MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE TIEDOKSI SAATETTAVAT HANKKEET 20.2.2013. 4.4.2013



Samankaltaiset tiedostot
Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

MISSION POSSIBLE. Kouvola Innovation Oy

Ohjelmakausi

Smart Health ja Digitaaliset sisällöt Matti Eskola

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy

Elinkeino-ohjelman painoalat

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

PELIALAN KEHITYS POHJOIS-SAVOSSA

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Ideasta suunnitelmaksi

Tampere Grow. Smart. Together.

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Lausuntopyyntö STM 2015

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Hallituksen strategiset tavoitteet ja kärkihankkeet

Hämeen liiton rahoitus

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Kymenlaakson rahoitushakuinfo Merikeskus Vellamo

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari Sanna Poutamo

Hakumenettely ja yleiset hakukriteerit

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke, TG 2.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

EAKR -yritystuet

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Tekes digitaalisen liiketoiminnan edistäjänä

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

EU:n rakennerahastokausi

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Fiksu kaupunki Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Maakunnallisten osaamistarvekartoitusten esittelytilaisuus. Mikko Väisänen

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla?

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA ICT JA ELEKTRONIIKKA

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

POHJOIS-SAVON LIITTO ESITYSLISTA 5/2015. Pohjois-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kone- ja energiateknologian toimenpideohjelma. EnergyVarkaus seminaari Varkaudessa Juha Valaja

Rahoitusta cleantech- ja digiliiketoiminnan pilotteihin ja demoihin. Juha Suuronen, Tekes

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Taustatyöpaja energia- ja materiaalikatselukset, ulkomaiset työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimintamallit, kotimaiset kokemukset

Transkriptio:

1 POHJOIS-SAVON LIITTO Liite MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄLLE TIEDOKSI SAATETTAVAT HANKKEET 20.2.2013. 4.4.2013 Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaan 2007 2013 hyväksytyt hankkeet Cleantech Finland Bioenergy / Miktech Oy Osatoteuttaja: Navitas Kehitys Oy Toteutusalue: Etelä-Savo, Pohjois-Savo Rahoittaja: Etelä-Savon maakuntaliitto ja Pohjois-Savon liitto Teema: energia- ja ympäristöteknologia Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 343 700 (70%), josta Pohjois-Savon liiton osuus on 50 % 171 850. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 491 000. TEM on käynnistänyt Cleantechin strategisen ohjelman (CSO) vuonna 2012. Ohjelman kautta pyritään saamaan aikaiseksi merkittävää uutta liiketoimintaa ja avaamaan uusia kansainvälisiä markkinoita kotimaisille yrityksille. Ylimaakunnallisena Pohjois- ja Etelä-Savossa toimintansa käynnistävä hanke pääsee mukaan em. ohjelmaan jolloin kansainvälisten markkinoiden mahdollisuudet avautuvat nopeammin ja konkreettisemmin kuin paikallisesti itse toimien. Tämä hanke kehittää bioenergia-alan yritysten valmiuksia kansainvälisessä myynnissä ja markkinoinnissa. Se muodostaa kansallisen bioenergia-alan toimialaryhmän Cleantech Finlandiin, joka näin pilotoi toimintaansa Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnissa. Hankkeen toiminnan kautta ja pysyvänä toimena sen jälkeenkin pyritään siihen, että syntyy vakiintuneita tai pysyviä myyntikanavia valituilla kohdemarkkinaalueilla (kartoitettuja markkinoita mm. CSO:n/TEM:n kautta). Yksi keino on perustaa vientirenkaita. Lisäksi hankkeella kehitetään invest in toimintaa, joilla toiminnoilla on mahdollista yrittää saada maakuntiin uusia kv. teknologiatoimintoja ja investointeja. Yhteistyötä tehdään Invest In Finlandin kanssa, joka aloittaa Itä- Suomessa toimintaansa v. 2013. Tämä tukee osaltaan maakuntaohjelman toteuttamista, missä tavoitteeksi oli määritelty Invest in Finland toimintojen alueellistaminen. Lisäksi hanke edistää toimillaan Itä- Suomen Bioenergiaohjelmassa 2020 määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Hankkeeseen ja sen rahoittamiseen ovat jo sitoutuneet seuraavat yritykset ja muut toimijat (lisäksi muutamia tulossa lisää): Andritz/Savonlinna ja Varkaus, Ettenplan Design Center/Varkaus, YIT teollisuus/varkaus, Clean Flame/Varkaus, Nordic Power Service/Varkaus, Saimatec Engineering/Savonlinna, Inray/Mikkeli, MHG Systems/Mikkeli, Kärkimurskaus/Mikkeli, Fibrocom/Mikkeli, sekä Suur-Savon Energiasäätiö, Miktech, ja Navitas Kehitys Oy.. Suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittäminen / Savonia-ammatti-korkeakoulu Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus, Tekes Teema: hyvinvointi Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 452 355 ja kokonaiskustannukset 502 615. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 422 620 (90%) ja kokonaiskustannukset 464 882.

Games for Health -liiketoiminta on tapa tuottaa taloudellisesti kannattavia digitaalisia pelejä ja pelillisiä sovelluksia, joita käytetään terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistämiseen. Näitä sovelluksia käytetään pelikonsoleilla, tietokoneilla, tableteilla ja matkapuhelimilla. Niitä jaetaan joko tallenteina DVD-levyillä tai ladattavina sovelluksina matkapuhelin- ja internetverkossa. Games for Health -sovelluksia käytetään digitaalisissa käyttöympäristöissä joko yksin tai yhdessä yhteisöllisissä verkkoympäristöissä (esim. Facebook) sekä fyysisen ja digitaalisen ympäristön yhdistävissä kokonaisuuksissa (esim. liikuntapuistot). Projektissa tuotetaan tutkimustietoa Games for Health -sovellusten terveyshyödyistä ja liiketoimintamalleista. Tutkimus helpottaa uusien Games for Health -sovellusten tuotteistamista ja kaupallistamista. Projekti koostuu neljästä työpaketista: - Pelit sambialaisen kyläyhteisön terveyskasvatuksessa - Pellillisten sovellusten kuntoutumista edistävien vaikutusten mittaaminen - Pelikonseptien ja käyttäjien käyttökokemus ja vuorovaikutus- prototypointi - liiketoiminta- ja ansaintamallit, arvoverkot ja jakelukanavat 2. Health ProPeli suomalaisen Games for Health liiketoiminnan kehittäminen / Itä-Suomen yliopisto Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus, Tekes Teema: hyvinvointi Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 75 000 (90 %) ja kokonaiskustannukset 83 334. Games for Health -liiketoiminta on tapa tuottaa taloudellisesti kannattavia digitaalisia pelejä ja pelillisiä sovelluksia, joita käytetään terveyden, toimintakyvyn ja kuntoutuksen edistämiseen. Näitä sovelluksia käytetään pelikonsoleilla, tietokoneilla, tableteilla ja matkapuhelimilla. Niitä jaetaan joko tallenteina DVD-levyillä tai ladattavina sovelluksina matkapuhelin- ja internetverkossa. Games for Health -sovelluksia käytetään digitaalisissa käyttöympäristöissä joko yksin tai yhdessä yhteisöllisissä verkkoympäristöissä (esim. Facebook) sekä fyysisen ja digitaalisen ympäristön yhdistävissä kokonaisuuksissa (esim. liikuntapuistot). Projektissa tuotetaan tutkimustietoa Games for Health -sovellusten terveyshyödyistä ja liiketoimintamalleista. Tutkimus helpottaa uusien Games for Health -sovellusten tuotteistamista ja kaupallistamista. Lasten ja nuorten liikkuminen (Itä-Suomen yliopiston toteuttama työpaketti osana edellä mainittua hanketta): Työpaketissa tutkitaan miten liikunnallisesti aktiivisten pelien käyttö vaikuttaa lasten ja nuorten liikkumiseen kokonaisuutena, motivaatioon, oman kehon ja motoriikan hahmottamiseen ja terveystietoisuuteen yleensä.. Lentokonepalosimulaattori / Pelastusopisto Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 110 000 (85 %) ja kokonaiskustannukset 130 000. Aiemmin lentokenttäpelastustoiminnan opetusta on voitu toteuttaa ainoastaan teoriaopetuksena. Käytännön harjoitteet on koettu kuitenkin tarpeelliseksi osaksi lentokenttäpelastus erikoisalueen koulutuksen järjestämistä. Finavia ja Pelastusopisto ovat sopineet lentoasemahenkilöstön koulutuksen aloittamisesta

syksyllä 2013 Kuopiossa. Koulutukseen kuuluu perus- ja kertauskursseja sekä paloharjoituksia. Hankittavaa lentokonepalosimulaattoria hyödynnetään koulutuksen järjestämisessä. Lentokonepalosimulaattori sijoitetaan Pelastusopiston harjoitusalueelle, jossa on voimassa ympäristölupaehdot, jotka mahdollistavat palavilla materiaaleilla tehtävät harjoitukset. Koulutuskokonaisuus on suunniteltu yhdessä Finavian kanssa huomioiden erityisesti lentokenttäpelastustoiminnan erityispiirteet. Koulutusmoduleja voidaan hyödyntää tutkintoon johtavassa koulutuksessa (pelastajakoulutus, insinööri AMK, alipäällystökoulutus, hätäkeskuspäivystäjäkoulutus) sekä varautumis- ja täydennyskoulutuksessa. Pelastusopisto vastaa 95% Suomen pelastustoimen ammattilaisten kouluttamisesta ja vastaa myös pelastustoimen täydennyskoulutuksesta sekä pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lentokonepalosimulaattori täydentää aiemmin EAKR tuella toteutettujen huoneistopalosimulaattorin ja vaarallisten aineiden harjoituskentän muodostamaa pelastusalan koulutuksen oppimisympäristöä Pelastusopiston harjoitusalueella. Lentokonepalosimulaattori on myös tunnistettu Pelastusopiston harjoitusalueen toimintojen selvitystyön suunnitelmassa uudeksi merkittäväksi kehittämiskokonaisuudeksi. 3. TL 3 Soinlahden teollisuusalueen rakentaminen / Iisalmen kaupunki Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 784 319 ja kokonaiskustannukset 1 568 638. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 637 252 (50 %) ja kokonaiskustannukset 1 274 504. Projektin keskeisin toimenpide ovat uuden teollisuusalueen kunnallistekniikan rakentaminen. Teollisuusalueen toteutuksella luodaan alueella toimivien teollisuusyritysten ja sinne sijoittuvien uusien puunjalostusja metallialan yritysten kannalta yhteistoiminnasta ja logistisista ratkaisuista syntyviä kustannushyötyjä. Uusi yhtenäinen teollisuusalue edistää mahdollisuutta maakunnan raaka-aineiden hyödyntämiseen ja luo mahdollisuuden osaamisen ja toiminnan kasvuun kyseisellä alueella. Projektin tavoitteena on sekä yritysmäärän että työpaikkamäärän merkittävä lisääminen teollisuusalueelle sijoittuvien yrityksiin. Toimenpiteillä mahdollistetaan alueella olevien nykyisten teollisuusyritysten laajennustarpeet, luodaan puun jatkojalostuksen ja teknologiateollisuus yritysten entistä parempi logistiikka ja kehitysmahdollisuus. Projektin toimenpiteet antavat merkittävän kasvusysäyksen alueen yritysten edelleen kehittämiselle. Toteutettavien toimenpiteiden vaikutuksesta syntyy alueelle vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä alueen saavutettavuus paranee. Strategisten kumppanuuksien sekä verkoston hallinta synnyttävät uusia liiketoimintamalleja. Lisäksi Soinlahden alueen kehittäminen tuo synenergiaa energian siirtoon ja logistisiin ratkaisuihin liittyen läheisen Peltomäen ympäristöpuisto teollisuusalueen kanssa. BIAS Bioinformatiikan infrastruktuurin kehittäminen terveystieteissä / Itä-Suomen yliopisto Hankkeelle haettu ja esitetty EU + valtion tuki on 166 600 (85 %) ja kokonaiskustannukset 196 000.

Projektin tavoite on terveys-, hyvinvointi- ja bioalojen toimijoiden bioinformatiikka osaamisen ja koulutuksen toimintaedellytysten kehittäminen ja vahvistaminen. Terveys-, hyvinvointi- ja bioalojen haasteena on valtavan datamäärän tehokas hyödyntäminen. Kerätty data on pystyttävä jalostamaan ja yhdistämään ymmärrykseksi, jota voidaan järkevästi ja kustannustehokkaasti hyödyntää. Tämä analysointiongelma voidaan ratkaista bioinformatiikka osaamisen kehittämisen avulla. Bioinformatiikka on ala joka yhdistää tietojenkäsittelyä, tilastotiedettä ja matematiikkaa tutkimusongelmien ratkaisemiseksi kerätyllä datalla. Bioinformatiikka sisältää mm. laajojen tietoaineistojen hallintaa, data analyysejä ja ohjelmistokehitystä. Bioinformatiikan infrastruktuurin ja osaamisen kehittämistä hyödyntävät sekä terveydenhuollon toimijat kuten Fimea, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri/kuopion yliopistollinen sairaala, tutkimuslaitokset kuten Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, koulutusorganisaatiot kuten Itä-Suomen yliopiston eri laitokset (mm. terveys-, metsä- ja ympäristötieteet) ja Savonia-ammattikorkeakoulu (teknologia- ja ympäristöala) sekä terveys-, hyvinvointi-, bio- ja ICT- alan yritykset. Projektiin läheisesti liittyvässä ESR osiossa (PSELY keskus) kehitetään bioinformatiikan osaamista ja koulutusta, joka tulee osaksi terveyden biotieteiden koulutusohjelmia. Bioinformatiikkaan on jatkossa mahdollisuus erikoistua ja suorittaa sivuaineopintoja. 4 Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelmaan 2007 2013 hyväksytyt hankkeet TL 3 Bioinformatiikan osaamisen ja koulutuksen kehittäminen Itä-Suomessa / Itä-Suomen yliopisto Rahoittaja: Pohjois-Savon ELY-keskus Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 327 760 ja kokonaiskustannukset 385 600. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 250 000 (80 %) ja kokonaiskustannukset 312 490. Terveys-, hyvinvointi ja bioalat ovat Kuopion seudun ja Itä-Suomen yliopiston keskeisiä vahvuusalueita. Tutkimuksen lisäksi näihin aloihin liittyvä lääke- ja elintarvikekehitys ja potilastyö tuottavat kasvavissa määrin tutkimusdataa. Haasteena on tämän valtavan datamäärän tehokas hyödyntäminen ja nämä analysointiongelmat ovat ratkaistavissa ainoastaan bioinformatiikan keinoin. Bioinformatiikka on ala joka yhdistää tietojenkäsittelyä, tilastotiedettä ja matematiikkaa bio- ja lääketieteen ongelmien ratkaisuun. Pullonkaulana bioinformatiikan hyödyntämisessä on maailmanlaajuinen pula osaavista bioinformaatikoista. Itä-Suomen alueella bioinformatiikan osaamista hyödyntävät mm. Fimea, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), terveys- ja bioalan yritykset sekä tutkimuslaitokset. Alueellinen bioinformatiikan osaajien tarve on useita kymmeniä, kasvaen lähivuosina satoihin. Osaajia tarvitaan, mutta heitä on erittäin vaikea saada pysymään alueella tai rekrytoida sen ulkopuolelta. Haasteena on myös työnantajapuolen kokemattomuus bioinformatiikan hyödyntämisessä ja johtamisessa. Yritykset ja tutkimusryhmät eivät tunne riittävän hyvin bioinformatiikkaan liittyvää käytännön työtä, eivätkä osaa arvioida omia tarpeitaan ja vaadittuja resursseja. Projektin tarkoituksena on kehittämällä paikallista bioinformatiikan osaamista sekä koulutus- ja tutkimusedellytyksiä, turvata terveys- ja bioalan koulutuksen, tutkimuksen ja kaupallistamisen tulevaisuus Itä- Suomessa Hankkeeseen liittyy Pohjois-Savon liittoon jätetty EAKR-hanke BIAS Bioinformatiikan infrastruktuurin kehittäminen terveystieteissä.

5 TL 3 Pohjois-Savon hankinta-asiamies / IS-Hankinta Oy Hankkeelle haettu EU + valtion tuki on 171 500 ja kokonaiskustannukset 245 000. Hankkeelle esitetty EU + valtion tuki on 158 358 (70 %) ja kokonaiskustannukset 226 226. Hanke tukee myönteisellä tavalla mikro- ja pk-yrityksiä, sillä hankintaosaamisen kehittymisen kautta pienemmillä toimijoilla on myös mahdollisuus päästä mukaan kuntien kilpailutusprosesseihin mm. sote-, koulutus- ja elintarvikesektoreiden hankinnoissa. Julkiset hankinnat vaativat nykyisin erityisosaamista, jota tämän hankkeen myötä kehitetään. Hankkeen pysyvänä vaikutuksena IS-hankinnalle pystytään vakinaistamaan vähintään yksi kokoaikainen hankinta-asiamies, jonka osaaminen ja resurssit ovat kuntien ja yritysten käytettävissä myös hankkeen jälkeen. Hankeaika sisältää paljon koulutusta kunnissa, joka mahdollistetaan suuremmalla volyymilla kuin mitä olisi mahdollista tehdä jos hanketta ei rahoitettaisi. Hanke on ns. starttivaihe parempaan ja pysyvämpään hankintaosaamiseen Pohjois-Savon maakunnassa. Lähes kaikki Pohjois-Savon kunnat ovat nykyisin IS-hankinnan osakkaita ja ne ovat sitoutuneet hankkeen tavoitteisiin laajasti. Kuntien mukanaolo ja kuntien kautta koottu osarahoitus osoittaa, että hanke on maakunnallisesti tärkeä ja sille on tarvetta. Hankkeen palvelut tulevat koskevaan kaikkia Pohjois-Savon kuntia. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjeman 2007 2013 hylättävät hankkeet Ei hanke-esityksiä. Itä-Suomen ESR-toimenpideohjelman 2007 2013 hylättävät hankkeet Ei hanke-esityksiä.