Vuosisatamme kuvissa Ke klo 16.50 18.20 18.9.-11.12.2013 Opistotalo, Helsinginsali, Helsinginkatu 26 FM Jussi Tuovinen
Aineisto Aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina jokin aika kunkin luennon jälkeen Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla esitetty, mutta joskus luennolla käydyn keskustelun ja/tai mahdollisesti ilmenneen korjaus- ja tarkennustarpeen vuoksi se voi olla myös hiukan eri muodossa Osoite on: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/
Ohjelma 2/2 13.11. 1500-luku: Kopernikuksen, Lutherin ja Shakespearen vuosisata 20.11. 1600-luku: Galilein, Descartesin ja Ludvig XIV:n vuosisata 27.11. 1700-luku: Mozartin, Voltairen, Washingtonin ja James Wattin vuosisata 4.12. 1800-luku: Napoleonin, Marxin ja Darwinin vuosisata 11.12. 1900-luku: Einsteinin, Leninin, Hitlerin, John Fordin ja Bill Gatesin vuosisata
1. kohtaus
Professionalisaatio Ratkaiseva tekijä esimodernin yhteiskunnan muuttumisessa moderniksi on teknologisen kehityksen ohella ja myötä erilaisten toimintojen ammattimaistuminen ja organisoituminen pysyviksi rakenteiksi ja ammattialoiksi niin julkisessa kuin yksityisessäkin toiminnassa Tämä koskee niin hallintoa, opetusta, tiedettä, kulttuuria, elinkeinoja kuin kaikkea muutakin yhteisöllistä toimintaa Matematiikan ja fysiikan kehitys muuttivat myös sanattomaan kokemusperäiseen tietoon perustuvan suunnittelun kirjalliseksi, teoreettiseksi ja siten myös vapaasti siirrettäväksi Mahdollisti uusien menettelytapojen ja innovaatioiden nopean leviämisen
Ammattimaistumisen historiaa Organisatoorinen tausta ja esikuvat jo keskiaikaisissa ammatti- ja kauppakilloissa Matematiikan ja tieteen vallankumoukset toivat käytännön välineitä systemaattiseen suunnittelutyöhön Teknologinen kehitys vuorostaan mahdollisti yhä laajemmat ja monimutkaisemmat käytännön sovellukset Vahvistuneet valtiot mahdollistivat resursseja ja erityisesti valtiollinen kilpailu ja sodankäynti motivoivat toiminnan tehostamiseen ja uusiin innovaatioihin Myös mittakaava niin sodankäynnissä, rakentamisessa kuin kaupankäynnissä kasvoi merkittävästi
2. kohtaus
Höyrykone Kiistatta keskeisin ja merkittävin teknologinen innovaatio, joka mahdollisti teollisen vallankumouksen ja länsimaisen yhteiskunnan modernisaation Idean keksi ja esitti jo antiikin kreikkalainen keksijä ja matemaatikko Heron Aleksandrialainen (n. 10-70) Ensimmäisen toimivan höyrykoneen kehitti kuitenkin englantilainen kyläseppä Thomas Newcomen (1664 1729) vasta vuonna 1712 Miksi tuohon suhteellisen pieneen teoreettiseen ja käytännölliseen askeleeseen kului lähes 1700 vuotta? Millainen maailmanhistoria olisi, mikäli tuota 1700 vuoden katkoa ei olisi ollut? Olisiko antiikin yhteiskunta ollut valmis teolliseen vallankumoukseen?
3. kohtaus
Teollinen vallankumous Modernisaation ehkä kaikkein merkittävin yksittäinen kehityskulku, joka on ratkaisevasti vaikuttanut ihmiskunnan kehitykseen ja niin aineelliseen kuin henkiseen olotilaan Liittyy toki voimakkaasti muihin niin edeltäviin, rinnakkaisiin kuin seuranneisiinkin kehityskulkuihin Alkoi Länsi-Euroopassa ja erityisesti Englannissa 1700- luvun puolessa välissä; keskeisiä tekijöitä mm. skotlantilaissyntyisen matemaatikko ja insinööri James Wattin (1736-1819) parantelema höyrykone 1769 sekä englantilaisen James Hargreavesin 1764 keksimä ja 1770 patentoitu kutomakone Kehruu-Jenny
Miksi juuri Englannissa? Teollisen vallankumouksen ajoitukseen ja paikkaan liittyviä syitä on pohdittu paljon Tieteenteon ja filosofian vapautuminen aiemmista kahleista, toisaalta esim. itsevaltiuteen ja merkantilismiin liittyvät havaitut puutteet ja uskallus puuttua epäkohtiin Englannissa monarkia palasi 1600-luvun sisällissodan ja tasavallan jälkeen, muttei enää yhtä absoluuttisena ja vahvana kuin ennen Valistusajattelu, liberalismi Toisaalta kansallinen ja kaupallinen kilpailu Vanhinta poikaa suosiva perimysjärjestys Merenkulun ja siirtolaisuuden tuomat mahdollisuudet
4. kohtaus
Pituuspiiriongelma Navigaatiossa leveyspiiri saadaan määriteltyä suhteellisen tarkasti tähtien avulla, mutta pituuspiiri on huomattavasti vaikeampaa Britannian hallitus lupasi 1700-luvun alussa 20 000 punnan palkkion sille, joka keksisi luotettavan keinon paikan määrittämiseksi merelle. Tämän palkinnon sai vasta vuonna 1759 John Harrison (1693-1776), joka kehitti tarpeeksi tarkan kronometrin Hänen kronometrinsa nro 4 vietiin viideksi kuukaudeksi merelle, ja vielä sen jälkeenkin se poikkesi oikeasta ajasta vain 54 sekuntia Ratkaisevaa merenkulun ja myös merisodan kehitykselle
5. kohtaus
James Cook (1728 1779) Brittiläinen tutkimusmatkailija ja merenkävijä Purjehti kolmesti (1768 1771, 1772 1775 ja 1776 1779) Tyynellä valtamerellä ja kartoitti laajoja aiemmin tuntemattomia alueita, muun muassa koko Uuden- Seelannin rannikon ja Australian itärannikon Saavutukset perustuivat hyvän merimiestaidon, erinomaisen kartoittamiskyvyn, uusimman teknologian (mm. Harrisonin kronometri) ja poikkeuksellisen rohkeuden yhdistelmään Julkaistut päiväkirjat hyvin suosittuja ja olivat luomassa jälkimainetta kaikkien aikojen suurimpana merenkävijänä 1. matkalla mukana myös suomalainen Herman Spöring
Cookin jälkimainetta
6. kohtaus
Valistus 1700-luvun jälkipuoliskon eurooppalainen aatevirtaus, joka korosti muun muassa järjen ja tiedon merkitystä Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla Liikkeen ensimmäisiä kuuluisia ajattelijoita olivat John Locke ja Thomas Hobbes, jotka kirjoittivat monia pakkovaltoja vastustavia kirjoituksia jo 1600-luvulla Valistusajan viimeiseen aaltoon kuuluivat muun muassa ajattelijat Voltaire, Immanuel Kant, Anders Chydenius, Adam Smith, Thomas Jefferson, Jeremy Bentham ja Johann Wolfgang von Goethe
Valistus ja liberalismi Valistusajattelijat asettivat järjen mystiikan edelle, tieteen ja edistyksen uskomusten ja vanhaan takertumisen edelle, markkinatalouden merkantilismin edelle ja ihmisoikeudet valtion mielivallan edelle He myös vaativat tasa-arvoa lain edessä säätyerioikeuksien sijaan Liberalismi syntyi valistusaikana, ja mm. John Locke, Immanuel Kant, Anders Chydenius, Adam Smith, Voltaire, Thomas Jefferson ja David Hume tunnetaan sen isinä Liike tarjosi myös puitteet Amerikan ja Ranskan vallankumouksille sekä kapitalismin nousulle ja sosialismin synnylle
7. kohtaus
Suuri Pohjansota ja Isoviha Suuri Pohjan sota käytiin vuosina 1700 1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman välillä. Ruotsin vastustajiin lukeutuivat Venäjä, Tanska, Puola-Liettua sekä vuodesta 1715 myös Preussi ja Hannover Sota päättyi Ruotsin tappioon Venäjän voimia vastaan, minkä johdosta Ruotsi joutui Uudenkaupungin rauhassa luovuttamaan suuria alueita ja menetti asemansa pohjoiseurooppalaisena suurvaltana Suomi kärsi sodan aikana isonavihana tunnetusta miehityskaudesta Tanskalta 1600-luvulla valloittamiaan alueita Ruotsi ei joutunut menettämään, millä oli merkittävä vaikutus maan myöhempään skandinaaviseen orientaatioon
8. kohtaus
Seitsenvuotinen sota (1756-63) Sota, jossa Britannia, Preussi ja Hannover taistelivat Ranskaa, Itävaltaa, Venäjää, Ruotsia ja Saksia vastaan vuosina 1756 1763 Espanja ja Portugali vedettiin myöhemmin mukaan sotaan Euroopassa käydyssä sodassa Preussi pelastui vastustajien yhteistyökyvyttömyyden vuoksi ja sai pitää aiemmin valtaamansa Sleesian Euroopassa käytyyn sotaan kiinteästi liittyneessä Ranskan, Espanjan ja Britannian välisessä suuressa siirtomaasodassa Britannia sai rauhanteossa lähes kaikki Ranskan siirtomaat
Pohjois-Amerikan valtataistelu
9. kohtaus
Yhdysvaltojen itsenäistyminen Vuonna 1760 Pohjois-Amerikan englantilaisissa siirtokunnissa oli 1 500 000 eurooppalaista ja heidän määränsä kasvoi nopeasti Englanti kiristi siirtokuntien verotusta mm. rahoittaakseen käymiään sotia Siirtokuntien mukaan Britannialla ei ollut oikeutta verottaa siirtokuntia ilman näiden edustusta parlamentissa Vastalauseena siirtokuntalaiset heittivät niin sanotuilla Bostonin teekutsuilla 1773 tullista vapautetun teelastin mereen
Itsenäisyyssota 1776-81 Yhdysvallat julistautui itsenäiseksi 4. heinäkuuta 1776, mistä seurasi viisivuotinen vapaussota Britanniaa vastaan Molemmat osapuolet rekrytoivat myös alkuperäisväestöä mukaan taisteluun (vrt. James Fenimore Cooperin kuuluisa teos Viimeinen mohikaani ) Itsenäisyystaistelujen johtajia olivat George Washington, Sam Adams, Benjamin Franklin, Patrick Henry, John Adams ja Thomas Jefferson Franklinin neuvottelema liittosopimus Ranskan kanssa toi lisävoimia amerikkalaisille Sota päättyi 1781, kun britit antautuivat Yorktownissa
10. kohtaus
Ranskan suuri vallankumous Ranskassa vuonna 1789 käynnistynyt yhteiskunnallinen vallankumous ja sitä seurannut ajanjakso vuoteen 1799 asti, jolloin vanhan vallan eli ancien régimen ajan absolutistinen monarkia, feodaaliyhteiskunta ja säätyerioikeudet kumottiin Pidetään yhtenä Euroopan historian merkittävimmistä tapahtumista ja historiantutkimuksessa siitä katsotaan yleensä alkavaksi uusin aika Ranskan vallankumouksesta johdetaan monia modernin demokratian keskeisimmistä arvoista, kuten kansanvalta, ihmisoikeudet ja oikeusvaltion periaate
Liberté, Égalité, Fraternité Vallankumouksen aatteellinen sisältö tiivistetään usein iskulauseeseen Vapaus, veljeys ja tasa-arvo Vallankumouksen uudistukset eivät jääneet ainoastaan Ranskan sisäisiksi, vaan ne levisivät ympäri Eurooppaa Muita vallankumouksen myötä syntyneitä uudistuksia ovat metrijärjestelmä, vasemmisto oikeisto-jako ja yleinen asevelvollisuus Alkoi liberaalina, mutta jyrkkeni asteittain hirmuvallaksi ja kaaokseksi, mistä nousi sitten Napoleon Bonaparten valtakausi ja keisarikunta Aiheutti juuri väkivaltaisuudellaan voimakkaan vastareaktion