OULUJOEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Aika: 9. ja 11.9.2011 OULUJOEN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Hannu Ojalehto Notaari Paulus Pikkarainen Perjantai 9.9.2011 1 Alkuhartaus Oulujoen kirkossa klo 9 Oulujoen seurakunnan piispantarkastus aloitettiin alkuhartaudella Oulujoen kirkossa. Hartauden aluksi veisattiin virsi 536 ja kirkkoherra Jouni Riipinen toivotti piispan seurueineen sekä tarkastukseen osallistujat tervetulleeksi. Riitta Kentala kertoi Myllyojan koulun historiasta, jonka jälkeen kuultiin koulun 5.lk:n oppilaiden laulamana laulut Sylilaulu ja Suojelusenkeli. Kirkkoherra Riipinen kertoi 103 vuotiaan kirkon rakennusvaiheista, arkkitehtuurista ja historiasta sekä piti hartauden jumalakuvan muuttumisesta vuosien kuluessa sekä ihmiselämän eri vaiheissa. Erityisesti Jumala on läsnä kirkossa. Riitta Kentala kertoi Oulujoen koulun historiasta, jonka jälkeen kuultiin koulun oppilaiden musiikkiesityksenä laulu Muista joka päivä. Piispa kiitti kouluja musiikkiesityksistä sekä seurakunnan kanssa tehdystä yhteistyöstä. Piispa piti hartauden kirkkovuoden aiheesta Itsensä tutkiminen sekä pyhän evankeliumitekstistä Matt. 21: 28-32. Jokaisessa päivässä on Jumalan siunaus. Loppuvirtenä laulettiin virsi 543. 2 Työntekijäkokous Myllyojalla klo 10 Työntekijäkokouksessa järjestäydyttiin pienryhmiin töihintulovuoden mukaisesti. Pienryhmissä pohdittiin millainen seurakunta oli oman työtehtävän alkaessa ja millainen se on tänään. Lisäksi mietittiin seurakunnan kehittämistä. Keskustelussa nousi esiin monenlaisia teemoja. 3 Ruokailu Myllyojalla klo 11.30 1

4 Vierailu Myllyojan asukastuvalla klo 12.30 Myllyojan asukastuvalla piispaa ja hänen seuruettaan olivat vastaanottamassa Myllyojan suuralueen puheenjohtaja ja Myllyojan asukastuvan toiminnanjohtaja Hannu Kuparinen, Hintan-Parkkisenkankaan pienkiinteistöyhdistyksen sihteeri Matti Vehkaohja, tupaisäntä Asko Mäkelä sekä Oulun kaupungin keskushallinnon yhteisötoiminnan koordinaattori Maarit Alikoski. Vierailun aluksi tutustuttiin asukastuvan rakennuksiin, toimintaan ja pihapiiriin Hannu Kuparisen johdolla. Piispa kiitti vastaanottajia mahdollisuudesta vierailuun. Maarit Alikoski kertoi puheenvuorossaan Myllyojan asukastuvan olevan yksi 14 Oulun asukastuvasta (suuralueita Oulussa on yhteensä 17). Ensimmäinen asukastupa perustettiin Rajakylään vuonna 1996. Toiminnan lähtökohtia ovat asukaslähtöisyys ja ennaltaehkäisy. Toiminnan sisältö määräytyy osallistujien ammattitaidon mukaan. Asukastuvat luovat mahdollisuuden hyveiden ja hyvien ajatusten toteuttamiseen. Asukastuvilla tehdään yhteistyötä seurakuntien kanssa. Asukastuvat ovat myös osa kaupungin strategiaa ja kehittämistä. Hannu Kuparinen kertoi asukastuvan pyrkivän toiminnassaan monipuolisuuteen. Myllyojan asukastupaa johtavat kolmannen sektorin vapaaehtoiset. Lisäksi tuvalla on tällä hetkellä 23 palkallista työntekijää. Myllyojan asukastuvalla on ollut vuonna 2011 33 tilaisuutta. Asukastupa järjestää myös retkiä, ja on mukana esimerkiksi yhteisvastuukeräyksessä. Lisäksi tuvalla on käynnissä mm. ikäihmisprojekti, jonka tarkoituksena on tukea vanhusten kotona asumista. Myllyojan asukastupa on avoinna viitenä päivänä viikossa ja sen toiminta on suunnattu kaikenikäisille. Vuonna 2010 tuvan toimintaan osallistui yli 15 000 kävijää. Maarit Alikoski kertoi Oulun kaupungin tukevan asukastuvan toimintaa rahallisesti sekä tarjoamalla tilat. Osana toimintaa on tilojen ylläpito ja kunnostus. Omaehtoisuudelle luodaan kasvualustaa. Kirkkoherra Riipinen kertoi seurakunnan ja asukastupien yhteistyön tarjoavan monia mahdollisuuksia. Seurakunta haluaa olla mukana toiminnassa koko alueellaan. Tulevaisuudessa yhteistyötä voidaan laajentaa. Maarit Alikoski kutsui seurakunnan edustajan työseminaariin 23.9. Seminaarin teemoihin kuuluu mm. elinvoima alueellisissa verkostoissa. Lopuksi piispa kiitti vierailusta ja korosti yhteistyön merkitystä. Seurakunnan arvot sopivat asukastupien toimintaan, vaikka asukastupien arvopohjaa ei olekaan määritelty. Kirkkoherra muisti Myllyojan asukastupaa kirjalahjalla ja cdlevyllä. Hannu Kuparinen kiitti vierailusta. Loppuvirtenä veisattiin 338. 5 Vierailu Kemiralla klo 14 Vierailua Kemiran tehtaalla isännöivät tehtaan johtaja Juha Kangastalo, talouspäällikkö Jukka Sirilä ja henkilöstöpäällikkö Harri Pakkanen. Tehtaan johtaja Juha Kangastalo kertoi piispalle ja hänen seurueelleen yrityksen sekä tehtaan toiminnasta ja historiasta. Kemira on yli 2 miljardin liikevaihdolla toimiva yritys, jolla on toimihenkilöitä noin 40 maassa. Tuotannon suurimman segmentin muodostavat paperikemikaalit. Lisäksi tärkeitä segmenttejä ovat kunnallinen ja teollinen vedenpuhdistus, erikoiskemikaalit ja kaivostyöhön liittyvät vesitarpeet. Noin 75 prosenttia liiketoiminnasta liittyy vesikemiaan. Vedenpuhdistus on tärkeää, sillä maailman vesivarannot 2

ovat rajalliset. Yhtiön liiketoiminta aloitettiin vuonna 1920. Yhdistykselle tärkeät arvot liittyvät mm. ympäristöstä ja ihmisistä välittämiseen. Kemiran Oulun tehtaan toiminta alkoi vuonna 1952. Tehdas on yksi kolmesta yrityksen isosta toimipaikasta Suomessa ja se työllistää 170 henkilöä. Tehdas ei enää ole yhtä merkittävä työllistäjä alueella kuin ennen. Oulun tehtaan päätuotantolinjat ovat muurahaishappo ja vetyperoksidi. Muurahaishapon tärkein käyttökohde on tuorerehun säilöntä. Vetyperoksidia käytetään erityisesti selluloosan valkaisuun. Tehtaan tuotannosta 2/3 menee vientiin ja 1/3 kotimaan tuotantoon. Vientimaita on yhteensä 70. 2000 luvulla tehtaan työntekijöistä on vaihtunut 80 90 prosenttia. Syynä vaihtuvuuteen on ollut laaja eläköityminen. Tehtaan tontille rakennetaan Oulun Energian toimesta jätteenpolttolaitos. Vuonna 2008 tehtaalla käytiin yt neuvotteluja, joiden seurauksena irtisanottiin noin 100 työntekijää. Lääninrovasti kertoi, että Tuiran seurakunnan pappi tuki neuvotteluissa mukana olleita työntekijöitä järjestämällä heille ryhmäkokoontumisia seurakunnan tiloissa. Ryhmään kuului noin 20 jäsentä ja se kokoontui noin vuoden ajan. Tehtaan johtaja oli kuullut seurakunnan toiminnasta positiivista palautetta. Vierailun lopuksi kirkkoherra muisti tehtaan johtajaa kirjalahjalla ja cd-levyllä. 6 Päivällinen Myllyojan seurakuntatalolla klo 16 7 Luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen kokous Myllyojalla klo 17 Kokous aloitettiin veisaamalla virsi 443. Virren jälkeen piispa piti aloituspuheenvuoron, jossa hän kertoi kokouksen tarkoituksesta ja kulusta. Piispan jälkeen kirkkoherra viittasi puheenvuorossaan seurakunnan maantieteellisiin erityisominaisuuksiin: Toimipisteet ovat hajallaan toisistaan ja työntekijät toimivat laajalla alueella sekä itsenäisesti. Nämä seikat asettavat haasteita yhteistyölle. Työntekijöiden väliseen yhteyteen on panostettava. Tämä voi johtaa yhteisen työnäyn paranemiseen. Seurakunnan työntekijöiden ja luottamushenkilöiden väliseen yhteyteen on myös kiinnitettävä huomiota. Varsinkin, kun luottamushenkilöt ovat vast ikään valittu tehtäviinsä. Vuosittainen yhteinen kokouspäivä on kirkkoherran mukaan tärkeä. Kokouspäivässä on käyty läpi työalojen työtä. Katsantaa yhteisten tavoitteiden pohjalta ei ole ollut. Kokouspäivässä olisi tulevaisuudessa tärkeää tutustua työalojen työhön sekä tutustua työntekijöihin ja luottamushenkilöihin. Ongelmana on se, että henkilömäärä on suuri ja kaikki eivät aina pysty olemaan paikalla. Kirkkoherra on pyrkinyt olemaan aktiivisesti mukana johtokuntatyössä. On tärkeää, että johtokuntakokousten ajankohdat päätetään ajoissa. Johtokuntatyössä mukanaolo on perustyötä. Lisäksi kirkkoherra puhui Ylikiimingin ja Yli-Iin piirineuvostojen roolista ja tehtävästä. Kuinka piirineuvostot säilyttäisivät erityisen roolinsa ja olisivat samalla osa koko seurakunnan toimintaa? Piirineuvostojen tehtävää, olemassaoloa ja hallinnollista tehtävää kirkkoherra piti tärkeänä. Piirineuvos- 3

ton viestin ja työnäyn on tärkeää tulla esille yhteisen seurakuntaneuvoston kokouksissa. Kirkkoherran jälkeen luottamushenkilöiden puheenvuoron piti seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Matti Kakko. Olosuhteet Yli-Iin alueella ovat seurakuntaliitoksen jälkeen pysyneet yhtä hyvinä kuin ennen. Varapuheenjohtaja on tyytyväinen tilanteeseen. Osaaminen on suuressa seurakunnassa aina parempaa ja viranhaltijoiden määrä suurempi. Hän näki seurakunnan tulevaisuuden hyvänä, vaikka alue on laaja ja hajanainenkin. Luottamushenkilöiden vastuualue liittyy talouteen ja hallintoon. Oulujoen seurakunnassa päätöksenteko on sujunut sovinnollisesti, hyvin ja yksimielisesti. Kokoukset ovat olleet hyvin valmisteltuja ja asioihin on ollut helppo perehtyä. Varapuheenjohtaja kuitenkin koki, että talouteen liittyviin päätöksiin on voitu vaikuttaa aikaisempaa vähemmän. Taloudellisiin muutoksiin on tulevaisuudessa varauduttava. Varapuheenjohtaja oli tyytyväinen seurakunnan työntekijöiden työhön. Kirkkoon luotetaan ja työntekijät ovat pyrkineet palvelemaan seurakuntalaisia parhaimmalla mahdollisella tavalla. Varapuheenjohtaja toivoi, että Yli-Iissä säilyisi seurakunnan palvelupiste ja toiminta jatkuisi yhtä aktiivisena myös tulevaisuudessa. Kirkosta halutaan saada näkyville kasvot. Erityiset ikäihmiset kaipaavat kontakteja. Kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan puheenvuorojen jälkeen piispa viittasi Oulun alueella viime vuosina vaikuttaneisiin muutospaineisiin. Henkinen prosessi on ollut suuri sekä seurakuntalaisille että työntekijöille. Prosessi jatkuu tulevaisuudessa kahta kautta: Ensiksi tulevaisuudessa etsitään uusia tapoja tutustua toisten työhön ja työkavereihin. Etsitään seurakunnan uutta olemusta niin, että samalla kuitenkin pidetään mielessä menneiden sukupolvien työ ja perinne. Piispa oli luottavainen, että muutoksista selvitään yhdessä hyvin. Toiseksi on mahdoton ennakoida tulevaisuuden kuntamuutoksia. Kirkolla ei ole valmista järjestelmää, jolla reagoitaisiin esimerkiksi kuntien määrän selvään laskuun. Kirkko on kiinnitetty valtion päätöksiin. Eletään epävarmoja aikoja. Oulujoen seurakunnan kohdalla suuri ihmisten keskittymä tulee aina määrittämään alueen identiteettiä. Tulevaisuuden muutokset ovat tuskin kovin poikkeavia niistä muutoksista, joita seurakunta käy läpi jo nyt. Haastavaa on seurakunnan uuden identiteetin rakentaminen liitosten jälkeen ja prosessin keskellä. Merkittävää on myös alueen väkimäärän kasvu. Samanaikaisesti kun yritetään säilyttää jotakin vanhasta, on suunnattava katseet yhteen Oulujoen seurakuntaan. Mielessä on samalla pidettävä kirkon ja seurakuntien perinne. Seurakunnan kasvun ja muutosprosessin haasteena on se, että sisäisesti seurakunta ei voi ajatella olevansa arvo sinänsä. Seurakunta ei saa työllistää itse itseään. Mitä suurempi organisaatio on, sitä suurempi vaara on sille, että organisaatiosta tulee itsessään työn kohde. Piispa kysyi, kuinka tämän päivän ja huomisen seurakuntaa voitaisiin rakentaa niin, että ei unohdettaisi ketkä ovat asiakkaitamme? Seurakunnassa on joka päivä kysyttävä: Keitä varten me olemme olemassa? Seurakuntalaiset odottavat kirkolta kosketusta ja sanomaa. Oulujoen seurakunnassa saa olla vahva identiteetti. Samalla on muistettava, että Oulun seurakunnat ovat yksi kokonaisuus. Hengellisiä rajoja 4

ei saa piirtää. Seurakuntatyössä on vahvistettava sitä kokemusta, että meitä on paljon. Oulu muodostaa yhden hengellisen kokonaisuuden, vaikka ilman pieniä yksiköitä emme pärjää isossa kokonaisuudessa. Piispa muistutti, että me elämme maailmaa varten. Asessori kertoi seuraavaksi Oulujoen seurakunnan hallinnon ja talouden tarkastamisesta (liite 3). Seurakuntayhtymä on rikas, mutta suunta on alaspäin. Ollaan menossa kohti tiukkenevia aikoja. Tämä saattaa tarkoittaa kiinteistö ja henkilöstöresurssien sopeuttamista. Kirkkohallitus on antanut seurakuntaliitosten myötä sopeuttamistukea Oulujoen seurakunnalle. Jatkossa olisi tärkeää, että Oulun seurakuntayhtymä tukee sopeuttamista riittävästi. Toimintaympäristön hajanaisuus vaatii enemmän taloudellisia resursseja. Seurakunnan kolmesta kirkosta on pidetty hyvää huolta. Paloturvallisuuteen on kiinnitetty huomiota. Tulevaisuudessa Yli-iin ja Ylikiimingin kirkkojen paloturvallisuutta voidaan vielä parantaa sprinklerijärjestelmällä. Toimitiloista seurakuntayhtymällä on vuosikorjaussuunnitelmat. Seurakuntaneuvostolla on mahdollisuus vaikuttaa yhtymän investointiohjelmiin. Ylikiiminki on jäänyt toimitilasioissa huonoimmalle osalle. On selvitettävä, mikä olisi Ylikiimingin alueen ensimmäinen korjauskohde. Kaikkia tiloja on tuskin mahdollisuus yhtä aikaa korjata tai rakentaa. Oulujoen seurakunnan työntekijöiden toimitilat ovat hajallaan. Myllyojan seurakuntakoti on tietyllä tavalla epäkäytännöllinen eikä se toimi yhteisöllisenä paikkana. Sosiaalisissa tiloissa ja toimitiloissa on parantamisen varaa. Pikaisesti toivotaan korjausta toimistonhoitajien ja diakoniatyöntekijöiden työturvallisuuteen. Ne on saatettava kuntoon pikaisesti. Myös atk- laitteissa on parantamisen varaa. Seurakunnassa on hieman yli 40 työntekijää. Resursseja on paljon. Työntekijöiden toiveissa olisi saada lisää pappeja, diakoneja ja nuorisotyönohjaajia. Asessorin mukaan suunta on pikemminkin toisinpäin. Tämä korostaa seurakuntalaisten omaa vastuuta ja vapaaehtoistyön merkitystä. Tulevaisuudessa seurakunnan työntekijöiden rooli saattaa hieman muuttua ja seurakuntalaisten oma vastuu seurakunnan perustehtävästä kasvaa. Johtamisen, työntekijäkokousten kehittämisen ja erilaisten palaverien merkitys korostuu erityisesti siksi, että työntekijät ovat hajallaan. On myös tärkeää miettiä kenen on tarpeellista olla läsnä missäkin kokouksessa ja mitkä ovat kokoustamisen eri muodot? Seurakuntalaisten kohtaamiseen voisi jäädä tällöin enemmän tilaa. Koulutuksiin osallistumiselle on ollut laajat mahdollisuudet. Viitattiin oppimiskokemusten yhteiseen jakamiseen työyhteisössä. Seurakunnan työntekijöiden työhyvinvointiin on sijoitettu paljon seurakuntayhtymässä. Oulun seurakuntayhtymä on panostanut paljon myös verkon tietokantoihin. Työ ja vapaa-aikasuunnitelmat on hoidettu Oulujoen seurakunnassa asianmukaisesti. Samoin laskutus. Seurakuntaneuvoston ohjesääntöä on juuri uudistettu. Seuraavaksi vuorossa ovat johtokuntien johtosäännöt. Johtokunnat ovat toimineet työaloittain ja tarkastuksessa ei huomattu merkittäviä ristiriitaisuuksia piirien kanssa. Käytännössä tehtävät kuitenkin leikkaavat toisiaan. Yhdistymisen ja sulautumisen edettyä tarpeeksi pitkälle on pohdittava milloin piirineuvostoista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Asessori on samaa mieltä kirkkoherran kanssa siitä, että vielä piirineuvostot ovat tarpeellisia. Piirikappalaisten mu- 5

kanaolo seurakuntaneuvoston päätöksenteossa voisi vahvistaa piirineuvostojen osallistumista. Tilintarkastajilla ei ole ollut erityistä huomautettavaa Oulujoen seurakunnan taloudenhoidosta. Ainoa toive on vuosien varrella ollut, että Oulun seurakuntayhtymän tietyt hallinnolliset käytännöt saataisiin lähemmäksi toisiaan. Sisäinen valvonta on Oulujoen seurakunnassa hoidettu asianmukaisesti. Seurakuntayhtymän tasolla on huomattu pieni virhe, mutta se korjataan. Kaiken kaikkiaan Oulujoen seurakunnan tilanne on hallinnon ja talouden osalta hyvä. Lääninrovasti kertoi kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4). Seurakuntayhtymän seurakunnissa on jäsenrekisteri ja siihen liittyvä asiakaspalvelut on keskitetty seurakuntien keskusrekisteriin. Keskusrekisterin tiloissa tehdään myös merkittävä osa tila- ja toimitusvarauksista. Lääninrovasti on pitänyt ratkaisua hyvänä. Seurakuntalaisten pyynnöstä yksittäiset kirkkoherranvirastot ovat edelleen palvelleet samoissa tehtävissä. Seurakuntien kirkkoherranvirastolla on mm. maksutoimintaa ja viestintään liittyviä tehtäviä. Oulujoen seurakunnan kirkkoherranvirasto on Myllyojan seurakuntatalolla. Ylikiimingissä ja Yli-Iissä ei enää ole kirkkoherranvirastoa. Seurakuntalaisilla on näillä alueilla jäänyt kaipaus kasvokkain kohtaamiseen. Seurakunnan työntekijät voivat reagoida tähän. Myllyojan kirkkoherranvirastossa on yksi kokoaikainen ja yksi osaaikainen työntekijä. Työntekijämäärä on perusteltu, joskin osa-aikaisuus vaikeuttaa työjärjestelyjä. Tilannetta voisi auttaa entistä tiiviimpi yhteistyö keskusrekisterin kanssa. Tähän on pyrittävä. Kirkkoherranviraston työntekijöiden työtilat eivät ole parhaat mahdolliset. Ne ovat läpikulkutiloja eivätkä näin täysin toimivia. Myllyojan kirkkoherranviraston työtilat ovat myös vaarallisia, sillä niistä ei ole varapoistumistietä. Tilanne on korjattava mahdollisimman pian. Tämän jälkeen on pohdittava, miten muilla tavoin virastoa voitaisiin korjata (esim. läpikulun poistaminen). Yksittäisenä huomiona lääninrovasti mainitsi tietoturvan olevan erityisen hyvässä kunnossa. Arkistosta. Seurakuntaneuvosto on hyväksynyt uuden arkistosuunnitelman. Sen osilta on nyt ryhdyttävä toimenpiteisiin. Arkistoitavaa materiaalia on kassakaapissa, joka on liian ahdas. Samoin materiaalia säilytetään myös paloturvattomissa tiloissa. Arkistomateriaalin siirto keskusrekisterin päätearkistoon olisi aloitettava mahdollisimman pian kaikissa Oulun seurakunnissa. Operaatiossa on otettava huomioon myös Yli-Iin ja Ylikiimingin arkistot. Kirkkoherranviraston pappien työhuoneessa sijaitseva kirjasto on erinomaisessa kunnossa. Se on äskettäin arkistoitu. Asessorin ja lääninrovastin esittelemien raporttien jälkeen piispa kehotti seurakuntaa ryhtymään esitettyihin korjausehdotuksiin. Piispa piti puutteena sitä, että seurakuntayhtymän edustaja ei ollut kokouksessa paikalla. Piispa pyysi lääninrovastia ja seurakunnan kirkkoherraa informoimaan seurakuntayhtymää esitetyistä raporteista. Tämän jälkeen piispa avasi yleisen keskustelun: (Työntekijät ja luottamushenkilöt)kommentoitiin toimistohoitajan ja -sihteerin poistumistietä. Poistumistie on olemassa, joskin työtilat ovat turvattomia. 6

(Työntekijät ja luottamushenkilöt) Kommentoitiin Ylikiimingin rakennuskantaa. Toimitilojen osalta on menty huonoon suuntaan. Viime vuosikymmenen aikana on purettu enemmän kuin rakennettu. Suunnitelmia on, mutta ne eivät ole toimivia. Tilat ovat huonossa kunnossa. Lisäksi seurakuntatalo on erillään kirkosta. Kirkko on puolestaan hyvässä kunnossa. Sähkölämmitys olisi kiireellistä uusia paloturvallisuussyistä. Samalla olisi pohdittava toimintojen keskittämistä kirkolle. Samoin olisi mietittävä pitkän aikavälin suunnitelmia seurakunnassa. (Työntekijät ja luottamushenkilöt) Kommentoitiin Yli-Iin palvelupistettä. Se ei toimi kirkkoherranvirastona, mutta on uudenlaisessa käytössä. Työntekijöitä on paikalla maanantaisin, tiistain, torstaisin ja perjantaisin klo 9-13. Vuoden aikana esimerkiksi kaikki alueen omaiset on kohdattu seurakunnan Yli-Iin tiloissa. Sekä Yli-Iin että Ylikiimingin arkisto on tyhjennetty. Asessori kommentoi Ylikiimingin toimitilojen tilannetta. Hän on siitä huolestunut. Tilanne näyttää huonolta. Ylikiiminkiläisten olisi mietittävä prioriteetit: mitä korjataan ensin? Jos tästä löydetään yhteisymmärrys ja seurakuntaneuvosto on yksimielinen, niin asia voidaan viedä seurakuntayhtymän päätettäväksi. Yksimielisyys on tärkeää. Lääninrovasti kommentoi Yli-Iin tilannetta. Hänestä on hyvä, että palvellaan siellä missä ihmiset ovat ja missä he tulevat luoksemme. (Työntekijät ja luottamushenkilöt)kommentoitiin Ylikiimingin toimitilojen tilan netta. Arvion mukaan ylikiiminkiläiset toivovat yleisesti seurakuntataloa kirkonmäelle. Ylikiiminkiläiset kokevat, että annettuja lupauksia ei ole toteutettu sovitulle tavalla. Sankarihautojen kunnostamiseen luvattu raha on siirretty. Samoin on muiden rakennus- ja korjausprojektien osalta (esim. uuden seurakuntatalon rakentaminen). On tunne, että taloudesta ei saada päättää itse ja ylikiiminkiläisten yli on kävelty. Samalla seurakuntayhtymällä menee taloudellisesti erittäin hyvin. Lisäksi kaivattiin seurakunnan työntekijöiden kasvojen tutuksi tulemista ja näkemistä esimerkiksi palvelupisteen kautta. Samoin toivottiin seurakunnan työntekijöiden hyvää tavoitettavuutta. Oltiin huolissaan Ylikiimingin alueen näkyvyydestä. Piispan mielestä on tärkeää, että seurakuntalaiset eivät koe olevansa ylikäveltyjä. Liittymisvaiheessa sovituista asioista on pidettävä kiinni. Poikkeamistilanteissa on osapuolten tehtävä neuvotella asia uudestaan. Piispa korosti, että jokaisella on tärkeä tehtävä seurakunnassa. Kaikkien työnantaja on Jeesus Kristus. Seurakunnan jäsenet ovat tasavertaisia ja muodostavat Kristuksen ruumiina yhden kokonaisuuden. Seurakunnan opetuksessa, sisäisessä viestinnässä ja elämässä tämä näkökulma on pidettävä esillä. Jokainen seurakuntalainen voi auttaa ja tukea toista. Yhteisöllinen tehtävä on auttaa alkuun iloissa ja suruissa. Tämä rakentaa seurakuntaa. (Työntekijät ja luottamushenkilöt) Kommentoitiin Ylikiimingin rakennusasioita. Koettiin, että päätöksissä on kävelty yli ja esitetty vääriä perusteita. 7

(Työntekijät ja luottamushenkilöt) Kysyttiin tarkennusta Yli-Iin kirkon paloturvallisuusasioihin. Uusi lämmityshanke on kaavoituksen loppumetreillä. Esitettiin yliiiläisten yhteinen kokemus, jonka mukaan liitostoiminta on tehty hyvässä hengessä. Tulevaisuudennäkymät ovat hyvät. Asessori vastasi, että Yli-Iin paloturvallisuus on hyvällä tasolla. Sprinklerijärjestelmä voidaan tulevaisuudessa lisätä. Aluelämpöön siirtyminen on kannatettava asia. (Työntekijät ja luottamushenkilöt) Kehutiin Ylikiimingin lapsi-ja nuorisotyötä. Seurakunnan erityistapahtumiin kokoontuu paljon väkeä ja niihin pitää edelleen panostaa. Tilaisuuksissa käy väkeä, joka ei muuten käy kirkossa. (Työntekijät ja luottamushenkilöt)seurakuntayhtymän kiinteistöpuolta kritisoitiin huonosta tiedonvälityksestä. Myllyojan seurakuntatalon remontista ei ole informoitu tilan varaajia. Tämä on aiheuttanut mielipahaa käyttäjien keskuudessa. Oulujoen seurakunnan työntekijät ovat joutuneet ottamaan kritiikin vastaan. Remonttien järjestyksestä on ollut epäselvyyttä. Informaation kulku on mennyt entistä huonommaksi. Remonttien yhteydessä on syytä kysyä käyttäjiltä toiveita. Nyt on koettu, että viestit eivät mene seurakuntayhtymään perille. (Työntekijät ja luottamushenkilöt)kommentoitiin Yli-Iin paloturvallisuutta. Kirkon näkyvyyttä estävien puiden kaatamisesta on esitetty toive. Palolaitosta on pyydetty tarkistamaan pääsy kirkon sakastinpuoleiseen päätyyn. Piispa päätti keskustelun ja kommentoi kirkosta eroamista. Tiedot pitävät ahtaalla. Piispa on huolissaan ja surullinen tilanteesta. Olemme tekemisissä globaalin ilmiön kanssa, jonka edessä olemme jossain määrin voimattomia. Individualistinen kehitys on leviämässä sinnekin, missä sille ei yhteisöllisyyden kannalta olisi edellytyksiä. Ihmisten maailmassa on tapahtumassa kehitys, jossa huomio kiinnitetään omaan itseen ja siihen, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Tämä ilmiö näkyy myös luvuissa, joissa mitataan sitoutumista kirkkoon. Kun side ohenee, niin kirkosta eroaminen helpottuu. Varsinkin kun eroaminen on tehty yksinkertaiseksi. Kirkosta eroamisen edessä saadaan kuitenkin olla turvallisella mielellä. Jeesus Kristus johtaa kirkkoa, eivät ihmiset. Kristus tietää mihin myrskyihin ja aaltoihin hän meidät johdattaa. Vaikeudet voivat johtaa myös siunauksiin: Työyhteisönä ja kristittyinä joudumme löytämään yhä uusia lahjoja itsestämme ja toisistamme. Yhdessä voimme kantaa enemmän toivoa ja iloita, että meille on annettu tulevan maailman ääni. Sitä saa jäädä kuuntelemaan ja siitä saa iloita. Kristillinen sanoma ei koskaan ole ollut massojen liikettä. Se on kestänyt kaikki myrskyt ja vaiheet läpi. Saamme iloita siitä, että yli neljä miljoonaa suomalaista kuuluu kirkkoon. Saamme iloita toinen toisistamme ja pysyvästä evankeliumin aarteesta. Kirkkoon liittyy vuosittain tuhansia jäseniä. Kirkkoon liittyvällä on aina tietty vakaumus. Hän on suostunut jäsenyyteen. Liittymisessä on aimo annos sitoutumista ja tahtoa olla aktiivisesti mukana. Tulevaisuutta tulee rakentaa niiden varaan, jotka palaavat kirkkoon. Heitä voidaan tavoittaa mm. sosiaalisen median kautta. Ei saa katsoa niitä lukuja ja tekstejä, jotka masentavat. 8

Piispa tahtoo rohkaista. Maailman tulevista vaiheista ei voida tietää. Muutoksia tulee nopeasti. Jumalan maailmassa voi tapahtua paljon kiitettäviä ja hyviä asioita. Vaikeina aikoina ei pidä katsoa alaspäin vaan ylöspäin kohti häntä, josta kaikki hyvyys lähtee. Piispa mainitsi mietelauseen: Jumala on antanut sinulle tehtävän, jota hän ei ole antanut kenellekään muulle kuin sinulle. Yksinäisyyden, masennuksen ja muiden vaikeuksien keskelläkin Jumala tietää mitä hän tekee. Pääasia on, että olemme Jumalan kämmenellä ja jätämme itsemme hänen käsiinsä. Lopuksi piispa kiitti keskustelusta. Iltavirtenä veisattiin 552 ja piispa siunasi seurakunnan. 8 Konsertti Oulujoen kirkossa klo 19 Iltakonsertissa esiintyivät Oulujoen lapsikuoro (laulut Lapsen tie, Pohjoisen laulu, Laula satakieli, Ylitse lentävät ja Sylilaulu), Yli-Iin kirkkokuoro johtajanaan Anja Hyyryläinen (Oi suuri, pyhä Jumalamme, Hän ohitse ei kulje ja Matkarukous), Oulujoen ja Ylikiimingin kirkkokuorot johtajanaan Leo Rahko ja pianistinaan Sanna Leppäniemi (Laulakaa riemuin kaikki maat, Sana, Jumalan tuuli ja Halleluja-kaanon). Hartauden piti kappalainen Pentti Kortesluoma. Lopuksi kirkkokuorot lauloivat yhdessä (Soi kunniaksi Luojan ja Herraa hyvää kiittäkää). Konsertissa laulettiin myös yhteislauluna virsi 513. 9 Iltapala Oulujoen pappilassa klo 20 Piispantarkastuksen perjantaipäivä päättyi piispan seurueen ja konserttiesiintyjien yhteiseen iltapalaan Oulujoen pappilassa. Sunnuntai 11.9.2011 10 Piispantarkastusmessu Oulujoen kirkossa klo 10 Oulujoen piispantarkastusmessun toimitti piispa Samuel Salmi. Saarnaajana toimi Oulun hiippakunnan ystävyyshiippakunnan piispa Andrew Gulle (Victoriajärven itäisen hiippakunnan piispa, Tansania). Saarnateksti oli Hesekielin kirjan 5.luvusta (liite 5). Messussa avustajana toimi kirkkoherra Jouni Riipinen. Kanttorina toimivat Lauri Nurkkala, Leo Rahko, Sanna Leppäniemi ja Anja Hyyryläinen. Messussa lauloi Gaudiate kuoro. Piispantarkastusmessun virsinä olivat 202:1-4, 706, 130, 204, 333, 451, 452 ja 224. 11 Yleinen piispantarkastus Oulujoen kirkossa klo 11.30 Piispantarkastusmessua seurasi yleinen piispantarkastus. Piispa kertoi piispantarkastuksen toteutuvan yksittäisessä seurakunnassa noin 10 vuoden välein. Oulujoen seurakunta päättää hiippakunnan osalta kymmenen vuoden piispantarkastuskierroksen. Edellinen piispa oli päättänyt piispantarkastuskierroksen Oulujen seurakuntaan. Piispa kertoi yleisen piispantarkastuksen kulusta ja luonteesta. 9

Yleisen piispantarkastuksen aluksi asessori kertoi talouden ja hallinnon tarkastuksesta (pykälä 7 ja liite 3). Hän nosti esiin muutamia huomioita seurakuntalaisten näkökulmasta. Oulujoen seurakuntalaiset kantavat vastuuta seurakunnasta maksamalla kirkollisveroa. Kirkollisvero on Oulun seurakuntayhtymässä 1,25 %. Seurakuntayhtymän taloustilanne on tällä hetkellä hyvä, mutta tulevaisuuteen on varauduttava Rakennushankkeiden ja liitosprojektien jälkeen seurakuntayhtymän säästöt jäävät vähiin. Oulujoen seurakunnalla on paljon toimitiloja eri puolelle toimialuetta. Ne ovat lähellä seurakuntalaisia, mutta tietyssä mielessä myös hajallaan. Jatkossa olisi syytä miettiä olisiko keskitetylle toimipaikalle tarvetta erityisesti työntekijöiden näkökulmasta. Tarkastuksen aikana on käynyt ilmi, että seurakuntayhtymällä on parannettavaa seurakunnan rakennusten ylläpidossa ja korjauksissa. Erityisesti Ylikiimingin alueen osalta. Ylikiimingin tilanne on riittävällä tavalla korjattava. Oulujoen seurakunnan liitoshankkeen ja integraation kehittyessä voidaan tarkastella työntekijäresurssien uudenlaista kohdentamista. Kohdentamisen tarkoituksena on palvella entistä paremmin kokonaisuutta. Seurakuntalaisten vapaaehtoistyöllä on kasvavan tärkeä merkitys. Seurakuntaneuvosto on toiminut asiaankuuluvalla tavalla. Seurakuntalaisten on tärkeää tietää seurakunnan toiminnasta tältä osin. Yli-Iissä ja Ylikiimingissä toimivat piirineuvostot, jotka tekevät esityksen talous- ja toimintasuunnitelmasta seurakuntaneuvostolle. Piirineuvostot palvelevat alueitten vastuunottoa ja ovat tarpeellisia. Liitosprosessin kehittyessä tulevaisuudessa piirineuvostojen roolia on mietittävä. Seurakunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu asianmukaisella tavalla. Asessorin puheenvuoron jälkeen lääninrovasti kertoi kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4 ja pykälä 7). Oulun seurakuntien kaikki arkistomateriaali on siirrettävä mahdollisimman nopeasti yhteiseen keskusrekisteriin. Vain keskusrekisterissä on jäsenrekisteritietoja. Lääninrovasti kertoi myös rovastikunnallisesta yhteistyöstä. Oulun seurakuntayhtymän laajentuessa rovastikunnallinen jako on työryhmän pohdinnan alla. Keskusteluissa on ollut, että rovastikunta voisi laajeta seurakuntayhtymää laajemmalle. Nykyinen rovastikuntajako helpottaa taloudenhallintaa, sillä seurakuntayhtymä on varannut rovastikunnalle oman budjetin. Rovastikunnan keskeisempiä yhteisen työn muotoja ovat lähetystyö sekä kanttorien ja pappien yhteistyö. Kanttorien ja pappien rovastikunnalliseen yhteistyöhön on kiinnitetty erityisen paljon huomiota viime aikoina. Lääninrovastin puheenvuoron jälkeen piispa avasi keskustelun: Ei pyydettyjä puheenvuoroja. Lopuksi piispa kertoi yleisesti Oulujoen seurakunnan tilanteesta. Oulujoen seurakunta on pitkään ollut vakiintuneessa tilassa. Se on ollut maaseutumainen seurakunta kaupungin kupeessa. Se on edelleen vahvasti maaseutuseurakunta, vaikka kaupungistumista on tapahtunut. Maaseutuseurakunnan identiteettiä on vahvistanut Yli-Iin ja Ylikiimingin seurakuntien liittyminen. Liitos on tuonut rikkautta ja uutta seurakuntaan. 10

Yhdistymisneuvotteluissa esiin nostetut ja sovitut asiat on hoidettava asianmukaisesti. Niitä ei saa unohtaa. Seurakuntalaisille ei saa syntyä käsitystä, että tiettyjä yhdistymisneuvotteluissa esitettyjä asioita ei oteta kohtuullisessa ajassa esille. Tähän on kiinnitettävä huomiota. Oulujoen seurakunnassa on meneillään muutosprosessi, joka haastaa työntekijöitä, luottamushenkilöitä ja seurakuntalaisia kasvamaan yhteen. Prosessi on kesken, mutta yhteen kasvaminen on hyvässä vauhdissa. Tästä tulee seurakunnalle siunaus ja hyöty. Yhteen kasvamisen jälkeen on ulospäin kasvamisen vuoro. Oulujoen seurakunta saa kulkea eteenpäin ja antaa uudenlaisen ilmeen siitä, mitä Oulujoen seurakunnan jäsenyys merkitsee. Muutosprosessin seurauksena luottamushenkilöt ja työntekijät löytävät yhteisen tavan työskennellä. Prosessin aikana on muistettava yksittäisen työntekijän lahjat ja taidot. Nykyaikana rajat ylittävän tiimityön merkitys on suuri. Emme vielä tiedä mihin kuntien rajat tulevaisuudessa asettuvat. Seurakuntayksiköt ovat niin suuria, että se mitä tulevaisuudessa Oulussa tapahtuu, ei poikkea merkittävästi jo tehdyistä muutoksista. Seurakunnan ja seurakuntayhtymän hallinnossa on oltava läpinäkyvyys. Seurakuntayhtymä on seurakunnan palvelija, ei yläpuolella oleva taho. Kun seurakunnassa on kehittämistarpeita, seurakuntayhtymän on vastattava pyyntöihin. Mietittäessä Oulujoen seurakunnan panosta Oulun seurakuntayhtymässä on mielessä pidettävä yksi asia: Maaseutuidentiteetin keskellä on vahvistettava ajatusta siitä, että Oulun alue on yksi kokonaisuus hengelliseltä kannalta. Seurakuntaelämä saa olla sitä mitä se nyt on, mutta erityisesti nuoret tarvitsevat kokemusta, että meitä on paljon. Kokemusta, että me olemme yksi joukko. Yhteisissä hankkeissa on onnistuttu aiemmin Oulussa ja samalla tavoin voidaan onnistua myös nykyään. Apuna tässä voivat toimia sosiaaliset mediat. Piispa muistutti, että me elämme henkisesti ja hengellisesti vaikeita aikoja. Elämme monenlaisten haasteiden ja ristiriitojen keskellä. Moni koti on ahtaalla ja rikkinäinen. Tähän taustaan liittyy myös yhteiskunnassa viimeisen vuoden aikana vallinnut myllerrys ja ilmapiiri. Työntekijöissä on kaiken keskellä nähtävissä voimattomuutta ja väsymystä. Ei ole helppoa tuntea ympäröivän elämän rikkinäisyyttä ja samalla kokea sekä seurakunnan työn arvostelua että kirkosta eroamisia. Seurakunnan työntekijöiden ja seurakuntalaisten ei ole helppo kantaa seurakunnan lippua. Ajan ollessa vaikea on tärkeää vahvistaa sisäisiä rivejä ja etsiä yhteisiä kokemuksia siitä, että me kuulumme toinen toisillemme niin työntekijöinä, luottamushenkilöinä kuin seurakuntalaiset. Meillä on mahdollisuus toimia niin, että näytämme meitä olevan paljon. Siitä saamme voimaa. Taivaan Isä antaa meille voiman ja tahdon uudistua kun kuljemme eteenpäin rukoillen. Raamatussa luvataan, että Jumala johdattaa rukoilevia. Seurakunnat eivät saa unohtaa rukousta, raamatunlukua ja kirkossakäyntiä. Piispa viittasi raamatunkohtaan, jossa kerrotaan Jeesuksen käyneen tapansa mukaisesti synagogassa. Hänen Isänsä oli siellä. Samalla tavoin me voimme käydä tavan mukaisesti kirkossa. Yhdessä olemisessa ja yhteen tulemisessa on oma merkityksensä. Se voi olla tärkeää jokaiselle ja se voi antaa rohkaisua myös muille. Tässä saattaa olla jotain sellaista, mitä meidän kirkostamme tällä 11

hetkellä puuttuu. Ajattelemme liian yksilökeskeisesti. Jumala kokoaa meitä yhteen ja lähettää meidät arjen keskelle siunaten. Oulujoen seurakunnan päiväjumalanpalvelustilastoissa on tapahtunut laskua. Syyksi on mainittu raporteissa syrjäisempien seutujen tilanteessa tapahtunut muutos. Piispa kiinnitti huomiota myös siihen, että vuoden 2010 jouluajan jumalanpalveluksissa on tapahtunut laskua. Lasku osui ajankohtaan, jolloin kirkon mediamyllytys oli käynnissä. Nyt on aika miettiä, kuinka jouluajan tapahtumat voitaisiin tuoda uudella tavalla ihmisten eteen. Niin että he tajuaisivat sen, että siellä missä on Joulun ja Taivaan lapsi on elämä ja voima vaikeuksien keskellä. Siellä on uuden elämän mahdollisuus. Oulujoen ja kaikkien Oulun seurakuntien polttopisteessä olisi oltava joulunajan tapahtumat. Piispa muistutti, että on paljon aihetta iloon. On syytä iloita yhteen kokoontuvasta seurakunnasta, luottamushenkilöistä ja työntekijöistä. Piispa kiitti luottamushenkilöitä ja seurakunnan työntekijöitä. Kaikilla on oma ammattitaitonsa, jonka he tuovat seurakuntalaisten hyväksi ja yhteiseksi. Piispa kiitti seurakunnan kirkkoherraa. Kirkkoherra on hoitanut seurakuntaa asiantuntevasti ja hyvin muutosprosessien keskellä. Kirkkoherralla on osaaminen nähdä seurakunnan kipupisteitä ja viedä seurakuntaa eteenpäin muutosten keskellä. Seurakunnan tehtävä on tukea ja rukoilla kirkkoherran sekä hänen perheensä puolesta. Lopuksi piispa kehotti suuntaamaan katseet kohti Jumalaa. Elämä on arvokas Jumalan yhteydessä. Laulettiin virsi Herraa hyvää kiittäkää, jonka jälkeen piispa siunasi seurakunnan. 12 Lounas Myllyojan seurakuntatalolla klo 12.30 Lounas Myllyojan seurakuntatalolla päätti Oulujoen seurakunnan piispantarkastuksen. Tilaisuuteen osallistui piispan seurueen lisäksi seurakunnan työntekijöitä sekä seurakuntalaisia. Juhlaohjelma alkoi virrellä 428; 1,2,3, Sari Kokkosen lausumia runoilla ja Sanna Leppäniemen yksinlaululla. (Herran on maa ja Sinun luoksesi Herra tulla saan). Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Matti Kakko kiitti puheenvuoronsa aluksi Andrew Gullea ja Samuel Salmea vierailusta Oulujoen seurakuntaan. Varapuheenjohtaja kertoi Oulujoen seurakunnan alueen monimuotoisuudesta ja luonnosta. Luonto voi toimia toisena kirkkona suomalaiselle. Alueellisen laajuuden lisäksi maanviljely erottaa seurakunnan Oulun muista seurakunnista. Oulujoen seurakunnan johtavana arvona on pidettävä kirkon matalaa kynnystä ja avaria ovia. Kotikirkkoon on oltava uupuneenkin hyvä tulla riippumatta yhteiskunnallisesta asemasta ja syntyperästä. Häntä palvelevan kirkontyöntekijän kasvoista on heijastuttava lähimmäisen rakkaus ja siitä voimansa saava työtapa. Tältä pohjalta onkin kirkon kannalta tärkeää, että seurakuntapiireissäkin on mahdollisuus hiljentyä ja tavata seurakunnan kasvoja. Kirkko ja sen työntekijät voivat menestyä vain silloin, kun kaikkia jäseniä kohdellaan tasavertaisina. Seurakunta on yhteisö, jossa kukaan ei voi olla parempi toistaan. Silloin kirkon työtä kunnioitetaan ja kirkko pystyy kohtaamaan jäsenensä myös arjessa. Tältä osin Oulujoen seurakunnalla on avaimet käsissään. Tulevaisuudessa nämä arvot tulevat kantamaan toimintaa. 12

Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajan puheenvuoron jälkeen esiintyi Ylikiimingin mieskvartetti (lauluesitys psalmin 23 pohjalta). Piispantarkastuksen lopuksi kirkkoherra Jouni Riipinen piti kiitospuheenvuoron piispalle ja hänen seurueelleen. Kirkkoherra viittasi Martti Lutherin sanoihin: Jumalan pyhät ovat kätkössä. Tästä on havaittavissa neljä tuntomerkkiä. Ensiksi pyhät ovat nöyriä. He näkevät itsensä ja maailman realistisesti. Toiseksi pyhät eivät näe omaa pyhyyttään. Kolmanneksi pyhyys on ikään kuin vierasta. Se ei ole omassa itsessä oleva piirre, vaan Jumalan armosta saatu lahja. Neljänneksi pyhyys kirkastuu vastakohtaisuuksissa. Sen keskellä mikä on saastaista ja pahaa. Pyhyys lähtee liikkeelle siitä, että katsomme Kristusta alhaalta päin. Katsomme epäpyhyydestä käsin kohti Jeesuksen ristiä. Tästä lähtee liikkeelle myös seurakunnan työ. Pyhyys tulee ylhäältä alas. Työssä lähdetään liikkeelle ihmisen pienuudesta. Jatkuvasti selvemmin näkyvä pyhä johtaa siihen, että lopulta nähdään vain ihmisen syntisyys. Mitä paremmin näemme syntisyyden, sitä paremmin ymmärrämme tarvitsevamme kirkkoa. Seurakunnassa kaikki ovat samalla viivalla. Seurakunta tarvitsee kasvoja. Nuo kasvot ovat siinä, mitä seurakuntalaiset tekevät. Omin voimin ei tehtäviä pystytä täyttämään, vaan tarvitaan Kristusta. Kirkkoherra muisteli piispan sanoja Teemme työtä voitosta käsin. Tämä sanoma on seurakunnan työssä mukana. Työkentällä Kristuksen risti antaa voimaa ja mahdollisuuden jatkaa eteenpäin. Kirkkoherra kiitti piispaa ja kertoi tarkastuksen etukäteisvalmisteluista. Valmistelut ovat auttaneet selvittämään kokonaisuuden: Mistä on tultu tähän päivään ja miten jatketaan eteenpäin. Tarkastuksen liittyvät kriittiset arvioinnit ovat olleet tärkeitä. Ne ovat avanneet kokonaisuutta sekä yhteistyön ja seurakuntalaisten kohtaamisen mahdollisuuksia. Piispantarkastus avasi suuntaa seurakunnalle ja tarjosi mahdollisuuden tarkastella sen työtä. Syntyneisiin näköaloihin palataan seurakunnan työntekijäkokouksissa. Kirkkoherra kiitti piispaa ja piispatarta kirjalahjoilla, kukilla ja cdlevyillä. Oulujoen seurakunnan piispantarkastus päättyi virteen 332. 13

Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Läsnäolijat työntekijäkokouksessa Myllyojan seurakuntatalolla (liite 1) Läsnäolijat työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisessä kokouksessa (liite 2) Kertomus talouden ja hallinnon tarkastuksesta (liite 3), Kertomus kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 4), Piispanmessussa pidetty saarna (liite 5) Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Pauli Niemelä Lääninrovasti Hannu Ojalehto Notaari Paulus Pikkarainen 14