Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.
Metsänomistajaryhmien suhteelliset osuudet (vuosien 2004-20072007 mittausten mukaan) 100% 80% 7 8 5 6 5 10 9 9 17 21 26 60% 40% 20% 85 68 64 60 Muut Yhtiöt Valtio Yksityiset 0% * MARKKINA- HAKKUUT/vuosi 60 MILJ. M3 2 * KASVU 99,2 MILJ. M3/ VUOSI PUUSTON TILAVUUS 2201 MILJ. M3 METSÄMAAN PINTA-ALA 20,2 MILJ. HA * = Kasvu: omistajaryhmien osuudet vuosien 1996-2003 mittausten mukaan Markkinahakkuut: vuosien 1997-2007 keskiarvok Lähde: Metsäntutkimuslaitos
YKSITYISMETSIEN LIIKETULOS* v. 1990-2009 keskimääräinen hehtaarikohtainen liiketulos ennen korkoja ja veroja koko maassa v. 2009 hinnoin (deflatointi elinkustannusindeksillä) 220 /ha (2009 hinnoin) /ha 220 Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa 200 200 180 180 160 160 140 140 120 120 100 80 60 60 40 40 20 20 0 0 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 Länsi-Suomi 120,7 63,5 63,7 60 100,3 123115,3145,7155,4148,6152,6126,6 137134,2127,2118,8115,8171,1112,1 66,8 Itä-Suomi 140,1 82 72,4 73,3 129,5165,8134,3175,8178,7171,1175,4154,1 155150,6144,9133,5123,9204,7 133 76,7 Pohjois-Suomi 36,9 14,5 14,9 15 28,3 36,66 32,8 39,4 43,2 39,8 41 38,33 38,5 41,9 41,6 39,8 30,4 51,9 46,8 21,4 Koko maa 98,1 52,2 50 48,7 84,2105,8 93,7119,3125,3119,4122,5105,3109,9108,7104,2 97,1 90,3141,3 96,6 55,2 VUOSI 100 80 3
METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Puun hinta lopputuotteista markkinoilta saatava hinta metsäteollisuuden puusta maksukyky y puun kysyntä ja tarjonta Muu metsätaloudesta syntyvä y tulo (esim. vuokratulot metsästysalueista tai suojelualueesta) Kustannukset Yhteiskunnan ja koko metsäsektorin tekemät ratkaisut toimintaedellytysten kehittämiseksi 4
Metsänomistajat ikääntyvät % omistajista Ikä Keski-ikä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 15 11 6 8 48 45 37 40 1990 54-40 1999 57 40-59 60-2009 60 Ikä on tärkeä 50 % metsänomistajien t 40 % 30 % käyttäytymistä 56 53 20 % 44 37 selittävä tekijä 10 % - puunmyynnit 0 % - metsänhoito 1990 1999 2009 2009ala 5 Lähde: Metsäntutkimuslaitos
Etämetsänomistus yleistyy % omistajista Asuinpaikka Metsän sijaintikunnan ulkopuolella asuu 36 % omistajista, heillä matkaa 50 % 40 % tilalle 67 30 % 63 64 keskimäärin 55 190 km. 100 % Kaupunki 90 % 18 19 26 21 >20000 as 80 % Taajama, pieni 15 70 % 18 15 kaupunki 19 Maaseutu 60 % 20 % 10 % 0% 1990 1999 2009 2009ala Uusmetsänomistajista asuu enää 44 % maaseudulla. Lähes puolet (48 %) asuu tilan sijaintikunnan ulkopuolella (keskim. 200 km). 6 Harri Hänninen 6
METSÄ TUOTTAA TASAISESTI omaisuuserien sijoitustuottoja keskimäärin 1983-2008 keskimäärin vaihteluväli Metsänomistaminen 5,5% (-23 +20) Metsäteollisuusosakkeet 11,4% (-49 +73) Kaikki osakkeet 12,8% (-72 +98) Asunnot 8,8% (-19 +38) Obligaatiot 7,9% (-5 +25) Inflaatio 2,9% (0 +8) Lähteet: Metsäntutkimuslaitos, Helsingin pörssi, Tilastokeskus, Sampo Oyj 7
METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Metsänomistajan tavoitteet: tarvitaan niihin soveltuvat metsäomaisuuden hoitopalvelut on myös hoidettava metsänomistajia, eikä vain metsiä jokaisella hehtaarilla on arvo: esim. puun tuotanto, hiilinielu, suojeluarvo, veden tuotanto Tällä tavoin varmistuu metsien eri käyttömuotojen yhteen sovittuminen 8
METSÄNOMISTAJAN KEINOT PARANTAA METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTTA (1/2) 1. Oikea-aikaiset aikaiset hakkuut ja metsänhoitotyöt 2. Järkevä leimikkosuunnittelu (puun myyntikohde): Riittävän suuri, tarkka rajaus, ennakkoraivaus Kilpailutus, hakkuun ja katkonnan valvonta Erikoispuutavaralajit erikseen (pylväät, laatutyvet, energiapuu ) Markkinatilanteen mukainen toiminta puukaupassa Puukaupan yhteydessä myös heikommin ostajille kelpaavia, mutta samaan kauppaan sopivia kuvioita kuntoon = esim. ensiharvennus, ylispuiden poisto 9
METSÄNOMISTAJAN KEINOT PARANTAA METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUTTA (2/2) 4. Omatoimisuus (istutus, taimikon varhaisperkaus, taimikonhoito) 5. Maanmuokkaus ja istutus/kylvö nopeasti hakkuun jälkeen, (ää (säästää äähiä heinän torjunnassa ja parempana kasvuun lähtönä) 6. Metsien terveydentilasta til t huolehtiminen hti i (Terveyslannoitukset, 03-kehitysluokan männiköt ja kuusikot) 7. Metsätiet ja ojitukset kunnossa (parantaa korjuukelpoisuutta) 10
METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN MITTAAMINEN Nykyiset kannattavuus mittarit käyttökelvottomia tilatason kannattavuuden mittaamiseen Merkittävä osa (1/5) metsänomistajista ei mittaa kannattavuutta lainkaan Puun hintakehitys eniten käytetty kannattavuusmittari Tila- ja kuviotasolla kannattavuuden mittaaminen on haasteellista Tähän tarvittaisiin i ii työkalu esimerkiksi i metsäsuunnitelman liitteenä 11
METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN NÄKYMÄT OVAT ERINOMAISET (1/2) Lähivuodet ovat vaikeita: jalostusarvoa on saatava nostettua Puulla on erinomaiset kysyntänäkymät pitkällä aikavälillä Haasteinamme ovat uusiutuvan energian käyttötavoitteet, väestön kasvu, ilmaston muutos, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Puusta voidaan valmistaa melkein mitä tahansa, esim. Rakennuksia Pakkauksia ja painotuotteita Elintarvikkeita, kemikaaleja, lääkkeitä Polttoaineita 12
METSÄNOMISTAMISEN KANNATTAVUUDEN NÄKYMÄT OVAT ERINOMAISET (2/2) Metsillä on tulevaisuudessa yhä enemmän muutakin kuin puun tuotannollisia arvoja: esim. hiilinielu, juomaveden tuotanto, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen tarvitaan tuotteistamista tt t i t ja toimivia i i markkinointia i Koko arvoketjun kannosta loppukuluttajalle on oltava tehokas tarvitaan tutkimusta, kehitystä ja resursseja myös metsätalouteen ja metsäomaisuuden hoitopalveluihin METSIÄ JA METSÄNOMISTAJIA KANNATTAA EHDOTTOMASTI HOITAA 13