Kestävät arvot hankinnoissa Keinoja ja käytäntöjä jätteiden vähentämiseen työpaikalla Jaana Itälä-Laine
Kulutusyhteiskunta Julkiset hankinnat Suomessa julkisen sektorin hankintojen arvo on n. 30 miljardia euroa vuodessa, viidennes bruttokansantuotteesta. 30 miljardia syytä tehdä hankintoja, jotka hillitsevät ilmastonmuutosta, vähentävät materiaalien käyttöä ja jätteiden määrää sekä ehkäisevät ympäristön kemikalisoitumista.
Kulutusyhteiskunta Olemmeko ensisijaisesti kuluttajia? Yhä suurempi määrä ihmisiä astuu vuosittain kuluttajiksi Ihmiskunta käyttää nykyisin 50 % enemmän luonnonvaroja kuin 30 vuotta sitten. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut prosessi Tavoitteena ollut maailmantalouden kasvu sekä tulojen ja työpaikkojen saaminen sadoille miljoonille ihmisille. Esimerkkejä kasvun kehityksestä esim. Intiassa ja Kiinassa Ongelmakenttä, jonka edessä olemme Kulutus kytketty talouskasvuun ja ennen kaikkea työllisyyteen
Kulutusyhteiskunta Kuluttaminen on yhteiskunnallinen kysymys Kulutuskäyttäytyminen on miljoonien yksittäisten ihmisten päätöksiä arkielämässään. Vuonna 2008 maailmassa ostettiin: 68 miljoonaa ajoneuvoa 85 miljoonaa jääkaappia 297 miljoonaa tietokonetta 1,2 miljardia matkapuhelinta
Kulutusyhteiskunta Kasvavaa kulutusta kasvavia tarpeita Luomme uusia tarpeita Voileipägrilli, trampoliini, espressokone, Soda stream En ikinä selviäisi kännykällä, jossa ei ole kosketusnäyttöä Mikä ohjaa meitä kuluttajina toimimaan ja käyttäytymään samalla tavalla Mikä on tarpeellista? Onko tarpeiden kasvulla rajat?
Kulutusyhteiskunta Kulutuksen ympäristövaikutuksia vaikea arvioida Tuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia vaikea jäljittää Vaikea laskea täsmällisesti, jotta voisi verrata Ei ole antaa valmiita vastauksia Hinnat eivät rohkaise korjaamaan tuotteita tai vähentämään kulutuksen määrää Markkinat kehittävät jatkuvasti uusia tarpeita
Kulutusyhteiskunta Ohjaako kuluttaminen elämäämme? Kulutamme ruokaa, vaatteita, kemikaaleja, tavaroita, sähköä, vettä, polttoainetta Jokapäiväiset toimet, valinnat ohjaavat kuluttamista Ympäristövaikutusten vähentämiseksi on keskityttävä sekä kuluttamisen määrään että sen tapoihin
Kestävä kuluttaminen Kulutuksen vähentäminen Luonnonvarojen kulutusta globaalisti vähennettävä Teollisuusmaiden kannettava suurin vähennysvastuu Parannetaan luonnonvarojen käytön ekotehokkuutta
Kestävä kuluttaminen Ekotehokasta kuluttamista Hankitaan todelliseen tarpeeseen Hankitaan laadukasta, pitkäikäistä, monikäyttöistä. Ei sorruta kertakäyttötuotteisiin Köyhän ei kannata ostaa halpaa. Tavoitellaan kohtuullisuutta Kulutustason uudelleenarviointi, kohtuuden määrittäminen Kulutuksen vähentäminen voi parantaa viihtyvyyttä, siisteyttä, järjestelmällisyyttä.
Kestävä kuluttaminen Kuluttamisen elinkaari Tarkoittaa tuotteen elämää raaka-aineen tuottamisesta aina jätteeksi asti. Raaka-aineiden hankinta ja jalostus, kuljetukset, tuotteiden käyttö, syntyvän jätteen käsittely. Elinkaaren jokaisessa vaiheessa käytetään energiaa ja luonnonvaroja sekä syntyy haitallisia päästöjä ympäristöön. Elinkaaren avulla voidaan havainnollistaa luonnonvarojen kulutusta ja verrata eri tuotteita keskenään. Esimerkiksi muovikassi, paperikassi
Kestävä kuluttaminen Ekologinen selkäreppu havainnollistaa elinkaaren aikana syntyneitä ympäristövaikutuksia sanomalehti rannekello kultasormus, 4 grammaa hopeasormus, 4 grammaa auton katalysaattori Miten verrataan 50 kiloa 20 kiloa 2000 kiloa 30 kiloa 2500 kiloa Jokainen suomalainen lastaa reppuunsa viikoittain noin 1500 kiloa luonnonvaroja Selkäreppu kevenee, jos: Vähennetään luonnonvarojen käyttöä tuotteissa Pidennetään tuotteen käyttöikää lisätään palveluiden/käytön määrää Paperimuki - Posliinimuki
Kestävä kuluttaminen Paperimuki - Kertakäyttömuki Posliinimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on alle 0,9 g/muki (oletuksena 2500 käyttökertaa) Muovimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta on 2,8 g Kartonkimukin materiaalin kulutus/ käyttökerta 89 g
Kestävä kuluttaminen Kiertotalous kannattaa Kännykän ekologinen selkäreppu on noin 118 kiloa Kahdesta miljoonasta käytöstä poistetusta kännykästä saisi kierrättämällä talteen: 30 kiloa kultaa 600 kiloa hopeaa 20 tonnia kuparia muovia Suomessa myydään kaksi miljoonaa kännykkää vuodessa. Toistaiseksi lähes puolet käytöstä poistuneista kännyköistä päätyy kuitenkin lojumaan pöytälaatikoihin.
Kestävä kuluttaminen Turhia ympäristövaikutuksia Suomalaiset heittävät roskiin 120-160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa noin 20-30 kiloa / henkilö noin 5 % ostetusta ruoasta Roskiin päätyvän ruuan rahallinen arvo on 500 miljoonaa euroa vuodessa. Hävikin poistaminen vastaisi hiilijalanjälkenä 100 000 henkilöauton poistamista liikenteestä.
Kestävä kuluttaminen Vähemmästä enemmän Ekotehokkuutta on: Materiaalin ja energian tarpeen vähentäminen Parempi kestävyys Myrkyllisten aineiden vähentäminen Tehokas materiaalien kierrätys Palvelun osuuden lisääminen
Kaupunki/organisaatio Yksikkö/osasto Työntekijä
Kaupunki/organisaatio Hyvillä päätöksillä kestävään suunnitteluun Ympäristötavoitteiden toteutuminen ratkeaa paikallisissa päätöksissä Yhteiset linjaukset; yhteiset käytännöt kaikille yksiköille Kaikilla samansuuntaiset tavoitteet Luovat pohjan osastokohtaiselle suunnittelulle Helpompi asettaa konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, kun on yhteinen kokonaissuunnitelma Ympäristöohjelma Kaikki ovat tietoisia
Kestävä kuluttaminen työpaikalla Käytännön toimenpiteet tapahtuvat yksikkötasolla Suunnitellaan hankinnat tarkkaan tarpeita vastaaviksi Hankitaan vain välttämätön Mietitään tavaroiden yhteiskäyttömahdollisuutta Suositaan monitoimilaitteita Otetaan kantaa hankintoihin Tuotekohtaiset ympäristökriteerit ja ympäristömerkinnät Annetaan henkilöstölle käyttöohjeistus uusien laitteiden ja käytäntöjen osalta Tulostuskäytännöt Lisätään yksikön tilojen käyttöä mahdollisuuksien mukaan
Kestävä kuluttaminen työpaikalla Käytännön toimenpiteet tapahtuvat yksikkötasolla Vältetään kertakäyttötuotteita aina, kun se on mahdollista Käytetään käsipyyherullia sekä ympäristöystävällisiä puhdistusaineita Suositaan kotimaista ja lähellä tuotettua Suositaan kasvisvaihtoehtoja kokoustarjoilussa Tarjoiluissa ja kahvihuoneessa käytetään eettisesti tuotettua ja lähialueen tuotteita sekä luomua mahdollisuuksien mukaan Annetaan merkkipäivinä aineettomia lahjoja
Kestävä kuluttaminen työpaikalla Noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä ja ohjeita Huolehditaan tavaroista, tiloista ja laitteista Ilmoitetaan puutteista ja ongelmista Ideoidaan ja tehdään yhdessä Työyksikön yhteinen tavaranvaihtopiste, esim. lehtiä, kirjoja, levyjä, urheiluvälineitä Matokomposti Yhteinen tuunaus/korjauspäivä Kannustetaan Kaikki yhdessä
Kestävä kuluttaminen työpaikalla Haasteita Arkitieto syntyy mallioppimisesta Tiedottaminen ei yksin auta muuttamaan arkikäytäntöjä Tarvitaan vertaisryhmiä ja asioiden tekemistä Vanhoja tapoja on vaikea muuttaa Poisoppiminen vaikeampaa kuin uusien asioiden oppiminen Infrastruktuurit hidastavat muutosta Pysyvä muutos edellyttää uusia rutiineja, uusia ajatuksia, uusia verkostoja Yksilö ei voi ratkaista yhteisiä ongelmia Tärkeä sopia yhdessä, jotta kaikki tekevät osuutensa ongelman ratkaisemiseksi
Kestävä kuluttaminen työpaikalla Helpotusta muutokseen Mukana suunnittelemassa Ihmiset osallistuvat omien ratkaisujen kehittämiseen ja kokevat onnistumisen iloa. Virkistävää muutosta toimintakulttuuriin Uudet toimintatavat tuottavat uutta osaamista ja ankkuroituvat arkiseen vuorovaikutukseen Samat päämäärät Yksilölliset (=itsekkäät) ja yhteisölliset (=pyyteettömät) motiivit tukevat toisiaan eivätkä vedä eri suuntiin. Muutoksilla on jatkuvuutta Uudet toimintatavat tuottavat pysyviä verkostoja ja rakenteita. Sitoutuminen Ihmiset voivat luottaa siihen, että muutkin tekevät osansa.