Selvitys alueellisesta kirjastotoiminnasta Maija Berndtson Opetus- ja kulttuuriministeriön Kirjastopäivät 2014 Helsinki 12.11.2014
Toimeksianto: Alueellisen kirjastotoiminnan (so. maakuntakirjastotehtävä) arviointia ja kehittämistä koskeva esiselvitys Tavoite: Tasapuolista, tasalaatuista ja ajantasaista kirjastopalvelua tehokkaasti ja taloudellisesti kautta koko maan Työn lähtökohta: Ei arviointia maakuntakirjastojen määrästä, vaan painopiste muuttuneissa olosuhteissa ja niiden vaikutus tavoitteisiin ja tehtäviin Työmenetelmä: Haastattelut Suomessa (16 henkeä) ja Pohjoismaissa (16 henkeä), aineistoihin tutustuminen
Pohjoismaiset vertailut - Ruotsi 20 alueellista kirjastoa (region/länsbibliotek) Rahoittajana Landstinget 120 miljoonaa SEK (noin 13 miljoonaa euroa) 120 työntekijää Painopisteen muutos: täydentävästä aineistohankinnasta strategiseen suuntaan, kuten yhteistyön edistäminen, toiminnan ja laadun kehittäminen Uumajan kaupunginkirjaston yhteydessä yleisten kirjastojen varastokirjasto (depåbibliotek) sekä lainauskeskus (Informations- och lånecentral)
Pohjoismaiset vertailut - Ruotsi Myndighet för tillgängliga medier (MTM) Internationella biblioteket Regionbiblioteket Stockholm Valtakunnallista kirjastotoimintaa ohjaa Kungliga Biblioteket (KB), jolla 9 milj. SEK (980 000 euroa) kehittämiseen (sis. tieteelliset kirjastot) sekä erilaisia teemakohtaisia yhteistyöryhmiä Malmön ja Tukholman kaupunginkirjastolla valtakunnallisia tehtäviä. Malmö: valtakunnalliset webpalvelut ja Bibblan svarar. Tukholma: tilastot, arviointi ja laadun kehittäminen Kulturrådet tukee lukemista ja jakaa lukemisen edistämiseen tukea
Pohjoismaiset vertailut -Norja 18 fylkesbibliotek Rahoittajana fylkeskommun 139 miljoonaa NOK (noin 16,5 miljoonaa euroa) 162 henkilötyövuotta Painopisteen muutos: kaukolainoja varten hankittavasta aineistosta sekä kaukolainauksesta kehittämistehtäviin, kuten pätevyys/osaaminen (kompetens), digipalvelut sekä kirjastosektorin yhteistyön edistäminen
Pohjoismaiset vertailut -Norja Kirjastotoimintaa ja kansallista kirjastopolitiikkaa ohjaa Kulturdepartementet Kansalliskirjaston (Nasjonalbibliotek) välityksellä. Käytettävissä projekti- ja kehittämisrahaa tieteellisiä ja yleisiä kirjastoja varten, 27,6 milj. NOK (3,3 milj. euroa) Varastokirjasto: Oslo ja Mo i Rana. Norsk lyd- og blindeskriftbibliotek (NLB) Det flerspråklige biblioteket Oslon kaupunginkirjasto Kulturrådet, noin 115 milj. NOK (11,7 milj. euroa) norjankielisen kirjallisuuden hankintaan kirjastoille jaettavina kirjoina
Pohjoismaiset vertailut - Tanska 6 keskuskirjastoa (centralbibliotek); määrä vähentynyt 16:sta 10:een ja nyt 6 (www.centralbibliotek.dk), yhteensä 6,5 milj. DKK (873 000 euroa) Valtakunnallista kirjastopolitiikkaa ohjaa Kulturstyrelsen, jolla vahva kansallisen tason strategia, kehittämisrahaa 19,2 milj. DKK (2,58 milj. euroa) Statsbibliotek Århusissa on yleisten kirjastojen varastokirjasto ja monikielinen kirjasto (Kulttuuriministeriön alainen) Keskuskirjastot osallistuvat kansallisen kirjastostrategian luomiseen ja toteuttamiseen nelivuotisten sopimusten pohjalta. Saavat perusmaksun keskuskirjastotoimintaan ja erikseen projekteihin. Kullakin kirjastolla erilaisia tehtäviä ja painopisteitä
Pohjoismaiset vertailut - Tanska Vahvoja valtakunnallisia yleisten kirjastojen yhteisiä hankkeita: 1) DDB, Danmarks Digitala Bibliotek: infrastruktuuri, johon kerätään yleisten kirjastojen aineisto, ostoväylä ja välittäjä 2)Dantek Library, yhteinen kirjastojärjestelmä 3) ereolen e-aineiston hankintaa varten, suuret kustantajat olleet ulkopuolella, läpimurtoa odotetaan Valtio ja kunnat tekevät paljon yhdessä, kunnat saattavat rahoittaa suuremman osan, esim. DDB
Pohjoismaiset kehityssuunnat Kunnallis- ja aluehallintoon liittyvät muutokset vireillä ja käynnissä Muutoksia myös kulttuuri/kirjastohallinnossa Alueellinen kirjastotoiminta muuttumassa: aineistopainotteisesta kehittämispainotteiseen, osaamisen merkitys korostuu Kirjastojen välinen oma-aloitteinen yhteistyö (vrt. kimpat tai YKN) vähäistä Ruotsissa ja Norjassa Yhteistyön ja strategian tarve kasvamassa, valtakunnallisia ratkaisuja erityisesti digimaailmassa kuten e-aineistojen hankinta Kansalliskirjastoilla ohjaava rooli Ruotsissa ja Norjassa, Tanskassa Statsbibliotekilla ei samaa roolia
Maakuntakirjastoselvitys 2010 (OKM:n toimeksianto) ja Hyvän maakuntakirjaston laatukuvaus (OKM:n sivuilla) Maakuntakirjastotoiminnan resurssit Maakuntakirjastojen palveluiden tarjonta ja niiden käyttö Maakuntakirjastojen onnistuminen tehtävissään Muiden alueellisten yhteistyömuotojen vaikutus maakuntakirjastotoimintaan Maakuntakirjastojen kehittäminen
Säilytä/paranna Kaikki yleiset kirjastot osana lainsäädännöllä määriteltyä verkkoa Valtion kirjastopoliittinen linjaus ja resurssien jako yhdessä linjassa Valtion ja kunnan suhde kirjastosektorilla hyvä/toimiva Tilaa oma-aloitteiselle yhteistyölle (kimpat, YKN) Kahdenlaista rahoitusta: perusrahoitus ja hankerahoitus Kirjastolain 2. edelleen toimiva (tarkoituspykälä)
Poista/kehitä Maakuntakirjastojärjestelmä kantaa mukanaan entisaikain ajattelua ja toimintatapoja Resurssointi ei läpinäkyvää eikä perusteltavissa yksiselitteisesti Päällekkäisyyttä kimppojen ja maakuntakirjastojen tehtävissä Jossain määrin epäselvä työnjako valtionhallinnon tarkastajien kanssa Yhteinen visio ja strategiset päämäärät sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla eivät riittävän selkeät Palvelujen tasa-arvoisuus rapautumassa
Maakuntakirjaston tehtävät Maakuntakirjaston tehtävänä on: 1) kehittää toiminta-aluettaan koskevia verkko- ja tietopalveluja; 2) perehdyttää toiminta-alueensa kirjastojen henkilöstöä kirjastotyön uusiin toimintamuotoihin ja kehittämishankkeisiin; 3) toteuttaa yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa yleisten kirjastojen alueellisia ja valtakunnallisia kehittämishankkeita; 4) tukea ja kehittää toiminta-alueensa yleisten kirjastojen tieto- ja kaukopalvelua sekä kirjastoaineiston muuta välitystä; 5) edistää toiminta-alueensa kirjastojen yhteistyötä; sekä 6) suorittaa opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovitut muut tehtävät. 1
Muutosta ilmassa miten otamme sen huomioon Paikallinen kirjastopalvelu, kansalaisten lähipalvelu, on kimppojen myötä laajentunut seudulliseksi/alueelliseksi eli kimpat hoitavat Valtion keskus- ja aluehallinnon muutokset (VIRSU) Kuntaliitokset ja väestömuutokset Talouden jatkuva tiukentuminen Digitaalisen aineiston ja palvelujen lisääntyminen Kansalaisten aktiivisuus ja halu osallistua toisaalta tarve saada opastusta uusiin asioihin Muutoksen nopeus oman osaamisen ajantasaisuus ja uudet osaamisalueet
Strategisesti tärkeitä asioita e-aineiston hankinta: Yleisten kirjastojen konsortio ja/tai FinElib? KDK: PAS pitkäaikaissäilytys ja Finna käyttöliittymä, kaksi eri näkymää, kansallinen ja paikallinen. Millä aikataululla? UKJ: päättyy vuoden 2014 lopussa. Mitä tilalle? Koha kirjastojärjestelmä? Melinda: yhteinen metatietovaranto. Kuvailu muuttuu: FRBR (Functional Requirements for Bibliographic Records) ja RDA (Resource Description and Access)
Ehdotuksia Seurataan valtionaluehallinnon kehittymistä ja määritellään alueellinen kirjastotoiminta sitä myötäillen; esim. jos kuten nyt kuusi Avi-aluetta, kullakin 1-2 alueellista kirjastoa eli yhteensä 8-12, joista vähintään yhden oltava kaksikielisessä kunnassa. Alueellisen kirjaston perustehtävät: - alueellisen yhteistyön koordinointi ja vastuu alueen kirjastostrategiasta yhteistyössä tarkastajien kanssa - osaamisen tukeminen ja koulutuksen järjestäminen alueella - osallistuminen valtakunnallisen kirjastoverkon toiminnan ja palvelujen suunnitteluun ja strategian luontiin Perustehtävien hoitamista varten kaikille tasasumma
Ehdotuksia Alueellisen kirjaston erikseen sovittavat ja kustannetut tehtävät esim. 3-4 vuotisella sopimuksella: - Kehittämishankkeet valtakunnallisella tasolla (esim. erikoistuminen tai erityisprojekti, kuten venäjänkielinen kirjasto) ja valtakunnallisten palvelujen tuottamiseen osallistuminen (esim. verkkopalvelut) Tavoitteena on vapauttaa resursseja instituution ylläpitämisestä muuttuviin tehtäviin ja kehittämiseen. Tehtävistä pois kimpoille siirtyneet asiat kuten fyysinen kokoelma, alueelliset verkko- ja tietopalvelut ja kaukolainaus, joka on olennaisesti vähentynyt. Kaikilla kirjastoilla mahdollisuus olla kehittäjäkirjastoja, alueellisen toiminnan koordinointiin riittää harvempi kirjasto. Edelleen avustuksia myös pienille hankkeille, arjen piristäjille.
Ehdotuksia Uudenlainen kommunikoiva keskinäinen työskentelytapa ja kirjastotoiminnan avautuminen toimintaympäristöön valtakunnallisella ja alueellisella tasolla Strategian kytkeminen osittain alueen ajankohtaisiin asioihin, esim. työllisyys, nuorten asema, maahanmuuttajat, väestön ikääntyminen lisää vaikuttavuutta Riittävän suuria yhteiskunnallisesti (siis ulospäin näkyviä) vaikuttavia hankkeita kirjastotoimen toimintojen kehittämisen lisäksi Valtakunnallinen kirjastoasiain neuvottelukunta (vrt. varhaiskasvatuksen neuvottelukunta), alueellisesti mahdollisesti jotain vastaavaa Tarkastajat mukaan YKN:n työhön?
Kommentteja ja palautetta maija.berndtson@elisanet.fi 040 5419500 KIITOS!