Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen



Samankaltaiset tiedostot
Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Hankkeen ja päivän ohjelman esittely. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, aloitusseminaari Kimmo Koivunen

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Innovatiiviset kaupungit INKA-ohjelma

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Ilmanlaatuvaikutusten arviointi maankäytön suunnittelussa. Ilmansuojeluasiantuntija Maria Myllynen HSY

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

HE 173/2016 vp Tausta ja sisältö. Ympäristövaliokunta Hallitussihteeri Katariina Haavanlammi

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Uudet ilmanlaatumittaukset ja -mallinnukset hyötykäyttöön Yksikönpäällikkö Maria Myllynen Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Tilannekuvaukset

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Kokemukset huonosta ilmanlaadusta varoittavasta tekstiviestipalvelusta Katupölyseminaari 2012

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Kestävää kasvua ja työtä EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Hämeen liiton rahoitus

Katupölyn päästöt ja niiden vähentäminen. Roosa Ritola Tutkija Suomen ympäristökeskus HSY ilmanlaadun tutkimusseminaari

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 50. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Ilmastonmuutoksen terveys- ja hyvinvointivaikutukset

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa

ILMANLAATU MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Suosituksia hyvistä käytännöistä kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma ( ) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Puunpolton päästöille altistuminen pientaloalueilla ulkona ja sisällä

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK Salo

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Laura Ahonen

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Mittausasemat 2018

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Millaista ilmaa hengität Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Tilannekuvaukset

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 40/ (5) Kaupunginhallitus Kj/

PPP-kumppanuudet vetovoimaisten ekosysteemien vahvistamiseksi. Antti Valle

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Telaketju ekosysteemi

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Taikusydän - Taiteen hyvinvointi-vaikutusten yhteyspiste

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tampereen ilmanlaadun tarkkailu

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Potkua vähähiilisiin energiahankkeisiin EU:n rakennerahastoista. Kehitysjohtaja Jukka Mäkitalo TEM Turku,

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi

Kaavoitukseen ja suunnitteluun liittyvät Ilmanlaatuselvitykset. Katja Lovén

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

METROPOLI JA VESI toimitusjohtaja Raimo Inkinen

Tutkimustieto osana tiedolla johtamista kunnissa. Oulun kaupunki strategiapäällikkö Kari-Pekka Kronqvist

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Espoon kaupunki Pöytäkirja 72. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (6) Ympäristölautakunta Ypv/

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

Kestävää kasvua ja työtä

Transkriptio:

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen INKA-ILMA / EAKR 1.4.2015-31.3.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), ympäristöterveyden osasto, Kuopio Ilmatieteen laitos (IL), Ilmakehän koostumus, Helsinki VTT Puhdasilmaratkaisut, Tampere Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) Rahoitetaan Tekesin Innovatiiviset kaupungit (INKA) ohjelman EAKRhausta tutkimuslaitoksille 1 (17)

Projektin tausta 1 Tutkimustieto hengitysilman pienhiukkasille altistumisesta aiheutumista vakavista terveyshaitoista on lisääntynyt: V. 2010 maailmanlaajuisesti 3,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa sydän-, verenkierto- ja hengityselinsairauksiin ulkoilman pienhiukkasista (PM 2.5 halkaisija alle 2,5 µm) V. 2010 EU28-maissa 380000 ennenaikaista kuolemaa ulkoilman PM 2.5 :sta ja 26000 kuolemaa ulkoilman otsonista V. 2005 ulkoilman PM 2.5 :sta Suomessa 1800 ennenaikaista kuolemaa, 1200 uutta kroonisen bronkiitin sairaustapausta ja 2,1 milj. vakavaa oirepäivää 15 64-vuotiailla Väestöjen tietoisuus saasteiden terveyshaitoista lisääntynyt: Samoin vaatimukset avoimesta viranomaistoiminnasta ja tiedottamisesta, päästöjen ja altistumisen vähentämisestä soveltuvilla teknologioilla jne. 2 (17)

Projektin tausta 2 Suomessa on laaja, kansainvälistä huipputasoa oleva monitieteinen tutkimusosaaminen: Hiukkasten fysikaalis-kemiallisista ominaisuuksista Hiukkasten käyttäytymisestä ilmakehässä Ihmisten altistumisesta hiukkasille Hiukkasten terveyshaitoista Hiukkasten mittausteknologioista Ilman puhdistusmenetelmistä Tiiviit yhteydet tutkijoiden, viranomaisten ja ratkaisukeinoja kehittävien monialaisten yritysten välillä 3 (17)

Projektin tausta 3 Suomessa on yleisesti ottaen puhdas kaupunki-ilma, mutta toisaalta samanlaisia lyhyt- ja pitempiaikaisia, tiettyihin päästölähteisiin liittyviä ilmanlaatuongelmia tiiviisti asutetuilla kaupunkiseuduilla kuin muualla maailmassa : Vilkkaan liikenteen pakokaasut ja muut suorat hiukkaspäästöt Nykytavoin toteutetun puun pienpolton päästöt esikaupunkien ja pienempien taajamien vanhoilla pientaloalueilla Talvihiekoituksesta johtuvat jokakeväiset katupölyongelmat Länsi-Venäjällä ja muissa Itä-Euroopan maissa riehuvista massiivisista metsä- ja maastopaloista ja muista syistä syntyvät pienhiukkasten kaukokulkeumaepisodit Keski-Euroopan ja Länsi-Venäjän helleaaltojen aikana muodostuneen otsonin kaukokulkeumaepisodit 4 (17)

Projektin tarkoitus ja hakuedellytykset Projektin tarkoitus on vauhdittaa HSY:n koordinoiman osaamis- ja innovaatiokeskittymän syntymistä pääkaupunkiseudulle sekä sen yhteistyötä Tampereen ja Kuopion kaupunkien kanssa TL2:n mukainen Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus Mukana osallistujia ja tulosten hyödyntäjiä kolmesta maakunnasta (Uusimaa, Pirkanmaa, Pohjois-Savo) Pääkaupunkiseutu ja Tampere jo ennestään INKA-ohjelmassa 5 (17)

Mistä projektissa on kyse? INKA-ILMA/EAKR hanke 1.4.2015-31.3.2017: Muodostaa tutkimuslaitosten (THL, IL, VTT, TTY) vetämänä pohja pitkäjänteiselle yritys-tutkimuslaitos-kunnat-muut loppukäyttäjät yhteistyölle, jonka keskiössä on HSY:n REPA-ohjelman monivuotinen ilmahanke ja sen yhteistyö muiden kuntasektorin toimijoiden kanssa: Verkottuminen ja monialaisuuden hyödyntäminen Ilma-aiheisiin fokusoituvat case study asetelmat valmiista ja protovaiheessa olevista yritysten tuotteista, joihin kohdistuu kuntasektorin / muiden yritysten / loppukäyttäjien (esim. herkkien väestöryhmien) kiinnostus Tarvelähtöisyys ja käyttäjäystävällisyys vahvuuksiksi uusien innovaatioiden T&K-työssä Tutkimusnäyttöön perustuvia ehdotuksia ministeriöiden (YM, STM) määräyksiin ja suosituksiin ilmanlaadusta ja väestön altistumisen vähentämisestä 6 (17)

Projektin työpaketit TP1. Yritys-tutkimuslaitos-kunta-käyttäjä verkostojen luominen ulkoilman hiukkasiin ja terveyteen liittyvien innovaatioiden edistämiseksi (THL + kaikki muut) TP2. Ilmanlaadun reaaliaikainen tilannekuva ja ennustaminen (IL + TTY + HSY) TP 3. Ilmanlaadun sensoreiden kehittäminen ja pienimuotoiset demonstraatiot (TTY, IL + HSY) TP4. Sisäilman laadun parantaminen vilkkaissa liikenneympäristöissä ja runsaiden puunpolton savujen ympäristöissä (VTT, THL, IL/TTY + Hgin ympäristökeskus) 7 (17)

Kuntasektorin kumppanit (4) Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY), ilmansuojeluyksikkö (ulkoilma) Tampereen kaupungin ympäristöpalvelut (ulkoilma) Kuopion kaupungin ympäristöpalvelut (ulkoilma) Helsingin kaupungin ympäristökeskus (sisäilma) 8 (17)

Yrityskumppanit (8) Hiukkasmittaus ja sensorointi Dekati Oy, Tampere Pegasor Oy, Tampere TreLab Oy, Tampere Rakennusten tuloilman suodatus ja sisäilman puhdistus Genano Oy, Espoo Sandbox Oy, Tampere Suomen Terveysilma Oy, Helsinki Vallox Oy, Loimaa Kaupunki-ilmaongelmat (erityisesti katupöly) Nordic Envicon Oy, Helsinki 9 (17)

Mitä yritykset hyötyvät? INKA-ILMA/EAKR työpaketteihin (TP2-TP4) muodostetaan tarvelähtöisten, ilmanlaatu-terveys-hyvinvointi teemaan kuuluvien ideoiden / tuotteiden / palvelujen ympärille useamman yrityksen + tutkimuslaitoksen muodostamia ryhmiä, joiden monialainen osaaminen hyödynnetään: Kukin osapuoli kehittää, testaa laboratoriossa, nivoo osia yhteen toisten kanssa ja lopulta evaluoi pienimuotoisissa kenttäkokeissa yhteisesti ideoidun kokonaisuuden osaa, kehitettyä protoa, tai joissakin tapauksissa tällä hetkellä alihyödynnettyä valmista tuotetta Kukin tutkimus- ja yritysosapuoli tekee TP:n yhteisen T&K suunnitelman mukaisesti sitä osaa, jossa on kv-tason osaaja HSY tukee testaustoimintaa mm. ilmanlaadun viranomaisverkon ja (yhdessä IL:n kanssa) supersite-aseman avulla Kansanterveysjärjestöjen avulla mukaan mm. herkkien väestöryhmien näkemyksiä kotimaan ja kv-markkinoille (mm. Eurooppa, Kiina) kehitettävistä tuotteista 10 (17)

Mitä HSY ja kunnat hyötyvät? HSY ja kunnat pääsevät vaikuttamaan siihen, että työpaketeissa (TP2-TP4) tehtävä tutkimuslaitosten + yritysten yhteistyö vastaa niiden näkemystä tarvelähtöisyydestä ja käyttäjäystävällisyydestä: Helpottaa T&K yhteistyön jatkamista ja laajentamista INKA- ILMA/EAKR:ssä luodulta tutkimuslaitosten ja yritysten pohjalta (esim. interventiokokeet, pitkäaikaiset seurantakokeet) Hyvään yhteiskehittelyyn ja tutkimusnäyttöihin perustuvista tuotteista on helpompi tehdä hankintapäätöksiä kuin sika säkissä myynnin pohjalta (ml. Tekesin Innovatiiviset hankinnat rahoitusinstrumentin käyttö) Julkinen sektori edistää vahvojen tutkimus- ja hankintareferenssien saantia osaaville suomalaisille yrityksille, jotka voivat hyödyntää niitä vientiponnistuksissaan 11 (17)

Työpakettien vastuuhenkilöt: TP1. Raimo Salonen, dos., ylilääkäri (THL, Kuopio) TP2. Hilkka Timonen, FT, erikoistutkija (IL, Helsinki) TP3. Topi Rönkkö, dos., tutkimuspäällikkö (TTY, Tampere) TP4. Aimo Taipale, DI, tiimipäällikkö (VTT, Tampere) 12 (17)

INKA-ILMA/EAKR hankkeen koordinaattori: Raimo O. Salonen LKT, ylilääkäri Ympäristöterveyden dosentti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Terveydensuojeluosasto PL 95, 70701 Kuopio Puh: 029 52 46348 ja 0400 673198 S-posti: raimo.salonen@thl.fi 13 (17)