SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET VUODELLE 2015

SoTe kuntayhtymä AVUSTUSTEN, ETUUKSIEN, PALVELU-JEN, PALKKIOIDEN JA KORVAUSTEN SOVELTAMIS- JA TOIMINTAOHJEET VUODELLE 2015

1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS 3 Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2015 alkaen) 3 Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2015 alkaen) 4 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT 6 3 SAARIKKA-LISÄ 6 3.1 Matkakustannusten korvaaminen 7 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET 7 4.1 Tulojen huomioon ottaminen 7 4.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen 8 4.3 Opiskelijat 8 4.4 Yrittäjien avustaminen 9 4.5 Tulojen jaksottaminen 9 4.6 Menojen huomioon ottaminen 9 4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset 9 4.6.2 Asumismenot 10 4.6.3 Terveydenhuoltomenot 11 4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot 13 4.7 Ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet 15 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET 15 5.1 Palvelut, joihin vaikeavammaisella on subjektiivinen oikeus 15 5.2 Määrärahasidonnaiset palvelut ja tukitoimet 16 5.2.1 Väline- ja laiteavustukset 16 5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys 16 5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset 16 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN 16 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET 17 7.1 Hoitopalkkio 17 7.2 Hoitajakohtaiset lisät 18 7.3 Kulukorvaus 18 7.4 Käynnistämiskorvaus 19 7.6 Maksut perhehoidon keskeytyksen ajalta 20 7.7 PERHEHOITAJAN ASEMA. 20 8 HOITOTARVIKKEIDEN- JA VÄLINIEDEN ILMAISJAKELUN SOVELTAMISOHJEET 20 8.1 HOITOTARVIKKEIDEN JA VÄLINEIDEN JAKAMISEN PERIAATTEET 21 8.2 KÄYTÄNNÖN OHJEITA HOITOTARVIKKEIDEN, -VÄLINEIDEN JA LÄÄKKEIDEN ILMAISJAKELUUN 21 Lääkkeet ja happi 21 Avannepotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 22 Diabetespotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 22 Dialyysipotilaiden hoitovälineet ja tarvikkeet 23 Sääri- ja makuuhaavapotilaat 23 Muut pitkäaikaissairaudet 23 Kuntoutuksen apuvälineet 23 1

Hoitajien tarvitsemat suojavälineet 24 Inkontinenssipotilaat 24 9 LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN TOIMINTAPERIAATTEET 25 9.1 Lääkinnällistä kuntoutusta ohjaavat lait ja säädökset / järjestämisperiaatteet 25 Terveydenhuollon ja Kelan työnjako lääkinnällisessä kuntoutuksessa 25 9.2 Kunnan järjestämän lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö 25 Päätöksenteko 26 Asiakasmaksut 26 9.3 Hyvä kuntoutuskäytäntö 26 Kuntoutussuunnitelma 26 Näyttöön perustuva kuntoutus 27 9.4 Terapiamuodot 27 Fysioterapia 27 Lymfaterapia 28 Toimintaterapia 28 Puheterapia 29 Musiikkiterapia 29 Jalkaterapia 29 Laitoskuntoutus 29 9.5 Apuvälinepalvelut 29 2

1 LASTENSUOJELUN PERHEHOIDON HOITOPALKKIO, KULU- JA KÄYNNISTÄMIS KORVAUS Lastensuojelulain perhehoidon hoitopalkkio, kulu- ja käynnistämiskorvauskorvaus määritellään perhehoitolaissa. Hoitopalkkion tarkistus on sidottu Työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ään ja kustannusten korvauksen ja käynnistämiskorvauksen tarkistukset elinkustannusindeksiin. Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja korvauksia korotetaan 1.1.2015 alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 679,71 /kk. Hoitopalkkio voidaan maksaa myös vähimmäismäärää suurempana. Hoitopalkkio voidaan erityisestä syystä sopia maksettavaksi säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. Jos hoitopalkkio on sovittu toimeksiantosopimuksessa vähimmäismäärää suuremmaksi tai pienemmäksi, korotetaan hoitopalkkiota indeksikorotuksen verran Kulukorvausten vähimmäismäärä on 406,58 /kk Muita kulukorvausmääriä korotetaan indeksikorotuksen verran. Perhehoidon käynnistyessä maksetaan tarvittaessa käynnistämiskorvausta, jonka enimmäismäärä perhehoitajalain perusteella on 2 887,51 hoidettavaa kohti. Käynnistämiskorvaus maksetaan tarpeellisen suuruisena tosiasiallisten kulujen perusteella, kuitenkin enintään 2 887,51 / sijoitettu lapsi. Täysi käynnistämiskorvaus maksetaan, jos tehdään vaativa remontti, esim. rakennetaan huonetilaa lapselle. Muussa tilanteessa käynnistämiskorvaus maksetaan työntekijän toteaman tarpeen mukaisena. Kriisisijoituksissa käytetään tarvittaessa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan palveluntuottajan määrittelemiä hintoja, esim. ns. LYPE-perheet (lyhytaikainen perhehoito) Jyväskylän kaupungilla. Saarikan maksama hoitopalkkio (1.1.2015 alkaen) Suoritetaan perhehoidossa olevasta lapsesta 679,71 /kk tai 339,86 /kk (osa-aikainen) veronalaista hoitopalkkiota. Lapsen erityishoitoisuuden vuoksi perushoitopalkkiota korotetaan Kelan maksaman sairaan lapsen hoitotuen, vammaistuen perusteella. Vaikka lapsen vammaistuki päättyy iän vuoksi 16 -vuotiaana, hoitopalkkion korotusta jatketaan. Hoitopalkkion korotus 3

Alin hoitotuki 30 % 883,61 (v.2014 883,61 ) Korotettu hoitotuki 50 % 1019,54 (v.2014 1019,54 ) Erityistuki 100 % 1359,42 (v. 2014 1.359,42 ) Kelan hoitotuki maksetaan sijaisperheelle. Myös muut lausunnot ja/tai lastensuojelutiimin yhteinen näkemys lapsen erityishoitoisuudesta voivat olla pohjana hoitopalkkion korotukselle. 0-12 kk ikäisen vauvan hoitopalkkiota korotetaan 50 % peruspalkkiosta. Jos jompikumpi sijaisvanhemmista jää sijoituksen alkaessa sosiaalityöntekijän suosituksesta kotiin hoitamaan alle kouluikäistä sijaislasta, maksetaan sijaisperheelle 50 % korotus peruspalkkioon enintään yhden vuoden ajalta. Sijaisvanhempien jäädessä kotiin hoitamaan sijaislasta muussa tilanteessa hoitopalkkiota korotetaan vain erityisin perustein lastensuojelutiimin yhteisellä päätöksellä. Korotuksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lapsen erityisten tarpeiden perusteella tapahtuvasta sijaisvanhemman kotona olosta. Mikäli hoitopalkkion korotusperusteita on useita, perheelle maksetaan hoitopalkkion korotus vain yhden, perheelle korkeimman korotusprosentin tuovan perusteen mukaisesti. 18 v. täyttäneiden, muualla opiskelevien tai yli 2 kk sairaalahoidossa olevien tai armeijaa käyvien sijoitettujen lasten ja nuorten osalta maksetaan osa-aikapalkkiota, joka on puolet ko. lapsesta maksettavasta kokopäiväpalkkiosta. Saarikan maksama kulukorvaus (1.1.2015 alkaen) Kulukorvausta suoritetaan alla esitetyllä tavalla lapsen iän mukaan porrastettuna: ikä /kk 0-6 v. 415,70 (v.2014 415,70 ) 7-11 v. 450,87 (v.2014 450,87 ) 12-16 v. 481,81 (v.2014 481,81 ) 17-551,05 (v.2014 551,05 ) Kulukorvaukseen katsotaan pääsääntöisesti kuuluvan: ravinto asunnon käytöstä aiheutuvat menot henkilökohtainen puhtaus ja siisteys vaatetuksen hankinnasta ja huollosta aiheutuvat kulut normaalista päivittäisestä liikkumisesta aiheutuvat kulut virkistys- ja harrastustoiminnasta aiheutuvat kulut tavanomaiset terveydenhoidosta aiheutuneet kulut lapsen/nuoren käyttövara Sijaisperhe maksaa lapselle lain määrittelemän käyttövaran ja tekee sosiaalityöntekijälle määräajoin selvityksen maksetusta käyttövarasta. 4

Sijaisperhe Sijaisperheelle maksetaan kulukorvauksen ja hoitopalkkion lisäksi lapselle tuleva lapsilisä ja mahdollinen Kelan hoitotuki. Yli 16 vuotiaan hoitotuki maksetaan pääsääntöisesti lapselle itselleen. Nuoren kuntoutusraha maksetaan lapselle itselleen. Opintoraha maksetaan lapselle. Opintorahalla katetaan opiskelusta aiheutuvat kustannukset. Opinnoista aiheutuvista poikkeuksellisen suurista kustannuksista voidaan sosiaalityöntekijän harkinnalla päättää erikseen opintorahan ylittävältä osalta. Esim. ammattiin opiskelevien ammattivaatteet, lukion kirjat, tietokone tai muut opiskelun vaatimat erityiset välineet. Sijaisperheelle korvataan sijaislapsen lomakustannuksia hakemuksen mukaan kuittia tai laskua vastaan enintään 200 / vuosi / lapsi sekä tarvittaessa lapsen passi. Lapsen biologiselle perheelle voidaan korvata lapsen kanssa tehtävän lomamatkan kustannuksia lapsen osalta todellisia kustannuksia vastaava summa sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan. Korvauksen tulee perustua sosiaalityöntekijän näkemykseen lomamatkan merkityksestä lapsen edun näkökulmasta. Sijaisperheelle voidaan korvata lapsen harrastuskustannuksista yhden harrastuksen kustannukset / sijaislapsi / vuosi, kun harrastus on lapsen asiakassuunnitelmassa todettu kyseessä olevan lapsen kasvua ja kehitystä tukevaksi Sijaisperheelle/tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti lapsen erityistilanteesta johtuvia ylimääräisiä kuljetuskustannuksia 0,20 /km (esim. asiakassuunnitelmassa sovitut lapsen ja vanhempien tapaamiset, terapiakäynnit). Jos sijaisvanhemmat saavat matkakorvauksen Kelalta, matkoja ei korvata lastensuojelusta. Kelan korvauksen jälkeen jäävä omavastuuosuus voidaan korvata sosiaalityöntekijän harkinnan ja tiimin käsittelyn jälkeen esim. Jyväskylään suuntautuvan tiiviin terapiajakson osalta. Sijaisperheelle voidaan maksaa lapsen kouluun kuljettamisesta jos koulumatka on pitkä (esim. 20 km yhteen suuntaan) eikä minkäänlaista julkista liikennettä ole (toisen asteen opinnot eli ei koulukyytejäkään). Mahdollinen Kelan korvaus vähennetään kustannuksista. Lisäksi perhehoitajalle voidaan korvata äkillisistä erikoisjärjestelyistä aiheutuneita kustannuksia tapauskohtaisesti harkiten. Kulukorvaus maksetaan 49 %:lla vähennettynä (aterioiden osuus) siltä ajalta kun lapsi on tilapäisesti poissa perhehoidosta vähintään 30 päivää (lomalla, sairaalassa, hoitajan sairasloman vuoksi) tai viikot esim. opiskelupaikkakunnalla tai armeijassa. Kulukorvaus maksetaan vähennettynä, vaikka perhehoitaja tapaisi lasta tai nuorta yli 30 päivää kestävän poissaolon aikana muutamia kertoja. Mikäli perhehoito keskeytyy muista perhehoitajasta johtuvista syistä, maksut keskeytyvät samanaikaisesti. Ammatillinen sijaisperhe Ammatilliseen sijaisperheeseen sijoitetaan enintään 2 lasta/kotona lasta hoitava vanhempi. Sijoitettavien lasten määrässä huomioidaan myös hoidon tarve. Ammatilliselle sijaisperheelle maksetaan veronalaista hoitopalkkiota 1800 /kk/lapsi (60 /vrk). Kulukorvaus määräytyy samoin perustein kuin muille sijaisperheille. 5

Perhehoitajan vapaa Perhehoitajalle järjestetään vapaana 12 arkipäivää / vuosi/ toimeksiantosopimus tai korvataan vuoden vapaapäivät vapaan korvauksena, joka on 1 kk:n hoitopalkkion suuruinen (679,71 ) / toimeksiantosopimus. Perhehoitajalle tarjotaan mahdollisuus päästä yhteen maksulliseen koulutukseen vuodessa. Tukiperhe Tukiperheelle voidaan korvata erikseen sovitusti matkakustannuksia 0,20 /km, jos tukiperhe kuljettaa lapsia tukiperheeseen ja takaisin. Korvaus voidaan maksaa myös lapsen vanhemmille, mikäli he kuljettavat lasta ja he tarvitsevat taloudellisen tilanteensa vuoksi siihen tukea. Tukiperheelle ja ns. kriisiperheelle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus lapsen perheessä läsnäolopäivien mukaisesti. Kuukausikorvaus jaetaan 30:llä ja kerrotaan läsnäolopäivillä. Tukiperheelle ei korvata erikseen kustannuksia, jotka aiheutuvat lapselle tukiperheessä olon aikana järjestettävistä harrastuksista, retkistä tai matkoista. Itsenäistymisvarat Sijaishuollosta itsenäistyvälle nuorelle maksetaan hänelle kertyneet itsenäistymisvarat pääsääntöisesti itsenäistymistä tukeviin hankintoihin. Jos nuorelle ei ole kertynyt itsenäistymisvaroja, tuetaan hänen itsenäistymistään enintään käynnistämiskorvauksen suuruisella summalla. Itsenäistyvän nuoren perhehoitajalle kuuluvista palkkioista ja etuisuuksista sekä velvollisuuksista sovitaan kirjallisesti toimeksiantosopimuksessa. AVOHUOLLON JA JÄLKIHUOLLON TUKITOIMET Lapsen perheelle voidaan sosiaalityöntekijän harkinnan mukaan myöntää lastensuojelun avohuoltona tai jälkihuoltona avustusta lapsen harrastuksen tukemiseksi, kun harrastus on lapsen asiakassuunnitelmassa todettu kyseessä olevan lapsen kasvua ja kehitystä tai itsenäistymistä tukevaksi. 2 TUKIHENKILÖPALKKIOT Maksetaan tukihenkilönä toimivalle henkilölle palkkiota 30 /kk (1-4 tapaamista/kk) tai 60 /kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). Kulukorvausta maksetaan 30 /kk (1-4 tapaamista/kk) ja 60 /kk (yli 4 tapaamiskertaa/kk tai tukeminen on sosiaalityöntekijän näkemyksen mukaan vaativaa). 3 SAARIKKA-LISÄ 6

Saarikka-lisää maksetaan työllistettäville henkilöille, jotka ovat saaneet 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää kelan peruspäivärahaa + 500 päivää työmarkkinatukea tai 500 päivää työmarkkinatukea. Saarikka lisä maksetaan työllistettävän työntekijän työnantajalle, joka maksaa sen palkanosana työntekijälle. Tavoitteena on mahdollistaa työllistettävän paluu palkkatyöhön tai päivärahaoikeuden piiriin. Saarikka lisää maksetaan sen aikaa, että työllistettävän työssäoloehto täyttyy, 6 kk. Saarikka lisää voidaan maksaa takautuvasti enintään 3 kk. Saarikka lisän suuruus on 8,37 /työpäivä/työntekijä puolelta vuodelta = 6kk siten, että asiakkaalle täyttyy työssäoloehto. 3.1 MATKAKUSTANNUSTEN KORVAAMINEN Saarikka lisää saaville työllistettäville henkilöille maksetaan työmatkatukea erillistä matkalaskua vastaan 0,20 / km, jos työmatka on yhteen suuntaan vähintään 5 kilometriä. Yhdelle henkilölle matkatukea maksetaan korkeintaan puoli vuotta. Matkatuki maksetaan toteutuneiden työpäivien mukaan. Matkatuki on sama riippumatta kulkuvälineestä. Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. 4 TOIMEENTULOTUTUEN SOVELTAMISOHJEET Perustuslain 19 :n 1 momentin mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmis-arvoisen elämän turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki. Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla. Toimeentulotukea myönnettäessä noudatetaan toimeentulotukilakia (1412/97), asetusta (66/98) sekä sosiaali- ja terveysministeriön toimeentulotukioppaan (2013:4) ohjeita ja niihin myöhemmin mahdollisesti tehtyjä muutoksia. Omat soveltamisohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain ja asetuksen säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan Saarikan alueen asukkaille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaisina päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina harkita asiakaskohtaisesti ja perustella toimeentulotukilain ja asetuksen asianmukaisilla kohdilla. Poste Restante osoitteen antavilta ja tarvittaessa myös muilta asiakkailta vaaditaan selvitys asumisesta ja oleskelukunnasta toimeentulotukihakemuksen liitteeksi oleskelupaikkakunnan varmentamiseksi. 4.1 TULOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 7

Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto ja kaikki muut mahdollisuudet saada välttämätön toimeentulo ovat ensisijaisia. Toimeentulotukilaissa on lueteltu ne tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määrättäessä: Toimeentulotukilaissa on lueteltu myös ne varat, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea laskettaessa. Tuloiksi huomioidaan hakukuukauden todelliset käytettävissä olevat tulot sekä edellisen kuukauden lopussa tulleet tulot 25. päivästä eteenpäin. Työttömyys turva lasketaan 21,5 päivän mukaan sen jälkeen, kun asiakas on tosiasiallisesti saanut kaksi täyttä työttömyyspäivärahasuoritusta saman kalenterikuukauden aikana. Tätä sääntöä jatketaan, vaikka välissä olisi maksettu sairauspäivärahaa. Muut etuudet katkaisevat yllä kuvatun käytännön. Laskentaperiaatetta ei kuitenkaan saa ottaa käyttöön, ellei asiakas ole ollut toimeentulotukiasiakkaana sillä hetkellä, kun hän on saanut kaksi etuutta saman kuukauden aikana. Edellä olevan lisäksi päätetään,että vähäisiksi katsottavat satunnaiset avustukset, pelivoitot ja ansiotulot huomioidaan 100 ylittävältä osalta kuukaudessa kohtaan muut tulot, kuten myös tilillä oleva 100 ylittävä säästö.. Pikavippejä ei huomioida tuloina, eikä vastaavasti niiden takaisinmaksuja menoina. Toistuvat muut 100 ylittävät tilillepanot huomioidaan tuloina, kuten myös ansiotyöstä saadut päivärahat. Kulukorvausta ei huomioida tulona. Työttömyysturvan korotusosaa ei huomioida tulona. Pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olevan henkilön perusosasta vähennetään ruuan osuus 49 %, mikäli sairaalahoito kestää yhtäjaksoisesti yli 7 päivää. Alle 18-vuotiaan säännöllisiä tuloja huomioidaan vain hänen perusosansa ja asumismenojensa verran. Hoitotukea tai vammaistukea ei huomioida tuloksi eikä vastaavasti hoitotuen kattavia menoja (esim. lääkemenot) muutoin, kuin hoitotuen ylittävältä osalta. Etuuden, johon asiakkaalla olisi oikeus, mutta hän ei ole hoitanut sen hakemista, voi huomioida tuloksi 3 kk:n järjestelyajan jälkeen. Asiakasta velvoitetaan hakemaan etuutta välittömästi. Asiasta on mainittava päätöksessä. Tarvittaessa asiakasta on autettava etuuden hakemisessa. Ennakkoverojen palautukset huomioidaan tuloina toimeentulotukea määrättäessä maksukuukautena 100 ylittävältä osalta. Mikäli ennakkoveron palautukset ulosmitataan, niitä ei huomioida. Tällöin asiakkaan on esitettävä selvitys ulosmittauksesta. Palautuksia ei oteta tulona huomioon, mikäli puolisolla on maksettavana jälkiveroa vähintään palautuksen verran. 4.2 OMAISUUDEN JA VARALLISUUDEN HUOMIOIMINEN Vaikeammin realisoitavissa olevan varallisuuden, kuten vapaa-ajan asunnon, maa- ja metsäomaisuuden, tavanomaista kalliimman auton ja veneen yms. osalta toimenpiteisiin ryhtymiseen (omaisuuden realisointi) annetaan aikaa korkeintaan kolme 8

kuukautta, jona aikana toimeentulotukea voidaan myöntää. Asiakkaalle tiedotettaan määräajasta kirjallisesti päätöksenteon yhteydessä. Mikäli toimeentulotuen tarve muodostuu yli kolmen kuukauden mittaiseksi, tehdään varallisuudesta perintä. Omaisuuden myyntituloista huomioidaan vain velkojen tai muiden kulujen jälkeen jäävä tulo. Mikäli asiakas ei järjestelyajasta huolimatta suostu myymään omaisuuttaan, ei hänellä ole toimeentulotukioikeutta järjestelyajan jälkeen. 4.3 OPISKELIJAT Opiskelijoiden (myös lukiolaiset) pääasiallinen toimeentulo perustuu opintotukiin ja opintolainaan. Alle 18-vuotiailla ei kuitenkaan opintolainaa oteta tulona huomioon. Muiden osalta opintolaina otetaan tulona huomioon, vaikkei sitä olisi haettu. Kesäaikana voidaan maksaa kesäajaksi kotiin palaavalle tai kotona asuvalle opiskelijalle perusosa, mikäli hän ei saa kesätöitä. Perusosa maksetaan kuitenkin siitä päivästä alkaen, jolloin toimeentulotukea on haettu. Opiskelijan on heti kesäloman alussa ilmoittauduttava työ- ja elinkeinotoimistoon. 4.4 YRITTÄJIEN AVUSTAMINEN Aloittelevalle yrittäjälle huomioidaan tuloksi starttiraha. Mikäli yrittäjillä ei ole yritystoiminnasta lainkaan tuloa, voidaan häntä avustaa tilapäisesti korkeintaan 3kk ja ohjata lopettamaan yritys sekä ilmoittautumaan työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Mikäli kannattamatonta yritystoimintaa ei tämän jälkeen ole lopetettu tai keskeytetty, alennetaan perusosaa. Yrittäjän on tuotava kirjanpidosta selvitys puolen vuoden ajalta omaan talouteen käytetyistä varoista. Myös pakolliset yritystoiminnan menot tulee tarkistaa. 4.5 TULOJEN JAKSOTTAMINEN Mikäli asiakas on saanut jonkin suurehkon tai huomattavan kertaluonteisen korvauksen (palkan, yritystulon, veronpalautuksen, sosiaalietuuden, perinnön, myyntituloja yms.), arvioidaan rahojen riittävyys minimipalkan mukaisesti jaksottaen ja kohtuullisuusharkintaa käyttäen. 100 ylittävä toimeentulotukilaskelman ylijäämä siirretään seuraavaan toimeentulotukilaskelmaan sosiaalityöntekijän tai etuuskäsittelijän harkinnan mukaan. 4.6 MENOJEN HUOMIOON OTTAMINEN 4.6.1 Kohtuulliset asumiskustannukset Vuokrat, asuntolainan korot ja nuoren asumismenot Mikäli asunto on kohtuuttoman suuri ja kallis, on asiakasta kehotettava hakemaan pienempää ja edullisempaa vuokra-asuntoa. Vuokrameno huomioidaan todellisena 3 kk, jos asiakas on todistettavasti hakenut pienempää ja edullisempaa asuntoa. Poikkeustapauksissa asumismenot huomioidaan täysimääräisenä jatkuvasti, mikäli edullisempaa asuntoa ei ole löytynyt. Jos asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon eikä 9

muutolle ole esitetty erityistä perustetta (esimerkiksi häätö, terveydelliset syyt, lisätilan tarve), huomioidaan vuokramenot entisen halvemman asunnon mukaisesti. Omistusasunnon suhteen harkitaan, onko asunnon säilyttäminen asiakkaan tulotaso ja asuntolainan suuruus sekä muut asumismenot huomioiden realistista ja tarkoituksenmukaista, jos toimeentulotuen tarve muodostuu pitkäaikaiseksi. Omistusasunnon osalta otetaan todelliset asumiskustannukset huomioon yhden vuoden ajan. Asiakasta ohjataan tarpeen vaatiessa järjestelemään velkojaan oman maksukykynsä mukaisiksi vuoden sisällä. Vuoden jälkeen otetaan huomioon kohtuulliset asumiskustannukset. Vanhempiensa luona tai vanhempiensa omistamassa asunnossa asuville nuorille voidaan huomioida asumismenot silloin, kun Kela on myöntänyt nuorelle asumistuen. Pelkkä ruokarahan maksaminen kotiin ei vielä edellytä asumiskulujen huomioimista. Mikäli asumiskulut huomioidaan, lasketaan nuorelle korkeintaan pääluvun mukainen osuus kustannuksista. Vankeusrangaistustaan kärsivien vankien vuokramenot voidaan huomioida korkeintaan kuuden kuukauden ajalta (jonka ajan Kela maksaa asumistukea). Tutkintavangeille ja vangeille huomioidaan perusosana 105 /kk. Tuloksi lasketaan vangin mahdollisesti vankilan työstä saamat tulot. 4.6.2 Asumismenot Vuokra-asunto Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat; vuokra, erikseen maksettavat lämmityskustannukset, vesimaksut ja saunamaksu. Kohtuullisiksi katsottavat asumismenot lämmityskustannuksineen ja vesi- ja saunamaksuineen 1 henkilö enintä 460 2 henkilöä enintään 530 3 henkilöä enintään 620 (v.2014 600 ) 4 henkilöä enintään 690 (v.2014 670 5 henkilöä enintään 760 (v. 2014 740 ) 6 henkilöä enintään 50 lisää edelliseen jne. Vesimaksut enintään 20 /kk/henkilö. (v. 2014 18 ) Vesimaksu huomioidaan laskelmassa kokonaan, jos taloyhtiössä kiinteä vesimaksu ja lasku sisältyy asumismenoihin. Taloussähkö Todellisen sähkölaskun mukaan, kuitenkin enintään 1 henkilö 36 2 henkilöä 52 3 henkilöä 58 4 henkilöä 5 lisää edelliseen jne. Sähkölämmitysasunnoissa sähkölaskusta taloussähkön osuus kuten edellä per/henkilö/kk. 10

Kohtuullisten asumismenojen soveltamisohjeet on tarkoitettu ohjeellisiksi toimeentulotukea myöntäville viranhaltijoille. Ohjeet eivät rajoita yksilökohtaista harkintaa erityistapauksissa, joihin ei voida antaa yksityiskohtaisia ohjeita pyrittäessä luomaan yksilöille ja perheille edellytykset selviytymiseen taloudellisesti ja toimintakykyä edistävästi (esim. sähkölämmitteisen asunnon talvikuukausien menot). Omistusasunto Omistusasunnoissa tarkoitettuja menoja ovat; Normaali hoitovastike (ei rahoitusvastike tai muu vastike) Erikseen maksettavat lämmityskustannukset (sähkölaskusta vähennetään taloussähkön osuus) Vesimaksut (vesimaksut huom. omistusasunnossa todellisen maksun mukaan, kuitenkin enintään 20 /henkilö/kk) (v. 2014 18 ) Asunnon hankkimiseksi tai perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista aiheutuvat menot kokonaisuudessaan edellyttäen, että tuen hakijalla verotuksen ennakkopidätyksessä on asuntolainojen korot otettu huomioon ja että perhe asuu asunnossa Kiinteistön hoitomenot, joita ovat mm.; taloussähkö, koti- ja palovakuutus, tontin vuokra, kiinteistövero, nuohous, jätehuolto Huomioidaan aina 1 kk:n osuutta vastaava summa normilaskelmaan tai pitkäaikaisasiakkailla koko lasku laskun erääntymiskuukautena. Asumismenoja tarkastellaan kokonaisuudessaan ottaen huomioon kohtuulliseksi katsottavat asumismenot. Puulämmityksen osalta kohtuullisena kustannuksena huomioidaan 2 motti/kk todellisen kustannuksen mukaisena kuitenkin enintään 40-45 /motti 4.6.3 Terveydenhuoltomenot Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhoidon kustannukset, kuten lääkemenot ja hoitotarvikkeet, sisältyvät perusosaan. Niitä ei huomioida toimeentulotukilaskelmassa erikseen. Toimeentulotuen hakijan edellytetään käyttävän julkisia terveydenhuollon palveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset voidaan ottaa huomioon silloin, kun erikoishoidon tarpeellisuus, hoidon kiireellisyys tai jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttävät. Terveydenhoitomenoina laskelmassa huomioidaan: Lääkärin määräämät lääkkeet (kuitit ja reseptit tai potilasohje esitettävä yhdessä) Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto paitsi, jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Jos asiakas haluaa kuitenkin ottaa kalliimman lääkkeen, hän maksaa erotuksen itse. Vitamiinit, voiteet yms. huomioidaan vain pitkäaikaissairauteen liittyen Nikotiini-, potenssi- ja hormonilääkitykset huomioidaan vain lääkärin selvityksen perusteella. Ehkäisyvalmisteet huomioidaan pääsääntöisesti siten, että 11

ehkäisypillerit 3 kk kerrallaan ja hormonikierukka pitkäaikaiselle toimeentulotukiasiakkaalle. Harkinnan mukaan tuloylijäämätilanteissa, joissa asiakkailla ei kuitenkaan todellisuudessa ole rahaa käytettävissä, voidaan myöntää maksusitoumus lääkkeisiin perustoimeentulotuesta. Apteekin perimät lääkkeiden jakelupalkkiot ja laskutuslisät Apteekin perimää reseptin uusimismaksua ei huomioida Poliklinikka ja vuodeosastomaksut tms. Alle 7 vrk laitoshoito ei vaikuta perusosaan Yli 7 vrk kestävässä laitoshoidossa perusosan ruuan osuutta (49 %) ei oteta laskelmaan hoitojakson ajalta (perusosaa pienennetään 49%) Yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta käyttövara 105 /kk sekä muut toimeentulo-tukeen kuuluvat menot Kotihoidon maksut; kotisairaanhoito Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Matkojen omavastuut huomioidaan laskelmassa 16 / suunta (asiakkaan aina haettava Kelalta korvaus maksukaton kerryttämiseksi) Sairaalalaskut huomioidaan laskelmaan eräpäivän mukaan Yksityislääkärin laskut huomioidaan, mikäli hakemuksessa on mukana selvitys yksityislääkärikäynnin välttämättömyydestä Kosmeettisista syistä tapahtuvan hoidon kustannuksia ei hyväksytä pääsääntöisesti Hammashoito Akuutti hammashoito huomioidaan toimeentulotukilaskelmassa (asiakkaan toimitettava laskut käyntien mukaan kuukausittain) Laajemmasta hammashoidosta on toimitettava kustannusarvio, maksusitoumuksen myöntäminen käsitellään tiimissä. Peruuttamatta jääneiden käyntien maksuja ei huomioida Hammasproteesien, hampaiden oikomishoidon sekä nukutuksessa tehtävän hammashoidon kustannukset käsitellään tiimissä. Leikkaussalin vuokraamista ei huomioida. Yksityisen hammashoidon kustannukset voidaan huomioida, mikäli terveyskeskukseen ei pääse kohtuullisessa ajassa. Laskut tulee toimittaa kuukausittain. Terveysasema / sosiaalityöntekijä arvioi hoidon kiireellisyyden ja yksityisen hoidon tarpeellisuuden. Silmälasit ja silmälääkärin kustannukset Silmälääkärin tai optikon kustannusten omavastuuosuus huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavina menoina kokonaisuudessaan Asiakkaan täytyy toimittaa kustannusarvio silmälaseistaan toimeentulotukea hakiessaan (mahdollinen tuki myönnetään maksusitoumuksena) Silmälasien hankinnasta aiheutuvia kustannuksia huomioidaan korkeintaan: kehykset 80,00 (edelliset kehykset yli 5 vuotta vanhat) kehykset rikkoontuneet = max 40 lääkärin määräämät linssit kokonaan silmälasien hankintakustannukset käsitellään pääsääntöisesti tiimissä linssien hinnoista voidaan poiketa, mikäli asiakas tarvitsee erityisestä syystä lääkärin määräyksellä erikoislasit 12

toimeentulotukea ei myönnetä linssien värjäykseen, tummennuksiin ym., ellei silmälääkäri ole niitä erikseen määrännyt paitsi heijastuksenesto ja kovapinnoite silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoutuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisen takia. piilolasit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina, jos siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot Fysioterapia Ensisijaisesti käytetään perusterveydenhuollon palveluita ja toissijaisena yksityisiä palveluita Lääkärin lähete on oltava ja hoidon on perustuttava vamman tai sairauden hoitoon Jännitysniska-oireisiin annettavaan fysioterapiaan ei myönnetä tukea Fysioterapiakustannuksista on toimitettava kustannusarvio, mahdollinen tuki myönnetään tiimin käsittelyn perusteella maksusitoumuksena 4.6.4 Erityisistä tarpeista ja olosuhteista johtuvat menot Laskelmassa huomioitavat asiakkaan erityisistä olosuhteista ja kokonaistilanteesta johtuvat menot ovat tarpeen mukaan harkittavia. Asiakaskohtainen, yksilöllinen harkinta tapahtuu tiimissä. Tällaisia harkittavia menoja ovat : Erityisravinnosta johtuvat menot (hoitotuen tai muun Kelan korvauksen ylittävä osa) Tiemaksut (myös auraus), palovaroittimet sekä vesiosuuskuntien liittymis- ja jäsenmaksut Pitkäaikaissairaan, vammaisen tai akuutissa kriisissä olevan henkilön normaalit puhelinmenot ylittävä osa voidaan ottaa huomioon Vahvistetun sopimuksen mukaan lapsen tapaamisoikeuden toteutumisesta ja lapsen luonapidosta aiheutuvat menot (sis. myös valvottujen tapaamisten järjestämispalkkiot): matkakulut 0,15 /km sekä lapsen perusosa (viikonloppu 2 vrk). Esitettävä lapsen lähihuoltajan allekirjoittama todistus luonapitopäivistä. Päivähoitomenot (ensisijaisesti ohjattava maksujen alentamiseen) Elatusmaksut maksutositteen mukaan Kotihoitomaksut sekä ateriapalvelu huomioidaan menona perusosan ruokamenojen ylittävältä osalta. Ensisijaisesti ohjataan hakemaan maksualennusta. Kotihoito, kotona asuvat vanhukset. Kotona asumisen tukemiseen; siivous-, puunkanto-, lumenauraus-, lämmitys yms. kustannuksiin, josta esitettävä kotitalousyrittäjän lasku Ammattiliiton/työttömyyskassan jäsenmaksut Opiskelun vuoksi välttämättömät kustannukset, esim. opiskeluun liittyvät työvaate- ja kenkähankinnat, lupamaksut, osallistumismaksut, tietokone Opintolainan korot mikäli asiakas hakee toimeentulotukea opintolainan korkomenoihin, tulee häntä ohjata ensisijaisesti hakemaan korkoavustusta Kelalta ja esittämään korkoavustuksesta päätöksen. Mikäli asiakas ei voi saada Kelan korkoavustusta, huomioidaan opintolainan korot laskelmassa menona. Muuttokulut ja takuuvuokra käsitellään tiimissä 13

kunnan sisällä tapahtuviin muuttoihin ei pääsääntöisesti myönnetä muuttoavustusta. Muihin kuntiin muuttaville myönnetään kohtuulliset muuttokustannukset, jossa bensakulut huomioidaan todellisen suuruisina henkilön tai perheen muuttaessa toiseen kuntaan, päättää avustamisesta muuttokustannusten ja mahdollisen takuuvuokran osalta lähtökunta. Mikäli takuuvuokra ja/tai muuttokustannukset erääntyvät maksettavaksi silloin, kun henkilö tai perhe jo oleskelee uudessa asuinkunnassaan, päättää avustamisesta uusi asuinkunta (ns. eräpäiväperiaate). takuuvuokrat huomioidaan tapauskohtaisesti. Myönteisissä päätöksissä myönnetään vain kirjallinen vuokravakuus. Päätökseen tulee kirjata maininta takaisinperinnästä. Lapsiperheiden erityiset kulut käsitellään tiimissä pesukoneeseen max 340, korkeintaan 10 vuoden välein, mikäli taloyhtiössä ei ole pesukonetta lastenvaunut max 170 lasten sänky tms. lapselle välttämätön varuste otetaan huomioon harkinnalla astianpesukoneeseen ei myönnetä avustusta Pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden perusteella tai lastensuojelullisista syistä voidaan perheelle myöntää toimeentulotukea lasten harrastusmenoihin. mahdollisuuksien mukaan käytetään Saarijärveläinen -lehden avustusrahaa järjestöjen lahjakortteja tms. Välttämättömät kodin irtaimiston hankkimisesta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon erityisin perustein. välttämättömiin (ruokapöytä + tuolit, sänky + patja) kohtuuhintaisiin huonekaluihin enintään puolet. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytettyjä. pyykinpesukoneen hankinnasta aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon, mikäli taloyhtiössä ei ole yhteiskäytössä olevaa konetta eikä asiakkaalla ole muuta asiallista mahdollisuutta pyykkinsä pesemiseen. Esitettävä kustannusarvio ja ensisijaisesti etsittävä käytetty kone. Vaatemenot vaatteiden hankinta ja huolto kuuluu perusosaan. romaninaisen hameeseen voidaan myöntää kahden vuoden välein 450 ottamalla summa huomioon laskelmassa. Hakijan toimitettava ompelijalta tilausvahvistus, jonka perusteella kirjoitetaan mahdollinen maksusitoumus äitiysvaatteisiin huomioidaan kuluina laskelmaan enintään 50. Hautausmenot hautauskustannuksia huomioidaan (arkku, kuljetus, arkkuhautaus), enintään 1000. Perukirja tuotava nähtäväksi ennen avustuksen myöntämistä. Lähiomaisten (vanhemmat, sisarukset, puoliso, lapset tai isovanhemmat) hautajaisiin osallistumista varten voidaan myöntää toimeentulotukea kukkavihkon hankintaan korkeintaan 40 /talous tai ruokakunta. Pitkään toimeentulotuen varassa eläneille henkilöille voidaan lisäksi myöntää avustus hautajaisvaatteisiin harkinnan mukaan Perhejuhlista aiheutuvat kulut perhejuhlien (ristiäiset, rippijuhlat, lakkiaiset, häät, muistotilaisuus) järjestämiseen voidaan pitkään (vähintään vuoden) toimeentulotuen varassa eläneelle henkilölle tai perheelle myöntää 95 Työmatkat työssäkäyville huomioidaan työmatkat todellisen suuruisina halvimman vaihtoehdon mukaan. Oman auton käyttökorvaus 0,20 /km, kuitenkin alle 600 /vuosi (verottajan omavastuu) Työmatkakulut vähennetään. suoraan palkkatulosta. 14

kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville, mikäli matka on vähintään 5 km, maksetaan oman auton käytöstä matkakorvauksina 0,20 /km, kimppakyydissä, mopolla tai polkupyörällä kulkevalle 0,15 /km. Työkokeiluissa oleville maksetaan tietyin edellytyksin vastaavat kustannukset, jos matka on yli 5 km (esim. ensimmäisen työkokeilukuukauden ajan). keskiasteen opiskelijalle huomioidaan 54 /omavastuuosuus matkoista Velkajärjestely velkajärjestely on itsessään toimeentulon turvaamisjärjestely mikäli velkajärjestelyssä oleva asiakas hakee toimeentulotukea, hänen on toimitettava velkajärjestelypäätös ja maksuvaralaskelma. ensisijaisesti asiakkaan on haettava lykkäystä maksuihin velkojalta, jos kyseessä on tilapäinen maksuvaikeus. Mikäli asiakas saa lykkäyksen, voidaan maksujen korot huomioida toimeentulotukeen kyseiseltä ajalta tositteiden mukaan. mikäli kyseessä on pidempiaikainen maksuvaikeus, asiakas on ohjattava pienentämään maksueriä ja hakemaan maksuohjelman muutosta käräjäoikeudelta (asiakkaan otettava yhteyttä talous- ja velkaneuvontaan) Muut lisäveroa ei huomioida menona. päihteettömien jaksojen pidentämiseksi ja päivä- tai työtoimintaan osallistumisen tukemiseksi maksetaan työ- tai päivätoimintaan osallistuville päihdeongelmaisille ruokailu työ- tai päivätoimintakeskuksessa (max 4 /päivä). Kustannukset katetaan täydentävänä toimeentulotukena. Kiireellisissä tilanteissa harkinta tehdään esimiehen tai toisen sosiaalityöntekijän kanssa. 4.7 EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1. Henkilön ja perheen aktivointia tukeviin toimenpiteisiin syrjäytymisen ehkäisemiseksi erityisin perustein 2. Henkilön ja perheen asumisen turvaamiseksi erityisin perustein 3. Ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi 4. Muihin henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin. Ehkäisevä toimeentulotuki on aina luonteeltaan kertaluontoista. Sillä on tarkoitus auttaa henkilö ja perhe tilapäisen taloudellisen kriisin yli silloin kun perustoimeentulotuki tai täydentävä toimeentulotuki eivät tule kysymykseen. Tukea myönnettäessä täytyy olla oletus, että henkilö ja perhe pystyy kertaluontoisen avun jälkeen selviytymään omatoimisesti. Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen vaatii samanlaisen selvitystyön kuin muunkin toimeentulotuen myöntäminen. Tuki kohdistuu aina tiettyyn menoerään ja tilanteeseen. 5 VAMMAISPALVELULAIN SOVELTAMISOHJEET Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä (VpL 1 ). Vammaisten henkilöiden tarvitsemat palvelut ja tukitoimet järjestetään siten, että ne tukevat heidän omatoimista suoriutumistaan (VpA 1 ). 15

Vammaispalvelulain tarkoittamana vammaisena henkilönä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista (VpL 2 ). Vammaispalvelulain 2 :n tarkoittama vammaisuus määritellään yksilöllisesti lain asettamien määreiden pitkäaikaisuus, henkilön erityiset suoriutumisvaikeudet, tavanomaiset elämäntoiminnot ja välttämätön tarve kautta. Vammaispalvelulaki ei sisällä mitään vammaluetteloa (ei diagnoosiin perustuvaa päätöksentekoa), vaan vammaisuus ja vaikeavammaisuus on määriteltävä yksilöllisesti. Vammaispalvelulaissa ei aseteta ylä- eikä alaikärajoja palvelujen ja tukitoimien saamiselle, vaan ainoana perusteena on henkilön vammasta tai sairaudesta aiheutuva palvelujen ja tukitoimien tarve ja erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien palvelujen ja tukitoimien kohdalla erikseen määritelty vaikeavammaisuus. Sinänsä esimerkiksi ikääntymisestä aiheutuvat normaalit sairaudet ja niiden aiheuttamat toimintarajoitteet, vanhuuden raihnaisuus, ei vielä yksistään täytä vaikeavammaisuuden tai vammaisuuden edellytyksiä. Vammaispalvelulain mukaiset avustukset myönnetään lain vaatimassa laajuudessa. 5.1 PALVELUT, JOIHIN VAIKEAVAMMAISELLA ON SUBJEKTIIVINEN OIKEUS (kunnalla erityinen järjestämisvelvollisuus) asuntojen välttämättömät ja kohtuulliset muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet tarpeen ja harkinnan mukaan kuljetuspalvelut 18 yhdensuuntaista matkaa /hlö /kk vähennettynä linja-autotaksan mukaisella omavastuuosuudella. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttöalue on asiakkaan asuinkunta ja asuinkunnan rajanaapurikunnat. Matkoja alueen ulkopuolelle myönnetään yksilöllisen harkinnan perusteella vain erittäin painavista syistä. Tällöin etäisyys voi olla korkeintaan 60 km. Odotusajasta korvataan korkeintaan 30 min. Ylimenevän ajan asiakas maksaa itse. Jos kuljetuspalvelun saajat käyttävät samaa taksia, peritään omavastuuosuutena puolet linja-autotaksan mukaisesta omavastuuosuudesta. henkilökohtainen apu avustus on 10,06 /tunti sekä työnantajan lakisääteiset maksut erittäin vaativasta avustamisesta maksetaan 10 %:n korotus tuntipalkkaan henkilökohtaisia avustajia koskevaa valtakunnallista työehtosopimusta sovelletaan Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n (HETA) jäsenenä olevien vammaisten henkilöiden henkilökohtaisiin avustajiin ulkomaanmatkoihin henkilökohtaiseen avustamiseen voidaan myöntää lisätunteja harkinnan mukaan korkeintaan kerran vuodessa 5.2 MÄÄRÄRAHASIDONNAISET PALVELUT JA TUKITOIMET Määrärahasidonnaisia päätöksiä voidaan niiden voimassaoloaikana tarkistaa. Määrärahasidonnaisia palveluja kohdennetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa oleville. 5.2.1 Väline- ja laiteavustukset Myönnetään harkinnan mukaan korkeintaan puolet hankintahinnasta. Avustusta ei myönnetä ilman erityisen painavaa perustetta tavanomaisiin kodinkoneisiin 16

(pyykinpesukone, astianpesukone, matkapuhelin, tietokone, mikroaaltouuni). Autoavustuksen myöntämisessä huomioidaan auton välttämättömyys. 5.2.2 Sopeutumisvalmennus ja virkistys Sopeutumisvalmennusta myönnetään erityisen tarkan yksilöllisen harkinnan perusteella. 5.2.3 Vaate- ja erityisruokavalioavustukset Avustusta ylimääräisiin vaate- tai ravintokustannuksiin myönnetään vain, jos kustannukset ovat vamman tai sairauden vuoksi kohtuuttoman suuret. Kustannuksista on oltava selvitys ja sairaudesta asiantuntijan lausunto. Korvausta myönnetään kohtuullisiin keskimääräisiin vaatekustannuksiin 500 omavastuun ylittävälle osalle ja ravintokustannuksiin 2.500 omavastuun ylittävälle osalle. 6 TYÖOSUUSRAHAN MAKSAMINEN Asiakkaat käyvät päivä - ja työtoiminnassa toimintakeskuksissa. Työtoimintaa järjestetään joko kehitysvammaisten erityishuoltona tai sosiaalihuoltolain perusteella. Työtoimintana tehty työ ei ole työsuhteista vaan huoltosuhteista. Asiakkaat tulevat toimintakeskuksiin palveluohjaajien päätöksellä. Päivä - ja työtoiminnasta maksetaan työosuusrahaa. Työosuusraha ei ole veronalaista tuloa, mikäli sitä maksetaan enintään 12 /pv. Asiakkaalle maksettavan työosuusrahan suuruudesta päättää toimintakeskuksen vastaava ohjaaja yhteistyössä muiden ohjaajien kanssa. Saarikan päivä - ja työtoiminnassa oleville asiakkaille maksettavien työosuusrahojen rajat ovat 0,5-6,50 /päivä (v.2014 0,50-6,00 /päivä). Avotyötoiminnassa oleville maksetaan 0.75-1 /tunti. Avotyöpaikalta laskutetaan maksettu työosuusraha tai avotyöpaikka maksaa suoraan asiakkaalle. 7 VANHUSTEN, VAMMAISTEN JA PITKÄAIKAISSAIRAIDEN PERHEHOIDON HOITOPALKKIOT JA KULUKORVAUKSET Perhehoitajalle maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta. Lisäksi perhehoitajalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta. Nämä perustuvat perhehoitolakiin Hoitopalkkion ja kulukorvauksen määrää tarkistetaan kalenterivuosittain Hoitopalkkio ja kulukorvaus tarkistetaan vuosittain työntekijän eläkelain 96 ;ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Sosiaali-ja terveysministeriö ilmoittaa vuosittain indeksikorotuksen suuruuden. Alla olevia palkkioita ja kulukorvauksia korotetaan 1.1.2015 alkaen ministeriön ilmoittaman indeksikorotuksen verran. Hoitopalkkion suuruus määritellään hoitosopimusta solmittaessa ja sitä tarkistetaan tarvittaessa. Jollei toimeksiantosopimuksessa ole toisin sovittu, perhehoitajalla on oikeus saada hoidosta palkkiota. Perhehoitajalain 312/1992) 2 :n mukaan 17

hoitopalkkiota maksetaan 1.1.2015 alkaen vähintään 679,71 (v. 2014 679,71) perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kalenterikuukaudessa. Hoidosta maksettava palkkio perustuu kunkin hoidossa olevan henkilön yksilölliseen hoito- ja palvelusuunnitelmaan sekä hoitoon käytettävään aikaan ja hoidon vaativuuteen. Hoitopalkkio on veronalaista tuloa. Hoitoisuus arvioidaan yksilöllisesti käyttäen apuna Kelan hoitotukia sekä muistitestiä ja tarvittaessa muita arviointivälineitä ja toimintakykymittareita (esim. RAVA) ja yksilöllistä harkintaa. 7.1 Hoitopalkkio Palkkioluokka 1: 861,87 /kk (v. 2014 861,87 ) (KELAn perushoitotuki / perusvammaistuki) Palkkioluokka 2: 969,63 /kk (v.2014 969,63 ) (KELAn korotettu hoitotuki / korotettu vammaistuki Palkkioluokka 3: 1077,37 /kk (v. 2014 1077,37 ) (KELAn erityishoitotuki / ylin vammaistuki) Viranhaltija voi erityisharkinnallaan korottaa hoidon vaativuudesta johtuen ( esimerkiksi hoidettavalla paljon fyysisen ja/tai psyykkisen toimintakyvyn rajoitteita ) yllä olevia palkkioluokkia enintään 10 %. Vammaisten perhehoidettavien osalta päivä- tai työtoimintaan osallistuminen vähentää perhehoidosta maksettavaa palkkiota seuraavasti: hoidettava 2pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 1,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 3pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 2,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 4pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 3,5 pv:n hoitopalkkion /kk hoidettava 5 pv/vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää 4 pv:n hoitopalkkion /kk Päiväkohtaista palkkiota määriteltäessä kuukausipalkkion jakajana käytetään lukua 30. Koululaisten osalta koulussa käynti ei vaikuta hoitopalkkion määrään. 7.1 HOITAJAKOHTAISET LISÄT 7.2.1 Koulutuslisä Koulutuslisä maksetaan perhehoitajalle, jolla on todistetusti vähintään kouluasteinen sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutus. Koulutuslisä on 37,50 /kk ( v. 2014 37,50 ) 7.2.2 Kokemuslisä Kokemuslisä maksetaan perhehoitajalle, joka on toiminut perhehoitajana vähintään 4 vuotta. Kokemuslisä on 37,50 /kk (v. 2014 37,50 ) 7.2.3 Hoitopalkkio lyhytaikaisessa perhehoidossa Lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 60 /vrk (v. 2014 55 / vrk). Hoidettavan erityisestä hoidon vaativuudesta viranhaltija voi harkinnallaan korottaa palkkiota enintään 10 %. 18

7.2.4 Hoitopalkkio osapäiväisessä perhehoidossa Osapäiväisestä perhehoidosta maksettava hoitopalkkio on 50 %:a lyhytaikaisesta perhehoidosta maksettavasta hoitopalkkiosta. 7.3 Kulukorvaus Perhehoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamisesta säädetään perhehoitajalain (312/1992) 3 :ssä. Kulukorvauksen perusteena käytetään perhehoidossa olevan henkilön hoidosta ja ylläpidosta aiheutuvia todellisia kustannuksia ja kunkin hoidossa olevan henkilön yksilöllisiä tarpeita. Lain (312/1992) mukaan kulukorvauksen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain vuoden alusta elinkustannusindeksin (lokakuu 1951=100) edellisen vuoden lokakuun vuosimuutoksen mukaisesti. Erityisestä syystä kulukorvaus voidaan kuitenkin maksaa säädettyä vähimmäismäärää pienempänä. 7.3.1 Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus Vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden perhehoidosta maksettava kulukorvaus on 519,15 /kk (v. 2014 519,15 ) Se kattaa perhehoidossa olevan ravinnon, asumisen ja muut kulut sisältäen mm. henkilökohtaisen hygienian (lukuun ottamatta vaippoja), vaatehuollon, siivous- ja puhdistuskulut, kohtuulliset virkistys, matka- ja puhelinkulut. Kulukorvaus maksetaan perhehoitajan loman ajalta aterioiden osuudella ( 8,40 / pv ) vähennettynä. Tilapäiset äkilliset muutokset esim. ateriakorvauksissa otetaan huomioon vasta 5 päivää ylittävältä osalta. Koulujen ja työ- ja toimintakeskusten lomat otetaan huomioon koko ajalta. Vammaisten pitkäaikaisen perhehoidosta maksettavaa kulukorvausta vähennetään aterioiden osuudella seuraavasti: hoidettava 1 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 12 / kk hoidettava 2 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 24 / kk hoidettava 3 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 36 / kk hoidettava 4 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 48 / kk hoidettava 5 pv / vko päivä- tai työtoiminnassa vähentää korvausta 60 / kk 7.3.2Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus Lyhytaikaisen perhehoidon kulukorvaus on 24,00 /päivä (v.2014 21,50 ) 7.4 Käynnistämiskorvaus Lain mukaan uutta pitkäaikaista perhehoitosijoitusta käynnistettäessä hoitajalle maksetaan hoidon käynnistämisestä aiheutuvista tarpeellisista kustannuksista käynnistämiskorvausta (enimmäismäärä 2 887,51 perhehoidossa olevaa henkilöä kohti v.2014 2887,51 ). Käynnistämiskorvaus kattaa muun muassa asuntoon kohdistuvat välttämättömät korjaus- ja muutostyöt, kalusteet ja vuodevaatteet. Käynnistämiskorvauksen käytöstä tehdään hankintasuunnitelma ja kustannusarvio, jonka ennen hankintaa hyväksyy Saarikassa perhehoidosta vastaava viranhaltija. 7.5 Sijaishoitajan/kiertävän perhehoitajan hoitopalkkiot 19