 18200 Heinola Puh. 03-714 2777 www.suodatinvalmiste.com HOLLOLAN FYSIKAALINEN HOITOLAITOS P. Kaartinen Ky Pukinkonttiin lahjakortteja! Keskuskatu 8 15870 Hollola Puh. 03-780 3929 LOKALIIKE J & S LUHTAKALLIO Käpöläntie 38 17410 Viitaila 03 730 8264, 0400 840 523 MUUTTOPALVELU SEPE VARASTOHOTELLI Aniantie 2-4 17200 Vääksy Puh. 044-597 7530 AUTOILIJA TOIVOLA MARKKU kappaletavaran kuljetukset Vesivehmaantie 297 B4 17130 Vesivehmaa Puh. 03 784 4444, 0400 353 003 AUTOKORJAAMO KURREN PAJA osamaalaukset katsastusremontit pakokaasumittaukset Suopellontie 63 17130 Vesivehmaa Puh. 0400 713 466 KIRJANPITO- TOIMISTO TUIPE Mestarinkatu 17 15800 Lahti Puh. 0400 911 294 Kirjanpitoaineiston noutoja palautuspalvelu TELIVAUNU WECKMAN OY Paininpuuntie 23 18100 Heinola Puh. 03-874 220 SYRJÄMÄEN SORA OY Jallintie 26 17610 Auttoinen Puh. 0400-199646 KONEKORJAAMO KARTANO RISTO MAATALOUSKONEIDEN KORJAUS JA HUOLTO, MYÖS PIENKONEET PANNIJOENTIE 54 17500 PADASJOKI Puh. 0500 720 538 Ajokatu 83 Prisma 15500 LAHTI Avoinna: Ma-Pe 9-19 La 9-15 Jouluna suljettu www.apilaapteekki.com ISÄNNÖINTIPALVELU PÖYSTI KY Kustaankuja 2 17200 Vääksy Puh. 03 766 2915 VAARIN AUTO Ilmolantie 1 17500 Padasjoki Puh. 040 7005689 www.vaarinauto.fi P-H ILMAILU 11

teksti: Jukka Vepsäläinen Ilmailun tulevaisuus... ja mitä se voisi tuoda tullessaan Päijät-Hämeeseen Ilmastonmuutos sen teki tavallaan tai siis lämpötilan nopeat vaihtelut. Vanhan autoni tuulilasiin syntyi parissa päivässä pitkä halkeama. Sitä ennen lasin alaosassa oli ollut pikkuinen särö vuosikausia. Merkki tulevaisuuden muutoksesta oli silmieni edessä pitkään, en vain reagoinut siihen, vaikka olisi pitänyt. Tässä tapauksessa lopputulos oli epämieluisa nyt lasku on sitten suurempi. OSA 2 Näin tulevaisuuden muutokset usein tapahtuvat. Heikot ja vähän vahvemmatkin signaalit ovat ympärillämme kaiken aikaa, mutta emme havaitse niitä. Sitten voi nopeallakin aikataululla tapahtua suuria muutoksia. Mitä mahtaa tulevaisuus tuoda tullessaan ilmailuun? Mitä voisi tapahtua Lahti- Vesivehmaan lentokentällä? Yritän tässä juttusarjassa haarukoida tulevaisuutta hieman pitemmälle kuin parin vuoden päähän. Tällöin on pakko irtautua tämän hetken finanssikriiseistä ja paikallisista ympyröistä. On katsottava kauemmas tulevaisuuteen; mitä Suomessa tai maailmalla on ylipäätään odotettavissa. Samoin on aluksi pakko irtautua myös itse ilmailusta ja pohdiskella asioita hieman avarammin. Lopuksi pyrin ainakin kysymään, mitä tämä tarkoittaa Päijät-Hämeen ja Lahti-Vesivehmaan ilmailun kannalta? Juttusarja jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tutkailin lentoliikennettä, lentokenttiä ja alueellista kehitystä. Tämä toinen osa keskittyy teknologiaan sekä energia- ja ympäristökysymyksiin. Kolmannessa osassa pohdin itse ihmistä eli ilmailijoiden tulevaisuutta. P-H ILMAILU 12 Teknologian kiihtyvä kehitys ja ympäristö Merkittävimmät ihmiskunnan tulevaisuutta muovaavat voimat näyttävät tällä hetkellä olevan toisaalta teknologia ja sen jatkuva vääjäämätön kehitys, toisaalta luonnonympäristön kestokyky ja energiatalous. Vaikka ei haluaisikaan olla teknologiauskovainen, on pakko tunnustaa, että teknologian uudet sovellukset ovat muuttaneet ehkä eniten jokaisen ihmisen arkielämää. Eikä ole pienintäkään merkkiä siitä, että tämä kehitys pysähtyisi tai edes hidastuisi. Päinvastoin tulevaisuudessa uutta teknologiaa syntyy hengästyttävällä tahdilla. Tänä päivänä emme edes kykene kuvittelemaan kaikkea sitä, mikä teknologian saralla on todellisuutta esimerkiksi 10 tai 15 vuoden kuluttua. Useimmat meistä muistaa millaista oli 15 vuotta sitten. Ei siitä niin kovin kauan ole. Eivätkä asiat kovin paljoa ole muuttuneet paitsi kaiken maailman teknologiset laitteet. Matkapuhelin oli aika harvinainen eikä mahtunut taskuun. Tietokoneet olivat toivottoman hitaita ja läppärit olivat raahattavaa mallia. Hyvin monet sellaiset arkipäivän asiat, joita tänä päivänä pidämme edistyksenä, ovat tavalla tai toisella teknologiseen kehitykseen nojaavia. Teknologian rinnalla osittain toinen toistaan tukien osittain vastakkaisina tulevaisuuteemme vaikuttaa ekologia eli luonnonympäristön kyky kestää ihmiskunnan jatkuva elintason nälkä. Tällä hetkellä kuumin puheenaihe on ilmastonmuutos, johon erottamattomasti liittyy myös kysymys siitä, kuinka aiomme tuottaa jatkossa tarvitsemamme energian. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin siitä, että miljardikaupalla maapallon asukkaita haluaa itse kukin enemmän kaikenlaista: kännyköitä, läppäreitä, palkkaa, elintasoa, elämänlaatua ja niin edelleen. Teknologiaa, jota ei vielä osaa edes kuvitella Teknologian kehitystä ajaa eteenpäin paitsi se, että tiede tuottaa koko ajan uusia keksintöjä, myös ja ennen kaikkea se, että tutkimus ja tuotekehitys ovat pakollinen edellytys liiketoiminnan menestykselle kiristyvässä kilpailussa. Tulevaisuuden nousevia teknologioita ovat geeniteknologia, ympäristöteknologia, bioteknologia, materiaaliteknologia ja nanoteknologia. Geeniteknologia voidaan tässä sivuuttaa, vaikka silläkin lienee yhteytensä ilmailuun. Muita mainittuja teknologioita kannattaa sen sijaan tarkastella hieman tarkemmin ilmailun näkökulmasta. Materiaaliteknologia tullee koke-

KAIVINKONEPALVELU ANTTI RUSI 40 vuoden kokemuksella Ritaniemenkatu 11, 15240 Lahti, Puh 730 5613 LUKKOPALVELUT MYÖS LENTOÄSSILLE! ALEKSANTERINKATU 3 LAHTI KESKUSKATU 9, HOLLOLA Maanrakennustyöt Ojitukset Tienrakennustyöt Pohjatyöt Koneelliset metsätyöt Maa-aineskuljetukset, sora/multa Pyöräkuormaaja Käytössä 22 t:n tela-alustainen kaivinkone Puh. 0400 464 566 Puh./fax (03) 787 3154 antti.rusi@elisanet.fi Juokontie 21, 17120 Paimela JASKAN REMMI JA KUMITUS OY Mikkolantie 31, 17200 Vääksy Puh./ Fax 03 766 0368, Gsm 0400-438 780 jaakko.rantanen@jaskanremmijakumitus.fi Oilon Oy Lahti www.oilon.com VÄÄKSYN TILITOIMISTO OY Kustaankuja 2 17200 Vääksy Puh. 03 766 1989, 03 766 0998, Fax. 03 766 0989 VÄÄKSYN SORA OY soralajikkeet murskalajikkeet kivituhka sepelit muuraushiekka multaa luonnonkivilajikkeita maankaivuut maansiirtourakoinnit kuljetukset pyöräkuormaajatyöt tiekarhupalvelut rakaankaluston korjaukset vaihtolavojen vuokraukset PUH. (03) 766 0858, 0400 358 455 DAHL KUOPPATIE 2, LOUKKUHARJU, 17200 VÄÄKSY Kuljetusliike Pekka Väinölä Oy Vesimäentie 6 15860 Hollola 03-876 771 pekka.vainola@kuljetusliike-vainola.fi Kaivinkone ja purkutyöt tehokkaasti ja edullisesti! Saulin Sekatyö 050-9105005 www.saulinsekatyo.com Vanhojen huonekalujen ja esineiden entisöintiä Juhani Salojärvi, puh. 040 532 9893 Kellosalmentie 11, Padasjoki juhani.salojarvi@pp.inet.fi

Ilmailun tulevaisuus... maan tulevaisuudessa suuren mullistuksen. Uusia materiaaleja kehitetään perinteisten yhdistelmiä, ns. hybridimateriaaleina. Materiaalit oppivat myös aistimaan ja tulevat älykkäiksi. Nanoteknologian avulla voidaan rakentaa koneita ja laitteita, jotka ovat niin pieniä, ettei niitä paljain silmin näe. Tulevaisuudessa ihmisen kehon sisällä voi työskennellä kokonainen nanorobottiarmeija turvaamassa terveydentilaamme tai tehostamassa suorituskykyämme ja aistejamme. Automaatio kehittyy nopeaa vauhtia. Esimerkiksi erilaiset ohjausjärjestelmät, sensorit, itseohjautuvat ja itsesäätyvät tunnistimet, puheohjaus ja konenäkö kehittyvät nopeasti. Kaikkia näitä teknologioita aletaan tavalla tai toisella hyödyntää myös liikenteessä ja kulkuneuvoissa, ilmailuvälineet mukaan lukien. Esimerkiksi liikennelentokoneiden sisällä ilman kosteus on täytynyt pitää aisoissa korroosion vuoksi. Uudet komposiittimateriaalit eivät ruostu, joten tähän päivään saakka matkustajakoneissa hyvin alhaisena (5 %) pidetty ilmankosteus voidaan nostaa miellyttävämmälle tasolle Automaatio ja ICT valtaa lentokoneen P-H ILMAILU 14 USA:n tiede- ja teknologianeuvoston asettama työryhmä arvioi tulevaisuuden merkittävimmiksi teknologioiksi teollisuuden näkökulmasta nanoteknologian, kaikkialle tunkeutuvan informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä vetyenergiateknologian. Ilmailun kannalta lienevät merkittävimpiä materiaali-, nano- ja tietotekniset uudet sovellukset. Samoin energiateknologia, jota tarkastellaan hieman myöhemmin. Tälläkin hetkellä lentokoneen ohjaamon digitaalisuus yleistyy kovaa vauhtia ja perinteiset mittarit vaihtuvat näyttöruuduiksi. Tulevaisuudessa ohjaamon valtaavat suuria pintoja peittävät digitaaliset paneelit. Olemassa olevaa teknologiaa, joka juuri on yleistymässä myös yleisilmailussa, ovat lasiohjaamojen keinonäkymät (Synthetic Vision). Järjestelmä tuottaa näytölle tarkkaa digitaalista mutta luonnollista kuvaa maastosta. Laskut ja nousut tulevat mahdollisiksi huonossa säässä ja näkyvyydessä, tai jopa yöllä täydellisessä pimeydessä. Nykyisten VFR ja IFR käsitteiden rinnalle voi tulla uusi EFR (Electronic Flight Rules). Tekniikan kehittyessä avioniikka robotisoituu kokonaan. Jatkossa ei ole mitään ihmeellistä siinä, että robotti-perämies tai neiti (ihan miten ilma-aluksen päällikkö itse haluaa) tunnistaa pilotin äänen, seuraa käskyjä ja tuottaa pilotille ruuhkatonta reittitietoa, sijaintitietoa ja digitaalisia kolmiulotteisia karttoja. Internet tulee entistä voimakkaammin ohjaamoon, jolloin voidaan esimerkiksi lennon aikana seurata satelliitti- ja tutkakuvia sään kehittymisestä. Robopilotti hoitaa rutiini-radioliikenteen lähettämällä selvitykset ja ilmoitukset joko tekstiviesteinä tai sähköpostina. Tällöin kaikki viestintä on täsmällistä ja yksiselitteistä eikä ole riippuvainen radiotaajuuksista. Virheiden määrä vähenee. Lentäjälle lemput? Lihaa ja verta oleva lentäjä saa pyynnöstä tietoa tulevasta säästä sekä reaaliaikaista kuvaa ympäröivästä muusta liikenteestä. Samoin apupilotti antaa varoituksia törmäysvaarasta tai sakkauksesta. Sakkauksen robo hoitaa automaattisesti tarttumalla sauvaan tai ohjaimiin. Kaiken perimmäisenä tavoitteena on parantaa ja helpottaa lentäjän tilannetajun ja -kuvan muodostumista. Tällöin itse lentämiseen voi keskittyä häiriintymättä ja turvallisuus paranee. No, itse asiassa kaikki edellä mainittu on jo olemassa olevaa teknologiaa, joka halventuessaan tulee ajan myötä myös yleis-, urheilu- ja harrasteilmailuun. Robotisoitumisen edetessä herää kysymyksiä: Mihinkäs ihmeeseen sitä surkeaa, kykenemätöntä ja vajaavaista lentäjää enää tarvitaan? Entäs, jos robotti menee lakkoon? Osaakos se vanha lentäjäraukka oikeastaan enää edes lentää, kun koneet ovat hoitaneet kaiken? Tulevaisuudessa robotit valtaavat lentokoneet useammalla tavalla. Voi olla, että jatkossa lentäjää ei todellakaan enää tarvita. UAV -ilma-alukset (Unmanned Air Vehicle) eli miehittämättömät lentokoneet lentävät itsekseen. Todennäköisesti rahtiliikenne tulee olemaan UAV-kaluston ensimmäinen arkinen työkenttä. Toisaalta robotiikka tullee lentokoneisiin myös nanoteknologian sovelluksina. Lentokoneen siivet esimerkiksi voidaan päällystää tietokoneilla eli hiilinanoputkista valmistetulla kalvolla, jossa robottiarmeija seuraa koko ajan siipeen kohdistuvia voimia tai sitä, että virtaus pysyy parhaana mahdollisena. Nanokalvoilla voidaan myös päällystää koko ohjaamo sisäpuolelta, jolloin lentäjä istuukin jo itse asiassa tietokoneen sisällä. Toisaalta nanoteknologialla kyetään siirtämään tietokoneet ja robotit osaksi ihmistä. Kuva 1:The Eagle Eye: The Vertical Unmanned Aerial Vehicle (VUAV)

KUVA 2: Öljynjalostamo Irakissa. Multimittaristot ja Head Up Display:t voidaan istuttaa silmän verkkokalvolle tai silmän sisään voidaan viedä nanobotteja. Näin lentäjän silmä kykenee näkemään yöllä täydellisessä pimeydessä, mittaamaan etäisyyksiä tai aistimaan ilmansuunnat. Ihmisen ja koneen rajapinta hämärtyy. Öljyn aikakausi loppuu Teknologian huiman kehityksen rinnalla tulevaisuuteemme vaikuttaa kaksi muutossuuntaa, joiden seurauksena ilmailukin joutuu etsimään uusia energiamuotoja. Nämä muutosvoimat ovat öljyn loppuminen ja ilmastonmuutos. Öljyn aikakausi alkaa olla ohi, ja arviot maailman tuotantohuipun ajoittumisesta osuvat nykyisiin vuosiin tai lähitulevaisuuteen. Öljyn kysyntä säilyy kuitenkin vähintään nykyisenä. Seurauksena on hinnan nousu ja tarjonnan niukkeneminen. Nykyinen lama on tässä ketjussa pieni väliaikainen häiriö. Sama niukkeneminen koskee luonnonvaroja yleisimminkin. Raaka-aineet käyvät vähiin ja niiden hinta on taipuvainen nousemaan. Hintojen nousu ja pelko ilmastonmuutoksen täysistä vaikutuksista vauhdittavat uusien energialähteiden kehitystyötä. Biopolttoaineet, aurinkoenergia, vetyja tuulienergia sekä ydinvoima kehittyvät pakon edessä. Viime vuosisadalla eri paikkojen saavuttaminen muodostui entistä helpommaksi liikenneteknologian kehittymisen ja runsaiden öljyvarojen myötä. Etäisyyden lyhenivät ja ihmisille tuli mahdolliseksi liikkua maapallonlaajuisesti. Ilmastonmuutoksen tuloksena kiristyvän sääntelyn ja energian kallistumisen vuoksi mahdollisuus matkustamiseen saattaa taas kaventua. Työssäkäynnin, asumisen ja vapaaajan maantieteellinen piiri supistuu, koska monet aikaisemmin saavutettavissa olleet kohteet ovat taloudellisesti liian kaukana. Sata vuotta sitten monen suomalaisen elinpiiri rajoittui ympyrään, jonka halkaisija oli 10-20 kilometriä. Ihminen saattoi elää koko elämänsä omassa pitäjässä käymättä koskaan kauempana. Voi olla, että tulevaisuudessa palataan takaisin tällaiseen paikallisuuteen. Ilmastonmuutos tulee, olemmeko valmiita? Eräs selvimpiä trendejä viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut ekologisen ajattelun nousu ja huoli muuttuvasta ympäristöstä. Se on näkynyt kansalaisaktivismina ja poliittisina liikkeinä, sittemmin uuden tyyppisenä yritystoimintana. Viime vuosina on herätty myös ilmastonmuutokseen. Vaatimukset entistä määrätietoisempien poliittisten ja yhteiskunnallisten päätösten tekemiselle voimistuvat. Tämä ympäristön ja ekologisuuden merkityksen kasvu näyttää jatkuvan tulevaisuudessa seuraavien muutostrendien muodossa: uusiutumattomien raaka-aineiden hinnan nousu, panostukset uusiutuviin energiamuotoihin, sääntelyn lisääntyminen, puhtaan ympäristön muodostuminen maksulliseksi ylellisyyshyödykkeeksi, veden hinnan nousu vesipulan vuoksi, tuotteiden ekologisuuden merkityksen kasvu, tuotteen elinkaariajattelun voimistuminen sekä kierrätyksen kehittyminen entisestään. Kuva 3: Maapallon läntinen pallonpuolisko. Ilmastonmuutoksen haitat alkavat kasvaa merkittävästi, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin kaksi astetta esiteollisen aikakauden lämpötilasta. Nykykehityksellä ylitetään parin vuosikymmenen kuluessa se raja, jonka jälkeen ei enää ole paluuta. Toisin sanoen ilmaston kahden asteen lämpenemistä ei voida enää estää. Jos taasen kasvihuonekaasupäästöt pystytään puolittamaan vuoteen 2050 mennessä, tuo kynnys jolta ei ole paluuta, ei todennäköisesti ylity. Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään kansainvälisin sopimuksin, joihin Suomikin on sitoutunut. Liikenteen osalta hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää 16 % nykyisestä 13 miljoonasta tonnista noin 11 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Nykymenolla päästöt päinvastoin kasvavat. Yksi väline taistelussa ilmastonmuutosta vastaan on päästökauppajärjestelmä. Siinä päästöjen synnyttäjille myönnetään päästöoikeuksia. Ja jos haluaa ylittää kiintiönsä, on lisäoikeuksista maksettava. Euroopan unioni on päättänyt, että kasvihuonekaasujen päästökauppa ulotetaan koskemaan myös lentoliikennettä. Päästöoikeudet jaetaan vuonna 2010 ja kaupankäynti alkaa 2012. Lentoliikenteen päästöt ovat määrällisesti pienet ja supistustalkoot pitäisikin aloittaa sieltä missä saadaan suurimmat vähennykset aikaiseksi. Lentoliikenteen osuus maailman kasvuhuonekaasupäästöistä on vain 4-5 % ja Suomessakin maamme vastaavista päästöistä alle 6 %. Totuus kuitenkin on, että ilmailu tulee kohtaamaan päästötalkoot tulevaisuudessa tavalla tai toisella. Biopolttoaineet helpoin ratkaisu Tulevaisuudessa ilmailussa joudutaan etsimään uusia polttoaineita tai muita energialähteitä. Tähän liittyy luonnollisesti uudenlaisen voimanlähdeteknologian kehittäminen. Yksinkertaisin ja oikeastaan jo olemassa oleva vaihtoehto on käyttää fossiilisten polttoaineiden sijasta kasveista saatavaa energiaa. Suomessakin hallitus haluaa edistää liikenteelle asetettujen energiansäästö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista suosimalla biopohjaisia polttoaineita. Biopolttoaineina on kokeiltu monenlaisia vaihtoehtoja. Nämä ensimmäisen sukupolven biopolttoaineet (esim. etanoli) eivät kuitenkaan välttämättä sovellu kerosiinin korvaajiksi. Lisäksi elintarvikkeiksi kelpaavien kasvien käyttö polttoaineina on osoittautunut poliittisesti ongelmalliseksi. Syötäväksi kelpaamaton myrkyllinen jatropa öljykasvi on lupaava vaihto- P-H ILMAILU 15

03-878 610 AUTOILIJA TEUVO TUOMINEN Parinpellontie 95 16710 Hollola kk Puh. 0400 213523 www.sysma.fi SYSMÄ - PÄIJÄNTEEN HELMI 03-84310 Sähköasennukset Asikkalassa ja Lahdessa MISMO OY asennus, suunnittelu ja atk verkot määräaikaistarkastukset Mestarintie 2, 17200 Vääksy Puh. 0400 619 041 Jarmo Savolainen jarmo.savolainen@mismo.fi PENVIN Teollisuuden kunnossapito, kone- ja laiteasennukset, teräsrakenteet, konepajatyöt PL 25 (Tehtaankatu 1), 17200 VÄÄKSY p. 0400 571 339, F. (03) 7346 765

ehto. Merilevää, jonka tuotanto ei vie tilaa elintarviketuotannolta, pidetään yhtenä potentiaalisimmista lentoliikenteen biopolttoainelähteistä tulevaisuudessa. Levän öljyntuotanto hehtaaria kohden on 15 kertaa suurempi kuin esimerkiksi rypsillä, palmulla, soijalla tai jatropalla. Sopivien biopolttoaineiden kehittäminen ei ole helppoa. Aineen pitäisi esimerkiksi soveltua laskettavaksi tankkiin suoraan sellaisenaan (dropin periaate) ja sen pitäisi esimerkiksi kestää suurten lentokorkeuksien alhaiset lämpötilat. Kaikesta huolimatta Virgin Atlanticin Boeing 747 oli helmikuussa 2008 ensimmäinen matkustajalentokone, joka käytti biopolttoainetta suhteessa 20/80. Samoihin aikoihin Rolls-Royce Trent 900 moottorinen Airbus A380 lensi koepolttoaineella (Gas-To-Liquid GTL ja JetA1) suhteessa 40/60. GTL-polttoaine vastaa ominaisuuksiltaan seuraavan sukupolven hiilivapaita biopolttoaineitta (Biomass-To-Liquid BTL). Vaikka teknologiat ovat lupaavia, kuluu aikaa ennen kuin ne ovat arkikäytössä. Toisen sukupolven biopolttoaineiden, kuten esimerkiksi levä polttoaineen, arvellaan olevan massatuotannossa aikaisintaan 2015-2020. Ja biopolttoaineiden arvioidaan kattavan 25-30 % koko kulutuksesta vasta 2025-2030. Sähkömoottorilla, vettä pakoputkesta Sähkö on tulevaisuudessa tulossa tavalla tai toisella lentokoneen voimanlähteeksi. Viime vuoden lopulla ranskalainen APAME teki kaikkien aikojen ensimmäisen akkulennon yksipaikkaisella Electra -kevytlentokoneella. Lennon pituus oli 48 minuuttia ja 50 kilometriä. Sähkön varastointi ja kuljettaminen akuissa taivaalle saattaa olla kuitenkin hieman alkukantainen ajatus. Voisiko sähkön tehdä taivaalla reaaliaikaisesti? Vetypolttokenno on lupaava teknologia, jossa ensin aurinkokennojen avulla vesi puretaan vedyksi ja hapeksi. Tämän jälkeen vety pakataan lentokoneen tankkiin. Sitten polttokenno tuottaa vedyn avulla sähköä. Sähkö taas syötetään moottorille tai apulaitteille. Polttokenno muuttaa vedyn sähköksi ja lämmöksi ilman päästöjä. Pakoputkesta tulee ainoastaan vettä. Varsinaisena moottorina toimii sähkömoottori. Hybridijärjestelmässä moottori käyttää nousuvaiheessa voimanlähteenä sekä akkuun varastoitua että suoraan polttokennolta tulevaa sähköä. Matkalentokorkeuksilla voidaan siirtyä kokonaan polttokennon varaan. Polttokenno sopinee hyvin pienkoneiden energialähteeksi, mutta voi olla, ettei siitä koskaan tule suurten matkustajalentokoneiden päävoimanlähdettä. Airbus sen sijaan tutkii polttokennoteknologiaa A320-koekoneessa, jossa tarkoitus on käyttää koneen hydrauliikka- ja sähköjärjestelmiä sekä esimerkiksi siivekkeitä polttokennon avulla. Boeing ilmoitti huhtikuussa 2008 tehneensä kaikkien aikojen ensimmäisen miehitetyn lennon vetypolttokennolla varustetulla lentokoneella. Kyseessä oli 2003 alkaneen projektin tuotos. Asialla oli Boeingin Euroopan tuotekehitys- ja tutkimusyksikkö Madridissa. Projektissa käytettiin alustana itävaltalaisen Diamondin kaksipaikkaista Dimona moottoripurjekonetta. Suomi on polttokennoteknologian eturintamassa. Teknologian kehittämiskeskus TEKES ja alan yritykset panostavat tulevien seitsemän vuoden kuluessa kehitystyöhön 144 miljoonaa euroa. Myös VTT kehittää alan tekniikkaa. Liiketoiminnan asteelle ja massatuotantoon polttokennojen osalta päästänee kuitenkin vasta hyvän matkaa 2010-luvun puolella. Aurinkoenergiaa ja vetyä Aurinkoenergian tehokkaaseen hyödyntämiseen lentämisessä päästäneen ehkä 10 vuoden kuluttua. Käytännössä aurinkoenergian käyttöä kuvattiin jo polttokennon yhteydessä: vesi hajotetaan aurinkoenergialla ensin vedyksi ja hapeksi. Sitten vety käytetään puhtaana energiana. Teknologia sinänsä on jo olemassa, mutta ongelmat ovat taloudellisia. Läpimurto tapahtunee sitten, kun valosähköisen energian hinta saadaan painettua alle 10 senttiä per kilowattitunti Sveitsissä lähellä Zürichiä rakennetaan ensimmäistä aurinkoenergiasta voimansa saavaa Solar Impulse HB-SIA lentokonetta. Koelennot on suunniteltu aloitettavaksi alkuvuodesta 2009. Päästöttömällä, kärkiväliltään 61 metrisellä aurinkokennokoneella on tarkoitus myöhemmin lentää maapallon ympäri. Projektin takana ovat kuuluisa ilmapalloilija Bertrand Piccard ja projektin lentäjänä toimiva André Borschberg. Kuva 5: HALE -lentokone vety-propulsio -moottoreilla...jatkuu sivulla 26 KUVA 4: Diamond Dimona. P-H ILMAILU 17

PÄIJÄT-HÄMEEN ILMAILU JULKAISIJA Päijät-Hämeen Ilmailun Tuki ry TOIMITUSKUNTA Taisto Saarinen Jukka Vepsäläinen Olli Rantasalo Eero Viitala Risto Pykälä Jaakko Kyynäräinen YHTEISTYÖKUMPPANUUDET Jaakko Kyynäräinen 044 0123 066 ULKOASU Risto Pykälä TOIMITUS PL 169 15101 LAHTI Puh. 040 594 3000 PAINOPAIKKA N-PAINO OY Svinhufvudinkatu 21, 15110 Lahti Puh. (03) 882 100, fax (03) 882 1010 www.n-paino.fi a:jarmo Raikamaa/Risto Pykälä MAARAKENNE VIIKILÄ KY Mestarintie 2 17200 Vääksy TAUNO TUOMINEN Pajulantie 457, 17500 Padasjoki - polttopuun teko ja myynti - sahatavaran myynti - pihapuiden kaato - lokakaivojen tyhjennys - traktori- ja moottorisahatöitä - konekorjaamo - talkkarin työt puh. 03-557 4047, 0400-798 143, 050-526 4475, 040-836 5157 PÄIJÄT-HÄMEEN URAKOINTIPALVELU OY Ruskokuja 6, 17200 Vääksy puh. 0400-352 942 EIJAN TAXI T:mi Siltatie 20 17240 Kalkkinen Puh. 050-523 7045 Nurmijärven Antennityöt T:mi Asikkala - Lahti alueelle Puh. 050-512 5251 DIGIBOXIT yhteisantennijärjestelmät pientalot Telehallintokeskuksen valtuuttama Seppälätie 2 A 6 01900 Nurmijärvi

Teksti: Ilmari Niskanen Ilmailulinjaa kehitetään sopimuspohjalta kahden hankkeen voimin Artikkelin kirjoittaja on Vääksyn Yhteiskoulun fysiikan ja matematiikan lehtori, ilmailulinjan vastuuopettaja, sekä ilmailuryhmän ryhmänohjaaja. Tänä syksynä Vääksyn Yhteiskoulun ilmailulinjalla aloitti jo kolmas vuosikurssi. Aiemmin kesällä pidettyjen valintamenettelyiden jälkeen 14 uutta opiskelijaa liittyi varsin kiinteään ilmailulinjalaisten yhteisöön. Tällä hetkellä koulussa opiskelee yli kolmekymmentä motivoitunutta ilmailulinjalaista. AIRekry käynnistyi vihdoin Syyslukukauden aikana myös ilmailulinjan kehitystyö on saanut ilmaa siipiensä alle. Merkittävimmät uudistukset ovat tulleet AIRekry -hankkeen käynnistymisen ja projektipäällikön valinnan myötä. Hanke toteutetaan hiukan alkuperäistä kaavailua kevyempänä nk. B mallina, jonka Asikkalan kunta rahoittaa. Alun perin tavoitteena oli ESR hanke eli Euroopan sosiaalirahaston osin rahoittama hiukan laajempi hanke. Kilpailu ulkopuolisesta rahoituksesta on pienentyvine EU rahoineen kovaa, eikä siihen tällä kertaa ollut edellytyksiä. Kehitystyötä tehdään nyt alun perin omarahoitusosuudeksi kaavaillun suuruisella budjetilla. Tavoitteiden asettelut noudattavat kuitenkin melko tarkoin alkuperäistä suunnitelmaa. Tavoitteinahan ovat ilmailualan lukiokoulutuksen kehittäminen, opettajien kouluttaminen sekä ilmailulukioiden ja ammatillisten kouluttajatahojen muodostaman yhteistyöverkoston rakentaminen. Kehitystyössä ilmailukoulutuksen koordinaatiosta vastaa PHIL. Ilmailulinjan pedagogisesta koordinaatiosta taas vastaavat ilmailulinjan opettajat eli Vääksyn Yhteiskoulun ja PHIL:in opettajat. Koko projektin koordinaatiosta ja projektin hallinnosta vastaa tehtävään valittu rehtorin alaisuudessa toimiva projektipäällikkö. Näin toteutettu rakenne yhdistää eri osa-alueiden ammattitaidon ja takaa ilmailulinjan oppilaille mahdollisimman pitkälle kehitetyt opintokokonaisuudet. Yhteistyön sopimuksella vahvistaminen Kehitystyön jatkuvuuden yhtenä takuumenettelynä vahvistettiin yhteistyö Asikkalan sivistystoimen ja Päijät-Hämeen Ilmailuyhdistys PHIL:in kanssa sopimuksella. Opiskelijoiden näkökulmasta sopimus loi turvallisuuden tunnetta, sillä PHIL on jo kolmatta vuotta huolehtimassa Ilmailu oppiaineen kurssien toteuttamisesta. Kokonaisuudessaan sopimus oli odotettu ja luonnollinen jatke hyvin toimineelle yhteistyölle, sillä alun perin idea ilmailulinjasta tuli nimenomaan yhdistykseltä. Sopimuksessa saatiin siis täsmennettyä ja virallistettua jo olemassa oleva käytäntö. Kiteytettynä PHIL vastaa ilmailulinjan Ilmailu-oppiaineen kurssien opetuksen järjestämisestä, tavoitteiden saavuttamisesta sekä arvioinnista. PHIL:in oma projekti täydentämään PHIL ry suunnitteli jo keväällä myös oman projektin, joka kohdentuu tukemaan ja täydentämään nimenomaan niitä toiminnan sektoreita, jotka AIRekry:n kevyempi rahoitusmalli joutuu jättämään pienemmälle huomiolle. Näitä alueita ovat mm. simulaattorikalustoon liittyvät investoinnit sekä Ilmailu oppiaineen opettajien koulutus. PHIL sai projektilleen Suomen Ilmailuliiton tukisäätiön merkittävän rahoituksen. Allekirjoittanutkin oli mukana tukisäätiön hallituksen kuultavana ja haastateltavana ennen rahoituspäätöksen lukkoon lyömistä. Hallituksen jäsenet halusivat näin kuulla myös Vääksyn Yhteiskoulun näkökulmaa ilmailulinjan kokonaisuutta ajatellen. Tapaamisen yhteydessä hallituksen jäsenet selvittivät perusteellista otettaan sillä, että Suomen Ilmailuliiton Tukisäätiö on viime vuosina kohdentanut hieman enemmän harvempiin, mutta perusteltuihin ja laadukkaisiin hankkeisiin. Näiden kahden hankkeen yhteensovittaminen on jo tehty ja ollaan tosissaan liikkeellä kohti AIRekryn visiota: Vuonna 2010 Vääksyn Yhteiskoulu on valtakunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen ilmailualan erikoislukio, joka tuottaa laadukasta ja motivoitunutta oppilasainesta ilmailualan oppilaitoksille, kouluttajaorganisaatioille ja harrasteilmailun yhteisöille, turvaten myös ilmailualan rekrytoinnin jatkuvuuden. P-H ILMAILU 19

AUTO- JA KONEKORJAAMO MÄKINEN & KAUREN 03 551 3275 PUUTAVARALIIKE PELTOLA KY 03-551 2176 HÄMEEN MOREENIJALOSTE OY 0400-833 707 YRITYSPALVELU PIRJO NYLUND MAARAKENNUS- URAKOITSIJA LEO NYLUND METSÄKONEURAKOINTI HÄNNIKÄINEN TERO PALSANTIE 761 17740 KASINIEMI 0400 353 818 METSÄKULJETUS AARTO KY PADANKOSKENTIE 777 17610 AUTTOINEN 03 556 0056, 0400 858 933 KULJETUS JARMO JUHOLA KY JUHOLANTIE 26 17470 MAAKESKI, Puh. 0400 354 054 KUORMA-AUTOILIJA SUULLINEN OSMO ROMONTIE 606 17500 PADASJOKI, Puh. 03 557 1001 POLTTOPUUTA Kai Suntela Valkamatie 8, 17500 Padasjoki 040-754 2462 Tienlanaukset ja lumenauraukset JORMA AULIN Tauluntie 5, 17500 PADASJOKI 0400 354 608 PADASJOEN APTEEKKI Keskustie 25 17500 Padasjoki 03 551 2342 TOIMINIMI NUPO-PUU NUUTINKULMANTIE 17630 VESIJAKO 0500 329 739 SAHAUSTA LIIKKUVALLA KALUSTOLLA, PIENIMUOTOISIA RAKENNUSTÖITÄ, PUUNKAATOA TONTEILTA YM. WWW.TYOHEVOSPALVELU.NET ERIKOISHAMMASTEKNIKKO PAULA MERTSALMI KESKUSTIE 6 17500 PADASJOKI 03 551 2177, 040 541 5723